(navigation image)
Home American Libraries | Canadian Libraries | Universal Library | Community Texts | Project Gutenberg | Children's Library | Biodiversity Heritage Library | Additional Collections
Search: Advanced Search
Anonymous User (login or join us)
Upload
See other formats

Full text of "Roomaa -- Book of Romans Bible Commentary, Oromo version"

>wmwmwmwmm*H^^ 



ATI MACAAFA OUWULLUU HUBACHUU NI DANDEESSAA! 



Wangeela Phaawloos Barreesse: 
Roomaa 



BOB UTLEY 

Profeesora Hermenetiksii 
(Hiika Macaafa Qulqulluu) 



Qajeelefama Ibsituu Qo 'annoo walitti fufiinsaa 
KAKUUHAARAA, Jildii 5 



BIBLE LESSONS INTERNATIONAL, MARSHALL, TEXAS 

1998 
Kan irra deeb'ee ilaalme 2010 



HWWWNa^^ 



Mirga garagalchuu©1998 Bible Lesson Internationaliidha, Marshall Texas (kan irra deebi'amee ilaalame 2010) 
Mirgi Qopheessaa Seeraan Kan Eegame. Kutaa Kitaaba kanaa keessaa ksmi illee karraa kamiinuu yookiin haala 
kamiinuu hin baay'atu hayyama barreeffamaan deeggarame kan isa maxxansiisee male. 

Bible Lesson International 
P. O. Box 1289 
Marshall, TX7567 1-1289 
1-800-785-1005 

ISBN 978-0-9661098-3-2 

Ibsituu kana keessaatti waraabbiin Kitaaba Qulqulluu kan fayidaa irraa oolan: 

New American Standard Bible (Kiitaaba Qulqulluu sadarkaa Ameerikaa Haarawaa 1995) 

Mirga garagalchuu©1960, 1962, 1963, 1968, 1971, 1972, 1973, 1975, 1977, 1995 tti Dhaabbata 

Lockmaniin 

P. O. Box 2279 

La Habra, CA 90632-2279 

Keeyyata kana kan addaan hiruu fi goollabbiin gara jalaatti kan barreeffaman akkasumas gaaleen filataman: 

1 . Kakuu Haaraa Giriikii maxxansa afraffaa , Mirga garagalchuu© 1993 Deutsche Bibelgesellschaft, O 
Stuttgart. Hayyamsiisuun kan itti gaargaaramame. Mirgi Qopheessaa Seeraan Kan Eegame. 

2. Hika King Jemis Haaraa (NKJV) Mirga garagalchuu©1979, 1980, 1982 Thomas Nelson, Inc. 
Hayyamsiisuun kan itti gaargaaramame. Mirgi Qopheessaa Seeraan Kan Eegame. 

3. Kiitaaba Qulqulluu sadarkaa Haaromsa haarawaa, (NRSV)Mirga garagalchuu©1989, Division of 
Christian Education of National Council of Chrches of Chiristiin Amerikaa keessatti. Hayyamsiisuun 
kan itti gaargaaramame. Mirgi Qopheessaa Seeraan Kan Eegame. 

4. Hika Ingliffaa Haaraa, (TEV)Abbaa Mirga garagalchuu©Hayyamsiisuun kan itti gaargaaramame, 
Gamtaa Kitaaba Qulqulluu Ameeriikaa, ©1966, 1971. Hayyamsiisuun kan itti gaargaaramame. Mirgi 
Qopheessaa Seeraan Kan Eegame. 

5. Kitaaba Qulqulluu Yeruusalem, (JB)Mirga garagalchuu©1966 Dartoniin, Longman fi Tood,Ltd. Fi 
Doubleday, a division of Bantam Doubleday Dell Publishing Group, Inc. Hayyamsiisuun kan itti 
gaargaaramame. Mirgi Qopheessaa Seeraan Kan Eegame. 



www.BibleLessonsIntl.com 
www.freebiblecomnientary.org 



Kiitaaba Qulqulluu sadarkaa Ameerikaa Haarawaa- 1995 

Dubbisuuf salphaa: 

H Kan dubbifamanuu Ingliffa duriitiin "thee's" fi "thou's" kan fakkaatan gara Ingiliffa ammayyaatti 
jijjiiramaniiru. 

H Jechoonni fi gaaleen duraan waggoota darban 20 dura jijjirrama hiika isaanii irraa kan ka'e kan karaa malee 
hubataman gara Ingiliffa har'aatti geeddaramaniiru. 

H Warabbiileen sadarkaa jechoota rakkisoo yookiin galmee jechootaa amma gara Ingiliffa laafaatti 
jijjiiramaniiru. 

H Himoon "And" dhaan jalqaban gara Ingiliffaa fooya'aatti jijjiramaniiru, akkaataa afaan isa ammayyaa'ee fi isa 
duraa gidduu garaa garummaa jiru ilaalcha keessa galchuudhaan. Afaan Griikii fi afaan Ibrootaa akka Ingiliffaa 
sirna tuqaalee hin qabu. Kanaaf caraa baay'eedhaan sirni tuqaalee Ingiliffaa isa ammayyaa "And" isa jedhu bakka 
bu'uudhaan tajaajila. Karaa gara garaa tokkoo tokkoon "And" inni jedhu karaa garaa garaatiin jijjiirameera. 
Fakkeenyaaf "then" yookiin "but" akkuma keeyyatichaa irratti hundaa'uudhaan. Yeroo jechichi inni afaan 
jalqabaa hiika akkasii hayyame. 

Isa duraani caalaa sirrii: 

H Qo'annoon dhiyeenyaa barreeffama gaarii kan Giriikii KAkuu Haaraa isa durii irraatti geggeeffame irra 
deebi'amee ilaalalmeera, barreeffamni tokko tokkos haaromfamaniiru barreeffamoota isaan jalqabaa irraatti 
amanamummaa guddaa taasiisuun. 

H Dubbifamonni bukkoos walbira qabamuun irra deebi'uun ilaalamaniiru. 

H Goochimoonni hiika baay'ee bal'aa qabanis barreeffama tokko tokko keessatti keeyyata isaanii keessatti ibsa 
caalaa akka kennaniidhaaf jecha hiikamaniiru. 

Amma iyyuu Kiitaaba Qulqulluu sadarkaa Ameerikaa Haarawaa (NASB): 

H Kiitaaba Qulqulluu sadarkaa Ameerikaa Haarawaaan sababa hhiikin jijjiiramuudhaaf hin jijjiiramu. Kiitaaba 
Qulqulluu sadarkaa Ameerikaa Haarawaa inni duraa jijjiirama yerootti ni dhaabbata, jijjiramni amma ta'e 
qabameejira sadarkaa Kiitaaba Qulqulluu sadarkaa Ameerikaa Haarawaadhaan kaa'ame ilaalaaluudhaan. 

H Kiitaaba Qulqulluu sadarkaa Ameerikaa Haarawaa aadaa Kiriikii fi afaan Ibrootaa isa jalqabaa jechaa jechaatti 
jijjiiru Kiitaaba Qulqulluu sadarkaa Ameerikaa Haarawaa utuu asiif achi hin jedhin ittuma fufa. 

H Hiiktonni fi gorsa adda addaa Kiitaaba Qulqulluu sadarkaa Ameerikaa Haarawaa hojechuutti hirmaatan 
beektota Kitaaba Qulqulluu, Doktoroota afaanii isa kan Kitaaba Qulqulluu, akkasumas kan barnoota hafuuraatiin 
darbees karaa kan biraa Digrii olaanaa kan qabaniidha. Jarri manneen amantii gosa gara garaas ni calaqqisiisu. 

Aadaa ittuma fufuu: 

H Kiitaaba Qulqulluu sadarkaa Ameerikaa Haarawaa inni jalqabaa hiika afaan Ingiliffaa isa sirrii ta'uu isaatiif 
kabaja guddaa argateera. Hiikaawwan gara garaa yeroo ammaa sirrii akka ta'anii fi dubbisuudhaaf mijataa akka 
ta'anni dubbatamaaf. Garuu kan jara dubbisu namni kam illee hiikni kun akkasitti akka hin amanamne ni hubata. 
Kana biran yeroo tokko tokko jechaa jechatti hiikamu, barreefama isa jalqaba yaada isaa gabaabsanii ka'u, 
dubbifamuuf mijachuu danda'u garuu amanamaas ta'uudhaaf gatii guddaa baasuu ta'a. Uumamaan yaada 
gabaabsuun waanta gadhee miti, akka warri jijjiiran hubatanittii fi hiikanitti hiikaa barreeffamichaa ni ibsa. 
Kiitaabin Qulqulluu sadarkaa Ameerikaa Haarawaan, aadaa Kiitaaba Qulqulluu sadarkaa Ameerikaa Haarawaa 
hiika isa dhugaa kan Kitaaba Qulqulluu ta'u isaa ittuma fufa barreefamni inni jalqabaa kan inni jedhu ifa 
taasisudhaan- kan warren hiikan amanan jedhan qofa utuu hin taane. 

-Dhaabbata Lockman 



Jildiin kun kan kennameef 

michuu koo gaarii, gargaartuu koo, 

kan na waliin hojjettu, gammachuu jireenyaa kootii, 

haadha manaa koo 

Peggy dhaaf 

Isheen 

tajaajila Waaqayyo itti na waameefi naakennetti 

akkan tajaajilaa ta 'uudhaaf, 

na cimisiteetti na jajjabeessiteetti. 



Baafata 

Kottonfachiiftuu ibsituu kanaa v 

Sagalee barreessichaa: Ibistuun kun akkamitti isin fayyadu danda'aa? vi 

Qaj eelchaa dubbisa Kitaaba Qulqulluu: Ittiin barbaada dhugaa mirkansaa dhuunfaa viii 

Ibsituu: 

SeenaaRoomaa 1 

Roomaa 1 5 

Roomaa2 31 

Roomaa 3 43 

Roomaa 4 57 

Roomaa 5 67 

Roomaa 6 81 

Roomaa 7 91 

Roomaa 8 102 

Roomaa 9 125 

Roomaa 10 141 

Roomaa 11 150 

Roomaa 12 160 

Roomaa 13 173 

Roomaa 14 187 

Roomaa 15 198 

Roomaa 16 210 

Goollabatokko: Hiikkoo caasaa seerluga Giriik 223 

Goollaba lama: Qeeqa qabiyyee 230 

Goollaba sadii: Hiikajechootaa 233 

Goolabaafur: Beeksisa Amantii 244 



GABATEE QABIYYEE ADDAA KITAABA ROOMAA 

Erga (Apostello) 1:1 7 

Barsiisa ergamootaa waldaa ganamaa 1:2 8 

lima Waaqayyoo 1:3 9 

Foon (Sarx) 1:3 10 

Maqaa ayyaanotaa 1:4 11 

Yaad qaalla'oo wangeela Boob 1:5 14 

Yaamicha 1:6 15 

Qulqulloota 1:6 16 

Abbaal:7 16 

Qajeelummaa 1:17 19 

"Dhugaa" barroo Phaawuloos keessaa 1:18 23 

Haxaawuu, balleessuu, malaamaltoo (phtherire) 1:23 25 

Laphee 1:24 26 

Barayyuuf (jechama Giriiki) 1:25 26 

Ameen, 1:25 28 

Gadhooma 1:26, 27 28 

Amal bada fi Amal gaarii Kakuu Haaraa keessaa 1:28-31 28 

Itti fayyadama abbommii Huper Phaawuloos 1:30 29 

Qalbi jijjiirranna2:4 33 

Sanyummaa2:ll 35 

Ofjaja2:17 39 

JechaGiriik "Qorannoo" fi hiikkoleesaa2:18 40 

Duwwaa fi badaa (katergeo) 3:3 44 

Ulfina3:23 51 

Ragaa Kakuu Haaraa fayyinaa 3: 24 51 

Dhiifama/Dhiqama 3:24 51 

Amantii/Amanamaa4:5 59 

Chaappaa4:ll 62 

Wabii4:16 64 

Nagaa5:l 69 

Dhaabbi (Histemi) 5:2 70 

Gidiraa5:3 71 

Mootummaa Waaqayyo dhaalu 5:17, 18 78 

Cuuphaa 6:3-4 83 

Qulleeffamu 6:4 84 

Bifa(Tupos)6:\7 88 



Jajata, kadhatafi galata Phaawuloos Waaqayyo dhiyeesse 7:25 100 

Yesuusii fi afuura 8:9 107 

Sadacha, 8:11 108 

Diroo amantootaa, 8:17 Ill 

Qabeenya uumamaa 8:19 113 

Abdii,8:25 115 

Dhamaasuu barbaadamoo 8:25 116 

Namooma afuura, 8:26 117 

Durdhaloota, 8:29 120 

Filannoo durmurtoo fi barbaachisa xinamanti madaalawa 8:33 121 

Archest, 123 

Kadhata araaraa, 9:3 127 

Abaarsa (Anathema), 9:3 130 

Kakuu, 9:4 131 

Harcaatoota, miirasadeen 9:27-28 137 

Dhagaagolee, 9:33 139 

Jalagaluu, 10:3 142 

Gochima Giriik fayyina ibsan, 10:4 143 

Dhugaa bahinsa, 10:9 145 

Maqaa Gooftaa, 10:9 145 

Yesuus Naazireetaa 10:13 147 

Dhoksaa dhugaa, 11:25 157 

Qulqlluu, 12:1 162 

Bara kanaa fi bara dhufu, 12:2 163 

Of diddiirraa (Anakainosis), 12:2 163 

Fedha (Thelema) Waaqayyo, 12:2 164 

Raajii kakuu Haarawaa, 12:6 166 

Arjooma, jaalumma (Haplotes), 12:8 168 

Koinonia, 12:13 170 

Mootummaa Namoota, 13:1 174 

Ilaalcha Phaawuloos seera Muuseef qabu, 13:9 179 

Yaadannoo Ba'uirratti 20, 13:1, 17 179 

Dadhabina, 14:1 189 

Kiristaanoonni walirratti murteessuu? 14:13 192 

Mootummaa Waaqayyo, 14:17 194 

Qulleessuu, 15:2 200 

Ammatamuu (Perissevo), 15:13 203 



Kiristaanota fi Beela, 15:26 207 

DubartootakarooraWaaqayyokeessatti,16:l 212 

Waldaa (Ekklesia), 16:1 214 

Amajaaja dhuunfaa, 16:20 218 

Barabaraa, 16:26 221 



KOTTONFACHIIFTUU IBISTUU KANA KEESSA 



IKQA Ibsituu Kiitaaba Qulqulluu Ankar, ed wiliyaam Toksiwel Albiraayit fi Deevid No'el Firiidamaan 

GJKQA Guuboo jechoota Kiitaaba Qulqulluu Ankar (Jil 6) ed. Deevid No'el Friidmaan 

FXKM Furtuu xinaxala kakuu moofaa Joon Yooseen owwniin 

BBDDH Barro bahaa duriitti dhihoo, Jemsi B. Richaardi 

BDB Loqooda Hibruu fi ingiliffa, Biraawun; S.R Diraayiver fi C A Biriigsiin 

BII Baaybila Ibriikaa Istaatugaartinsaa, GB5, 1997 

GJKQH Guuboo jchoota Kiitaaba Qulqulluu Hiiktoota (jil 4) ed. Joorji 

IKQSA Insaayikiloopidiya KQ sadarkaa addunyaa (jil 5) ed. Jamsi Or 

KQY Kiitaaba Qulqulluu Yeeruusaalem 

MYHA Barruu Qulqulluu akkaataa barruu Masoraayitikiti hiikka haarawaa (Maxxansa Yihudoota Hawaasa 

Ameerikaa) 

KB Looqoda Ibrtootaa fi Aramaayikii KM, Luduriingi Kohilerii fi Walter Baamugaartiner 

LAM Kiitaaba Qulqulluu barroo Bahaa duriirraa (Peeshitaa) Joorji M. Laamsaa 

LXX Septuuagenti (Giriik-Ingiliffa) Zondervaaniin, 1970 

MOF Hiikkaa Kiitaaba Qulqulluu haarawaa, Jeemsi Moofaatiin 

MT Barroo Masooraayiti K Ibroo 

KQAH Kiitaaba Qulqulluu Ameerikaa haarawaa 

KQSAH Kiitaaba Qulqulluu sadarkaa Ameerikaa Haarawaa 

KQIH Kiitaaba Qulqulluu Ingiliffaa Haarawaa 

NET Kiitaaba Qulqulluu NET Hiikka Ingiliffaa Haarawaa, maxxansa lammaffaa 
DAHX KM Dikshinarii Addunyaa haarawaa xinamantii fi KM (jil 5) ed. Wiliyaam A. Vaan Jemeraan 

KQSHH Kiitaaba Qulqulluu sadarkaa Haaromsa haarawaa 

HAH Hiikkaa addunyaa Harawaa 

KQYH Kiitaaba Qulqulluu Yeruusaalem haarawaa 

KQIH Kiitaaba Qulqulluu Ingiliffa haaromfate 

HSH Hiikka sadarkaa haaromfate 

SEPT Septuuajent (Giriik-Ingiliffa) Zondervaaniin, 1970 

HIH Hiikka Ingiliffa har'aa hawaasa Gamtaa Kiitaaba Qulqulluu irraa 

HKQY Hiikkaa Kiitaaba Qulqulluu yoongi Roobert Yoongiin 

IKQSZ Insaaykilopidiya Kiitaaba Qulqulluu suuraa, Zondorvaan (jil. 5) ed Merril C. Teenii 

KJHH King Jemes Hiikaa Haaraa 



ERGAA BARREESSAA: 
IBSIISTUUN KUN AKKAMITTI SI GARGAARA? 

Hiikkaan kitaaba Qululluu walabaafi adeemsa afuuraan kan gargaaramee, yaada barreessitoota durii 
hubachuunergaan Waaqayyoo akka hardhas hubatamee hojiirra oolu kan xiyyeeffatamedha. 

Adeemsi afuuraa baayyee murteessaa garuuu moo ibsuufis rakkisaadha. Waaqayyootti of gadhiisuufi 
banaa ta'u gaafata. Dheebotuu (1) Isaaf, (2) Isa beekuuf, fi (3) Isa tajaajiluuf jiraachu qabu. Adeemsi fedha 
godhachuu gaafata. Hiikkaa keessatti hojiin afuuraa, guddinaa, kiristaanonni jaboo akka Biroootti waan hubataniif 
murteessaadha. 

Adeemsa walabaa ibsuun salphaadha. Fedha dhuunfaa keenyaa ykn amantii keenyaa jala hingaliin 
qabiyyee wajjiin ifaafi madaalawaa ta'uun dirqama. Nuyi cufti keenya seenaadhaan haalaan qabamneerra. 
Eenyuyyu namni hiikaa qajeelaafi walabaa ta'ee hin jiru. Ibsituun kunis rakkina ilaalcha keenya hiikkaa iratti nu 
rakkisu hambisuu qajeelcha hiikkaa sadii dhiyeessitee jirti. 

Qajeelcha duraa 

Qajeelchi duraa seenaa yoomessa kitaabni qulqullu itti barreeffame qabachuufi haala seenaa 
barreessichaati. Barreessaan ka'umsaa kaayyoofi ergaa dabarfatu ni qaba. Qabiyyeen barreeffamichaa nuyiifi 
homaa jechuu miti akkuma barreessicha kaka'umsa argatee isa durii, duraa sani. Fedhiin isaa seenaa, miirama, 
aadaa ufiifi bu'uura keenya miti furtuudha. Hojmaanni cinaacha hiikkaa adda itti hin baanedha, garuuu hiikkaan 
sirrii hojmaata dursuu qaba. Qabiyyeen kitaaba Qulqulluu hiikkaa tokkoofi tokko qofa qabaachunsaa dirqama. 
Hiikkaan kuni fedha barreessaa kitaaba Qulqullu jalqabaa hoggansa afuuraan ergaa inni warra hardhaaf dabarsuu 
barbaadedha. Hiikkaan tokkitiin kun garuuu hojumaata hedduu haalaafi aadaa adda addaa keessatti qabaachuu ni 
danda'a. hojumaanni kun dhugaa giddu gala kan barreessaa duraa wajjiin wal dhuguu qaba. Kanaafu, ibsituun 
qaj eelchaa qo ' annoo kun kitaabooa kitaaba Qulqulluu tokkoo tokkoof seensa akka ta' uuf qophaa' e . 

Qajeelcha lammeesso 

Qajeelchi lamuu kun boqonnaa adda baasuufi. Kitaabonni kitaaba Qulqulluu ragaa kuufamaadha. 
Hojjettonni hiikkaa dhugaa tokko fudhachuun kaan ammoo hambisuuf mirga hin qabani. Kanaafuu, boqqonnoota 
jiran fudhannee hojii hiikkaa eegaluun dura yaada kitaaba qulqulluu walii gala huachuun barbaachisaadha. 
Kutaan, boqonnaan, buufaa ykn lakkoofsa waan kitaabni hin ta'iinidha jechuu miti. Hiikkaan yaada walii gala 
irra keessaa qabee gaa yaada kuaa gadit bu'aa deemuu qaba. Kanaafuu, isituun qajeelcha qo'annoo kun bartoonni 
caasaa kutaadha akka buufataan xiinxalan gargaaruuf kan qophaa'edha. Hiramsi buufataafi boqonnaa afuursa 
odoo hin taane yaada boqonnaa hubachiisuufidha. 

Sadarkaa buufataati hiikuun - himaratti, jechamaratti kn jecharatti miti - yaada hiikkaa bareessaa kitaaba 
Qulqulluu ka'umsaa hordofuuf furtudha. Buufanni hima matooma ykn qabiyyee irratti bu'urawu. Jechii 
jechamniifi himnii kamuu buufata keessa jiru qabiyee gumoofte kanatti firmooma. Ni daangeessu, ni dagaagsu, ni 
ibsu, fi/ykn ni gaafatu. Furtuun hiikkaa sirriidha boqonnaa boqonnaatti yaada barreessichaa duukaa bu'udha, 
karaa qaama kitaabichaa gara guutummaatti geessuu. Ibsituun qajeelcha qo'annoo kunis akka bartoonni kana 
gochuun hiikkaa Ingiliffaa hammayyaa akka walcina qabanif kan qophaa'edha. Hiikkaan kunis kan filatame 
waan tiyoorii hiikkaa adda addaati fayyadamefi. 

1. Barruu Giriik Yunaayiti Baayibil Soosaayiti maxxansa afuraffaa (YBS 4 ). Barruun kun hayyoota 
bammayyaan kan buufaamedha. 

2. Hiikkaan Niiw Kiingi Jamsi Vershin (KJHH) aadaa Giriikoota Teekistuu Reseptas jedhamee beekkamuun 
hiikkaa jechaa jechatti hiikkamedha. Dheerinni buufatasaa hundarra ni caala. Kun ammoo bartoonni 
qabiyyee gumoofte akka hubatan isaan gargaara. 

3. Hiikkaan Niiw Rivaayizdi Isaandard Vershin (NRSV) hiikkaa hammayyaa jechaa jechatti godhamedha. 
Hiikkoota hammayyaa lameen giddutti wiirtummaa kan uumedha. Hiramsi buufatasaa ijoo baafachuuf 
baayye gargaaradha. 

vi 



4. Hiikkaa Tuudeyis Ingilish Vershin (HIH) isa maxxansa Yuunaayitid Baayibil Soosaayiti maxxanseen kan 
gituu maxxansa addaati. Akkaataan hiikkaa 'saas akkaataa iti dubbistoonniifi dubbattonni afaan Ingilizii 
bara kanaa itti afaan Giriiki hubachuu danda'aniin kan qophaa'edha. Irra guddessa, keessattu Wangeela, 
buufaa akkaataa dhimmicharra akkaatta isa dubbateen kan hiredha, akkuma NIV. Akkaataa hiiktootaaf 
hin fayyadu. YBS4 fi HIH lameenu buufataan gargar haa ta'an malee maxxansaansaanii qaama tokko 
ta'uu hubatamu qaba. 

5. Hiikkaan Jerusaalem Baayibil (JB) hiikkaa gita kaatolika Faransaayi kan ta'e hiikka adaati. Kallattii 
buufata Awurooppaanotaan madaaluuf baayyee gargaaraadha. 

6. Caafanni kun hiikkaa Niiw Amerikaan Sitaandard Bayibil ((NASB) harawaa 1995ti, hiikaa jechaa-jechatti 
Qeeqni lakkoofsa4akkofsattis buufatatti hordofee jira. 

Qajeelcha Sadeesso 

Qajeelchi sadeessoo hiikkaa kitaaba qulqulluu adda dubbisudha. Kunis hiikkaa balloo jechoonniifi jechamni 
kitaabichi qabaachuu danda'u ittiin argachuudha. Yeroo hedduu jechii ykn jechamni Giriiki karaa hedduun ni 
hubaama. Hiikkaan gargaarii kunis carraa kanaafi barruu Giriiki adda baasuufi ibsuuf gargaare jira. Kun 
doktiriinii hin miidhu, garuuu duubatti deebinee yaada bareessitoota jalqabaa cufame akka argamu ni gargaara. 

Ibsituun kun barataan akka dafee hiikka ofii ilaalu gargaara. Kunimmoo hiikko ta'u miti, garuuu caalatti 
odeeffanno kennuufi yaada kakaasudha. Hiikkonni Biroo ammoo ofitoo, dogma'uu fi bu'uuroo akka hin taanes 
ni gargaara. Hiiktonni barruun durii hangam takka rakkisoo ta'uu akka hubataniif carraa bal'oo hiikko isaan 
barbaachisa. Kiristaanoa kitaaba Qulqulluu madda dhugaasaanii godhaan giduu waliigaleen jiru xiqqaachuun 
rifachiisadha. 

Qajeelfamni kun haal seenaa kiyya irra aanee barruu durduriin akkan qasaa'u na dirquun na gargaaree 
jira. Abdiin kiyyas isinifhs eebba akka ta'udha. 

Bob Utley 

East Texas Baptist University 

June 27, 1996 



vn 



Qajeelcha dubbifannaa kitaaba Qulqulluu 
Dhugaa mirkanaaf barbaacha matayyaa 

Dhugaa beekuu ni dandeenyaa? Eessatti argamaa? Loojikiin mirkaneessuu ni dandeenyaa? Gonkumaa 
addunyaa keenya ykn jireenya keenya qajeelchuu kan danda'an ni jiranii? Jireenyaaf hiikkaan ni jiaataa? Maaliif 
asjiraa? Eessawoo dhaqnaa? Gaaffiileen kunneen - gaaffii ummanni walaaa gaafatu -gaafajalqabaa(Lal. 1:13- 
18, 3:9-1 1) irraa eegalee sammuu ilma namaa hatee jira. Nin yaadadha jireenya kiyyaaf bikka birmadoo yeroon 
barbaadaa ture. Dhugaa bahinsa namootaa maatii keenyaaf ta'erratti hundaa'uun kanniin gara kiristoositti goree 
amane dargaggummaa kiyyatti haguman gaheessa ta'aa deeme, gaaffiin ofiifi addunyaa kanaaf qabu daranu 
guddataa deeme. Yaadni xixiqqaan aadaafi amantii muuxannoo keessa darbee ykn dubbiseef hiikkoo ta'uu hin 
dandeenye. Yeroo jeequmsaa, barbaada, imalaafi fuula addunyaa jabduufi miirdhabduun keessa tureetti abdii 
dhabummaa turte. 

Baayyinni gaaffilee kanaaf debii argachu yaalan, garuuu qorannoofi mariin booda deebiin isaanii (1) 
falaasama matayyaa (2) sheekko durdurii (3) muuxannoo dhuunfaa ykn (4) calaqisa xinsammuu akka ta'e arge. 
Sabaa jireenya koo, ido birmadoo koo, bu'uura kallati addunyaa irra kaayyadhuu mirkansa, ragaaafi ilaalcha 
walabaa argachuu na barbaachisa. 

Kana qo'anno kitaaba Qulqulluu keessatti argadha. Achumaan ragaa amanamoomaa barbaadu iti fufeen 
(1) seenaa qabatamaa kitaaba Qulqulluu, arkiyoolojiin mirkanaa'ee, (2) dhugoomsa raajoota kakuu Moofaa. (3) 
tokkummaa ergaa kitaaba Qulqulluu baroota dhiba kudha jaha keessaafi (4) dhugaa bahinsa namoota jireenyi 
isaanii walitti dhufeenya kitaaba Qulqulluun jijjiiramee argu danda'e. kiristaanummaan, akka gamtaa amantiifi 
amantaati, gaaffii walxaxaa jireenyaa wajjin hojjechuuf ni danda'a. Kun ammoo caasaa hojii walabaa qofa miti, 
amantiin kitaaba qulquluu ibsamuu danda'u gammachuufi tasgabii naa fida. 

Iddoo walaba jireenya koo - kiristoos, akkan kitaabicha keessatti hubadhetti, ta'uu argachuu koon beeke. 
Sun ammoo muuxannoo buhaara, miirama keessaati. Haa ta'uuti, ammallee waraansaafi hollachiisa hiikkaa 
kitaaba kanaa irratti yeroo ani eegale, yeroo tokko moo waldaafi mana barumsa tokko keessati yaada gargaaraa 
kaasee ture ni yaadadha. Ammanamummaafi kaka'insa kitaaba Quqlulluu dhugaa cimsuun isa xumuraa odoo hin 
taaanee isa jalqabaati. Akkam godheen hiikkaa gargaraafi walfaalleessaa kitaaba dhugoomsu ykn gatuu ni 
danda'aa? 

Hojmaanni kun galmaafi imala amantii jireenya koo naa ta'e. ni beeka kiristootsitti amanuun koo (1) 
gammachuufi nagaa guddaa naaf kenne. Sammuun koo aadaa koo (dub-hamayoma) keessa gonkoomaaf fagaataa 
tueera. (2) doogmaatummaa waldhibdee amantoota (amantii addunyaa) fi (3) bu'uroma safu dhabeenya na 
agarsiiseera. Hikkaa hog-barruu durdurii ayitan barbaadutti, seenaa, aadaa, bu'uuromaafi gardhabummaa koo 
calaqisu arguu kootti ajaa'ibame. Ira deddebi'ee kaniin kitaaba Qulqulluu dubbisu ilaalcha koo utubuufidha. 
Hanqina koofi dhoksaa koo haguuguuf akka madda dogma godheen ittiin ormaan morma. Kana beekuun hangam 
dhukkuba koo turedha! 

Akkasumas guutummaati mormata ta'u hin danda'au, nama kitaaba Qulqulluu dubbifatu fooyya'a ta'u ni 
danda'a. gara dhabummaa koo adda baasuufi jiraachusaa beekuun daangeessuu ni danda'a. ani ammallee kana 
jalaa hin birmadoomne, garuuu dadhabinsa koon mormachaan jira. Hiikkaan diina dubisaa kibaata Quqlulluu isa 
badaadha! 

Mee dur tilmaama ani qo'annoo kitaaba Quqlulluu koo keessatti fideen tarreessa, isin dubbistoonnis, ana 
ajjin ta'uudhaan ni sakkataatu. 

I. Durtilmaama 

A. Kitaabni Quqlulluu dhugaa Waaqayyoo tokkicha inni ittiin of muldhise isa muummee ta'uu nan amana. 
Kanaafuu, ifa fedhii barreessicha uumaa (afuuraa) karaa namootaa yoomessa seenaa addaa keessaan 
calaqiseen hiikkamu qaba. 

B. Nin amana kitaabni Quqlulluu namoota gitaa - hundaaf barreeffame. Waaqayyoo nutti dubbachuufi haala 
seenaafi aadaa keessatti of qabuu jaalate. Waaqayyo dhugaa hin dhoksu - akka hubannu barbaada! 
Kanaafuu, akka keenya odoo hin ta'iin ifasaan akka hiikkamu barbaada. Kitaabni Qulqulluu waan warri 



Vlll 



dura dhagahanii ykn dubbisan hin ta'iin nuyiif hin ta'u. sammuu namoota giddu galaan hubatamuu kan 
dadna'uufi bifaafi teekinika waliigaltee laafaa namootaatti kan fayyadamedha. 

C. Kitaabni Quqlulluu yaadaafi ergaa gumaa'ee akka qabu nan amana. Kanaafuu, hiikkoon kitaaba 
Qulquluu inni hundaan olii kitaaba Qulqulluu mataa isaati. 

D. Dubbiffanni kitaaba Quqlulluu (raajooa irraa kan hafee) hundi fedhaafi kaka'umsa barreessicha duraa 
irratti hundaa'ee ergaa tokkoofi tokko qofa akka qabu nan amana. Hangamu mirkantuu dhumaa ta'uudha 
baannullee qabxiileen heddu agarsiisan waan jiraniif fedha barreessicha duraa ni beekna. 

1 . Bifa hogbarruu ittiin ergaa dabarsuuf filatamee 

2. Yoomessa fi/ykn haalyeroo barreeffamicha dhangalaase 

3 . Qabiyyee kitaabilee keessaafi gamtooma hogbarricha 

4. Gamtooma qabiyye hogbarichaa gara ergaa guuammati 

5 . Haala giraamara ergicha dabarsuuf faayidaarra oolee 

6 . Ergicha dabarsuuf j echoota filatame 

7. Dubbifata walinfaallessine ta'uusaati. 

Namoonni qo'annoo kanaas kaayyoo qo'annoo bareeffama kanaa nuuf ta'e. Odoon mala dubifata kitaaba 
Qulqulluu gaarii kiyya hin eriin dura mala hin mallee bara kana keessa namoonni itti fayyadamanii gara 
garaafi dhabamuu qabuun waa jedhe. 

II. Mala hin mallee 



Qabiyye hogbarru kitaabbilee kitaaba Qulqulluu tuffachuufi jecha, jechamaafi tokkoon tokkoo himaa 

akka dhugaa guufuutti sanuu akka fedha barreessichaafi ergaa waliigalaan waliin simnetti fayyadamuu. 

Seenaa yoomessa kitaabichaa cinatti dhiisuun durtilmaama seenaa yoomessaan bakka buusuun sanu isa 

faayidaa xiqqo ykn homaawu hin qabnetti fayyadamu. 

Seenaa yoomessa kitaabichaa dhiisuuniifi akka gaazexaa magaalaa namoota kiristaana hammayyaa 

ganama ganama bitamee dubbifamuuti dubbisuuf. 

Fedha barreessicha ykn dhaggeeffattoota duraati hin simneen ergicha akka ergaa falaasamaa/tiyooloojiitti 

fudhachuun seenaa yoomessicha tuffachuu. 
E. Ergaafi yaada barreessicha jalqabaatti kan hin simne dhimma baraa, doktiriina ykn mala tiyoolojii mataa 

ofii bikka huusuun ergaa duraa tuffachu. Adeemsi kun dubisa kitaaba Qulqulluu duraa akka aboo abba 

dubbiitti lafa kaa'a. Kun ammoo nuyiif akka "deebii dubistootaa" ilaalama. (qabiyee jechun anaaf maala 

jechuudhaa" hiikkaa) 
Waliigaltee namootaa hunda keessatti ijoowwan sadii walsimatan ni muldhatu. 



B 



D 



Fedha 

barreessaa isa 
ka'umsaa 




Qabiyyee 
Barreeffamaa 




Argataa 
ka'umsaa 







Bara durii, teekinikoonni dubisaa ijoo sadan keessaa isa tokkootti hirkatu turani. 
fedha addaa kitaaba Qulqulluu mirkaneessuuf, gabateen haaromfame baayyee gaariidha. 



Garuuu dhugumatti 



Afuura 






Barreeffama 






Amantoota 




Qu 


Fedha 




garaag 


Qabiyyee 




boo( 


Argataa 

1,„' 




barrees 
ka'ui 


<nsaa 






Da 








lea 


umsaa 



Isa dhugaatti ijoowwan sadanuu adeemsa hiikkaa keessatti dabalamuu qabu. Ifa gochuufis, hiikkaan koo lameen 
duraa irratti xiyyeeffate: barreeffama ka'umsaafi qabiyyee. Feetuu badiin argarrattin dubbadha. (1) ciiguu ykn 
afuuressuu qabiyyichaafi (2) "deebii dubbisaa" hiikkaa (anaaf maal jechudha) badiin sadarkaa hundatti 
muldhachu ni danda'a. Yeroo mara miira, garadhabummaa, teekinikaafi hojmaata keenya sakatta'uu nu 
barbaachisa. Garuuu yoo waagaan, daangaafi xumurri hin jirree akkamiin sakatta'uun nuu danda'amaa? Iddoon 

ix 



kun iddooti fedha barreessaafi caasafamni qabiyyee iti waagaalee gam tokko ittiin daangaa hiikkoodha akkan lafa 
kaayadhu na gargaaredha. 

Ifa teekinika dubbisa hin malle kanaan, firoomsaafi ibsii hiikkoofi dubbisa kitaaba qululluu gaariitti 
dhiyaachu danda'amu maalfa'ii? 

III. Itti dhiyeenya dubbisa kitaaba Qulqulluu gaarii 

Sadarkaa kanatti ani bifa teekinikaa hiikkoo addaa mariisisuutti hin jiru, qajeelcha qabiyyee kitaaba 
Qulqulluu waliigalaa malee. Itti dhiyeenya bifa addaa kitaaba gaariidha. Kitaaba "How to Read The Bible For All 
Its Worth" jechuun Gordon Fii fi Doglaas Sitaartiin barreeffamee Zondarvaaniin maxxanfamedha. 

Jalqaba irratti toftaan koo kaniinni xiyyeeffatu dubbistoota marsaa dubbisaa afran keessaan afurrii 
Quqlulluu, kitaaba Qulqulluu akka isaanii ibsu ofirratti hayyamanidha. Kunimmoo afuuricha, dubbisaafi isa 
dubbifatu dursaa malee lammeessoo hin taasisu. Kunis darbee isa dubbifatu sana akkanni hacuuccaa ibsitootaa 
jalatti in kufne tiksa. "Kitaabni Quqlulluu xiyyaa ifaa hedduu ibsitootarratti ni darbataa "jecha jedhu nin dhagaha. 
Kun garuuu qeeqa gargaasa qo'annoo irrattif godhamu gatii dhabsiisu miti, garuuu yeroo sirrii itti 
fayyadamasaanii gaafata malee. 

Hiikkaa keenya ragaaalee barreeffamicha keessaan deeggaruuu qabna. Naannooleen shaman ibsa 
gabaabo kennu 

1 . Barreesaan ka'umsaa 

a. Seenaa yoomessaa 

b. Qabiyyee hogbara 

2 . Filannoo barree ssaa ka' umsaa 

a. Caasaa giraamaraa (syntax) 

b . Ittifayyadama hoj ii baraa 

c. Bifa 

3 . Hubannoo keenya sirrii 

a. Dubbisa qixaa fudhatamaa 

Sababaa fi deemsa haasawaa hiikkoo keenya duubaan jiru dhiyeessu danda'uu qabna. Kitaabni Quqlulluu 
muuxannoo fi madda amantii keenyaati. Wanti gaddisiisaa, waan inni barsiisuufi mirakaneessu irratti 
kiristaanonni irra deddeebi'anii waliigaluu dhabuusaaniiti. Kaka'umsa kitaaba Qulqulluu komachuuniifi warra 
waan inni gaafatuufi barsiisu irratti waliigaluu hin dandeenye amantoota haarawaaf mohinsa. 

Marsaan afran dubbisaa ilaa hiikkoo armaan gadii agarsiisuuf wixnaa'ani. 

A. Marsaa dubbisaa duraa 

1 . Takka gadi ta'aa kitaabicha dubbisaa. Hiikka Biroon ammoo irra deebi'aa, yaada hiikkaa Birooon 

a. Jechaa - jechatti (KJHH, NASB, NRSV) 

b. Gitaan addaan (HIH, JB) 

c. Paraaphireezii (kitaaba jiraataa, kitaaba dagaagaa) 

2. Yaada wiirtuu bareeffamaa ilaala. Qabiyyee adda baafadha. 

3. Qabiyyee ykn yaada wiirtuu kana sirriitti ibsu jecha, jechama, himaafi boqonnaa (yoo danda'ame) 
adda baasaa. 

4. Bifa hogbarruu ulfaatoo adda baasaa 

A. Kakuu Moofaa 

1 . Barreeffama Ibrootaa 

2. Walaloo Ibrootaa (hogbarru safii, farfannaa) 

3 . Raaj ii Ibrootaa (haasa' a, walaloo) 

4. Seeratuma 

B. Kakuu dubbisa lammeesso 

1 . Keessa deebi'aa kitaabicha dubisaa, mata duree ykn qabxii adda baasuuf ilaalatuma. 

2. Hima salphaa ta'een qabiyyee maa duree ibsaa bareessuuf yaalaa. 

3 . Gargaarsa qo'annootti fayyadamaati yaada dubbicha sakatta'aa babal'isaa tarreessaa 

C. Marsaa dubbisaa sadeessoo 



1 . Ammas deebisaa dubbisaa, kitaabuma Qulqulluu keessaa haala seenaa yoomessaa barreessa 
adda baasuu akka isin dandeechisuuf. 

2. Qabxiiwwan seenaa kitaaba Qulqulluu keessatti tuqaman tareessaa. 

a. Barreessaa 

b. Guyyaa 

c. Argataa 

d. Sababa addaa barreessicha 

e . Haala yoomessa aadaa yaada barreeffamichatti firoomu 

f. Ragaaaleefi namooa seenaafi tuqachiisa. 

3. Kartuu keessan gara kutaa kitaaba Qulqulluu hiikkaa jirtaniifi buufaticha babal'isuu. Yeroo 
mara boqonnaa barruu jala murani adda baasuudha. Kun buufaafi boqonnaa heddumeessu ni 
danda'a. kun fedha barreessicha ka'umsaafi deemsa loojiki akka hordofamu ni gargaara. 

4. Gargaartu qo'annootti fayyadamuun seenaa yoomessaa sakatta'uu 
D. Marsaa dubbisaa afreessoo 

1 . Boqnnaa barruudha hiikkaa gargaaraa irraa deddebi'anii dubbisuu 

a. Jecha-jechatti (KJHH, NASB, NRSV) 

b. Gita addaan (HIH, JB) 

c. Paaraaphireesii ( kitaaba jiraataa, kitaaba dagaaga) 

2 . Caasaa giraamaraa ykn barruu ilaali . 

a. Jechamairradeddebi'o, Ef. 1:6, 12,13 

b. Caasaa giraamara irra deddebi'oo, Rom. 8:31 

c. Qabiyye mormisiisaa 

3. Qabxiilee armaan gadii tarreessu 

a. jechootabarbaachisoo 

b. Jechoota hin baramne 

c . Caasaa giraamara barbaachisaa 

d. Jechoota, jechamaafi himoota rakkisoo 

4. Dubbifata qixaan firoomu ilaaluu 

a. Ittifayyadama dhima kee irratti dubbisa barsiisa kee qulqulluu ilaaladhu. 

1 . Kitaaba malmaltu tiyooloj ii 

2. Tuqachiisa kitaaba Qulqulluu 

3. Tartiiba jechoota 

b. Dhimma kee keessati warra warra wal hinfakkaane fakkaatan ilaali. Dhugaan kitaaba Quqlullu 
hedduun cimsii wala'insaan jiran, mormiin bu'oroma heddu kan dhalatan muddama dhugomsa 
barruu kitaabicha irra kan ka'e ture. Guutuun kitaaba Qulqulluu afuuraan kaa'ame, kanaafu 
hiikkaa madaalawaa barruu argachuuf ergaa guutammaa soquu qabna. 

c. Kitaabuma tokko keessatti walmaddii barreessaa, ykn bifaa, ilaali, sababnisaa kitaaba Qulqulluuf 
barreessaan isaa tokkichuma, afuura Qulquluu 

5. Haalaafi yoomessa seenaa argite sakatta'uuf gargaartuu qo'annooti fayyadami. 

a. Qoa'nnoo kitaaba Quqlulluu 

b . Guuboo j echootaa, kitaaba qaj eelchaafi Insaayikilopidiyaa kitaaba Quqlulluu 

c. Seensa kitaaba Qulqulluu 

d. Ibsituu kitaaba Qulqulluu (qo'annoo kee sadarkaa kanaa irratti akka qo'annoo kee siif 
sirreessaniif hawaasa amantootaaf carraa godhi.) 

IV. Hojmaata hiikkoo kitaaba Qulqulluu 

Sadarkaa kanatti gara hojmaataatti deebina. Barru yoomeessa ka'umsaan hubachuuf yeroo fudhateerta, 
amma aadaafi jireenya kee keessatti dhugomsuu qabda. Ani aboo kitaaba Qulqulluu akka "hubannoo ergaa 
barreessaa kitaaba Qulqulluu ka'umsaa bara sanaafi hojmaata dhugaasaa bara kanaa" ti hiikeera. 

Hojmaanni hiikkootti fedha barreessa ka'umsaa yeroofi looj ikiitti aanee dhufuu qaba. Hanga gaafa bara 
isaati inni jedhu beeknutti dubbisa kitaaba Qulqulluu hojiirra oolchuuf hin dandeenyu! Dubbisni kitaaba 
Qulqulluu waan hin jedhamne jechuu miti. 

Baafanni, sadarkaa buufataatti (marsaa dubisaa # 3) gadi bu'ee jiru qajeelcha keeti. Hojmaanni sadarkaa 
buufataatti, malee sadarkaa jechaatti tolfamu hin qabu. Hiikkaanj echootaa sadarkaa barruutti, hikkaan jechamaa 

xi 



sadarkaa barruutti, hiikkaan himaa sadarkaa barruutti ta'u qaba. Hiikkaa keessati hiikkaan afuuraa barreessa 
ka'umsaa qofadha. Ibsa afuura qulqulluun hoggansa isaa horfofha. Ibsaan garuuu afuuruu jechuu miti. Waa 
jechuudhaaf "Gooftaan isinitti hima" jedhe fedha barreessaa ka'umsaaf abbomamuu qabna. Hojmaanni fedha 
barreeffama waliigalaa, boqonnaa barruu addaafi dagaaga buufatatti firoomuu qabu. 

Dhimmoonni bara keenyaa akka dubbatan odoo hin taane, akka kitaabicha keessaa akka baafannu nu 
godha. Yoo barruun qajeelfama kana ni deggera ta'e fudhatama argata. Yeroo hedduu qajeelfamni keenya 
matumasaa qajeelfama "keenya" - malee qajeelfama barruu miti. 

Kitaaba Qulqulluu hojmaatessuurratti raajootaan alatti) barrichaaf hiikkaan tokkoofi tokko qofti akka 
sirrii ta'e beekuun barbaachisaadha. Hiikkaan isaas fedha barreessaa ka'umsaa gaafa saniitti firmudha. Hiikkaa 

Tokkotti kana irraa hojmaanni hedduu bahuu ni danda'a. Hojmaatichi fedhii argataa irratti bu'uraa, garuuu 
fedha barreessaa ka'umsaati firommuu qaba. 

V. Kallatti hiikkaa afuuraa 

Hanga ammaa adeemsa loojikaafi barreeffamaa hojmaataafi hiikkaa ibsaa tureera. Amma ammoo kallattii 
hiikkaa afuuraa ibsuu yaala. Tartibni sakatta'a armaan gadii anaaf gargaarsa ni qaba. 

A. Kadhaa gargaarsa Afuura Qulqulluu (1 Qor 1 :26-2: 16) 

B. Kadhata dhiifamaafi dhiqama cubbuu beekkamaa dhuunfaaf godhamu (1 Yoh. 1:9) 

C. Kadhata fedha guddaa Waaqayyoon beekuuf godhamu (Far. 19:7-14, 42: lffa; 119: Iff) 

D . Ilaa toltuu j ireenya keetti dabalii 

E. Gadjechuufi barsiisu danda'urraturi. 

Hoggansa Afuuraa Afuura Quqlulluufi deemsaa loojikaa madaallii jiru eeguun guddaa rakkisaadha. Kana 
lameen walmadaalchisuuf waraabi kun na gargaare. 

A. Scripture Tmisting, James W. Sirerra ful 17-18 "Itti gara sammuu namoota Waaqayyootti dhufe - gara warra 
Afuuraa muraasa miti. Kiristaanumma kitaaba Qulqulluu keessatti gartuun beekkamo, ibsituuniifi ummanni 
hikkaan qixaa keessa dhufe jedhaman hin jiran. Afuurri Qulqulluu kennaa addaa ogummaa, beekumsaafi 
hubannoo kennullee garuuu inni abbootii hiikkoo sagaleesaa kiristaanoota ol bahan hin ramadne. Barachuun, 
murteessuuniifi hubachuu hanga saba isaati, kitaaba Qululluuti hirkachuun, warra Waaqayo dandeetti addaa 
isaanii kennellee ta'an. Waliti qabuudhaaf tilmaamni ani kitaabicha irrati godhadhe kitaabni Qulqulluu 
dhugaa Waaqayyoo namootatti muldhisedha, aboo nuyi waan inni dubbatu hundarratti qabnudha, sunis 
ajaa'iba gararraa odoo hin taanee waan namoota aadaa gargaraan hubatamu danda'udha. 

B. Kitaaba "kiyeerkigaard protestant biblical interpretation" ful. 75 jedhu keessatti. 

Akka kiyeerkigaardifi qo'annoon giraamaaraa laaksilaalaafi seenaa kitaaba Qulqulluu barbaachisaadha, 
garuuu dubisa dhugaa kitaabaa dursuu qaa. "Akka sagalee Waaqayyooti kitaaba Qulqulluu dubbisuuf namni 
tokko afaaniifi lapheesaatiin, qeensa qubaan, eegumsa dammaqinaan, haasa'a Waaqayyoo keessatti dubbisuu 
qaba. Kitaaba Qulqulluu akka qalbi dabinsaati, ofumaan ykn yaroominaan, ykn ogummaan dubbisuun akka 
dubbisa sagalee Waaqayyoo hin ta'u. Akkuma namni xalayaa jaalalaa dubbisutti sagaleen Waaqayyoos 
dubbifamuu qaba. 

C. Kitaaba H.H Rowleey, The Relvance of Bible ful. 19 jedhu keessati moo 

"Hubannoon beekumsaa hayyoomaa kitaaba Qulqulluu hangamu guutuu, hunda qabatee hin jiru. 
Hubanno guutuuf barbaachisaa waan ta'eef hubannoo akkanaa gad buusuuf miti. Yoo guutummaa kitaabichaaf 
kan ta'u ta'e garuuu gara hubannoo afuuraa qabeenya afuuraatti qajeelchuu qaa. Akkuma kana hubannoo afuuraa 
dammaqina hayyomaa daran caaluu barbaachisa. Wantoonni afuuraa afuuraan murtaahu, kanaaf bartoonni 
kitaaba Qulqulluu amala argataa afuuraa, akka isaanitti of ibsuuf fedha Waaqayyoo, qabaachu qabu akka 
qo'annoo saayinsiin duuba darbani gara dhaala duuroma qabeenya kitaaboota isaa gurguddooti darbuudhaaf. 

VI. Mala ibsiituu kanaa 

Ibsituun qo'annoo kanaa kan qophaa'e deemsa hiikkaa kee bifa armaan gadii akka ta'uufidha. 

A. Seenaan ifaa kartuu kitaabbilee ni agarsiisa. "Marsaa dubbisaa # 3" eegi tolfateen booda odeeffanno 
kana sakatta'i. 

B. Ilaan barruu jalqaba boqonnaa hundaratti ni argama. Kunimmoo caasaa boqonnaa barruu akka ilaaltu 
si gargaara. 



xn 



C. Jalqaba boqonnaa ykn barruufi hirtaan buufataafi kaptioniin ibsaaf tolu hiikkaa hammayyaa adda 
adda irraa kenname jira. 

1. Barruu Giriik, Yunaayitid Baayibil Soosaayitii maxx 4 (YBS) 

2. Niiw Ameerikaan Sitaandaard Baayibil, 1995 fooyya'e (NASB) 

3 . Niiw Kiingi Jemsi Vershini (KJHH) 

4. Niiw Rivaayizdi Sitaandaard Vershiin (NRSV) 

5 . Tuudeyis Ingilish Versiini (HIH) 

6. Jeruusaalem Baayibil (JB) 

Hiramsi buufata kaka'umsaan miti. Barruurraa mirkanaa'e. Hiikkaa hammayyaa adda addaa kallattii 
tiyooriifi tiyoolojii adda addaan walbira qabuun ilaalcha barreessaa ka'umsa tilmaame xiinxaluu ni dandeenya. 
Buufanni tokkoon tokko dhugaa jabaa tokko ni qaba. Kunis "hima, matoomaa" ykn "yaada wiirtuu barruu" 
jedhama. Ilaalchi gamtooma kun furtuu hiikkaa giraamaraafi seenaa qixaati. Namni tokko waan buufataan 
gadiin, hiikuu, lallabuu ykn barsiisuu hin danda'au. Buufanni kamuu akka firooma buufatoota olla jiraniin qabu 
dagatamuu hin qabu. Kanaafi barbaachisummaan kartuu kitaabichaa sadarkaa buufataa barbaachiseef. Nuyi 
yaa'aa loojika dhimmicha barreessaa ka'umsaa duraan gahuuf danda'u qabna. 

D. Hikkaan yaadannoon Bob lakkoofsa - lakkoofsatti. Kun ammoo ilaalcha barreessaa ka'umsaa akka 
hordofnu nu dirqa. Yaadannichi odeeffannoo gama hedduu kenna. 

1 . Qabiyyee barruudhaa 

2. Ilaa aadaafi seenaa 

3 . Odeeffannoo giraamaraa 

4. Qo'annoojechootaa 

5 . Dubbisa walmaddi fayyadan 

E. Ibsituu keessatti sadarkaa ta'etti, maxxansi Niiw Ameerikaan Sitaandaard Kershini (haarofni 1995) 
hiikkaa hammayyaa hedduun deeggeramee jira. 

1 . Niiw Kingi Jemsi Vershini (KJHH) barruu "Tekistus Resiptas" jedhu duuka bu'eeti. 

2. Niiw Rivaayizdi Sitaandaard Vershini (NRSV) isa jecha - jechatti kaawunsila waldaale 
biyyaalessa irraa gargale. 

3. Tuudeyis Ingilsh Vershin (HIH) isa Ameerikaa Baayibil sosaayiti irraa gitaan gargale. 

4. Jeruusaaleem Baayibil (JB) isa hiikkaa Kaatolika Faransaayii irratti bu'uuraa'ee Ingiliffaatti 
hiikkame. 

F. Warreen afaan Giriik dubbisuu hin dandeenyeef rakkoo barruu irratti isa mudatu madaalee adda 
aasuuf afaan Ingiliffaan fayydamuun isa tola. 

1 . Garaa garuummaa barruuwwanii 

2 . Hiikkaa j echootaa filatamoo 

3 . Caasaafi barruu giraamara rakkisoo 

4. Barruu jeeqamoo 

Yaata'uti hiikkaan Ingiliffaa rakkoo kana hin furiin malee, akka iddoo gadi fagoofi qo'annooti 
xiyyeeffatu. 

G. Xumura boqonnaa hundaa irratti gaaffileen marii kaasan barbaachisoo ta'an kaa'amanii jiran. 
Isaaniis yaada hiikkaa muumme ta'an irrati xiyyeeffataniiti. 



XI n 



Ergaa Phaawuloos 
Gara Warra Roomaatti 



SEENSA GARA WARRA ROOMAATTI 

Dubbii baniisaa 

A. Ergaan warra Roomaa kitaaba doktirinaa loojikaafi falamaa hundaan oliiti. Haala Roomaa keessa 
tureen kan gadi bahedha. Kanaafu, ragaaan haalomati. Phaawuloos ergaa akka barreessu wanti isa 
dirqu dhalate. Barreeffamoota Phaawuloos keessaa isa walabaafi akkaataa itti inni rakkoolee jiran 
furuuf tattaafate akkaataa deemsa wangeelaa (keessattuu hinaaffaa amantoota Yihudaafi geggeessitoota 
Ahizaab iffa 14:1-15,13) fi hojmaatajireenyaguyyaaguyyaati. 

B. Akkaataan dhiyeessii wangeela Phaawuloos ergaa Roomaa keessaa jireenya waldaa bara kamiifu 
gargaara. 

1. Awugistoos ergaa Roomaa Luutaar bara 1513 D.B 386 D.B ni amane. 

2. Yaadni amantii Maartiin Luutaar bara 1513 D.B akkuma Far 31:1 gara Rom 1:17 (iffa lb 2:4) 
argate dubbiseen hubannoon isaa ni jijjiirame. 

3. Joon Weesslii, bara 1738 D.B walgahiif Meenoonaayit Landan otoo jiruu wayita daandiirra deemu 
akkuma lallaba Luutaar seensa ergaa Roomaa irratti kennamaa jiru dhagahen jijjiirame sababnisa 
inni lallabu hin muldhatu ture. 

C. Ergaan warra Roomaa beekuun kiristaanummaa beekuudha. Ergichi jireenyaafi barsiisa Iyyasuus gara 
dhugaa kataa jabaa waldaalee baroota hundaa qajeelcha. Maartiin Luutaar "Kitaaba mootiifi wangeela 
qulqulluu kakuu haarawaa" ittin jedheera. 

Barreessaa 
Phaawuloos bareessaa gonkaati. Nagaan gaaffiisaa inni sonaa 1:1 irratti argama. Phaawuloos "ijoo foon 
keessaa" ija gareeyi hamtuu akka qabu waliigalameera, kanaaf inni kophaasaa xalayaa ergaa kana hin 
barreessine, Xeerxiwoos (iff 1;22) akka gargaara barreessaatti fayyadameera kan jedhu jira. 

Guyyaa 

A. Yeroon bareeffama ergaa Roomaa 56-58 (D.B) akka ta'e tilmaamama. Kun kitaaboota kakuu 
haarawaa jiran keessaa isaan guyyaan beekkamuu danda'e keessaa tokkodha. Kunis ta'uu kan 
danda'e hojii ergamootaa 20:2 fi Rom 15:17 walbira qabuunidha. Roomaan gaashatti yeroo 
phaawuloos imala sadaffaa odoo Yeruusaalem hin lakkisiin dura Qoronxoositidha. 

B. Tartiiba yeroo barreessii Phaawuloos F.F. Buruusiifi Muurii Haaris irraa xiqquma fooyyessuun 
waraabame. 



11 



Kitaaba 


Guyyaa 


Iddoon 


Firoomsaa 


1 . Galaatiyaa 




48 


Antsook Sooriyaa 


14:28,15:2 


2. 1 Tasaloonqee 




50 


Qoronxoos 


18:5 


3 . 2 Tasoloonqee 




50 


Qoronxoos 




4. 1 Qoronxoos 




55 


Efisoon 


19:20 


5 . 2 Qoronxoos 




56 


Maqadooniyaa 


20:2 


6. Roomaa 




57 


Qoronxoos 


20:3 


10. Ergaa mana hidhaa 










Qolaasiyaas 




barii 60ta 






Efisoon 




barii 60ta 


Roomaa 




Fileemoon 




barii 60ta 




28:30-31 


Filiphisiyuusi 




tela 62-63 






-13. Imala wangeelaa Afraffaa 








1 Ximootwoositti 




63 (ykn tela, 


Maqadoniyaa 




Tiitoositti 




63 bara dura 


Efeeson (?) 




2 Ximootiwoositti 




64 D.B 68) 


Roomaa 





Argataa 

Ergaan xalayaa buufanni isaa akka Roomaa ta'e ni agarsiisa. Eenyu waldaa akka Roomaatti hundeesse nuyi 
hin beknu. 

A. Feetu namoota muraasa gaafa Pheenxe Qoosee Yeruusaalem turaniifi fayyanii deebi'anii ta'uu ni 
danda'a(iffaHoE2:10) 



B. Feetu duuka buutoota gaafa Isxifaanos du'een booda qorannoo Yeruusaalem ture baqatanii deebi'anii 
ta'uu (iffa HOE 8 :4) ni danda'a. 

C. Ergaa imala wangeelaa Phaawuloosiin jijjiiramani gara Roomaatti deebi'aniin ta'uus ni mala. 
Phaawuloos takkaayyu waldaa kana hin daawwanne, garuuu gara sanitti miila dheereffachuun (HoE 
19:21) ni beekkama. Hiriyyoota hedduus achii ni qaba (Rom 16) 

Imala isaa gara Ispeeniti godhuuf karoofate keessa gara Roomiti garuuuf akka yaadee (Rom 
15:23) yeroo Yerusaalemii debi'uu "kennaa jaalalaa" wajjin akka ture ni garra. Phaawuloos ergama 
isaa baha Meeditaraaniyaa akka xumure itti dhagahame. Ini iddaa haarawaa arge. (iffa 15:20-23,28) 
Ergaa xalayaa Feebeen, daaqona, karaa sanaan imalaa turte (ifa Rom: 16: 1) fakkaatti. Maaliif xalayaan 
ergaa hodhituu dunkaanaa biyya Yihudaan jaarraa duraa keessa daandii Qoronxoos iratti bareeffame, 
kun gatii qabeessa ta'uu danda'ee? Maartiin Luutaar "mootii kitaaboota kakuu haarawaafi wangeela 
keessa gadii fagoo wangeela barsiisoota fayyan. Rabbi Saa'ol Xarseesi, isa ergaman qululluu 
ahizaabotaa jedhameeni. Xalayaan ergaa Phaawuloos baay'inaan haala naannoon malee akka 
Roomaanotaati hin dibamne. Kun haala dhiyeessi falmamaa amantii ergamtootaati. 

Obboleeyyan kiristaanaa, jechoonni teekinikaa hedduun hardha itti fayydamnee "amantii" kan 
agarsiisan( "Tola," "qulqulummaa'Ti "mucummaa") akka Roomaara argame ni hubattuu? Guddina 
tiyooloojii dhugaa Galaatiyaati. Akkuma jireenya keenya hardhaafi fedha isaa waliin barbaadaa jirru 
ergaa hawwataa kana akka isinirratti banuufi Waaqayyoon kadhaa! 

Akeeka 

A. Imala wangeelaa gara Sipeenitti iyyaata gargaarsaati. Hojiin ergama isaa gara baha galaana Meeditaraaniyaa 
akka xumurame Phaawuloos hubate (iff 15:20-23,28) 

B. Rakkoo amantoota ahizaabiifi amantoota yihudaa waldaa Roomaa gidduu jiru dhageechisuuf. Kun feetu 
dhiibamuu yihudootaafi deebii isaanii Roomaa irraan boodaa ta'uu ni danda'a. Yeroo sanatti gaggeessitoonni 
kirisaanoota yihudaa isaan ahizaabotaan bakka bu'aniiru. 

C. Waldaa Roomaatti of beeksisuuf Yerusaalemitti hihudootajijjiiraman (Garee 15n ergamoota Yerusaalemiin) 
fi yihudoota hin amanamne iraa (Galaatiyaafi 2 Qoronxoos 3, 10-13) fi ahizaaboota (Qolaasiyaas, Efisoon) 
wangeela wixina falaasama ofiin laaquu barbaadan (jinoositisiizim) irraa mormii ni qaba ture. 

D. Phaawuloos akka nama balaafi jijjiirama barsiisa kiristos fideetti ilaallame komatameera. Kiaabni Roomaa 
kunis ofiiraa faccisa falamaa isaa barsiisaa Iyyasuus (wangeela) fi kakuu Moofaatti fayyadamee wangeelli 
isaa dhugaa ta'uu agarsiisedha. 

Kartuu ifaa 

A. Seensa 1:1-17 

1. Nagaagaaffii 1:1-7 

a. Barreessaa(l-5) 

b. Buufata, teessoo (6-7) 

c. Nagaa gaaffii (7b) 

2. Haala ture (1:8-15) 

3. Qabiyyee (1:16-17) 

B. Qajeelummaauumaabarbaada. (1:18-3:20) 

1 . Gadi bu'insa addunyaa ahizaabaa (1:18-32) 

2 . Shalafafa yihudootaa ykn haamiltoota paagaan (2:1-16) 

3 . Murtii Yihudootaa (2:17-3:8) 

4 . Balaaleffannaa duuniyaa 3:9-20 

C . Qaj eelfamaan uumamuu maalidha? (3:21-8:39) 

1. Qajeelummaa amantii qofaan (3:21-31) 

2. Bu'uura qajeelummaa: Abdii Waaqayyoo (4: 1-25) 

a. Dhaabbi tolinsa Abraaham (4:1-5) 

b. Daawit (4:6-8) 

c . Walitti dhufeenya dhaqna qabaafi Abraaham (4:9-12) 

d. Abdii Waaqayyoo Abraahamiif qabu (4: 13-25) 

3 . Milkaayina qaj eelummaa (5:1-21) 

a. Kallatti dhimmaa: jaalala xuraaye, gammachuu walin qixxaanne (5:1-5) 



b . Kaayyoo gardhabaa: j aalala Waaqayyoo dinqisiisaa (5:6-11) 

c. Addaam/fakkaati kiristoos: faccisa Addaam dhiyeessi Waaqayyo (5 : 12-21) 

4. Qajeelummaan uumaa qajeelummaa dhuunfaa baasa (6: 1-7:25) 

a. Cubbuu irraa walaboomuu 6:1-14) 

1 . Mormii tilmaamame (6:1-2) 

2 . Hiikkaa cuuphaa (6:3-14) 

b. Garbicha seexaana ykn garbicha Waaqayyoo: filannoo kee (6: 15-23) 

c. Seera gaayilaa namoota (7: 1-6) 

d. Seerri gaariidha, gaarii seexaanatu danqa (7:7-14) 

e. Qabsoo gaariifi badaa bara baraa amantootaa (7: 15-25) 

5. Bu'aa qajeelummaa uumaa muldhatu (8: 1-39) 

a. Jireenya afuuraa (8:1-17) 

b. Furamuuuumamaa(8:18-25) 

c. Gargaarsa afuuraa walirra hin cinne (8:26-30) 

d. Gammachuu murtii amantiin argame (8:3 1-39) 

D . Akeeka uumaa namoota hundaaf (9:1-11:32) 

1. Filannoo Israa'el (9:1-33) 

a. Dhaaltoota amantii dhugaa (9: 1-13) 

b. Birmadooma Waaqayyoo (9:14-26) 

c. Karoorri duuniyaa Waaqayyoo warra hin amannee dabalata (9:27-33) 

2. Amantii Israa'el (10:1-21) 

a. Qajeelummaa Waaqayyoofi qajeelummaa namoota (10: 1-13) 

b. Qulqullummaan Waaqayyoo ergamtoota kakaase yaamicha ergaa addunyaa (10: 14-18) 

c . Israa' el kiristoositti amanu dhabu (10:19-21) 

3. Kufaatii Israa'el (11:1-36) 

a. Harcaatee yihudootaa (11:1-10) 

b . Hinaaffaa yihudootaa (11:11 -24) 

c. Jaamummaa yeroo Israa'eloota (1 1:25-32) 

d. Kadhaa Phaawuloos dhohuu (1 1:33-36) 

E. Kennaa qajeelummaa uumaarra argame (12: 1-15:13) 

1 . Yaaminsa gara amantiitti (12:1-2) 

2. Faayidaa kennaa (12:3-8) 

3 . Walitti dhufeenya amantoota (12:9-21) 

4 . Walitti dhufeenya mootummaa (13:1-7) 

5. Walitti dhufeenya oolla (13:8-10) 

6 . Walitti dhufeenya Gooftaa (13:11-14) 

7 . Walitti dhufeenya miseensoota waldaa (14:1-12) 

8. Dhiibbaa keenya namootaratti (12: 13-23) 

9. Walitti dhufeenya fakkeenya kiristoosiin (15:1-13) 

F. Xumura (15: 14-33) 

1 . Karoora mataa Phaawuloos (15:14-29) 

2. Waaqaa kadhataa (15:30-33) 

G. Duub barruu (16: 1-27) 

1. Nagaagaaffh (16:1-24) 

2. Eebba nyaata duraa (16:25-27) 

Kun ibsituu qajeelcha qo'annooti, hiikkaa kitaaba Qululluu keetiif ittigaafatamaadha. Hundi keenya ifa 
qabnu keessa socho'uu nu barbaachisa. Hiikkaa keessatti ati, kitaabni Qulqulluufi afuura Qulqulluu dursaadha. 
Kana ibsituuti gadiisuu hin qabdu. 

Taa'umsa si'a tokkoon kitaaba qulqulluu dubbisi. Jechoota keen qabiyyee wiirtuu kitaabichaa barreessi 

1 . Qabiyyee kitaabichaa 

2. bifa hogbarrichaa 



Marsaa dubbisaa lammaffaa 

Kuni ibsituu qajlcha qo'annooti, hiikkaa kitaaba Qulqulluu keetiif ittigaafatamaadha. Hundi keenya ifa 
qabnu keessa socho'uu nu barbaachisa. Hiikkaa keessatti ati, kitaabni Qulquluufi Afurri qulqulluu 
dursaadha. Kanaibsituuti. Gadhiisu hin qabdu. 

Taa'umsa si'a tokkoon kitaabicha si'a lammaaa dubbisi. Dhimmoota jaboo kariiti hima tokkoon 
barreessuu yaali. 

1 . Dhimma boqonnaa barruu duraa 

2. Dhimma boqonnaa barruu lammeessoo 

3 . Dhimma boqonnaa barruu sadeessoo 

4. Dhimma boqonnaa barruu afreesso 

5. kkf 



ROOMAA 1 



Hiraa Buufata Hiikkoo Hammayyaa 



YBS 


KJHH 


KQSHH 


TIV 


KQJ 


Nagaa 


Nagaa gaaffii 


Nagaa 1 : 1 


Nagaa 


1:1-2 




1:1-7 


1:1-6 

1:7A 
1:7B 


1:1 
1:2-6 

1:7A 
1:7B 


1:3-7 


Hawwi Phaawulos 


Hawwii Roomaa 


Galata dhiyeessu 


Kadhata galataa 


Galataafi kadhata 


Roomaa 


daawwachu 








daawwachu 










1:8-15 


1:8-15 


1:8-15 


1:8-12 
1:3-15 


1:8-15 


Humna Wangeelaa 


Jireenya amantii 


Qabiyye ergaa 


Humna Wangeelaa 


Qabiyyee eerame 


1:16-17 


1:16-17 


1:16-17 


1:16-17 


1:16-17 


Yakka sanyii namaa 


Harka Waaqayyo 


Murtii Waaqayyoo 


Yakka sanyii namaa 


Dheekkamsa 




warra qajeelummaa 


cubbu irratti 




Waaqayyo jalloota 




alata'erratti 






irratti 




1:18-32 


1:18-23 
1:24-25 
1:26-27 
1:28-32 


1:18-23 
1:24-25 
1:26-27 
1:28-32 


1:18-25 
1:26-27 
1:28-32 



Marsaa Dubbisa Sadaffaa 

Fedha barreessaa ka'umsaa sadarkaa buufataatti jiru hordofuudhaan. 

Kun ibsituu qajeelcha qo'annooti. Hiikkaa kitaaba qulqulluu keetiif ittigaafatamaadha. Hundi keenya ifa 
qabnu keessa socho'uu nu barbaachisa. Hiikkaa keessatti ati, kitaabni, qulqulluufi afuurri qulqulluu dursaadha. 
Kana ibsituutti gadhiisuu hin qabdu. 

Taa'umsa si'a tokkoon dubbisi. Dhimma isaa addaan baafadhu. Hiramsa dhimma kee hikkoo hammayya 
shaman wajjiin walbira qabii ilaali. Buffanni afuuromaan miti, garuuu fedha barreessaa ka'umsaa hordofuuf 
furtuudha, sunimmoo lubbuu hiikkaati. Buufanni kamuu hiikkaa tokkoofi tokko qofa qaba. 

1 . Buufata duraa 

2. Buufata lammee 

3 . Buufata sadee 

4. Kkf 

A. Lak. 1-7 seensa xalayaa ergaati. Xalayoota Phaawuloos barreesse hundaa keessaa inni kuni isa 
dheeraadha. Ergaa kanaan inni waldaa gonkumaa qaamaan isa hin beekne inumaahuu waa'ee isaaf 
waan hamtuu dhagahanii jiraniif waa'e mataa isaafi hojii ergama isaa of beeksisuu yaala. 

B. Lak. 8-12 kadhata galataa jalqabaati. Kun amaluma xalayoota Girikootaa keessattu kan 
Phaawuloosidha. 

C. Lak. 16-17 qabiyyee kitaabichaa eera. 

D. Lak. 18 hanga 3:20ti boqonnaa barruu duraafi wangeela Phaawuloos duraa qabata, sanyiin namaa 
hundi baduu isaaniifi fayyinnis akka isaaniif ta'u hubachisa. 

(UffUmaS) 

1 . Namoota amantiilee safuu hin qabne 

2. Namoota amantiilee safuu qaban 
S.Yihudii 

E. Roomaa 1:18-3:206 seera Umaa 3 calaqisa. (Wanti ajaa'ibaa barsiisonni barruu kana irratti hin 
xiyyeeffatanii, ka'umsa cubbuu godhanii kan isaan ilaalan Uma. 6 dha) Namoonni kan uumame 
Waaqayyoo akka hordofuuf ture, bifa isaarra kaasee (Uma 1:26-27). Garuuu sanyiin namaa ifa 
jireenyaafi abdii humnaa filachuu barbaade. Gochaan garuuu namoonni akka Waaqayyootti of 
ilaalani (fedhii namoota of jajuu). 

Waaqayyoo balaa kana, ni hayyama tarii ni hojjeta ta'a. Bifaan Waaqayyo ta'uun ittigaafatamaa 
fudhachuudha, haamilummaan itti waamama, waan duuba dhufuunis bilisaa ta'udha. Waaqayyo namoota 
kan addaan baase filanno isaafi kansaaniin (walitti dhufeenya kakuu) ture! Akka bu'aasaa wajjiin kophaa 
bahuu filatan carraa kenne. Waaqayyoo ni aare (Uma 6:5-7) garuuu namoonni mirgaafi ittigaafatama 
isaaniin bu'aa argataniin walaba turan. Jechamni irra deddebi'amee "Waaqayyoo isaani kenne" jedhu (Iff 
1:24,26,28) Waaqayyoon mormii odoo hin taanee bilisummaan isaanii fudhatama argachuu agarsiisa. 
Kun filannoo Waaqayyoo miti. Kun addunyaa Waaqayyo hawwuuture miti (Uma 3:22, 6:5-7,11-13) 

F. Gluaalliin Tryoologii 1:18-3:20 jiru 3:21-31 keessatti argama. Kun "Oduu gammachiisaa" 
Wangeelaa isa duraati. Namni hundi cubbamaa waan ta'eef dhiifama Waaqayyoo isaan barbaachisa. 
Akkasumas Waaqayyo moo akka deebi'anii isa wajjiin gara laafinaa jiraatan ni barbaada. 
(muuxannoo Eden) 

G Dhiyeessi Wangeela Phaawuloos boqonnaa barruu duraa kana keessatti sanyiin namootaa odoo 
seeyixaanattis ta'e Waaqolii tolfamaatti hin qabatiin kufaatii cubbuusaaniifi ganiinsa isaaniif 
kallattiin ittigaafatamtoota ta'uunsaanii (Rom 1:18-3:20) maraa gammachiisa. Kutaan kun 
dhugumatti tiyooloojii Uma 3 agarsiisa. Garuuu qorumsa ofii maleedha. Waaqayyoo ammas 
dabalee sanyiin namaa kufaatii isaaf seeyitaanatti akka haqatu (Uma 3:13) ykn isuma ak komatu hin 
hayyamuuf (Uma 3:12) sanyi namaa bifa Waaqayyoon uumaman (Uma 3:12) sanyi namaa bifa 
Waaqayyoon uumaman (Uma 1:26; 5: 1, 3;9:6) filachuuf mirga, humnaafi dirqama ni qabu. Filannoo 
mataa isaaniif akka gareetti Addaam Wajjiniifi akka dhunfaatti (iff 3:23) ittigaafatamtootadha. 



Qo'annoo jechaa fi Jechamaa 



Kitaaba QulqulluuAOHH 1:1-6 

^ni Phaawulos hojjetaan Yesus Kristos ergamaa ta'uudhaaf waamamee, wangeela Waaqayyoos 
lallabuudhaaf addaan kanan baafame kana caafuu koo ti. 2 Wangeelli kunisa Waaqayyo duraan dursee 
karaa raajota isaatii caaffata qulqullaa' aa keessatti abdachiisee dha. 3 Inni waa' ee ilma isaa isa akka 
fooniitti sanyii Daawit keessaa dhalatee dubbate. 4 Akka qulqullummaa isaa isa hafuuraatti immoo, 
warradu' an keessaa ka 'uudhaan Yesus Kristos gooftaan keenya ilma Waaqayyoo ta'uun isaa humnaan 
beeksifameera. 5 Ulfina maqaa isaatiif saba lafa irraa hundumaa gara amantiitti,gara abboomamuuttis 
geessuudhaaf ayyaanni ergamoota ta 'uu, isumaan nuuf kennameera. 6 Isinis immoo warra kanYesus 
Kristos ta'uudhaaf waamaman sana keessa jirtu. 

1:1. "Phaawuloos" Yihudoonni bara Phaawuloos keessa turan baayyeen isaanii maqoolii lama, tokko kan 
Yihuduma tokko kan Roomumma (HOE 13:9) qabaachaa turani. Maqaan Phaawuloos inni yihudaa Saa'oldha. 
Inni akkuma Mootota Israa'el durii, gosa Biiniyaam irraa (Rom 11:1 Filp 3:5) ture. Maqaan isaa inni 
Roomummaa Girikitti Phaawuloosi jechuunis "xiqqoo" jechuudha. Kunis: 

1. Dheerina qaama isaa kitaaboota namootaan barraa'e hojii Phaawuloos jedhame maxxanfame boqonnaa 
waa'ee Tasaloonqee keessatti "Phaawuloosiifi Thekla dabalame jira. 

2. Quqlulloota keessa xinnoo hundaa gadii ta'uun, sababa inni jalqaba warra waldaa hunkuraa turan keessa 
tureef (1 Qor 15:9; Ef 3:2; lXim 1:15) 

3 . Salphaa dhumaatti maqaa maatiin isaa dhaloota irratti moggaasaniif 
filannoon #3 gaarii fakkaata 

H "Hojjetaa" KJHH, KQSHH, TIV fi KQJ "garbicha" jedhanii hiikkaniiti dubbifama. Qabiyyeen kun (1) 
Yesuus akka gooftaatti faallaa; ykn (2) maqaa ulfinaa bara Kakuu Moofaa fi (Muusee lak. 12:7 keessatti fi 
lYa 1:1, Iyyaasuu Iya 24:29 keessatti, fi Daawit faarsaa keessattifi Isaayyaas 42: 1, 19; 52: 13 dha) 

H "Ergamaa ta'uudhaaf waamame" kun filannoo Waaqayyooti malee kan isaa miti. (HOE 9: 15, Gal. 1:15; Ef 
3:7) Akkuma inni kana dura lQor 1:1; Qor 1:1; Gal. 1:1; Ef 1:1; Qol 1:1, lXim 1:1; Tit 1:1) keessatti qaboofi 
gahinsa afuuraa qabaachu isaa mirkanessee ture waldaa isii kana dura takka hin agarrettis gochu barbaade. 
Mata duree addaa ilaali; yaamama 1:6. 

Jechi "ergamaa" jedhu marroo jaarraa duraa Yihuudoota Filisxeem keessatti" gondaala ergamaa" 

jechuudha ture. (2Qor 17:7-9) Kakuu Haaraa keessatti jechi kun waan lama fayyada (1) duuka buutoota kudha 

lameeniifi Phaawuloos; fi (2) kenna afuuraa waldaa keessatti ittijiru agarsiisa. (lQor 12:28-29; Ef 4:11) 



MATADUREE ADDAA ERGAMAA (APOSTELL*) 

"Ergaa" (kun jechuun apostell*) dhaaf kun jecha beekamaadha Girikota biratti. Jechi kun faayidaa 
tiyooloojii hedduu qaba. 

A. Warri barsiisotaa akka nama yaamameefi kan biraa bakka bu'ee ergamee qondaalaatti, akka 
"ambaasaadara" Ingilizitti fudhatu. (2Qor 5:20) 

B. Wangeelli ammooo jecha kana Yesuusii akka Abbaadhaan ergameetti fayyadama. Yohaannis 
keessatti hanga Masiihitti ol kaafamera (Mat, 10:40; 15:24) Marq 9:37, Lu 9:48 fi keessattu Yoh. 
4:34; 5:24, 30,36,37,38,6:29,38,39,40,57;7:29;8:42;10:36;11:42;17:3, 8,108,21,23,25; 20:21). 
Yesuus akka amantoota ergettis fayyadameera. (Yoh. 17:18; 20:21) 

C . Kakuu Haaraa duuka buutotaaf ittifayyadama 

1. Duuka buutoota kudha lameen ka'umsaa irra turan (Luq. 6: 13; HOE 1:21-22) 

2. Garee addaa ergamtoota hirphaniifi gargaaran 

a. Barnaabaas (HoE 14:4, 14) 

b. Andironikoosiifi Yuniyaas (Rom. 16:7) 

c. Apholos(lQor 4:6-9) 

d. Yaaqob obboleessa Gooftaa (Gal. 1:19) 

e. Silwaanosii fi Ximotewos (ITas 2:6) 

f. FeetuTiitoo(2Qor3:23) 

g. Feetu Ephafrodixosin (Filp 2:25) 

3. Kennaa waldaa keessatti hojjetaa jiru (lQor 12:28-29; Ef 4:11) 



D. Moggaasa kana Phaawuloos ofiisaatiif akka ab'oo Waaqayyoo bakka bu'aa Kiristoos godhee isa 
muudeeti xalayaa ergaa isaa baayyee irratti fayyadame jira (iff Rom 1:1 lQor 1:1, 2Qor 1:1, Gal 1:1, 
Ef 1:1, Qol 1:1, lXim 1:1; 2Xim 1:1; Tit 1:1) 



H "Addaan kanan baafame" kun GOCHA TA'EE DARBE, Waaqayyo dura addaa akka baafateenii ture 
agarsiisuudhaafidha. (Erm l:5fi Gal 1:15) kunis hanga jirutti itti fufe. Kunis akka jecha "Fariisoota" Araman 
keessaati. Isaanis seera yihudootaa adda bahan (fi Phaawuloosis (Filp 3:5) yeroo gara Damaasqpp dhaqu Yesuus 
wajjiin walinargiin dura) garuuu amma wangeelaaf adda baafameera. 

Jecha Ibroootaa "qulqulluu'Ti ni firooma; hiikkaansaas "faayidaa Waaqayyoof adda bahuudha." (Deb: 
19:6; IPex 2:5) Jechoonni "Qulqulluufi "adda bahuu" jedhan hundi isaanii hidda afaan Girikiitti "qulqulluu" 
(hogios) walfakkaataa jedhu qaban. 

H "Wangeela Waaqayyoof lallabuudhaaf' durgalli eis bakka dubbisa kana keessatti (fi lak 5) akeeka 
yaamicha Phaawuloos (lak. lb) fi "addabahu" (lak lc) agarsiisa. 

Wangeela jecha tishoo jechoota "gaarii" fi "ergaa" jedhu irraa argamedha. Doktiriina kakuu haarawaa 
muldhisuuf gargaara. (Erm 31:31-34; Hiz 36:22-32), Innis Massii isa Waaqayyo abdachiise ture. (lak. 3-4) 

Kun wangeela Waaqayyo malee kan Phaawuloos miti. (iff 15:16; Mar 1:14; 2Qor 11:7; ITas 2:2,8,9; 
IPex 4: 17) Phaawulos kalaqaa ykn midhaansaa aadaa hin turre, dhugaa fudhate san lallabuu malee (iff lQor 1:18- 
25) 

1:2 "Wangeelli kun isa Waaqayyo duraan dursee karaa raajoota isaati caaffata qulqullaa'a keessatti 
abdachisedha." Kun agarsiiftuu giddu galeessaa kan yeroo darbeeti. Wangeelli yaada Waaqayyo guyyaa 
keessaa miti. Garuuu isa jiraataa, karoora akeeka qabeessa male (uma 3:15; Isa 53; Far 118, Marq 10:45, Luq 
2:22, HoE 2:23; 3:18, 4:28; Tit 1:2) Lallabni hojii ergamoota duraa (Kerygma) Yesuusiin akka dhugoomsaa raajii 
bara Kakuu Moofaa godhee dhiyeessa. 



MATA DUREE ADDAA: BARSIISA ERGAMOOTAA WALDAA GANAMAA 

1 . Abdiin Waaqayyoo inni Kakuu Moofaa keessatti ta'e dhufaatii Yesuus masiihichaan dhugome (HoE 2:30; 
3:19, 24; 10:43; 26:6-7, 22; Rom 1:2-4, lXim 3:16; Ibr 1:1-2; IPex 1:10-12; 2Phex 1:18-19) 

2. Yesuun gaafa cuuphaasaa Waaqayyoon akka Masiichichaatti dibame (HoE 10:38) 

3 . Yesuus hojii wangeelaa akkuma cuuphameen booda Galiilaatti eegale (HoE 10:37) 

4. Amalli hojii wangeelasaa gaarii gochuufi hojii ayyaanaa humna Waaqayyoon ta'uusaati (Marq 10:45; 
HoE 2:22, 10:38) 

5. Akeeka Waaqayyoon Masiihichi ni fannifame (Marq 10:45; Yoh 3:16; HoE 2:23, 3:13-15, 18; 4:11; 
10:39, 26:23; Rom 3:34; lQor 1:17-18; 15:3; Gal 1:4; Ibr 1:3; lPhex 1:2, 19,3:18; lYoh4:10). 

6. Du'aa ka'ee duuka buutoota isaatti muldhate. "HoE 2:24, 31-32; 3:15, 26; 10:40-41; 17:31; 26:23; Rom 
8:34; 10:9; lQor 15:4-7, 13; ITas 1:10; lXim 3:16; lPhex 1:2; 3:18,21) 

7. Yessuus egi Waaqayyoon jajamee "Gooftaa"jedhame (HoE 2:25-29, 33-36; 3:13; 10:36; Rom 8:34; 10:9; 
lXim 3:16 Ibr 1:3; lPhex3:22) 

8. Hawaasa Waaqayyoo haarawa gurmeessuuf afuura quqlulluu erge. (HoE 1:8; 2:14-18, 38-39; 10:44-47; 
lPhexl:12) 

9. Murtiifi hunda bakkatti deebisuuf deebi'ee ni dhufa. (HoE 3:20-21; 10:42; 17:31; lQor 15:20-28, ITas 
1:10) 

10. Hundi ergicha dhagahan ni dhiqamu, ni cuuphamu (HoE 2:21, 38; 3:19; 10:43, 47-48; 17:30; 26:20; Rom 
1:17; 10:9; lPhex 3:21) 

Gabateen kun akka labsii guddaatti bara waldaa ganamaaa tajaajilaa tureera, kanaaf barreessitoonni 
Kakuu Haaraa gartokko dhiisani ykn kan Biroo hallaba isaani keessa cimsani muldhataniiru. Wangeelli 
Maarqoos guutuun Kerygma Pheexroos fakkaachu dhaqa. Akkuma aadaatuu Maarqos lallaba Pheexroos 
Roomaatti godha kan naqeef isadha jedhama. Lameen Maatewoosiifi Luqaasis Maarqoos ilaalanii naqatani. 



1:3. "Inni waa'ee ilmasaa" Ergaa wiirtuu oduu gammachise nama, Yesuus Naazireet, ilma dubree Maariyaam 
irra dhalatesaniiti. Bara Kakuu Moofaa sabni, mootiin, fi Massichi "ilma" (2Sam 7:14 HoS 11:1; Far 2:7; Mat 
2: 15) jedhamanii yaamamanii turan. 

Kakuu Moofaa keessatti Waaqayyo karaa raajootaafi ergamootasaa dubbate. Yesuus hojjetaa 
Waaqayyoo miti. Inni miseensa maatiiti. (Ibr. 1:1-2; 3:6; 5:8; 7:28) Akkaataa nama gammachiisuun kun macaafa 
keessatti bakka qofaa Phaawuloos waa'ee barnoota Kiristoos irratti xiyyeeffatedha. Roomaan barumsa walitti 
fufiinsaa fi qindoomina guutuu ta'e miti. 



MATADUREE ADDAA: ILMA WAAQAYYOO 

Kun maqaa jabaa Yesuus Kakuu Haaraa keessaati. Dhugumatti ayyaana makatee jira. Yesuusiin akka "Ilma" ykn 
"Ilma koo" fi Waaqayyoon moo "Abba" jedhu makateera. Kakuu Haaraa keessatti si'a 124 jira. Innumti Yesuus 
"Ilma Namaa" ofiin jedhu ayyaana makataadha, Dan 7:13-14. 

Kakuu Moofaa keessatti jechi "Ilma" jedhu garee afur agarsiisa. 

1 . Ilmaan Waaqayyo (Uma 6:2; Iyo 1:6; 2: 1) 

2. Mootii Israa'el (2Sam 7: 14; Far 2:7; 89:26-27) 

3. Saba Israa'el waligalaa (Ba'u 4:22-23; Deb 14:1; HoS 11:1 Mat 2:10) 

4. Abboota Murtii Israa'el (Far 82:6) 

Ittifayydama isa lammataatu Yesuusiin waldhuga karaa kanaan "ilma Daawwit" fi "ilma Waaqayyo" inni 
jedhu 2 Sam 7, Faarsaa 2 fi 89 ti ni firooma. Kakuu Moofaa keessatti "ilma Waaqayyo" inni jedhu Massihicha 
qofaaf addatti hin tajaajille. Akka mootii akka "qondaala dibamee" Israa'el tokkootti malee. Haata'uuti, maraa 
galaana Du'aa irratti bifa Masiit taa'un dhibaa miti. "Guuboo Yesuusiifi Wangeela jedhurra ilaali ful 770) 
Akkasumas hojii barreeffama Yihudootaa lama keessatti "Ilmi Waaqayyo" inni jedhu akka Masiichatti eerame 
ergama. (2 Isdraas 7:28; 13:32, 37,52; 14:9 fi lHen 105:2) 

Kakuu Haaraa akka inni Yesuusiin agarsiisu ragaaleen jiran 

1. Durseejiraachuusaa(Yoh 1:1-18) 

2. Adda ta'ee dhalachu (dubree) irraa (Mat 1:23, Luq 1:31-35) 

3. Cuuphaasaa (Mat 3:17; Marq 1:11; Luq 3:22. Sagalee Waaqayyoo Waaqarraa mooticha walarge Far. 2 
garbicha gidiraa wajjin Isa 53) 

4. Seeyxaanaan qoramuusaa (Mat 4:1-11, Marq 1:12,13, Luq 4:1-13. Shakki ilmummaan qoratame ykn 
akeekasaa fannoodhaan addatti raawwatuuf) 

5 . Ragaaalee fudhatama hin qabneen mirkanaa'usaa 

a. Afuuroota hamoo (Marq 1:23-25, Luq 4:31-37, Marq 3:11-12) 

b. Kan hin amanne (Mat 27:43; Marq 14:61; Yoh 19:7) 

6. Duuka buutotasaan mirkanaahuu 

a. Mat 14:33; 16:16 

b. Yoh 1:34,49; 6:69; 11:27 

7. Ofiisaaof mirkaneessusaa 

a. Matt 11:25-27 

b. Yoh 10:36 

8. Fakkeenya beekamaa Waaqayyo akka abbaatii fayyadame. 

a. Waaqayyoon "Abbaa"jechusaa 

1. Marq 14:36 

2. Room 8:15 

3. Gala 4:6 

b. Ittifayyadama Abba (Pater) yeroo dhiyoo akka walitti dhufeenya Waaqaati ibsuusaati. 
Walumaagalatti, maqaan "Ilma Waaqayyo" jedhu warra Kakuu Moofaa beekaniifi abdiifi ramaddi 

beekaniif hiikkaa tiyoolojii guddaa qabaaf, garuuu barreessitoonni Kakuu Haaraa isa inni warra Ormaa sababa 
isaan amanti dhaba Waaqa tolfamoo wajjiin hidhata qabaniif itti fayyadama isaa irratti dallansuu qabu. 



H "Isa akka fooniitti sanyii Daawit keessaa dhalate" kun raajii 2 Saamu'eel 7ti firooma. Masiichi hidda 
Daawit mootichaati. (Isa 9:7; 11:1, 10; Erm 23:5; 30:9; 33:15) gosa yihudaa (Uma 41:4-12; Isa 65:9) ti. 



Wangeela Maatiwoos keessatti Yesuus maqaa kanaan yeroo hedduu dhahama (9:27; 12:23; 15:22; 20:30) akka 
fayyisaati. 

Wanni ajaa'ibaa Phaawuloos isa kanaaf baayye iddoo hin kennine. Asiifi 2 Qim 2:8 keessatti qofa kaase 
barren lameenu feetu seera waldaa ganamaa keessa waraabamu hin oolu. 

a 

KQSAH, KJHH, 

KQSHH "Akka fooniitti" 
TIV "Akka namoomasaatti" 

KQJ "Akka uumama namaatti" 

Kun guutamu raajichaafi mirkansa namooma Yesuus isa bara jaarraa tokkoffaa addunyaa amantii waldaa 
keessatti ganamee tureti. (lYoh 1:1-4; 4:1-3) Lakkoofsi kun sirritti akka Phaawuloos jecha "foon" (sarx) jedhu 
jibbinsaan hin fayyadamne agarsiisa (iff 2:38; 9:3) Haata'uuti, Phaawuloos jecha "foon" jedhu "afuuraan" gutuuf 
itti fayydama. (iff 6:19; 7:5, 18,25; 8:3-9; Ef 2:3; Qol 2:11, 13,18,23) 

Ijaarsi giraamaraa kata (akka) fi bifti lak 4 keessatti walmaddisu. Yesuus namaas (akka fooniitti) 
Ayyaansasi (akka afuuraatii lak 4) Dokitiiriinni du'aa ka'uu kun murteessaadha (lYoh 1:1-3) Feetu moo filatee of 
moggaasuu "lima namaa" Yesuus "Far 8:4, Ezq 2: 1 (nama) fi Dan 7: 13 (ayyaana) agarsiisuuf ta'a. 



MATA DUREE ADDAA : FOON (SARX) 

Kun ogummaa namootaa ykn sadarkaa addunyaa agarsiisa (lQor 1:20; 2:6,8; 3:18). Phaawuloos jecha 
"foon" jedhu (Sarx) karaa hedduu barreeffama keessatti fayyadameera. 

1. Nafa namaa (Rom 2:28, lQor5:5; 7:28) 

2. Hidda sanyi namaa (Abbaa-ilma Rom 1:3; 4: 1; lQorlO: 18) 

3 . Namooma guutumatti ( 1 Qor 1:26,29) 

4. Dadhabina namoota sababa kufaatii sanyii namaa Uma 3 keessatti (Rom 6: 19; 7: 18) 



1:4. "Dubbate" kun waan ta'ee darbe. Waaqayyoo guutumatti Yesuusiin "lima Waaqayyo" jedhee shoomee jira. 

Kun jechuun'moo Beetleiheem ka'umsa yesuus hin turre ykn inni abbaatti dalga hin turre. Mataduree 

addaa: sadeen 8:11 jedhu jala ilaali. 
H "lima Waaqayyoo ta'uudhaaf" Barreessitoonni Kakuu Haaraa Yesuus akka "lima Waaqayyooti" maqaa 
dhahuu hin yaalle. (Mat 4:3) sababa affoola sobaa kan Giriikoota irra kan ka'e ture (Dubree irraa dhalachuunsaas 
akkanuma ture). Yaadichi garuuu "adda, isatokko" (monogenes) jedhuun dabre. (Yoh 1:18; 3:16,18; lYoh 4:9) 
kanaaf hiikkaansaa 'Yesuus, ilma Waaqayyoo tokkicha dhugaa"dha. 

Kakuu Haaraa utubaa tiyoolojii lama qaba waa'ee Waaqahho abbaafi yesuus ilma ti (1) lameenu walqixa 
(Yoh 1:1; 5:18; 10:30; 14:9; 20:28; 2Qor 4:4; Filp 2:6: Qol 1:15; Ibr 1:3) fi (2) lameenu adda adda (Marq 10:18; 
14:36: 15:34) 

H "Warra du'an keessaa ka'uudhaan" Waaqayyo abbaan jireenyaafi ergaa Yesuus du'aa keessaa 
kaasuudhaan mirkaneesse (iff 4:24: 6:4,9; 8:11) Ayyaanni (Yoh 1:1-14; Qol 1:15-19; Filp 2:6-11) fi du'aa ka'uun 
Kiristoos (iff 4:25; lQor 15) lameen utubaa jabaakiristaanummaati. 

H Lakkoofsi kun faaltummaa "guddifachuu" ololuu barbaada. Kunis Waaqayyo jireenya abboomamuu 
fakkenyaaf akkasaa ta'utti Yesuusiin akka badhaaseefi ol qabe mirkanfanna. Faaltonni yeroo mara (ontologically) 
Inni ayyaantu miti, garuuu yeroo du'aa ka'een booda ayyaantome jedhu. Kunis moo guutummaatti dhugaa miti, 
kanneen kitaaboota Yohaannis 1 fi 17 irratti beekkame, yeroo Yesuus du'aa ka'e wanti dinqiin ta'uun argameera. 
Akkamitti ayyaanni badhaasa akka ta'uu danda'e himuun rakkisuu mala garuuu numa ta'e. yesuus ulfina abaa 
wajjin qooddatuullees gitnisaa kan gabbateef gaafa hojii ergamasaa raawwatedha. Du'aa kaasuun abbaadha 
guutuma hojiisaa jireenya fakkeenya, barsiisa, fi du'a aarsaa Yesuus Naazireetaa, sirrii, bikkatti deebi'uufi 
badhaafamu, ilma addaa ta'uu mirkansa! Goolaba 3 - Guddifata ilaali. 

KQSAH, KJHH "Akka qulqullummaa isaa isa hafuuraatti" 

KJHH "Akka qulqullummaa isaa isa hafuuraatti" 

TiV "Akka humna qulqullummaa isaatti" 

10 



KQJ "Akka hafuuraatti, hafuura qulqullummaati" 

Hikkaan tokko tokko "H" hafuuraa ni guddisu, ittiin hafuura qulqulluu agarsiisuuf, yeroo xiqqeessan 
ammooo hafuura Yesuus agarsiisuuf fayyadamu. Akkuma Waaqayyo abbaan hafuura ta'ee, moo, Yesuusisdha. 
Barruun Ibrootaafi Giriikootaa durii sun guddisa qubee hin qabu, seera mallattoo xumuraa hin qabu, boqonnaafi 
hiikkaa hiiktootaafi. 

Lakkoofsa 3 fi 4 daandii ittiin ilaalaman sadiitu jira. 
1 . Uumaa Yesuus lameen, namaafi ayyaana 
2Jireenya isaa biyya lafaa lameen, namaafi du'a ka'uu Gooftaa 
3 Akka walmaddinsaatii, 'Yesuus Kiristoos Gooftaa keenya" 
H "Yesuus" maqaan Araman Yesuusiifi maqaa Ibrootaa Jooshuwaa jedhu walgita. Jecha tishoo Ibrootaa 
lamadha. "YHWH" fi "amantii" jedhu "YHWH fayyisaa" jechuu "YHWH baraarsaa" jechuu 'YHWH amantii 
jechuun ni danda'ama. Mat 1:21, 25 keessatti hiikkaa isa ilaaluun ni danda'ama. 

H "Kiristoos" kun hiikkaa jecha Ibrootaa masii jedhuuti, "isa dibame tokko" jechuudha. Kakuu Moofaa 
keessatti hoggantoonni hedduu (raajonni, luboonni, mootonni) akka mallattoo filannoo Waaqayyootti dibamanii 
hidhataniiru. Yesuus moo akka jarreen sadan kanaatti qondaalome dibameera. (iff Ibr 1:2-3) 
Kakuu Moofaa Waaqayyo "dibamaa tokko" akka ergu dursee dubbatee ture, bara haarawaatti qajeelummaa akka 
deebisuuf. Yesuus "hojjetaa", "ilma" fi "masii" addaa isaa ture. 

H "Gooftaa" yihudootatti maqaa kakuu Waaqayyo, YHWH, qulqullaa'aa waan tureef barsiisonni bakka kanaa 
"Gooftaa" (Adon) buufatanii barruu dubbisu ture. Sababnis maqaa Waaqayyoo waan yakkan isaanitti fakkaata 
ture. (Ba'u 20:7, Deb 5:11) kanas akka abboomi Isaa kudhan keessa tokko cabsuutti lakkaa'an ture. yeroo 
barreessitoonni Kakuu Haaraa Yesuusiin "Gooftaa" ("Kuris" jedhani yaaman ayyaana Isaa mirkaneessu isaaniiti. 
(HoE 2:36; Rom 10:2-13, Filp 2:6-1 1) 



MATADUREE ADDAA : MAQAA AYYAANAAF 

A. El 

1. Hiikkaan ka'umsaa hidda jecha ayyaana kun hin mirkanoofne, garuuu hayyoonni hedduu akka hidda 
akkaadianoota "jabaa ta'uu" ykn "humna qabeessa ta'uu" ti akka dhufe tilmaamu. (Uma 17: 1, lak 23: 19 
Lew 7:21, Far 50:1) 

2. Gimbii warra kana'aanotaati qallunsaanii El (Barruu Raas Shamraa keessatti) dha. 

3 . Kitaaba Qulqulluu keessatti jechi El jettu jechoota Biroootti makamatee hin jirtu. Makamsi kun daandii 
Waaqayyoon agarsiisu ta'e. 

a. El-Elyoon (Waaqayyo isa gararraa) Uma 14: 18-22 Lew 32:8; Isa 14: 14 

b. El-Roi "Waaqayyo isa Argu" ykn "Waaqayyo isa of muldhise" Uma 16:13 

c. El-Shaadaay "Waaqayyo isa hundumaa danda'u" ykn "Waaqayyo jaalalaa" ykn Waaqayyo ol ka'aa" 
Uma 17:1; 35:11; 43:14; 49:25, Deb 6:3 

d. El-ohaam (Waaqayyo jiraataa bara baraa) Uma 21:33, jechi kun tiyooloji caalaan abdii Waaqayyoo 
Daawitiif qabu ture wajjin waldhuga, 2Sam 7: 13, 16 

e. El-Beriit ("Waaqayyo kakuudha") Ab Fird 9:46 

4. El kan waraabamu 

a. YHWH Far 85:8; Isa 4:5 keessatti 

b. Eloohim, Uma 46:3, Iyo 5:8, "Ani Eli, Eloohima abbaa keeti. 

c. Shaadaayi Uma 49:25 keessatti 

d. "hinaaffaa" Ba'u 34:14; Deb 4:24; 5:9; 6:15 

e. "araara" Deb 4:31; Neh 9:3 1; "amantii" Deb 7:9; 32:4 keessatti 

f. "guddaafi sodaatamaa" Deb 7:21; 10: 17; Neh 1:5; 9:32; Dan 9:4 keessatti 

g. "beekkomsa" ISam 2:3 keessatti 

h. "mudhii koo jabeesse" Isa 5:16 keessatti 
i. "gumaa baasaa koo" 2 Sam 22:48 
j . "qulullicha" Isa 5: 16 keessatti 
k. "hunda danda'aa" Isa 10:21 keessatti' 

11 



1. "amanannaa koo" Isa 12:2 keessatti 

m. "jabaa humna qaeessa" Erm 32: 18 keessatti 

n. "isa ijaa baafatu" Erm 51:56 keessatti 

B. Elyo'an 

1. Hiikkaansaa inni bu'uuraa "gararraa", "jajame" ykn "olqabame" jechudha (Uma 40:17; IMot 9:8; 2Mot 
18:17; Neh 3:25; Erm 20:2; 36:10; Far 18:13) 

2. Maqoota/moggaasa Waaqayyoo hedduu wajjin walmaddi fayyada. 

a. Eloohim Far -47: 1-2; 73:11; 107:11 

b. YHWH-Umal4:22;2Sam22:14 

c. El-Shaadaay-Far91:l,9 

d. El-huum24:16 

e. Elaah - irra deddebi'ame Dan 2-6 fi Ezraa 4-7, akkasumas illayir (Araman"Waaqa gararraa" jedhuun 
waldhugee fayyadeera (Dan 3:26; 4:2; 5: 18,21 

3 . Warra Israa'eeliin ala ta'anii fayyadameera 

a. Malchasadeeq, Uma 14: 18-22 

b. Bal'aamlak24:16 

c. Muusee, waa'ee sabaa dubbatu Deb 32:8 keessatti 

d. Wangeela Luqaas Kakuu Haaraa keessatti, Ormootatti barreesse, jecha gitaasaa Giriik Hupsistos 
(1:32, 35, 76, 6:35; 8:28; HoE7:48, 16:17) 

C. Eloohim (dacha), Eloohaa (baaqee), walaloo keessatti 

1 . Jechi kun kakuu moofaa alatti hin argamu. 

2. Jechi kun Waaqayyo Israa'el agarsiisa ykn Waaqolii saboota (Ba'u 12: 12; 20:3) Maatiin Abraaham warra 
Waaqolii waaqeffatanidha (Iya 24:2) 

3. Abboota murtii (firdii) Israa'el garsiisa (Deb 21:6, Far 82:6) 

4. Jechi eloohim jedhu namoota afuuraafis ni fayyada. (ilmaan Waaqayyo afuura hamaaf) Ba'u 32:8, (LXX); 
Far 8:5; Iyo 1:6: 38:7. Abboota murtii namoota ni garsiisa (Deb 21:6; Far 82:6) 

5. Kitaaba Quqlulluu keessatti maqaa moggaasa ayyaana isa duraati (Uma 1:1). Uma 2:4 ti qobaafi fayyada 
hanga YHWH ti walmakatutti. Akka bu'uura (tiyoolojii) fi Waaqayyo uumaa, jiraachisaafi arjaa jireenya 
ardii kanarra godhe agarsiisa (Faarsaa 104) 

El wajjiin masaanuudha (Deb 32:15-19) YHWH wajjiin akka Faarsaa 14 (eloohiim). Faarsaa 53 
(YHWH) wal maddisuu ni danda'a, yoo maqaa humna qabeessaan ta'e malee 

6. Ta'uus dachaan akkuma Waaqoliif fayyadu, maqichi Waaqa Israa'elootaa agarsiisa, garuuu maqaa 
baaqqee Waaqa tokko Waaqessaniif oola. 

7. Jechichi akkuma maqaa ayyaanaa afaan warra Israa'el ala ta'anirra hin dhabamu. 

a. Malka sadeeq, Uma 14: 18-22 

b. Balaam, lak 24:2 

c. Muusee, waa'ee sabaa yoo dubbatu, Deb 32:8 

8. Maqaan tokkicha Waaqoota Israa'el dacha ta'uun waan keessummaadha. Mirkana hin ta'iin malee 
tiyooriinjiru: 

a. Ibroon yoo nyaq godhan dachaatti fayyadamu. Wanti kanaan walfakkaatu giraamara Ibrootaa "dacha 
ulfaatoo", iddootti dachaan qabiyyee muldhisudha. 

b. Feetu gumii "ilmaan Waaqayyo" Waaqayyo jannatatti arguuf jedhuufi ammuu isaati. (IMot 22:19- 
23, Iyo 1:6; Far 82:1; 89:5,7) 

c. Kun tokkicha Waaqayyoo muldhata Kakuu Haaraa keessatti namoota sadiin muldhate garsiisu 
danda'edha. Uma 1:1 keessatti Waaqayyo uume, Uma 1:2 hafuurri haguugeefi Kakuu Haaraa ti 
Yesuus bakka bu'aa Waaqayyo Abbaa uumaadha. (Yohaannis 1:3, 10; Rom 11:36; lQor 8:6; Qol 
1:15; Ibr 1:2; 2:10) 

D. YHWH 

1 . Maqaan Waaqayyo abbaa kakuu ayyaana agarsiisu kanadha, Waaqayyo fayyisaa, araaraa. Namoonni 
kakuu diiganii, garuuu Waaqayyo jechasaaf amanamaa, abdachiisaa, kakataadha. (Far 103) 
Maqaan kun dursee Eloohim wajjiin makateeti ka'e. (Uma 2:4). Uma 1-2 gatiin umamaa lama 

12 



hin jiru, garuuu nyaqii lamatu jira. (1) Waaqayyo akka uumaa addunyaa (qaamaan) fi (2) Waaqayyo akka 
uumaa namaa isa addaatidha. Umaan 2:4 rakkina cubbuufi gantummaa walmakatee jiruun eegala. 
Uumama 4:26 irratti "namni maqaa Gooftaa Yaamuu eegale" jedha (YHWH). Haa ta'uuti Ba'u 6:3 
sabni kakuu ganmaa )Paatiraarkiifi maatiinsaaniis Waaqayyo El=Shaadaayi ta'u qofa beekan. Maqaan 
YHWH si'a takka qofa Ba'u 3:13-16 dhahame keessattu lak 14. Haa ta'uuti, barreeffamni Muusee 
jechoota etimologiit utuu hin taane jechoota taphaatti jijjiire (Uma 17:5; 27:36; 29:13-35) Hiikkaa 
maqoota kanaatti tiyooti hedduutu jira. (IDB, Vol 2 ful 409-1 1 kan waraabame) 

a. Hidda Arabaarra "jaalala ho'aa agarsiisuu" 

b . hidda Arabaarraa "afuufuu" (YHWH Waaqa cabbii 

c. Ugaartik (kana'aanotaa) "haasa'uu" 

d. barreeffama fooneshiyaana hordofee "tokkicha jiraachisu" ykn "tokkicha gadhaabu" 

e. Qalii Ibrootaa irraa "tokkicha isa ta'e" ykn "tokkicha isa jira" (gara fulduraatti "tokkicha isa ta'u" 

f. Hifiil Ibrootaa irraa "tokkisa isa taasise" 

g. hidda Ibrootaarra "jiraachu" (fkn Uma 3:20) hiikkaan "jiraata bara baraa, tokkicha jiraataa" 

h. qabiyyee Ba'u 3:13-16 haasa'aan sirri hin ta'in isa sirrii irratti fayyadera. "Waaniin ta'uuf jedhu 
numan ta'a" ykn "waaniin ta'e numaan ta'a "(J. Waash. Waats 'Asurvey of syntax in old Testament, 
ful 67 irraa) 
Maqaa guutuun YHWH yeroo baayye kottonfateeti ykn bifa ka'umsaan dhiyaata ture 

(1) Yah (fkn Haallehu yaah) 

(2) Yahu (naqoota, fkn, Isaayyaas) 

(3) Yo (maqoota, fkn, Iyoo'el) 

Bodde yihudootaa keessa maqaan kakuudha qulqulluu (taragrammaton) ta'aa dheemeeti isaanis maqaa 
dhahuu safeettatan akka abboomi cabsuuttis lakka'ani. Ba'u 20:7, Deb 5:11; 6:13. Kanaafis jecha 
Ibrootaa "qabaataa", "Abboo", "dhirsa" "Gooftaa" _ adon ykn adonai bakka buusani. (Gooftaa koo) 
wayita Kakuu Moofaa dubbifatan yoo jecha YHWH fi dhufan akka "gooftaa" ti dubbisanii darbu. 
Kanaaf jechi YHWH hiikkaa Ingiliffaatti Gooftaa jedhame kan barreeffameef 

Akkuma El, ture san jechi YHWH jedhu kakuu Waaqa Israa'el nyaq gochuu jechoota Birooon makame 
argama. Walmakoon heddu jiraatanillee hangi tokko kinooti. 
a. YHWH - Yireeh (YHWH ni Argaa) Uma 22: 14 

Rofaakaah (YHWH fayyisaa keeti) Ba'uu 15:26 

Niissii (YHWH faajjii kooti) Ba'uu 17:15 

Meeqadishkem (YHWH isa si qulqulleessu) Ba'u 31:13 

Shaalom (YHWH isa nagaa) "Ab Fird 6:24 

Sabaa'of(YHWH) 

RooT (YHWH tikee kooti) Far 23: 1 

Sidqeenu (YHWH qajeelummaa keenya) Erm 23:6 

Shammah (YHWH as jira) Ezq 48:35 



b. 


YHWH 


c. 


YHWH 


d. 


YHWH 


e. 


YHWH 


f. 


YHWH 


g- 


YHWH 


h. 


YHWH 


i. 


YHWH 



1:5 "NuuP Phaawuloos akka xalayoota ergaa isaa kaan seensa irratti eenyunu miti kan ibsu. Jechamni kun 
muudamaafi jijjiirama Phaawuloos karaa Damaasqoo irratti argate ibsa. (HoE 9) 

H "Ulfina ... ayyaanni ergamootaa... nuuf kennameera." Phaawuloos kaniinni mirkaneessaa jiru kennaa 
amantii karaa Kiristoosiin argate qofa odoo hin ta'iin, sanatti hidhatee isa jiru, Ormootatti ergamuuf 
yaamamuusaati. Kun cufti battaluma imala Damaasqoo utuu jiruu (HoE 9) ti. Kun araara irraa osoo hin taane 
akeekaulfinaati. 

H "gara... geessuudhaaf kun faayidaa "eis" isa akeeka barruu keessaati. (iff lak 1) wangeelli bifa 
Waaqayyoo karaa Yesuusitti amanuutiin deebisa dhaaba. Kun moo akeeka Waaqayyoo ka'umsaa hojjetamu 
hayyama, karaa saba amala Isaa agarsiisaniin. (lak 7) 

13 



KQSAH, KQJ "abboomamuu amantiitti" 
NKKQJ "abboomamuu gara amantiitt 

KQSHH "hanga abboomamuu amantiitti fiduu" 

TIV "amanuufi abboomamuu" 

Kun itti fayyadama jecha jabaa "amantii" Roomaa keessatti isa jalqabaati. Kitaabaafi boqonnaa kana 
keessatti karaa addaa ta'esadiin faayidaa kenna. 

1. Lakkoofsa 5 jireenya kiristaanummaafi doktiriina Yesuus ykn akka qaama dhugaatti fayyada (HoE 6:7; 
13:8; 14:22; 16:5; Rom 14:1; 16:26; Gal 1:23; 6:10; Yihu 3:20) 

2. Lakkoofsa 8 akka dhuunfaan Yesuusiin amanuutti fayyada. Jechi Ingiliffaa "believe" "faith" fi "trust" 
jedhu hundi jecha Giriik (pistis/pisteuo) jedhu hiiku (kan keenyattis "amananna" isa jedhu jechuudha) 
Wangeelli lameen qabiyye (doktiriina) fi dhuunfaa dha (lak 16; Yoh 1:12; 3:16) 

3. Lakkoofsa 17 akka Kakuu Moofaa ti moo faayidaa, amanannaa, garraamummaa, ykn hirkattummaa 
qabata. Kun hiikkaa 2:4 dha. Bara Kakuu Moofaa doktiriin amantii dagaage hin turre, garuuu 
fakkeenya jireenya amantii odii hin taanee amantiin qubsaa'uu (Ibr 11) Abdiin sanyii namootaa 
dandeetti hojjechuu isaanii ykn sirriitti amanuu osoo hin taanee, amala Waaqayyooti. Waaqayyo 
qofaatu amanamaadha. 

Hojii ciccimoo haala amantiitti yaamaman ni jiran. 

a. Yaadajijjiirrachu (2:4, Marq 1:15; Luq 13:3, 5 HoE 3:16,19; 20:21) 

b. amantii (1:16; Yoh 1:12; 3:16; HoE 16:31, Cuuphaan labsii hawaasaatti, amantii nam tokkoof 
godhamudha 

c. Obbomamuu (2:13; 2Qor 9:13; 10:5; 1 Phex 1:2,22) 

d. Obsa(2:7, Luq 18:1; 2Qor 4:1, 16; Gal 6:9; 2Tas 3:13) 

Isaak kun haala kakuu haarawaati. Afeerraa Waaqayyo karaa Kiristoos nu dhiyaate argachuufi itti fufnees 
argachuu qabna. (lak 16; Yoh 1:12) 

H 

KQSAH "maqaaisaaf jedhee" 

KJHH "maqaa isaaf" 

KQSHH "jecha maqaa isaaf 

TIV "jecha kiristoosiif ' 

NKQJ "ulfina maqaasaaf" 
Mataduree addaa 10:9 ilaali 

H 

KQSAH, KQSHH "Ormoota hunda giddutti" 
KJHH "saba hunda gidduutti" 

TIV "ummata biyyoota gidduutti" 

NKQJ "Ormoota hundatti" 

Kun wangeela duuniyaati. Abdiin dhiifamu cubbuu kan Waaqayyo Uma 3:15 sanyi namaa hundaafi. 
Duuti bikka bu'insa Yesuus ilmaan Addaam kufan hundaafi. (Yoh 3:16, 4:42; Ef 2: 1 1 3:13; lXim 2:4; 4: 10; Tit 
2:11; 2Phex 3:9). Phaawuloos yaamamuu isaa Wangeela Waaqayyo Ormootatti lallabuutti ilaala. (HoE 9:15; 
22:21; 26:17; Rom 11:13; 15:16; Gal 1:16; 2:29; Ef 3:2,8; lXim 2:7; 2Xim 4:17) 



MATADUREE ADDAA : GARDHABA WANGEELA BOB 

Isiin dubbistootaa ani qabxii kanarratti gardhabuukoo beekaa. Falamnii tiyoolojii koos kalkaniizim ykn moo 
Dispenseeshinaalizim miti garuuu wangeela Gireet komishini. Ani akka Waaqayyo dhiifama cubbuu bara baraa 
akka inni qabu nana amana. (fkn Uma 3:15, 12:3, Ba'u 19:5-6, Erm 31:31-34 Ezq 18; 36:22-39; HoE 2:23; 3:18; 
4:28; 13:29; Rom 3:9-18, 19-20, 21-32,) warra bifaafi fakkaatti isaan uumaman (Uma 1:26-27) kakuunsa 
Kiristoosiin gamtoomani (Gal 3:28-29; Qol 3:11). Yesuus dinqii Waaqayyo, dhkatee ture garuuu amma 
muldhatedha. (Efe 2: 1 1-3: 14)! 
Dur hubata kookanatu hiikkaa barruu na jalaa kuuta dibe (Yohaas). Barruu hunda keessa bahe. 

14 



I Dhugumatti gardhaba kooti. (hiiktonni cufti kana qabu!) garuuu kun durtilmaama barruun fidedha. 



1:6 "Isinis" Phaawuloos fakkeenya fiixee (sakatta'aan waldaa) simboo Waaqayyooti, garuuu dibbistoonni isaa 
fakkeenya haqa dhabeeyyii, araar dhabeeyi ulfina Waaqayyooti. 

H 
KQSAH, KJHH "warra Yesuus Kiristoosin waamamtan" 
KQSHH "Yesuus Kiristoosiif akka taatan kan waamamtan" 

TIV " warra Waaqayyo Yesuus Kiristoosif akka taatan isin waame" 

KQJ "yaamicha isaan Yesuus Kiristoosiif kan taatan" 

Kun tarii 

1 . jechaan tapha "waldaa" jechuun "warra yaamamtani adda baatan" ykn "walitti qabamtan" jechudha. 

2. filannoo humaa agarsiisuuf (Rom 8:29-30; 9:1; Efl:4, 11; 3:21; 4:1,4) 

3. hiikkoo kitaaba Qulqulluu Ingiliffaa jechama kanaa "isin warra yaamicha dhageessaniif Yesuus 
Kiristoosiif taatan" jedha. 

Kunis hubannoo jechama kana akka KQSHH, TIV fi KQJ keessatti calaqise agarsiisa. Mataduree addaa 
gadii ilaali. 



MATADUREE ADDAA : YAAMAMUU 

Yeroo hunda Waaqayyoo yaamuutti, filachuuttiifi sossobuutti dursa fudhata (Yoh 6:44, 65; 15:16; lQor 1:12; Ef 
1:4-5,1 1 . Jechi "yaamichaa" kun bifa tiyoolojii heddun fayyada: 

A. Cubbamoonni gara amantiitti Aaraara Waaqayyo hojii Kiristoosiin xumuramteeniifi irbuu afuuraan 
yaamaman (kletos, Rom 1:6-7; 9:24; kun lQor 1:1-2 fi 2Xim 1:9; 2Pex 1:10) 

B. Yaamamuun cubbamtootaa maqaa Gooftaa fayyinaaf (epikaleo, HoE 2:21; 22:16; Rom 10:9-13) Himni 
kun akka dubbii kadhata yihudootaati. 

C. Amantoonni jireenya akka Kiristoos jiraataniif yaamaman. (Klesis, lQor 1:26; 7:20; Ef 4:1, Filp 3:14; 
2Tas 1:11; 2Xim 1:9) 

D. Amantoonni hojii wangeelaaf yaamaman (HoE 13:2; lQor 12:4-7; Ef 4:1) 



Kitaaba Qulqulluu AOHH 1:7 

7 Ammas isin warra Roomaa jiraattan, warra Waaqayyo jaallatee isaaf akka qulqullooftaniif isin waame 
hundumaan, "Waaqayyo abbaan keenya, gooftaan keenya Yesus Kristosis ayyaana, nagaas isiniif haa 
kennu!" jedheetan nagaa koo isiniif dhi' eessa. 



1:7 "warra Waaqayyo jaallate" jechamni kun hedduminaan Ye suusiif fayyada. (Mata 3:17; 17:5) Amma 
garuuu waldaa Roomaa jirtuuf ta'e! kun jaalala Waaqayyo ilmaan isaa amanamoo ta'aniif qabu agarsiisa. 
Daddabraan akkanaa Ef 1:20 keessattis ni argama (Gochaa Waaqayyoo bikka Yesuus godhe) fi 2:5-6 (gocha 
Yesuus bikka amantootaa godhedha) 

H " warra Roomaa jirtan" Phaawuloos waldaa kana hin jalqabne. Eenyu akka hundeesse eenyu iyyuu hin 
beeku. Roomaan waldaa ishee duraan turtetti xalaayaa ittiin of beeksisedha. Kitaabni Roomaa lallaba phaawuloos 
lallabe keessa dhiyeessa baay'ee iddoo olaanaa qabudha. Yeroo sanatti Yihudotaa fi amntoota ormootaa gidduu 
muddamn jiraatus dhimmoota kana irratti yaada isaa dhiyeessus. 

H 

KQSAH "akka qulqullootaatti yaamaman" 

KJHH, KQSHH, KQJ "qulqulloota akka ta'aniif yaamaman" 
TIV "saba isaa akka ta'an yaamaman" 

Jechi "quqlulloota" jedhu kan agarsiisu iddo amantoonni kiristoosin qaban malee, cubbu dhabasaanii miti. 
Guddina Kiristoosin fakkaachuuti qaban agarsiisus qaba. Jechichi yoo mara dachaadha. Yoo Filp 4:21 malee. 
Haa ta'uti, kanuma keessattu waloodha. Kiristaana ta'uun qaama haawaasaa, maatii, dhaqnaa ta'u jechu dha. 

15 



Lakkoofsi 1 kan agarsiisu Phaawuloos ergamaa ta'uuf yaamamuusaati. Amantoonni "yaamamoota 
Yesuus Kiristoos" dha lakkoofsa 6 keessatti. Amantoonni akka "qulqullootaa" ti yaamamani jiru, lakkoofsa 7 
keessatti. "yaamihci" kun akka Kakuu Haaraa ta'eeti dhugaa kaka'umsaa dursaa kan Waaqayyoo mirkaneessa. 
Namni kufe kamuu of hin yaamne (3:9-13; Isa 53:6; IPex 2:25), Waaqayyo yeroo hundumaa kaka'umsa fudhata 
(Yoh 6:44, 65; 15:16). Inni yeroo hunda irbuu gara keenyatti fida. Kun dhugaa amantii keenyaati. (qajeelummaa 
keenya or dhaabi seeraa keenya akkasumas tajaajila quubsaaf gahinsa keenya (lQor 12:7, 11) fi jireenya 
Kiristaanummaa keenya. Mataduree armaan gadii ilaali. 



MATADUREE ADDAA : QULQULLOOTA 

Kun gita Ibrootaa kdash jedhuf isa Giriikif, hiikkaan bu'uuraasaa abba ta'e, waan ta'e, ykn iddo ta'e 
YHWHf faayiidaaf kaa'uu jechuudha. Jecha Ingiliffaa "aarsaa" jedhu agarsiisa. YHWH uumamsaatiin, 
(hafuuraa uumamaa odoo hin taane bara baraati) amala isaatiin (haamilee sirrachuun) namarra adda. Inni safara 
kan ittin warri kaan ittin safaramaniifi faradaman. Inni guddaa guddaan olii, tokkicha Qulqulluu, Qulqulleessa 
hundaati. 

Waaqayyoo namoota waliiniif uume, garuuu kufaatiin (Uma 3) walitti dhufeenyaafi cabinsa haamilee 
Waaqa Quqlulluufi nama gidduutti fide. Waaqayyo uumaa kalaqa isaa bikkatti deebisuu filatee; kanaafis, sabni 
isaas akka "qulqullaa'an" isaan yaame (Lew 11:44; 19:2; 20:7, 26; 21:8) walitti dhufeenya amantii YHWH 
wajjiniin sabni isaa irbuu Isaan qabaniin qulqulloota ta'an, garuu akka qulqullummaan jiraatan yaamaman. (Mat 
5:48) jireenyi qulqullummaa kun sababa amantoonni karaa jireenyaafi hojii hafuurri quqlulluu lubbuufi sammuu 
isaani keessajiruuf Yesuusiin dhiifama argatani fudhatamanii jiraniif kun haala faallaa inni uumu: 

1 . qulqullaa'oo ta'uu sababa qajeelummaa Kiristoos 

2 . qulqullummaan j iraachuuf yaamamu sababa j iraatuu afuuraaf 

Amantoonni "qulqulloota" (hagioi) dha. Sababa jireenya keessa jiruuf (1) fedha quqlullichaa (Abbaa) (2) 
hojii ilma Qulqullaa'aa (Yesuus); fi (3) jiraatu afuura Quqlulluu. 

Kakuu Haaraa yoo mara qulqulloota dachaan yaama/yeroo tokko (Filp 4:12 keessattin ala) achii boodalle dacha 
dhuma. Fayyuu jechuun qaama maati, nafaafi ij aarsaa ta'uu jechudha. Amantiin kitaaba Quqlulluu argachuu 
irraa eegala gara waliiniitti ceha. Nuyi hundi ol qabamne jira (lQor 12:11) fayyinaaf guddinaafi dandamachuu 
qaama Kiristoos waldaatti (lQor 12:7) akka tajaajilluuf fayyineerra. Qulqullaa'uun amala maatummaati 



H "Waaqayyoo ... ayyaana, nagaas isiniif haa kennu" kun amala Phaawuloos yeroo eebbaan eegaluuti. 
Kunis aadaa Girikootaaf haasa'a "nagaa gaaffii" (charein) fi jecha kiristaanaa addaa "ayyaana" (charis)dha. 
Feetu Phaawuloos haasa'a Girikootaa kana aadaa nagaa gaaffii "shalom" ykn "nagaa" yihudootaa maka ta'a. 
Haata'uuti kun, ufumaa ta'innaadha. Tiyoolojiitti yoo mara ayyaanni nagaa dursuu hubadhaa. 
H "Waaqayyo Abbaa keenyarraa fi gooftaa keenya Yesuus Kiristos" Phaawuloos idilumatti maqoota 
lameeniif durgala tokko fayyadma. (lQor 1:3; Gal 1:3; Ef 1:2; Filp 1:2; 2Tas 1:2; lXim 1:1; 2Xim 1:2; Tit 1:4) 
kun karaa giraamarasaa namoota lameen tokkummaa kana ibsudha. Kun ayyaanummaafi qixxummaa Yesuus 
nyaq godha. 



MATADUREE ADDAA : ABBAA 

Kakuu Moofaa walitti dhiyeenya mootummaa Waaqayyo akka Abbaafi beeksisa. 

1 . Sabni Israa' el akka "ilmaan" YHWHti baayyinaan ibsamu (Hos 11:1; Mat 3:17) 

2. Deebii keessatti Waaqayyo akka abbaatti ibsame Deb 1:31 

3. Deebii 32 keessatti Israa'elonni "Ijoollee Isaa" jedhamani, Waaqayyos "Abbaa keessan" jedhame 

4. dhahanni kun Far 103: 13 fi 68:5 keessatti (abbaa abba maleeyi) jedhee kaa'a. 

5. Raajoota keessatti beekkamaadha. (Isa 1:2; 63:8, Israa' el akka ilmaatt, Waaqayyo akka abbaatti 63:16; 
64:8; Erm 3:4, 19;31:9) 

Yesuus Araman ni dubbata, iddoo baayyee itti "Abbaan" akka Giriikitti muldhate, Pater, feetu isa Araman 
"Abbaa" (14:36) jedhu muldhisa. Akkuma jecha bara kana "Daad" ykn "Paapaa" jedhu bar asana walitti 
dhiyeenya Yesuus Abbaaf qabu agarsiisa. Kana baafachuun isaa moo duuka buutonnisaas akka walitti dhiyeenya 
keenya jabeeffannu nuun moo ni jajjabeessa. Jechi "Abbaa" jedhu bara Kakuu Moofaa qofa YHWHf fayyada 
ture, garuuu Yesuus irra deddeebia'ee fayyadame. Kun walitti dhufeenya haarawaa Waaqayyoon wajjiinii karaa 
Kiristoos ta'ee kana muldhisa. 

16 



Kitaaba QulqulluuAOHH 1:8-15 

8 Duraan dursee, amantiin keessan gui.ttummaa biyya lafaatti waan beekameef sababii hunduma 
keessaniitiif jedhee,Yesus Kristosiin Waaqayyo koo nan galateeffadha. 9 Ani wangeela ilma isaatii 
lallabuudhaan garaa koo guutuudhaan Waaqayyoof nan hojjedha; inni ani hojjedhuuf kunis yeroo 
hundumaa kadhata koo keessatti akkan isin yaadadhu ni beeka. 10 Waaqayyo, jaalala isaa yoo ta'e, dhufee 
isin arguuf akka ana dandeessisuuf nan kadhadha. n Ani kennaa hafuuraa isiniin ga 'uudhaan akka isin 
ittiin jabaattaniifan isin arguu yaada. 12 Caalaadhumatti iyyuu amantii waliitiin akka jajjabeeffamnu, kana 
jechuunis is ni amantii kootiin, anis amantii keessaniin akka wal jajjabeessinuuf. 13 Yaa obboloota ko, yeroo 
baay'ee dhufee isin arguudhaafakeekuu koo akka beektan nan jaalladha; garuuu yeroo hundumaa 
hammaammaatti ittifameera. Saba Waaqayyoo warra hin ta'in, warra biraa keessatti akkuman hojjedhe, 
hojii ija qabu is ni gidduuttis hojjechuufan ture. 14 Ani saba hundumaafuu, warra Griikotaa fi, warra 
Griikota hin ta'iniifis, warra beektotaa fi warra wallaalotaafis kanan itti gaa,fatamu gatiitu ana irra jira; 
15 kanaaf ani isin warra Roomaa jiraattanitti immoo wangeela lallabuudhaaf dhimmamaa dha. 



1:8 "duraan dursee" kanakeesatti "dursa" jechuun "eegala irraa" ykn "ni jalqaba" dha (J.B Filiipsi) 

H "Yesuus Kiristoosiin Waaqayyo koo nan galateeffadha" Phaawuloos kadhatasa Waaqayyo yeroo mara 
karaa Yesuus Kiristoos dhaqqabsiifata. Yesuus karaa ittiin Waaqayyo bira gahamu isa qofaadha! Mataduree 
addaa: kdhatamaafi galata Phaawuloos 7:25 ilaali. 

H "hunduma keessaniif" jechi "hunduma" jettu akkuma lak 7 feetu hinaaffaafi waldhibdee amantoota yihudaa 
dhiibbaa Neeroodhaan Roomiin gadhiisanii bahaniifi amantoota Ormoota waggoota muraasaaf isaan bakka 
bu'anii turan gidduu isa ture calaqisuuf ta'a. Roomaa 9-11 waanuma walfakkaataa kan ibsa. 
Walitti qabuun kun "dadhabootaa" fi "jajjaboota" Rom 14:1-15:13, ta'uu ni danda'a. Waaqayyo waldooli 
Roomaa jiran hundaa ni jaalata, qixxee isaan jaallata. 

H "Amantiin keessan guutummaa biyya lafaatti waan beekkameef" Roomaa 16:19 dhugaa walfakkaataa 
akkanaa dalga qabee dubbata. Kun sirumayyuu baayyee dubbii tuulu dha. Addunyaa Roomaan tuqanii (ITas 1:8) 

1:9 "Waaqayyoof .... nin beeka" Phaawuloos akka kakuu maqaa Waaqayyooti dubbata (9:1; 2Qor 1:23; 10:10- 
11,31; 12: 19; Gal 1:20: ITas 2:5) kun amala yihuudumma isaa ittin of dhugoomsudha. 

H "garaa koo guutuudhaan" kun fakkeenya gaarii faayidaa pneuma afuura namaa (8:5, 10, 16; 12:11) akka 
jireenya namaatti fayyaduuti. (sunis, dhaloota, ruach Ibrootaa, Uma 2:7) 

1:10 "nan kadhadha" Phaawuloos waldaa kana hin hundeessine, garuuu isaani kadhata (2Qor 11:28) akkuma 
waldoota isaa hundaaf godhu! Mataduree addaa : Kadhata amalaajii 9:3. Haa ta'uuti Phaawuloos hiriyyootaafi 
gargaartoota hedduu akka boqonnaan 16 ibsutti ni qaba. 

H "Waaqayyo jaalala isaa yoo ta'e dhufeen isin arga" kun lak 13 fi 15:32n walmaddisa. Phaawuloos 
karoorri jireenyasaafi imalasaa akka karoorasaati itti hin dhiphanne, akka Waaqayyooti malee (HoE 18:21 lQor 
4:19; 16:7) mataduree addaa 12:2 ilaali. 

1:11 "isin arguu yaade" kun 15:23 walmaddisa. Yeroo dheeraadhaaf Phaawuloos amantoota Roomaa jiran 
arguudhaaf akka hawwaa ture argina (HoE 19:21) 

H "ani kenna afuuraa isiniin gahuudhaan" Jechamni "kenna hafuuraa" jedhu akka ilaa afuuraati ykn 

eebbaati tajaajila (11:29; 15:27) Phaawuloos akka nama addatti akka Ormootatti ergamuuf yaamameetti of ilaala. 

(lak 15) 

H "ittiin jabaattan" kun ibsa yeroo isa fuulduratti ta'uuf jiru kan agarsiisu hist+mi ti 

Mataduree addaa 5:2 ilaali 



17 



1:12 Kun akeeka waliini kiristaanummaati. Kennichi amantoota gurmeessuun gara hawaasa hojii walngeelaatti 
fiduudha. Amantoonni gaarummaaf kennamaniiru. (lQor 12:7) kenni cufti faayida qabeessa. Kenni hundii 
afuura amantii keessa kennamani. (lQor 12:11). Amantoonni hundi hojii guyyaa guutuuf yaamamaniiru, 
kennamaniiru. (Ef 4: 11-12). Phaawuloos aboo ergamaa ta'uusaa sirritti ibseera. Waliif gaarummaa hawaasaas. 
Amantoonni waliif tolu. 

1:13 "Akka beektan nan barbaada" kun tuqa dubbi Phaawuloos ergaa barbaachisaa dabarfatudha. (11:25; 
lQor 10:1; 12:1; 2Qor 1:8; ITas 4:13). Akeeka Yesuus hogbarruudhaWajjiin walfakkaata "Ameen, amen" 

H "hamma ammaatti ittifameera" inni kun gochimni kan sichi ta'u agarsiisudha. Kun jechamni walfakkaataa 
kanaa 1 Tas 2:18 iddoo seeyxaanni bakka bu'aatti ni jira. Phaawuloos jireenyi isaa akka Waaqayyoon 
hogganamu amana, garuuu seeyxaanaan jeeqama. Hanguma ta'e lameenu dhugaadha. (Iyo 1-2; Dan 10) 
Faayidaan sagale kanaa 15:22 keessa jiru ittifama hojii wangeelaa kan hanga ammaa hinxumuramne (garuuu 
cufamee) ti. 

1:14 "Ani gatiitu narra jira" Phaawuloos jecha kana Roomaa keessatti yeroo hedduu fayyadameera. 

1. Phaawuloos wangeela Oromootatti lallabuuf gatiitu irrajira (asitti) 

2. Phaawuloos "warra fooniitti" gatii irra hin jiru (8:12) 

3. Waldaan Ormootaa waldaa ishii haadha taate Yeruusaalem jirtu gargaaruuf gatiitu irrajira (15:27) 

H "Giriikotatti" kun ummata qaroome, aadome naannoo galaana Meeditaaraaniyaa. Aleeksaandar Za Gireetii 
fi hordoftoonni isaa addunyitti Helenaayizani turan Roomaanonni moo isaanirraa fudhatanii aadaa Giriikiin 
laaqaniijirani. 

H "warra Giriikoota hin ta'iiniif" jechi kun (onomatopoeia) saba hin baratiin ykn hin hammayoomiin jiran, 
gara kaabaatti argamaidha. Iniis warra afaan Giriik dubbachu hin dandeenyeef moggaafame. Haasofni isaanii 
sagalee "bar bar bar" jettu qabdi warra Giriikootaafi warra Roomaatti. 

H "Warra beektootaafi warra wallaaltootaafis" jechi kun afaan Giriikaan jecha "baarbaar" jedhuun ni 
maddisa garuuu akkas jechuu miti. Kun garuuu karaa Birooootiin sabootaafi namootaan gahuufidha. 



Kitaaba Qulqulluu AOHH 1:16-17 

16 Ani wangeelatti hin yeella'u, inni humna Waaqayyoo isa warra amantii qaban hundumaa, 
duraan dursee warra Yihudoo taa akkasumas warra Griikotaa fayyisuu dha. 17Qajeelummaan 
Waaqayyo namaaf kennu amantii irra ni dhaabata gara aman tiittis nama ni geessa. Kunis wangeela 
keessatti ni mul'ata; akkuma caafamee jiru immoo, "Namni amantiidhaan fuula Waaqayyoo duratti 
qajeelaa ta'e jireenya dhugaa ni jiraata". 



1:16-17 lak 16-17 kitaabicha guutuun walfakkaata. Qabiyyeen kun walitti qabamee gulaalamee 3:21-31 keessa 
jira. 

1:16 

KQSAH, KQSHH "Ani wangeelatti hin yeella'u" 

KJHH "Ani wangeela Kiristoositti hin qaana'u" 

TIV "Ani wangeelatti amantaa guutuu qaba" 

KQJ "Ani oduu gammachiisaati hin qaana'u" 

Phaawuloos feetu sagalee Kiristoos Marq 8:38 fi Luq 9:26ti seenuu isaa ta'a. Waa'ee qabiyyee 
wangeelaatti hin qaanofne ykn hojii isaa sakatta'uuti (2Xim 1:12, 16,18) 

lQor 1:23 keessatti yihudoonni wangeelatti qana'aniiran sababni isaas waan masiichaafi Giriikoota 
gidirseef akkasumas waa'ee du'aaka'uu qaamata'eef ture. 

H "fayyisuudha" Kakuu Moofaa keessatti, jechi Ibrootaa (Yasho) dursee kan agarsiisu fayyina qaamaati. 
(Yoonaas 5:15), garuuu Kakuu Haaraa jechi Giriiki (sozo) dursa fayyina hafuura agarsiisa. (lQor 1:18,21) 
kitaaba Roobart. Bi Gindi/stoon, synonyms fo the old Testament, ful 124-126. 

18 



H 

KQSAH "gara warra amantii qaban hundumaa" 

KJHH "warra amanan hundumatti" 

KQSHH "garra warra amantii qaban hundumaa 

TIV "warra amanan hundumaa" 

KQJ "warra amantii qaban hundumaa" 

Wangeelli nama hundumaafi (Oh, akkamiin jaaladhaa ani jechoota "tokkoon tokkoo namaa", 
"eenyuyyuu" "hundumaa" wanta jedhan kana) garuuu amanuun haala fudhatamuu keessaa isa tokkodha (HoE 
16:30-31) Inni Birooo dhiifamu cubbuuti (Mar 1:15; HoE 3:16, 19; 20:21) Waaqayyo sanyi namaa wajjiin kakuun 
walarga. Inni yeroo hunda jalqabasaa ofitti fudhateeti ajandaa qopheessa. (Yon 6:44, 65). Garuuu wantoota 
garagaalcha kanaa ta'an moo heddutujira, qaboo 1:5 ilaali. 

Jechi Giriika, asitti "amantiin" hiikkame afaan Ingiliffaa "amanti" amanamaa jedhutti hiikkame. Jechii 
Giriika isa kana Ingiliffaa kamuu caalaa yaa'a qaba. Agarsiiftu yeroo ammaati. Amantii qusachuun 
dheeraffachuuf (lQor 1:18; 15:2; 2Qor2:15; ITas 4:14)! 

Ka'umsatti jecha Giriik "amantii" jedhu firoomaansa kan Ibroota dhaabbi tolaa,bargaanfataa hin 
sochoone jechuudha. Faallaan kanaa Kakuu Moofaa keessa jiru "miilli koo biyyoo suphee mucucaattu irra (Far 
40:2) "miilli koo mucucaate" (Far 73:2) Hiddi jecha Ibrootaan firoomu "emun, emunah, aman, jedhe kunneen 
warra amanamoo, garraamii, ykn hirkatto ta'aniif fayyada. Amantiin qusatame dandeetti sanyiinnamaa 
amanamoo ta'uu dhabuun kufe hin calaqisu, garuuu kan Waaqayyo malee! Abdiin amantootaa dandeetti isaaniin 
hin barbamu, amalaafi abdii Waaqayyoon malee. amanamu isaa, amanannaa isaa, abdii isaati. 

H "Duraan dursee warra yihudootaa" sababiin kanaa 2:9-10 fi 3 keessatti balinaan eerame jira. Caalaattimoo 
boqonnaa 9-11 keessatti. Dubbii Yesuus Mar 10:6; 15:24; Marq 7:27 keessatti dubbateti fufee jira. 

Kun feetu waldhibdee amantoota yihudaafi Ormoota waldaa Roomaa jiraniittis rigaata ni qaba. 
1:17 "Qajeelummaan Waaqayyoo" jechamni kun kan agarsiisu (1) amala Waaqayyo (2) akkatti kitaaba Qulqulluu 
Jerusaalem "kana kan heera Waaqayyo agarsiisu" jedha. Wayita kun haala jireenya hamiltummaa amantootaa 
agarsiisu, murtoo qjaeelummaa Isaa dura dhaabii seerasaaf dhimmama. Olmaan Waaqayyoo qajeelummaa gara, 
kufaati sanyi namaa cubbamaafi dhufee gaafa bikkatti deebisu qaba akka "murtoon akka amantiiti" isa jedhu 
bahe. (2Qor 5:21; Filp 3:9) kun lakkoofsa jireenya Maartiin Luutariifi tiyooloojii isaa jijjiire ta'e. Haa ta'uuti 
galmi tolinaa qulqullina, Kiristoosin fakkaachu ykn amala Waaqayyo isa qajeelaa argachuudha. (Rom 8:28-29; 
Ef 1:4; 2:10; Gal 4:19) qajeelummaan sagalee seera qabeessummaa qofa miti, jireenya quqlullaa'oof yaamicha 
yoo kana feekkeenyi Waaqayyo sanyi namaa irraa qabu bakkatti deebi'a (2Qor 5:21) 



MATADUREE ADDAA : QAJEELUMMAA 

"Qajeelummaan" jecha baayyee murteessaa ta'e bartoonni kitaaba quqlulluu qo'annoo dhuunfaa irratti 
gochu qabanidha. 

Kakuu Moofaa keessatti amalli Waaqayyo akka "sirrii" ykn "qajeelaa"ti ibsameera. Jechi 
Mesopotaamiyaa matumti isaa kan dhufe ciisa lagaa irraa wayita ijaarsaa diriira lafaa walqixaafi dhaabbi 
keenyaniifi dallaa ittiin ilaaluuf fayyadamarra ture. Waaqayyo jechichajallisee ittiin of ibse. Inni roga sorooroo 
wanti hundi ittiin of safaru ta'e. Jechi kunis qajeelummaa Waaqayyoofi murtii isaa isa sirrii kan agarsiisu ta'e. 

Sanyiin namaa fakkeenya Waaqayyoon uumame. (Uma 1:26-27; 5:1, 3; 9:6) sanyiin namaa Waaqayyoon 
waloomuuf uumame. Uumamni cufti waltajjii ykn girdoo walitti dhufeenya Waaqayyoofi sanyii namaati. 
Waaqayyo uumaa isaa isa hundaan gararraa sanyi namaa, isa beekuuf, isa jaalachuun sanyi namaas ni qoratame. 
(Uma 3) cimdiin ka'umsa qormaaticha ni kufan. Kun moo bu'aa addaan cituu walitti dhufeenya Waaqayyoofi 
sanyii namootaa buuse . (Uma 3 ; Rom 5:12-21) 

Waaqayyo walooma kana dhiinsee deebisee dhaabuuf abdii kenne. (Uma 3:15) innis kana kan godhe 
fedhii isaatiiniifi ilma isaatiini. Namoonni kana deebisanii gochuuf dadhaboodha. (Rom 1:8-3:20) 

Kufaatiin booda, fedhiin Waaqayyo deebisanii dhaabu qabu afeerraa isaafi gaabii, amantiifi abboomamu 
sanyi namaa irratti kakuu bu'urfate ture. Sababa kufaatii, sanyiin namaa waan sirrii gochuullee dhadhabe (Rom 
3:21-31, Gal 3). Waaqayyo ofumasaa namoota kakuu diigan deebisee ijaaruuf kaka'umsa godhate. Kanas kana 
godhe. 

19 



1 . Labsuudhaan cubbamu sanyii namaa karaa hojii Kiristoosiin qajeellumaati (qajeelummaa qorannoo) 

2. Tola kennuu sanyii namaa karaa hojii Kiristoosiin qajeelumaatti (qajeelummaa argatu) 

3 . Dhiyeessuu afuuraa cuubbu isaa qajeelummaa qajeelummaa hamilee) tolchu sanyii namaaf 

4. Deebisanii dhaabu Walooma lafa Eden fakkeenya Waaqayyoo karaa Kiristoos deebisanii dhaabu 
(Uma 1:26-27) amantoota keessatti (qajeelummaa walitti dhufeenyaa) 

Haa ta'uuti, Waaqayyo deebii seera qabeessa barbaada. Waaqayyo ni labsa (tola kenna) dhiyeessaa, 
garuuu namni dirqama deebii kennuu qabu, ittis fufuu qabu. 

1 . dhiifamu cubbuu 

2. amantii 

3 . abboommii haala j ireenyaa 

4. obsaan eeggachuu 

Qajeelummaan, kanaafu, irbuudha, gocha garagaalchaa Waaqayyoofi umaasaa hundaan olii gidduuti 
ta'edha. Kunis amala Waaqayyoo, hojii Kiristoosiifi dandeechisuu afuuraa, irratti bu'uraa'e gara hundi 
dhuunfaafi itti fufinsaan sirritti deebii itti kennu qabudha. Dubbichis "murtii amantii" jedhama. Dubbichi 
wangeela keessatti muldhateera, garuuu akka kanatti miti. Dura Phaawuloosin isa jecha Girikiin "qajeelummaa" 
si'a 100 caalaaitti fayydameen, ibsame. 

Phaawuloos, barsiisummaan kan leenji'e, jecha dikaiousune akka Ibruumaa jecha SDQ, Septu'aaginti itti 
fayyadame, hogbarruu Girikootaa irraa miti. Barreeffama Giriikotaa keessatti jechichi eegumsa ayyaanaafi 
hawaasaa isa mirkansuun walitti hidha. Akka Ibrootaatti seera qabeessumaatti caaseeffama. YHWHn sirridha, 
naamusaadha, Waaqa hamilaadha. Inni ummannisaa akka amala isaa calaqisu barbaada. Sanyiin namaa cubbuutti 
dhiqame uumama haarawaa ta'eera. Haarofhi kun jireenya haarawaa Waaqominaa (kaatolikni Roomaa murtii 
haqaatti xiyyeeffatu) dhalche. Gatii Israa'elonni seera Waaqaan bulaniif, jireenya hawaasaa (safuu) fi aarsaa 
(fedha Waaqayyoo) gidduu daangaan hin turre. Garaagaruummaa kun jechoota Ibrootaafi Giriikootaa irra gara 
Ingiliffaati "haqa" (hawaasa ilaalchisee) fi qajeelummaa (amantii ilaalchisee) hiikkame. 

Wangeelli (oduun gammachiisaa) yesuus kufaatii sanyii namaa isa walooma Waaqayyo wajjiin walitti 
deebisee dhaabudha. Dubbiin dalgaa Phaawuloos Waaqayyo, karaa Kiristoos, yakkamtoota ni quqlulleessa 
jechuusaati. Kun kan raawwatem karaa jaalala, araaraafi ulfina Abbaa; lubbuu ilmaa, du'aafi ka'umsa fi afuufaa 
afuuraaniifi gara wangeelaatti dhufunidha. Haqa kennuun tola Waaqayyooti, garuuu Waaqummaan baafamu 
qaba. (Qixni Awugistoosi, walabooma wangeelaa irratti cimsee haaromsa isa calaqisiisuufi nyaqii kaaatolikni 
Roomaa j ijj iiramaa j aalala j ireenyaafi amanooma qabdu) . Haaroomsaaf j echi" qaj eelummaan Waaqayyo" j edhu 
abbummaa waliigalaa (adeemsa cubbamtoota sanyii namaa, Waaqayyoon akka fudhataman taasisu (qulqulla'ina 
iddoo), wayita kaatolikoota Roomaaf abbummaa dhuunfaa ta'u), adeemsa caalaatti Waaqayyo fakkaachu 
(qulqullaa'uu caalaatti muldhatu) dha. Dhugaati garuuu lameenumasaati?! 

Ilaalcha kootti kitaabni Quqlulluu guutummaatti, seera uumaa 4 - Muldhata 20, deebisanii dhaabuu 
walooma Edenidha. Kitaabni qulqulluu walooma Waaqayyoofi sanyii namaa ardii kanarratti qabaniin eegala 
(Uma 1-2) yoo xumurus akkasuma (Muldh 21-22) akeekniifi fakkeenyii Waaqayyoo iddooti ni deebi'a. 

Yaada marii armaan olii kuusaa gochuuf dubbisnii Kakuu Haaraa armaan gadii jecha Giriika agarsiisu. 

1 . Qaj eelummaa Waaqayyo (abbaa murtummaa Waaqayyoo) 

a. Roomaa 3:26 

b. 2 Tasalonqee 1:5-6 

c. 2Ximootiwoos 4:8 

d. Muldhata 16:5 

2. Qjeelummaa Yesuus 

a. Hojii ergamootaa 3:14; 7:35; 22: 14 (maqaa Masiih) 

b. Maatewoos27:19 

c. lYohaannis2:l,29;3:7 

3 . Fedhiin Waaqayyo uumamaaf qabu qaj eelummaadha. 

a. Leewwoota 19:2 

b. Maatewoos 5:48 (iff 5: 17-20) 

4. Akkatti Waaqayyo qajeelummaa hoomishuufi dhiyeessu 
a. Roomaa 3:21-31 

b. Roomaa 4 

20 



c. Roomaa 5:6-11 

d. Galaatiyaa 3:6-14 

e. Waaqayyoon kenname 

1. Roomaa 3:24; 6:23 

2. lQoronxoos 1:30 

3. Efesoon 2:8-9 

f. Amantiin argama 

1. Roomaa 1:17; 3:22, 26; 4:3, 5, 13; 9:30; 10:4, 6, 10 

2. 1 Qoronxoos 5:21 

g. Karaa gocha Ilmaa 

1. Roomaa 5:21-31 

2. 2Qoronxoos 5:21 

3 . Filiphosiyaas 2:6-11 

5 . Fedhiin Waaqayyo miltoowwonsaa akka qaj eelaniifi 

a. Maatewoos 5:3-48; 7:24-27 

b. Roomaa 2: 13; 5:1-5; 6:1-23 

c. 2Qoronxoos 6:14 

d. lXimootiwoos 6:11 

e. 2Ximootiwoos 2:22; 3:16 

f. lYohaannis 3:7 

g. lPheexroos 2:24 

6. Waaqayyo addunyaa qajeelummaan ilaala (murtoof) 

a. Hoj ii ergamtootaa 17:31 

b. 2Ximootiwoos 4:8 

Qajeelummaan amala Waaqayyoodha, isa karaa Kiristoos sanyii namaa cubbamoo ta'aniif kennamedha. 
Innis 

1 . Labsii Waaqayyoo 

2. Kennaa Waaqayyoo 

3. Hojii Kiristoosidha. 

Akkasumas deemsa qajeelummaa jabaa, hin sochoone ta'uudha, gaaf tokko lammata dhufaatii wajjiin wal 
fudhata. Waloomni Waaqayyoo wajjiinii amantiin deebi'ee ni dhaabbata, garuuu du'a irratti addaafi addatti 
walarguuf guddinni baroota jireenyaa guutuu ta'a. 

Fakkeenyi gaaruu Guuboo jechootaafi xalayootaa Phaawuloos irraa IVP waraabame kunooti. 

"Kalviin, Luutaar caalatti, qajeelummaa Waaqayyoo nyaq godhead. Ilaalchi Luutaar qajeelummaa 
Waaqayyoo irratti qabu yakka jalaa baasuudha. Kalviin garuuu haala walqunnamtii miidhagaa ykn qajeelummaa 
Waaqayyoo gara keenyatti muldhisu irratti nyaq godha. (ful 834) 

Anaaf walitti dhufeenyi amantoonni Waaqayyo wajjiin qaban haala sadii qaba. 

1 . Wangeelli nama (waldaa bahaafi nyaqi Kalviin) 

2. Wangeelli dhugaadha (nyaqi Auwqisxoosiifi Luutar 

3 . Wangeelli j ireenya j ijj iirame (nyaqi kaatolikaa) ti . 

Hundi dhugaadha, kiristaanummaa kitaaba Qulqulluu jecha fayyaaleessaafid hageetti qabeessa ta'e qabamuu 
qaba. Yoo namni kana ol ka'ee ykn gadi bu'e rakkinatu dhalata. 

Yesuusiin anaa dhufu jenna 

Wangeela ni amanna 

Fakkeenva Kiristoos uffanna 



H 

KQSAH, KJHH "amantiirraa gara amantiitti" 

KQSHH "amantii keessan amantiif" 

TIV "amantii keessanidha, jalqabaa hanga dhumaatti" 

KQJ "hangam amantiin gara amantiiti geessu agarsiisa" 



21 



Jechamni kun durgala lama qaba, ek fie is wara ceehumsaa ykn guddina agarsiisa. Isaanuma kana akka 
caasaati 2Qor 2:16 fi apo fie is 2Qor 3:18 keessatti fayyadameera. Kiristaanummaan kennaa amalaafi akka 
jireenyaa ta'an jedhamee eeggamudha. 

Jechama kana hiikkuuf carraa hedduutu jira. Kakuu Haaraa Williyaam akka "karaa amantii isa gara 
amantii guddaati qajeelchu" jedhtu hiika. Qabxileen tiyooloojii gurguddo 

(1) amantiin Waaqayyo irraa dhufuu ("muldhatu"); (2 ) sanyiin namaa deebii kennuufi itti fufees 
kennuun dirqama; (3) amantiin jireenya Waaqayyoon dhalatu qaba. 
Wanni tokko mirkanadha, "amantiin" Kiristoos murteessaa ta'uun. (5:1; Filp 3:9). Afeeraan Waaqayyoo 
fayyinaa deebii amantiif kennamu irratti hirkata. (Mar 1:15; Yoh 1:12; 3:16; HoE 3:16, 19;20:21) 

H 

KQSAH "Garuuu namni qajeelaadha amantiin jiraata" 

KJHH "Inni sirriin amantiin jiraachu danda'a" 

KQSHH "Inni qajeelaa ta'e tokko amantiin jiraata ta'a" 

TIV "Inni Waaqayyoon qajeelaa ta'e karaa amantii jiraatuu ni danda'a" 

KQJ "namni qajeelaan jireenya karaa amantii barbaada." 

Kun Anbaaqoom 2:4 keessaa waraabame, garuuu barruu Masoriitik ykn Septuu Ajentiitti irraa miti. 
Kakuu Moofaa keessatti jechi "amantii" jedhu hiikkaa dalgaa "amanannaa" "amanamummaa" ykn 
"garraamummaa" ti dagaaga. Amantiin fayyinaa amanamummaa Waaqayyo irratti bu'ura'a. (3:5, 21, 22, 25, 26) 
Haata'uuti amanamummaan namaa dhiyeessi Waaqayyo irratti akka of gatu ragaaadha. Barruun walfakkaataa 
Kakuu Moofaa, Gal 3:11 fi Ibr 10:38 keessatti tuqameera. Barruun itti aanu Roomaa 1:18-3:20, faanaa 
amanamummaa Waaqayyoo muldhisa. 

Hangam takka qeeqxonni hammayyaa jechama xumuraa kana akka hubatan agarsiisuun ni fayyada. 

1 . Vaughaan : "amantiin eegalame amantiin xumurame 

2. Hoodgee : "amantiin qofa" 

3. Barreeti : "bu'uura homaarratti miti amantii malee" 

4. Knooksi : "amantiin j alqabaafi xumura" 

5. Silaaggi : "qajeelaan amantiin alaajiraatu danda'a" 



Kitaaba Qulqulluu AOHH 1:28-32 

18 Dheekkamsi Waaqayyoo, Waaqayyo malee jiraachuu fi, jal'ina namootaa hunduma irratti waaqa 
irraa ni mul'ata, isaanoo jal' ina isaaniitiin dhugaa gad ni ukaamsu. 19 W aa' ee Waaqayyootiif beekuun kan 
namaaf danda' amu isaaniifis hubatamaa dha, kanas Waaqayyo ofii isaa isaanitti hubachiiseera. 20 Bifni 
isaa ijaan hin argamne; garuuu humni isaa inni bara baraa, waaqummaan isaas erga biyyi lafaa uumamee 
jalqabee waan inni uume irratti qalbifatamee yaadatti argamuu in danda'a; kanaafis waan itti qabatan hin 
qaban. 21 Waaqayyoon utuma beekanii, akka Waaqayyootti ulfina hin laanneef,galatas isaafhin galchine; 
garuuu yaada isaaniitiin waan waa'ee hin baafne duukaa bu' an, sammuun isaanii inni duudaanis in 
dukkaneeffame. 22 ogeessota utuma ofiin jedhanii gowwooman; 23 ulfina Waaqayyo isa hin duunee, bifa 
nama isa du'utti, bifa simbirrootaatti, bifa bineensa miilla afuriitti, bifa warra lafa irra munyuuqaniittis 
diddiiran. 



1:18 "fi" yaadadha jechi "fi" jettu kun lakkoofsa 16-17ti si'a sadii fayyadde, amma moo qabxii wangeela isa kan 
Phaawuloos beeksisa (1: 18-3:31) isa humna Waaqayyoo gara fayyinaa wajjiin walbira qabaa (1:16-17) 

H "Dheekkamsa Waaqayyoof" Lakkoofsa 18-23 saba amantii hin qabne bara Phaawuloos jiraate keessa turan 
ni agarsiisa. Amalli ittiin Phaawuloos amantii maleeyoota ibse hogbarru yihudoota keessas ni jira. (Wisdom of 
Solomon 13: 1 fi Letter of Aristeas, 134-38) fi akkasumas barreeffama naamusaa Giriikotaafi Roomotaa keessas ni 
jira. Kitaaumti Quqlulluu jaalala Waaqayyoo nutti himu haadha'a isaas ni muldhisa. (Lak 23-32, 2:5, 8; 3:5; 
4:15; 5:9; 9:22; 12:19; 13:4-5) 

Lameen jaalalaafi jibbi jechoota namaa Waaqayyoof oolanidha. Dhugaa Waaqayyo kara itti amantoonni 
isaa deebii kennaniifi jiraatan ibsanidha. Hi'iin takka fedha guuta fedha Waaqayyoo (wangeelli Kiristoos) 
dhimma biyya lafaa, akkuma lakkoofsarra jiruu, fi dhimma dhuma biyya lafaa (2:5) dhalata. Haa ta'uuti, 

22 



Waaqayyo akka haaloo bahutti hin ilaalamu. hagalaaluun "hojii keessumma" (Isa 28:21) Jaalalli amalisaati, Deb 
5:9 hanga 5:10; 7:9 walbira qabaa isaan haqaafi araari dursa qaba. Fedhiin hundi ammallee Waaqayyoof gatii 
qaba. Ral 12:13-14; Gal 6:7) kiristaanille (4:10-12; 2Qor 5:10) 

H "hin muldhate" Akkuma wangeelli dhugaa muldhate ta'e (lak 17) dheekkamsi Waaqayyoos! Hojiin 
barbaacha namoota ykn loojiik hin taane. 

H "warra dhugaa ukkaamsan" kun hii'ii fedha guutuu kan namootaa agarsiisa (lak 21, 31; Yoh 3:17-21) 
jibbinsa miti. Jechamnichi (1) dhugaa utuu beekanii hacuucuu (2) malli jireenyasaanii akka isaan dhugaa didan 
agarsiisa ykn (3) jireenyisaanii fi/ykn jechisaanii akka warri kaan hin beekiin ykn hin fudhatiin sababa ta'u 
jechudha. 



MATADUREE ADDAA "DHUGAA" BARRUU PHAAWULOOS KEESSATTI 

Itti fayyadamni Phaawuloos jechoota kanaafi biftisaanii jecha waligita Kakuu Moofaa keessaa, emet, isa 
amanamummaa jedhu ykn amanummaa jedhudha. Barreeffama yihudootaa kitaaboota gidduuti akka faallaa 
sobdummaa isa ta'e dhugaaf itti fayyadamanii jiru. Feetu kan walitti dhiyeenya qabu, maraa Galaana Deed Sii 
"Faaruu Galataa" isa jedhudha; innis iddo doktiriina muldhataatti fayyade. Miseensonni hawaasa Eessenee "ragaa 
dhugaa ta'ani argaman. 

Phaawuloos jechicha akka itti tuqata wangeela Kiristoos fayyadame. 

1. Roomaa 1:18, 25; 2:8, 20; 3:7; 15:8 

2. lQoronxoos 13:6 

3. 2Qoronxoos 4:2; 6:7; 11:10; 13:8 

4. Galaatiyaa2:5, 14; 5:7 

5. Efesoon 1:13; 6:14 

6. Qolaasiyaas 1:5,6 

7. 2Tasalonqee 2:10, 12, 13 

8. lXimootiwoos 2:4; 3:15; 4:3; 6:5 

9. 2Ximootiwoos 2:15, 18, 25; 3:7, 8; 4:4 

10. Tiitoo 1:1, 14 

Phaawuloos jechicha akka dubbii sirrii ibsuutti fayyadame 

1 . Hojii Ergamoota 25 :25 

2. Roomaa 9:1 

3. 2Qoronxoos 7;14; 12:6 

4. Efesoon 4:25 

5. Filphoosiyaas 1:18 

6. lXimootiwoos 2:7 

Inni ittiin kaka'umsaasaa lQor 5:8 keessattiifi mala jireenyaa (kiristaana hundaaf) Ef 4:24; 5:9; Filp 4:8 
keessatti agarsiisuuf fayyadame. Darbe darbee anamootaafis ni fayydama. 

1. Waaqayyof, Rom 3:4 (Yoh 3:33; 17:17) 

2. Yesuusiif, Ef 4:21 (Yohfis 14:6) 

3 . ragaa ergamummaa Tit 1 : 1 3 

4. Phaawuloosiif 2Qor 6:8 

Phaawuloos bifa jaargochaan (alelhevo) Galaatiyaa 4:16 fi Ef 4:15 iddooti wangeela agarsiisuuti 
fayyadameera. Qo'annoo caalmaaf Coliin Biraawn (The New International Dictionary of New Testament 
Theology, Vol 3 ful 784-902 jiru dubbisaa. 



1:19 "Waa'ee Waaqayyootiif beekuun kan namaaf danda'amu isaaniifis hubatamaadha, kanas Waaqqyyo 
ofiisaa isaanitti hubachiiseera." Namoonni hundi uumama irraa waan ta'e waa'ee Waaqayyoo ni beeku. (lak 
20; Iyo 12:7-10 fi Far 19:1-6) uumama keessa J, 12-15 (barruu keessa) akkasumas safuu). Tiyoolojiidhaan kun 
"muldhata uumamaa" jedhama. Guutuu miti, garuuu bu'uura ittigaafatama Waaqayyoo baachuu Waaqayyoodhaa 
warra "muldhata addaa" Waaqayyoo isa barruu keessaa ykn isa gonkumaa Yesuus keessaa (Qol 1:15; 2:9) 
dhiyaatan hin beekneefidha. 

23 



Jechi "beekuu" jedhu Kakuu Haaraa keessatti bifa lamaan faayidaa irra oolee argina (1) miira walitti 
dhufeenya dhuunfaa isa dhiyeenyaa kan Kakuu Moofaa (Uma 4:1, Erm 1:5) fi (2) miira Giriikiin moo dhugaa 
dhimmaa (lak 21)ti. Wangeelli lameen anaa dhufuu namaafi ergaa namichaa isa dhufuufi amanamuuti. 
Lakkoofsa kana keessatti miira #2 qofatajaajila. 

1:20 Lakkoofsi kun Waaqayyoo sadii ibsa 

1. Dhokatumma Isaa (amala Isaa Qol 1: 15, lXiml: 17; Ibr 1 1:27) 

2. Humnasaa bara baraa (Umama Umaa keessatti argame) 

3 . Ayyaana Uumaa Isaa (gochaafi kaka'umsa Umaasaa keessatti muldhatedha) 

H "erga biyyi lafaa uumame jalqabee" durgalli apo n akka miira yeroo gabaabduutitti tajaajila. jechamni wal 
gitaa ta'e Marq 10:6; 13:19; 2Phex 3:4. Waaqni dhokataan amma (1) muldhataa uumeen (lak kana) (2) 
barruudhaan (Far 19, 1 19) fi (2) nama biraatu Yesuus keessatti (Yoh 14:9) muldhateera. 

H "Waaqummaansaa" Barruu Giriikootaa theiotes jedhu irraa "simboo Waaqummaa" ti hiikkame kun caalatti 
Yesuun muldhate. Innis addatti fakkeetti Waaqummaa baadhate as bahe (2Qor 4:4; Ibr 1:3). Inni Mildhu 
Waaqayyoo guutummaa bifa namummaanidha. (Qol 1:19; 2:9) Dhugaan wangeelichaa inni gadii kuftuun sanyii 
namaa, karaa kiristoositti amannuun, fakkaati kiristoosummaa qoodatte. (Ibr 12:10; lYoh 3:2) Fakkeenyi 
Waaqayyoo namooma Uma (1:26-27) keessatti deebi'ee dhaabame. (theios, lPhex 1:3-4) 

H 

KQSAH "sirriitti muldhate, kara isa ta'eenis hubatame" 

KJHH "sirriitti muldhatan, karaa warra tolfamanis hubatanii 

KQSHH "karaa wantoota tolcheen hubatame" 

TIV "sirriitti muldhate, karaa tolcha Waaqayyoos hubatamani" 

KQJ "sirriitti muldhate sammuu waan uume hubatuun" 

Walmakumsi noeo (Mat 15:17 fi Kathorao (lameenu waanta taasifamaa jiru hubannoo dhugaa agarsiisan. 
Waaqayyo kitaaboota lama barreesse (1) uumama fi (2) barruu. Lameenu hubanno namootaafi deebii kennu 
barbaadu (ogummaa, 13:1-9) 

H "kanaafis waan itti qabatan hin qaban" Akka barruutti kun "ittisa seeraa hin qabu" Jechi Giriikaa kun (fi 
apologeomai) asitti fi 2:1 Kakuu Haaraa keessatti qofa fayyadeera. Akeekni tiyoolojii boqonnaa 1:18-3:20 inni 
jiru dhabamuu sanyii namootaa isa hafuuraa ta'uusaa hubadhaa. Namoonni beekkomsa qabaniif itti 
gaafatamoodha. Waaqayyo namootaittigaafatama irra kan tursu isa beekaniifi isa beeku danda'aniif qofa. 

1:21 "Waaqayyo utuma beekanii" Namoonni amantiin guddachaa hin jirani - hinumaauu jilirratti guddatani 
Eegi uumama 3 namoomni gadi bu'aa deeme. Dukkanni caalaa deeme! 

H "Akka Waaqayyootti ulfina hin lanneef, galatas isaaf hin galchine" kun waan gaddisiisaa warra 
Waaqmaleeyota lak 23, 24 (Erm 2:9-13) keessaati.) 

H "garuuu yaada isaaniitiin waan waa'ee hin baafne duukaa bu'an, sammuunsaanii inni duudaanis hin 
dukkanooffame." kakuun Haarawaa: A New Translation, Olaf M. Morlien jedhu "waa'ee isaatiif waan hin 
laaneen of dhiphisanii, sammuunsaanii inni gadhichis dukkanatti galee" jedhee hiika. Falamni amantii namootaa 
siidaa afuura shiftoomaafi gootummaati. (lak 22; Qol 2: 16-23) 

faargochi lameen kan yeroo darban agarsiisan hubannoofi deebii rogaa dhabuunsaanii sababa Waaqayyo 
lapheesaanii doomse moo diddaan ifasaa laphee isaa jabeessee (iff 10: 12-16, 2Mot 17: 15, Erm2:5; Ef 4: 17-19)? 

H "sammuu" kun miira Kakuu Moofaa namichaan tajaajilarra oole. Haa ta'uuti karaa ittin tuqata deemsa 
yaaduufi miiramuti. mataduree addaa 1:24 ilaali. 

1:22 

KQSAH, KJHH "utuu qoroomaaf hawwanii, gowwoomani" 

KQSHH "qarooma utu fedhani, gowwamani" 

24 



TIV "nuyi hayyoota ofiin jedhani garuuu gowwamanii" 

KQJ "hanquma hayyoota ofiin jedhan, gadhumaan guddachaa sokkan" 

Jecha Giriikootaa "gowwaa" isa jedhurra jecha Ingilz isa "fajajaa" jedhu arganna. Rakkinni gootummaafi boona 
gara Uma 3 ti deebi'a. Beekkomsi addaan bahinsaafi murtii fide. Beekkomsi namoota yoo mara dogoggora 
jechuu miti, garuuu kan barootaa miti. 

1:23 Fedha guutuun balfamaa, namoonni fakkaatti Waaqayyoon uumaman (Uma 1:26-27; 5:1,3; 9:6) 
Waaqayyoon gara waan biyya lafaatti geeddaran isaan 

1 . Bineensootaatti (Misiroota) 

2. humna uumamaatti (Fariisota) 

3. tolcha harka namaatti (Giriikii/Roomaa) irreessaa 1) 
Sabni Waaqayyoole kana godhaniiru. (Deb 4: 15-24) 
Fakkaatiin haarawaa cubbuu durii 

1 . Qananii addunyaa (Dachii haadha) 

2. Ilaalcha warra bahaa haarawaa (Dinqoota, hafuuroota ayyaan xuraawoota) 

3. Waaqarra gargaluu namootaa (Maarkizumma, Yutoopuma yaadaan dagaaguma, fi amantii siyaasatti 
cala'uu ykn barnoota) 

4. qarooma saayinsii dawaa (fayyaa fi yeroo dheeraa jiraachuu) 

5 . Barnoota 

H "ulfina" mataduree addaa 3:23 ilaalii 

H "bifa namaa ida du'a" mataduree addaa aanee jiru ilaali 



MATADUREE ADDAA : BALLEESSUU DUGUUGUU MALAAMALU (PHTHEIRO) 

Hiikkaan bu'uuraa jecha kanaa phtheirodha. Balleessu malaamaluu ykn ajeessudha. Akkasumas 

1 . duguuggaa maallaqaa (2Qor 7 : 2) 

2 . qamaan manca'uu ( 1 Qor 3 : 1 7a) 

3. malaamalummaa hamilee (Roomaa 1:23, 8:21, lQor 15:33 42, 50; Gal 6:8; Mul 19:2) 

4. Sagaagaltummaa (2Qor 11:3) 

5. Mancaasubarabaraa(2Phex2:12, 19) 

6 . Aadaa namootaa badan (Qol 2 : 22, 1 Qor 3 : 1 7b) 

Jechumti kun faallaa bitaa ta'een barru walfakkaataa keessatti tajaajila (Rom 1:23; lQor 9:25; 15:50, 53) 
walmaddinsi walicna qaama biyya lafaafi qaama biyya Waaqaa hubadha. 

1. Malaamaltummaafi al malaammaltummaa lQor 15:42, 50 

2. Salphisuufi ulfeessuu lQor 15:43 

3. dadhabinaafi humnoomu lQor 15:45 

4 . qaama uumamaafi qaama afuuraa lQorl5:44 

5 . Addaam j alqabaafi Addaam xumuraa 1 Qor 1 5 : 45 

6. Fakkeenya lafaafi fakkeenya Waaqarra lQor 15:49 



Kitaaba QulqulluuAOHH 1:24-25 

24 Kanaafis Waaqayyo kajeellaa garaa isaaniitiin xuraa'ummaatti, walii isaanii gidduuttis dhagna 
isaanii salphisuutti dabarsee isaan kenne. 25 Isaan dhugaa waa'ee Waaqayyoo sobatti diddiiraniiru; 
Waaqayyoon isa hundumaa uume dhiisanii, uumamaaf sagadanii, hojjetaniif. Waaqayyo garuuu bara 
baraan galateeffamaa dha! Ameen. 



1:24, 25, 28 "Waaqayyo ... dabarsee isaan kenne" kun murtii isa dhumaa danda'amudha. Inni "Mee kufaatiin 
namootaa, karaa isaanii haa ta'u" jechi jedhu sagalee Waaqayyooti (Far 81:12; Hos 4:17; HoE 7:42) lak 23-32 
jibbinsa Waaqayyoo (dheekkamsa yeroodhaa) warra Waaqmaleeyyi fi amanooma isaa (fi keenyaa) ibsa! 
Waaqmaleeyummaan amala sagaagaltummaafi galamootummaan beekkamature. 
1 :24 "Garaa" mataduree addaa fufee jiru ilaali 

25 



MATADUREE ADDAA : GARAA 

Jechi Giriikii kardia jedhu jecha Ibrootaa leb jedhu agarsiisuu Kakuu Haaraa keessattiifi septuagin keessatti 
tajaajila Bifa hedduun tajaajila 9Ba'uur, Arnideef, Gingiriich fi Dankar, A Greek English Lexicon ful 403-404) 

1 . Wiirtuu qaama jireenya, dubbii dalgaa namichaa (HoE 14: 17; 2Qor 3:2-3; Yaq 5:5) 

2. Wiirtuu afuurajireenyaa 

a. Waaqayyo garaa beeka (Luq 16: 15; Rom 8:24; lQor 14:25 ITas 2:4; Mul 2:23) 

b. afuura jireenya sanyii namaa fayyadu (Mat 15:18-19 18:35; Rom 6:17; lXim 1:5; 2Xim 2:22; lPhex 
1:22) 

3. Wiirtuu ilaalcha jireenyaa (gareeyi, Mat 13:15; 24:48; HoE 7:23; 16:14; 28:27; Rom 1:21; 10:6; 16:18; 
2Qor 4:6 Ef 1:18; 4:18; Yaq 1:26; 2Phex 1:19, Mul 18:7; garaan fakkaatti sammuu 2Qor 3:14-15 fi Filp 
4:7) 

4. Wiirtuu waa filachuu (sun, fedha, HoE 5:4, 1 1:23, lQor 4:5, 7:37; 

5. wiirtuu olmiirama (Mat 5:28; HoE 2:26, 37; 7:54; 21:13; Rom 1:24; 2Qor 2:4; 7:3; Ef 6:22; Filp 1:7 

6. iddoo addaa hojii afuuraa (Rom 5:5; 2Qor 1:22; Gal 4:6 (sun Kiristoos laphee keenya keessatti, Ef 3: 17) 

7. Garaan dubbi dalgaa keessa namummaa agarsiisudha (Mat 22:37, Deb tuqachuun. 6:5) ilaalchi, 
kaka'umsiifi gochi gosa namicha muldhatu garaa guutuu hirpha. (Kakuu Moofaa tajaajila rifachiisaa 
jechisaa qaba. 

a. Uma 6:6; 8:21 "Waaqayyo garaa isaatti aare" (Hos 11:8-9 qalbeffadhu) 

b. Deb 4:29; 6:5, garaa keessaniif lubbuu keessanii" 

c. Deb 10:6 "dhaqana hin qabamne" fi Rom 2:29 

d. Izq 18:31-32 "garaa haarawaa" 

e. Izq 36:26 "garaa haarawaa" fi "garaa jabeessa" 



1:25 "Isaan dhugaa Waaqayyoo sobatti diddiiraniiru" kunis bifa hedduun hubatamuu danda'a. (1) of namaa (2 
Tas 2:4, 11);, (2) Waaqeeffannaa sanyii namaa sanyii waan ofii tolcheef irreessa (Isa 44:20; Erm 13:25; 16:19) 
bakka YHWH isa waan hundaa uumee (lak 18-23) ykn (3) jibbinsa sanyii namaa dhugaa wangeelaaf godhate (Jn 
14: 17; lYoh 2:21, 27) Barruu #2 ni tolaaf. 

H "sagadaniif, hojjetaniif" sanyii namaa yeroo hunda Waaqolii ni qabaatu. Namoonni hundi yeroo mara isaan 
duuba akka waa tokko, dhugaan tokko, ykn waa jiru isaanitti dhagahama. 

H "bara baraan galateeffamaadha. Amen" Phaawuloos eebba yihudootaati dhalate, kanaaf amala isaati 
(Rom 9:5; 2 Qor 11:31) Phaawuloos akkuma barreesse sankadhata(9:5; 11:36; 15:33; 16:27) 

H "bara baraan" mataduree addaa qajeellaa jiru ilaali 



MATADUREE ADDAA: BARA BARAAN (Jecha dubbi Giriikota) 

Jechi dubbii Giriikotaa tokko "unto the ages"jedhudha. (Luq 1:33, Rom 1:25, 11:36; 16:27; Gal 1:5, lXim 1:17) 
isa jecha Ibrootaa olam ibsu. Robarti B. Giridilstosn, Synonyms of the olf testament" ful 319-321 jiru ilaali. 
Jechamni walfakkaataa Biroooon "un to the age" (Mat 21:19, (Marq 11:14), Luq 1:55; Yoh 6:58; 8:35; 12:34; 
13:8; 14:16; 2Qor 9:9) fi "of the age of the ages (Ef 3:21) dha. Kunimoo jechamakanagidduugaraagaruummaan 
hin jiru "bara baraa" Jechi "bara jedhu dacha fakkaata caasaa giraamara rabbinical jedhamu keessatti ykn 
qabiyyee baroota jedhu agarsiisata'a; miira yihudootaan "bara garlaafinaa" "bara hammeenyaa" "bara dhufu" ykn 
"bara qajeelummaa" 



H "Ameen" mataduree addaa aanee jiru ilaali. 



MATADUREE ADDAA : AMEEN 
I. KAKUU MOOFAA 

A. Jechii "Ameen" jedhu jecha Ibrootaati, dhugaaf (emeth) ykn dhugoomaaf (emun, emunah) fi amantii ykn 

26 



amanamummaafii . 

B. Maddi hiika jecha kanaa dhaabbii toluu namootaa irraati. Faallaan isaa kan dhaabbii hin dandeenye (Deb 
28:64-67; 38:16; Far 40:2; 73:18; Erm 23:12) ykn kan gufachiisu ittifayyadama jecha kanarraa dubbiin 
dalgaa amanamummaa, amanoomu, garraamiifi hirkattummaa (Uma 15:16, Hab 2:4) 

C . Taj aaj ila addaa 

1. Utubaa, 2 Mot 18:16 (lXim 3:15) 

2. Mirkaneesuu, Ba'u 17:12 

3. cimina Ba'u 17:12 

4. tasgabba'uu Isa 33:6; 34:5-7 

5. dhugaa(Mot 10:6; 17:24; 22:16 Fak 12:22 

6. dhaba jabaa 2Qor 20:20; Isa 7:9 

7. qabatamaa (Torah) Far 1 19:43, 142, 15 1, 168 

D. Kakuu Moofaa keessatti jechonni lama amanti sochootuf fayyadu 

1 . battach, amantii 

2. Yra, soda, kabaja, dhugeefata (Uma 22: 12) 

E. Miira amanamummaa ykn amanooma irra ittifayyadamni barreeffama dhugaa ykn dhugeeffatu guddatee 
bahera (Deb 27: 15-26; Neh 8:6; Far 41: 13; 72: 19; 89:52, 106:48 

F. Furtuun tiyoolojii jecha kanaa sanyii namaa miti, garuu YHWH (Ba'u 34:6, Deb 32:4, Far 108:4; 115:1; 
1 17:2, 138:2) dha. Abdiin kufaatii namoomaa araara, amanama, kakuu, garramumaa YHWH fi abdii Isaa 
qofaadha. 

G. Warri YHWH beekan akkuma isaa (Hab 2:4) ta'uu qaba. Kitaabni quqlulluu seenaafi galmee deebi'ame 
dhaabatu fakkaatti Waaqayyo (Uma 1:26-27) ti. Fayyinni dandeettii sanyii namaa deebisee dhaabun 
walooma Waaqayyo uumaaf kan dhalanetu kanaafi. 

II. KAKUU HARAWAA 

A. Faayidaan jecha "Ameen" xumura barreeffamaa dhufuun amanamaummaa dubbichaa mirkansuun Kakuu 
Haaraa keessatti baramee jira. (lQor 14:16; 2Qor 1:20; Mul 1:7; 5:14; 7:12) 

B. Faayidaan jechicha akka xumura kadhataati Kakuu Haaraa keessatti barameera (Rom 1:25; 9:5; 11:36; 
16:27; Gal 1:5; 6:18; Ef 3:21; Filp 4:20; 2Tas 3:18; lXim, 1:17; 6:16; 2Xim4:18) 

C. Yesuus qofatu ittifayydame (Yoh irra deebi'e) dubbii barbaachisoo ta'an beeksisuuf (Luq 4:24; 12:37; 
18:17, 29; 21:32; 23:43) 

D. Yesuusiif akka maqaa ta'eera Mul 3:14 (feetu YHWHfis maqaa ta'eera Isa 65: 15) 

E. Qabiyyeen amanamuu ykn amanti, amanamni, ykn amanta amantaa, amantii, amantii ta'e. 



Kitaaba QulqulluuAOHH 1:26-27 

26 Sababii kanaaf Waaqayyo kajeellaa nama salphisutti dabarsee isaan kenne; dubartoonni isaaniis 
karaa ittiin fedha fooniitiif dhiiraa wajjin wal bira ga'an isa uumamaan kennameef dhiisanii, gara isa 
uumamaan isaaniif hin kennaminitti diddiiratan. 27 Warri dhiiraas akkasuma karaa ittiin fedha fooniitiif 
dubartootaa wajjin wal bira ga'an, isa uumamaan kennameef dhiisanii, kajeellaa walii isaaniitiin 
gubataniiru; warri dhiiraas walii isaanii gadhoomsanii, beekaa karaa irraa jal'isuu isaaniitiif adaba 
dhagna isaanii akka ta'utti fudhata 
niiru. 

1:26,27 Fedha Waaqayyoo Umaa (ija godhadha) keessa kan nama fageessu keessaa tokko gadhoomadha. Innis 
cubbuu fi rakkina aadaa muummeedha. (1) bara Kakuu Moofaa (Lew 18:22; 20:13; Ba'u 23:18); (2) bara 
Giriikoo-Roomaa (lQor 6:9; lXim 1:10) fi (3) barakeenyas. 

Gadhoomni feetu akka fakkeenya jireenya kufaatiitti ka'eera. Sababnisaas guutummaa yaada Uma 1-3 
dha. Sanyiin namaa fakkeenya Waaqayyoon uumame (Uma 1:26-27; 5:1 3; 9:6). Sanyiin namaa dhiiraafidhalaa 
ta'ee uumame. (Uma 1:27) Abboomiin Waaqayyoos ija godhadha, baayadha (Uma 1:28; 9:1,7) ture. Kufaatiin 
sanyii namaa (Uma 3) karooraafi fedha Waaqayyoo addaan kute. Gadhoomni seera darbuu beekkamaadha! 

27 



Haata'uuti kana qofatu akka cubbuti eerame miti (lak 29-3 1) cubbuun hundi addaan bahuu sanyii namoota Waaqa 
irraafi adabbii isaani agarsiisa. Cubbuun hundi cubbuun malajireenyaa, Waaqatti jallina. 



MATADUREE ADDAA : GADHOOMA 

Bara hammayaa kana keessa gadhooma akka mala jireenyaa tokkotti filachuun sirriidha jedhamaa 
dhufeera. Kitaabni qulqulluu akka mancaasa mala jireenyaa godhee abaara, fedha Waaqayyoo uumaa isaaf qabun 
aladha. 

1 . Abboomii Uma 1 ija godhadha baayadha jedhu cabsa. 

2. amala Waaqeffannaafi aadaa Waaqmaleeyiidha. (Lew 1 8:22; 20: 13; Rom 1 :26-27; fi Yihu 7) 

3 . Waaqayyorra of j aalatummaan adda bahuu agarsiisa. ( 1 Qor 6:9-10) 

Haa ta'uuti, odoon yaada kana hin xumurreen jaalalaafi dhiifama Waaqayyo ilmaan namootaaf qabu 
mirkaneessa. Kiristaanonni gocha balfamaafi jibbamaa kanatti deemanii cubbamuuf mirga hin qabani, utuma 
nuyi cufti cubbamoo taanee jirrulle. kadhanni, dhimmamni, dhugbahinsi, fi garalaafina naannoo kanarratti 
hojjechu qaba, abaaruurra. yoo nuyi dhiifneyyu sagaleefi afurri Waaqayyooyu ni abaara. cubbuun 
sagaagalummaa hundi, kana qofaa mitii, Waaqayyoofi darbuu waan ta'eef murtiitti nama geessa. Qunnamtiin 
saalaa kenna Waaqayyooti. Jabina sanyii namaaf, gammachuufi tasgabbii hawaasaaf. Garuuu humna qabeessi 
kun, kenni Waaqayyo gara ganiinsaa, of jaalattummaa, araada bahuu "gatii kamittu anaaf ni caala" garagaalfame. 
Rom 8:1-8 Gal 6:7-8) 



Kitaaba QulqulluuAOHH 1:28-32 

28 Isaan Waaqayyoon beekuu, dubbii qajeelaatti waan hin lakkaa'iniif, Waaqayyo immoo yaada 
jal'aadhaa fi, waan namni hin hojjenne hojjechuutti dabarsee isaan kenne. 29Isaan jal'ina, hammina, 
sassata, gadhummaa hundumaan guutamanii turan. Kanaanis guutamanii ni hinaafu, ni ajjeesu, nama ni 
lolu, in gowwoomsu, warra kaaniif isa gadhee ni hawwu, dhoksaa namaa ni mul'isu; 30 ni hamatu, 
Waaqayyoon ni jibbu. humnaan nama irratti ni ka'u, ni afuufamu, of ni jaju, hamaa lafaa fuudhanii ni 
bixxilu, warra isaaniif hin abboomaman 31 Qalbii hin qaban, waan dubbatan hin eegan, jaalala oJ keessaa 
hin qaban, oo'as hin qaban. 32 Akka abboommi Waaqayyootti warra kan akkasii godhaniif duunl akka 
isaanii! ta'u, ni beeku. Haa ta'u iyyuu malee, ofii isaaniitii kan akkasi ni godhu; kana gochuu isaanii 
duwwaas utuu hin ta' in, arnkana godhaniin "Ba'eessa gootan" ni jedhu. 



1:28-31 Himti kun Giriiki. Ganiinsa, kufaatii, of danda'uu sanyi namaa agarsiisa (Rom 13:13; lQor 5:11, 6:9, 
Gal 5:19-21, Ef 5:5; lXim 1:10; Mul 21:8) 

Cubbuun namootaa Waaqayyo malee jiraachuu filatan. Gaanamni dhaabata ta'e. Of dandeenyi 
gaddisiisaadha. Sanyi namaa Waaqayyo barbaada, dhabameera, hangataadha, fi isarraa fagaannaan hirdhuudha. 
Gahaanama bara baraa keessaa gadhichi dhabamu qunnamtii Waaqayyooti. 



MATADUREE : 


AMAL BADAA FI AMAL GAARII 




Tarreenyi 


lameen 


amal badaafi amal gaarii. 


Kakuu Haaraa keessatti baramaniiru. Seeraafi aadaa 


Yihudoota (Helenistika) ag 


arsiisa Tarreessi Kakuu Haaraa keessatti muldhatu 






Amal bada 


Amal gaarii 


l.Phaawuloos 


Rom 1:28-32 


— 






Rom 13:13 


Rom 2:9-21 






lQor 5:9-11 


— 






6:10 


lQor 6:6-9 






2Qor 12:20 


2Qor 6:4-10 






Gal 5:19-21 


Gal 5:22-23 






Efs 4:25-32 


— 






5:3-5 


Filp 4:8-9 






Qol 3:5,8 


Qol 3:12-14 






lXim 1:9-10 


— 






6:4-5 


— 






2Xim 2:22a, 23 


2Xim 2:22b, 24 



28 





Tit 4:7, 3:3 




Tit 1:8-9:3:1-2 


2. Yaaqob 


Yaaqob 3:15 


■16 


Yaaqob 3:17-18 


3. Phexroos 


lPhex 4:3 




lPhex 4:7-11 




2Phex 1:9 




2Phex 4:5-8 


4. Yohaannis 


Mul21:8 




— 




22:15 




— 



1:29 "yaada jallaa dhaaf" kuftuun sanyi namaadhaa ofi waaqeffachuu "wanti ta'eefi waniti hundi anaaf!" akka 
mirgaatti ilaala. Bakka bu'aan sagalee taasifamee akka Waaqayyooti 1:24, 26, 38 keessatti eerameera, garuuu 
barru kana keessatti walitti dhufeenya Waaqayyo umamniisaa filannoofi of danda'uu mataa saaniin akka gidiraa 
arganhayyame. 

H "kanaanis guutamanii" kun yeroo qaatee dureeti. Namoonni waan irra dhaabatanii guutamanii muldhatu. 
barsiisonni lapheen namoota hundaa saree dukkanaa'aa (amajaajii yetzer) fi saree adii (gaarii Yetzer) dha. Inni 
soorame irra guddaa ta'a. 

1:29-31 Isaan kun bu'aafi mallattoo jireenya Waaqayyoon maleedha. Namoota dhuunfaafi hawaasa isaan 
Waaqayyo kitaaba qulqulluu tuffatan agarsiisu. Kun toora cubbuu muraasa Phaawuloos kennedha. (lQor 5:11; 
6:9; 2Qor 12:20; Gal 5:19-21; Ef 4:31; 5:3-4; Qol 3:5-9) 

1:30 "humnaan nam a irratti ni ka'u" mataduree addaa ilaali 



MATADUREE ADDAA : ittifayyadama "HUPER: Phaawuloos 

Phaawuloos fedha addaa jecha haarawaa uumuufi itti fayydamuu jecha Giriik durgala huper ni jaalata. 
Inni "irra" ykn "gararraa" jechudha. Hogguu akka abbummeettii itti gargaaramu wajjin tajaajilu "bakka" 
jechuudha. Dabaleellee "waa'ee" ykn "ilaalchisee" akka peri (2Qor 8:23; 2Tas 2:1. Hoggu akka antimaatti itti 
gargaaramu wajjiin moo "ol" "irra" ykn "garas" (A.T Rooberistoon, A Grammar of the Greek New Testament in 
the Light of Historical Research ful 625-633 ilaali) Phaawuloos wayita yaada cimmisuu barbaadu durgala kana 
tisheesa. Kanneen armaan gadii toora Phaawuloos addatti fayyadamaa turedha. 

A. Hapax lagomenon (Kakuu Haaraa keessatti takka qofa fayyadame) 

1 . Huperakmos, jireenya takkaa darbe, lQor 7:36 

2. Huperavxano, caalaatti baayyachuu, 2Tas 1:3 

3. Huperbaino, irra darbu, seera cabsu, ITas 4:6 

4. Huperkeina, san duuba 2Qor 10:16 

5. Huperekteina, caala dagaagu 2Qor 10: 14 

6. Huperentugchano, araarsu, Rom 8:26 

7. Hupernikao, injifannoo hanga yaadameen ol Rom 8:37 

8. Huperpleonazo, caalatti yaadaan ol lXim 1:14 

9. Huperupsoo, garmalee jajuu, Filp 2:9 

10. Huperphroneo, yaada qaroo Rom 12:3 

B. Jechoota barreeffama Phaawuloos keessatti qofa tajaajilan 

1 . Huperairomai, nam tokko jajuu, 2Qor 12:7, 2Tas 2:4 

2. Huperballontos , safaraan ol caalatti, 2Qor 11:23, dabalgocha garuuu gocha2Qor 3:10; 9:14; Ef 1:19; 2:7; 
3:19) 

3. Huperbole, irra gadhiisu, uffataadda, Rom 7:13, lQor 12:31 2Qor 1:8, 4:7, 17; 22:7, Gal 1:13 

4 . Huperekperissou, safara hunda gararraa Ef 3 : 20, 1 Tas 3:10,5:13 

5 . Huperlian, gatii guddaadhaan 2Qor 11:5, 12:11 

6. Huperoche, beekkomsa, ulfina, lQor 2:1, lXim 2:2 

7. Huperperisseuo, irra baay'inaan Rom 5:20 (sagalee walakka, to) 

C. Jechoota Phaawuloosiifi darbe darbee barreessitoota Kakuu Haaraa fayyadaman 
1. Huperano, gaarafagoo, Ef 1:21; 4:10; fi Ibr 9:5) 

29 



2. Huperecho, hulfina qabeessa, hunda irra kan caalu, Rom. 13: 1; Filip 2:3; 3:8; 4:7; lPhex. 2: 13 

3. Huperephanos, tilmaamuu yookiin of tuuluu, Rom. 1:30; Ximo.3:2; fi Luqa. l:51;Yaaq. 4:6; lPhex. 5:5 

Phawloosi nama garaa lafina qabu ture; yeroo namoonnni yookiin waantoonnii tokko tokko gaarii ta'an 
jarri baay'ee gaarii turan. Yeroo gadhee ta'an baay'ee gadhees ni ta'u. Durgaleen kun akka inni irracaalina isatti 
dhaga'ame waa'ee cubbuu eenyummaa Kiristoosii fi Wangeelaa kana ibsuuf isaaf hayyamaniitu 



1:32 "warra kan akkasii godhaniif duuni akka isaanii ta'u ni beeku" dubbiin kun seera Muusee calaqisa. 
Kunis Rom 6:16, 21, 23; 8:6, 13 keessatti hungulaalamee jira. Duuti faallaa fedha Waaqayyoofi jireenya 
Waaqayyooti. (Ezk 18:32, 1 Xim 2:4, 2Phex 3:9) 

H warra kana godhaniin "Ba'eesa gootan" ni jedhuun gidiraan duula jalatti. Kuftuu sanyii namaa cubbuu ormaa 
akka dhiifama "abbaan fedhe ni hojjeta" jecha itti fayyadamti. Aadaan cubbuudhaan beekkamti. 

GAAFFIILEE MARIIDHAA 

Kun ibsituu qajeelcha qo'annooti, kana jechuun hiikkaa kitaaba qulqulluu keetiif situ itti gaafatama. Cufti 
keenya ifa qabnu keessa haa deddeebinu. Ati, kitaabni qulqulluufi hafuurri qulqulluu hiikka keessatti dursiitooa. 
Kana hiikkaa keessatti laaquu hin qabdu. 

Gaaffileen marii kunneen dhimmoota ijoo ta'an, kitaaba kana keessa jiran irratti akka yaadduuf si 
gargaaruuf qophaa'e. Innis kanneen ilaalcha dadamaqsan malee ibsa gaafatan miti. 

1 . Phaawuloos maaliif waldaa Roomaatti barreessee? 

2. Maaliif Roomaan dubbii tiyoolojii barbaachisaa kiristaanummaa ta'ee? 

3 . 1:1 8-3 :20ti ofu makeen diigii barreessi 

4. Isaan tasuma wangeela hindhageenya waan Kiristoos hin amanneef ni gatamuu? 

5 . Garaagaruummaa "Muldhata Uumamaa" fi "Muldhata addaa" giddu jiru ibsi. 

6. Jireenya namaa Waaqayyo malee ibsi. 

7. Lak 24-27 dhimma gadhoomaa agarsiisaa? 



30 



ROOMAA 2 



HIRAMSAA BUUFATAA HIIKKAA HAMMAYYAA 


YBS 


KJHH KQSHH 


TIV 




Murtoo qajeelaa 
Waaqayyoo 

2:1-16 


Waaqayyoo Yihudoon murtii 

qajeeluman jalati 

murteessa 

2:1-16 2:1-11 


Waaqayyoo 
murteessu 

2:1-16 


Yihudoonni badiirra 
qoraman 

2:1-11 


Yihudootaafi 
seericha 


Yakka yihudoota Bu'uura murtii 
akka ormootaa 


Yihudootaafi 
seericha 


Seerichi isaan hin 
baasu 




2:12-16 


2:17-3:8 




2:17-3:8 


2:17-24 2:17-24 


2:17-24 


2:17-24 




Dhaqna qabaa gatii 
hin qabne 




Dhaqna qabaan 
isaan hin fayyisu 




2:25-29 2:25-29 


2:25-29 


2:25-29 



MARROO DUBBISAA SADII (Ful. _ ilaalii) 

Fedha ka'umsaa barreessaa sadarkaa buufataatti hordofuun qulqulluu keetiif ittigaafatamaadha. Tokkoon 
tokko keenya ifa qabnu keessa socho'uu qabna. Ati, kitaabni qulqullu keefi afuurri qulqulluu hiikkaa keessatti 
dursitoota. Ibsaa wajjiin walitti laaquu hin qabu. 

Boqonnicha taa'umsa tokkoon dubbisi. Dhimmasaa addaan baafadhu. Hiramsa dubbii kee hiiramsa 
hiikkaa shaman olitti ibsamanii jiranii birqabii ilaali. Buufanni afuurahuun miti, garuu fedha barreessa ka'umsaa 
hordofuuf furtuudha, sun moo ija hiikkooti. Bufanni dhimma tokkoofi tokko qofa qaba. 

1 . Buufata j alqabaa 

2. Buufata lammeesso 

3 . Buufata sadeesso 

4. Kff 



Ilaa qabiyyee Roomaa irratti 2:1-3:20 

A. Boqonnaa 2 fi 3 yaada barruu 1:18 keessatti ka'e xumura kutaan kun kaniin ilaalu 

1 . Dhabamuu sanyi namaa hundaa 

2. Murtee Waaqayyoo cubbuu irratti kenne 

3. Sanyiin namaa qajeelummaa Waaqayyo karaa Kiristoosiin amanuufi dhiifama cubbuun 
barbaaduu isaanii agarsiisa. 

B . Boqonnaa 2 keessatti murtoo Waaqayyo ilaalchisee akeeka toorbatu j ira. 

1 . Lakkoofsa 2, akkaataa dhugaati 

2. Lakkoofsa 5, yakka kuufamaa 

3 . Lakkoofsa 6 & 7, akkaataa hojiitti 

4 . Lakkoofsa 1 1 , namaa kabaj a dhabuu 

5. Lakkoofsa 13 akkajireenya 

6. Lakkoofsa 16 icciitii garaa namaa 

7. Lakkoofsa 17-29 gareen biyyaalessa addaa hin jiru 

C. Waa'ee boqonnaa 2:1-17 eenyuun akka jedhu irratti ibsitoota biratti heddu wahnormisiiseera. 2:12- 
29 inni tajaajilu gara lameen hamiltoota waaqmaleeyyiifi seneeka (duudhaa hawaasaa) fi yihudootaa 
(seera Muuseen bulan) akka godhus ifaadha. 

31 



D. 1:18-21 keessatti Phaawuloos namoonni Waaqayyoon karaa uumamaa beeku akka danda'n 
mirkaneesseera. 2:14-16 keessatti Phaawuloos namoonni akka haamilee dammaqinsa keessa 
Waaqayyoon isaanii kennamee mirkaneessa. Ragooleen kunneen lameen uumamaafi dammaqinsi, 
bu'uura ergaa wangeelaanu walingarrees dabalate. Namoonni sababa hanga ifaa gaarii isaanii 
kennamee waan hin jiraanneef ittigaafatamtoota. 

QOANNOO JECHOOTAAFI JECHAMAA 

2:1-11 

1 Kanaafis ati yaa isa nama biraatti faradduu, waan itti qabattu hin qabdu! Ati inni namatti faraddu, 
isuma namichi sun hojjete waan hojjettuuf, firdii isatti faraddeen ofitti ni faradda. 

2 Nuyi garuuu firdiin Waaqayyoo inni warrra waan akkasii hojjetan irratti dhufu qajeelaa akka ta'e ni 
beekna. 3 Ati yaa namana! Warra waan akkasii hojjetanitt faradda, ofii keetii immoo isuma sana yommuu 
gootu, firdi Waaqayyoo jalaa baqattee kan baatu sitti fakkaataa? 4 Yookii baay'ina gaarummaa isaa, obsa 
isaa, siif danda'uu isa salphaatti ilaaltaa ree? Gaarummaan Waaqayyoo gara geddarannaa yaada garaatti 
akka si geessu hin hubattuu ree 5 Mata-jabina keetii fi yaada garaa keetii geddarachuu didu keetiin 
garuuu, guyyaa dheekkamsaatiif guyyaa firdii Waaqayyoo inni qajeelaan itti mul'atuuf dheekkamsa of 
irrat walitti ni qabda; 6 Waaqayyo nama hundumaafuu adda addaa akkuma hojii isaatti gatii ni kennaaf. 
7Inni warra obsaan waan gaarii hojjechaa, guddina, ulfina hin darbine, jireenya hin badnes Waaqayyo 
biraa argachuu barbaadaniif jireenya bara baraa ni kennaaf. 8 Namoota warra ofittoo warra dhugaadhaaf 
abboomamuu didanii, seera Waaqayyoo malee jiraachuudhaaf abboomamanitti garuuu ni dheekkama, 
saan in ifatas. 9 Dhiphinnii fi gidiraan lubbuu nama hamaa godhu hundumaatti ni dhufa; kunis duraan 
dursee nama Yihudii irratti akkasumas nama Yihudii hin ta'in irratti ni dhufa. 10 Guddinni, ulfinni, 
nagaanis nama waan gaarii hojjetu hundumaaf ni kennama; kunis duraan dursee nama Yihudiitiif 
akkasumas nama Yihudii hin ta'iniif ni kennama. 11 Waaqayyo nama wal hin caalchisu. 

2:1 

KQSAH "Ati yaa isa nama biraatti faradduu, waan itti qabattu hin qabdu." 

KJHH "Dhiifama hin qabdu, oyaa nama, isa namarratti murtii laattu." 

KQSHH "Dhiifama hinqabdu, eenyuuyu taa'u, yoo namatti murteessitu." 

TIV "Guutumaatti dhiifama hinqabdu, eenyuyu ta'I, gatii warra kaaniitti murtii laatteef." 

KQJ "Kanaafuu eenyu ta'uu keetiif homaa miti, yoo murtoo laatte dhiifama hin qabdu." 

Kun barrudha "faccisa seeraa hin jiru" (1:20) Dura barbaachisummaa isaa agarsiisuuf afaan Giriikiin 
taa'ee. Lakkoofsi 1-16 lameen abbootii seeraa yihudoota qajeeloo of godhaniifi hamiltoota Giriikotaa walitti 
qajeelchu barbaada. Warra Biroootti murtoo kennuu isaaniitiin of abaarani. 

2:2 "Nuyi garuuu ... ni beekna." Bakka maqaa kun feetu yihudoota ykn kiristaanota ta'uu danda'a. lak. 2.4 
keessatti Phaawuloos mala gaaffiifi deebii isaati, walga'insa jedhamu, garagaale. Akka haasa'aa dhugaa namaan 
haasa'amuti. Namoota akka Habakaakuk Malaakii, fi barsiisootaafi falaasamtoota Giriikootaa (akka Sooqiraaxiifi 
Istooksii) fa'iin haasa'ama. Ture. 

Jechamni "Nuyi garuuu. . . ni beekna" jedhu Roomaa keessatti yeroo hedduu argameera. (2:2, 3:19; 7: 14 
8:22,28) Phaawuloos boqonnaa 1 isaan kunis beekumsa hanga ta'e qabujedhe tilmaameera. 
H "Firdii Waaqayyoo" kitaabni qulqulluu dhugaa isaarratti qulqulludha. Kana jireenyaaf Waaqayyoof namni 
hundii gatii ni baasa. (lak. 5-9, Mat 25:31-46; Mul 20:11-15) kirtistaanonni fuldura Kiristoos ni dhaabbatu. 
(14:10-12; 2Qor 5:10) 

2:3 Bifti seerluga Phaawuloos gaaffinsaa deebii "miti" qaba. 

H "Sitti fakkaataa" faargochi Giriik un logizomaidha. Phaawuloos itti deddebi'ee (Rom 2:3, 26; 3:28; 
4:3,4,5,6,8,9,10,11,22,23,24; 6:11: 8:11; 8:18, 36; 9:8; 14:14; Gal 3:6 fi si'a kudhan Qoronxoos 1 fi 2 si 'a lama 
moo Filiphoosiyaas) keessatti fayyadameera. Yaadanno 4:3 fi 8: 18 ilaali. 

H "Ati yaa namaa" kun jecha lak. 1 wajjiin walsima. Inni 9:20 keessa jiru yihudoota ilaallata. 

2:4. Kunis Giriikotatti gaaffiidha 

32 



H "Baayyina gaarummaa isaa, obsa isaa, siif danda'uu isaa" Namoonni waa'ee ulfina, aaraafi obsa 
Waaqayyo hubannoo dogoggoraa qabu. Kana carraa dhiqamuu irraa gara lubbuuti deebifatan. (2Phex 3:9). 
Phaawuloos oolmaa Waaqayyoo akka "baayyina" ti fudhate (9:23; 11:33; Qol 1:27; Ef 1:7,18; 2:4,7; 3:8,16 Filp 
4:19) 

H "Geeddaranna yaada garaatti akka si geessu" yaada garaa jijjiirrachuun walitti dhufeenya kakuu amantii 
Waaqayyo wajjiin jiruuf murteessadha (Mat 3:2; 4:17; Marq 1:15; 6:12; jijjiirra gochaati, afaan Giriikiin moo 
jijjiirranna sammuu jireenya hubannoofi qajeelcha Waaqayyootti deebi'uudha. Innis gara ufittoo fi of dursummaa 
irraa akka deebi'an yaama. Bu'uuratti amala haarawaa, addunyaa haarawaa, Gooftaa haarawaadha. Yaada garaa 
jijjiirrachuun fedha Waaqayyo ilmaan Addaam ammaan dura kufaniif qabudha, fakkeenya isaan uume. (Hizq 
18:21,23,32 fi 2Phex 3:9) 

Dubbisni Kakuu Haaraa caalatti jecha Giriiki yaada garaa jijjiirrachu calaqisu 2Qor 7:8-12 jirudha. (1) 
lupeo, "gadda" lak 8 (si'a lama), 9 (si'a sadii), 10 (si'a lama, 11 (2) metamelomai "gaabii" ykn "ofirra ilaaluu" 
lakka 8 (si'a lama), 9 fi (3) metanoia, "yaada garaa jijjiiru" ykn "yaada booda" lak 9,10 keessattidha. Faallaan 
kana yaada jijjiirranna sobaati (metamelomai) (Yihudaa, Mat 27:3) fi Esawu, Ibr 12:16-17) fi yaada jijjiirana 
dhugaa moo (metanoeo)dha. 

Yaada jijjiirrannaa dhugaa tiyoolojikaalaan (1) lallaba kakuu haarawaa Yesuusitti (Mat 4: 17; Marq 1:15; 
Luq 13:3,5 (2) barsiisa ergamaa hojii ergamtoota (kerygama, HoE 3:16,19; 2Xim 2:25); fi (4) baduu (2Phex 3:9) 
yaada jijjiirrachuu carra miti. 



MATADUREE ADDAA : YAADA JIJJIIRRACHUU 

Yaada jijjiirrachuun (amantii wajjiin ulaagaa kakuu lameenii kakuu moofaa (Nacham, 1 Mot 8:47; Shuv, 
1 Mot 8:48; Hiz 14:6; 18:30; Iyo'el 2:12-13; Zak 1:3-4 fi kakuu haarawaati. 

1. Yohannis cuuphaa (Mat 3:2; Marq 1:4; Luq 3:3,8) 

2. Yesuus(Mat4:17;Marq 1:15, 2:17; Luq 5:32; 13:3,5; 15:7) 

3. Phexroos (HoE 2:38, 3:19; 8:22, 11:18; 2Phex 3:9) 

4. Phaawuloos (HoE 13:24; 17:30; 20:21, 26:20; Rom 2:4, 2Qor 2:9-10 
Garuuu yaada jijjiirrachuun maalii? Gadda dha? 

Kakuu Haaraa keessatti boqonnaan gaarii yaada kana addaan baasanii hubannoo gahaa qabaachuuf kan gargaaru 
2Qor 7:8-1 1 gargar ta'an fayyadani dha. 

1. "gadda" (lupe, lakk 8 (si'a lama), 9(si'a sadii), 10(si'a lama), 11 "Gadi cabuu" ykn "aarii" ta'eet 
hiikka tiyoolojii walabaa qaba. 

2. 'Yaada jijjiirrachuu" (metanoeo) lak 9,10) jechi kun jechoota "booda" fi "sammuu" jedhurra 
tishaayee kunis sammuu haarawaa yaada haarawaa, amala haarawaa gara jireenyaafi gara Waaqayyoo 
agarsiisa. Kun jijjiirama dhugaadha. 

3. "Gaabbii" (Metamelomai, lak 8 (si'a lama); 10) kunis jechoota "booda" fi "eeggannoo" jedhurra 
tishaaye. Yihudaa keessatti fayyadameera. Inni gadda isaa isa dhalaterratti agarsiise malee isa hojjete 
irratti miti. 

Yaada jijjiiranaafi amantiin ulaagaale hojii kakuuti. (Marq 1:15, HoE 2:38,41; 3:16,19; 20:21) Waaqayyo 
yaada jijjiirranna kennuu isaa barruun agarsiisan ni jira (HoE 5:31; 11:18; 2Xim 2:25) Garuuu barreeffamni 
danuun kana akka yaada deebii namoota gara afeerra fayyina tolaa isa kan Waaqayyo barbaachisaatti achi qabu. 

Lameen jechoota Giriikiifi Ibrootaa hiikkaa guutuu yaada jijjiirraa qabaachu isaaniiti. Inni kan Ibrootaa 
"jijjiirraa gochaa" inni Giriikotaa moo "jijjiirra sammuu" gaafata. Namni fayyee sammuufi laphee haarawaa 
argata. Kan yaadu addatti, kan jiraatu addatti. Bakka gaaffii "Anaaf maaltu keessa jiraa" isa jedhu "Fedhiin 
Waaqayyoo maalii" isa jedhutti bakka bu'a. Yaada jijjiirrannaan olmiirama dimimisu ykn guutummatti cubbu hin 
qabne miti garuuu isa qululluu wajjiin walitti dhufeenya haarawaa isa amanaa gara qulqullummaatti ol 
guddisudha. 



2:5-9. Lakkoofsi kun (1) kufaati sanyi namaa hin sochoone fi (2) aariifi murtii Waaqayyo muldhisa. 

2:5 "Mata jabina" Israa'eloonni bifuma kanaan ba'u 32:9; 33:3,5; 34:9; Deb 9:6, 13,27 keessatti ibsamaniiran. 

H "Garaa" mataduree addaa 1:24 ilaali. 



33 



H "Guyyaa dheekkamsaatiif ' kun "Guyyaa Gooftichaa" jedhamee yaamama kakuu moofaa keessatti. (Iyoo'el, 
Amoos) kun yaada guyyaa murtii ykn amantootaa, guyyaa du'aa ka'umsaati, sanyiin namaa kan jireenya 
Waaqayyoofgatii ni kenna (Mat 25:3 1-46; Mul 20: 1 1-15) 

Qalbeeffadhu cubbamootatu (siifi sili mataa keetu) dheekkamsa tullate. Waaqayyo caldhisee, iddoo 
tokkotti, dheekamsi akka baayyatuuf tuule ragaa isaaf ta'ee akka ittin tarkaanfii fudhatu. 

Dheekkamsi, akkuma jechoota namootaati Waaqayyo garsiisan, ayyaana agarsiisu! Waaqayyo jiraataa, 
quqlulluu, fi afuuraadha. Namoonni baayyoota, cubbamtootaafi cimdiidha. Waaqayyoo olmiiramaan hin aaru, 
akka jeequ miti. Kitaabni quqlulluu akka inni cubbamtoota jaallatuuf fi akka isaan yaada jijjiiratanillee akka eegu 
garuuu ganiisa irraalle akka qubatan ni dubbata. Waaqayyo dhuunfaadha, cubbuulee dhuunfaan fudhata, nuyis 
cubbuu keenyaan matumaan itti gaafatamna. 

Waa'een dheekkamsa Waaqayyoo ilaalcha tokko. Kitaaba qulqulluu keessatti lameen yerooti (yeroof 
1:24,26,28) fi dhumarratti (eschalotogical 2:5-8) dha. Guyyaan Gooftaa (guyyaan murtii) raajonni kakuu Moofaa 
Israa'el amma dafanii akka yaada jijjiiratan fulduratti eebba qabatan karaa itti gorsan keessaa took ture; murtii 
miti. (Deb 27-28) Raajonni Kakuu Moofaa badiinsa barasaanii ta'e filudhaanii agarsiisa bara dhumaa godhatani. 

2:6 Kun tuqata Far 62 : 1 2ti . Kun akeeka duuniyaa namoonni gochasaaniifi ittigaafatamtootaafi gatii baastoota 
Waaqayyo akka ta' an kan agarsiisudha. (Iyo 34:11; Fak 24:12; Lall 12: 14; Erm 17:10; 32:19; Mat 16:27; 25:31- 
46; Rom 2:6; 14:12; lQor 3:8, Gal 6:7-10; 2Xim 4:14, lPhex 1:17; Mul 2:23; 20:12; 22:12), Inumaahu 
amantoonni kiriistoosiif gatii jireenyasaaniifi gatii tajaajilasaanii ni baasu (2Qor. 5:10). Amantoonni hojiidhaan 
hin fayyani garuuu hojiitti ni fayyu (Ef 2:8-10 (Kes 2:14-26) Yaaqobiifi 1 Yohannis). 

2:7 " Inni warra fi ' Jarreen lak. 7 fi lak. 8" isaan warra gidduu dorgeen jira. 

H 

KQSAH "Warra obsaan waan gaarii hojjechaa guddina, ulfina in darbine, jireenya hin badness" 

KJHH "Jireenya bara baraa isaan warra obsaan gaarii gochaa ulfina, kabajaafi jireenya hin 

darbine barbaadaniif." 
KQSHH "Isaan warra obsaan gaarii gochaa ulfina, kabajaafi jireenya hin badne eeganiif, jireenya 

bara bara ni kennaaf." 
TIV "Namoonni muraasa gaarii gochaa turu, ulfina, kabajaafi jireenya hin badne barbaadau, 

isaaniif Waaqayyo jireenya bara baraa ni kenna." 
KQJ "Isaan warra ulfina, kabajaafi jireenya hin badne gaarii gochaa eeggataniif jireenyi bara 

baraa ni jiraata. 
Kun namoota akka Qorneeliyoos (HoE 10:34-35) ilaallata. Dubbiin kun akka hojii qajeelummaa fakkaata 
(qajeelumma dadhabii namootaan argamu), garuuu sun dhimma muummee kitaaba Roomaa ala deema. Lak 1-16 
ykn lak 1-11 kan jiru buufata ta'uu yaadadha. Qabxiin tiyoolojii waliigala Waaqayyo namoota kabajuutti akka 
hin jirredha (lak 1 1) fi hundiinu cubbamaniiru (lak 12). Yoo namoonni hanga ifa isaanii kenname yoo dhaabbatan 
(Ormootaaf muldhata uumaa yihudootaaf muldhata hafuuraa 10:5) Waaqayyo wajjiin qajeeloota ta'u. Haa ta'uuti, 
gulaalliin 3:9-18,23 jiru hinqabanii ykn hin qabaatan jedha. 

Amantoonni jireenya Waaqaati jijjiiratan, akka amantii jalqabaaf deebii kennuun dhugomsaniifi gatii 
kennanitti isaan lakka'ama. Jireenyi jijjiirame mallatto hafuura Waaqayyon cuuphamuudha. (lak. 10,13; Mat 7; 
Efs 2:8-10, Yaq 2: 14-26 fi 1 Yohd) Mataduree addaa. Barbaachisummaa dhamaasu 8:25 ilaali. 

H "Jireenya bara baraa" kun amala barreeffama Phaawuloos qusannaa gulaala wangeelaa keessatti itti 
fayyadamanidha. Phaawuloos jechicha Daani'eel 12:2 (Tit 1:2; 3:7) iddotti inni jireenya bara haarawaa, jireenya 
walooma Waaqayyo, jireenya du'aa ka'uu agarsiisudha. Dura Gal 6:8 keessatti fayyadame qabiyye doktiriinaa 
Roomaa keessatti (2:7; 5:21; 6:22,23) kun baratameera. Iddoo ergaa tiksummaa barsiisutti yeroo danuu 
muldhateera(lXiml:16;Titl:2;3:7) 

2:8 

KQSAH "Namoota warra ofittoo" 

KJHH, KQSHH "Isaan warra of barbaadan" 

TIV "Namni kaan ofittoodha" 

34 



NKQJ "Isaan warra hinaafaan alaa" 

Jechii ka'umsaa "dhaalaaf hojjechuu" dha (Tob 2:11) 
Louw fi Nida, galmeen jechootaa Greekii gara Ingliffaa, jildii 2, fuula 104 
ittifayyadama jecha kanaa lama tarreessa 

1 . "Fedha ofittoma" Rom 2:8 qabachuun "Namaa ol ta'anii argamu hawwu", kun yaadicha ni simata, 

2. "Hinaaffaa" Filp l:17ti fayyadamee "mormituummaan akka carraa hiikkaati ilaale (2Qor 12:20, Gal 
5:20; Filp 2:3; Yaq 3:14,16) 

H "Dhugaadhaaf abboomamuu didan," jechi "dhugaa" (aletheia) jedhu miira Ibrootummaan (emeth) 
dhugaatumaafi amanamummaa fayyada. Yaada kanaan xiyyeeffanaa hamilee malee qaroomaa hin qabu. 
Mataduree adda dhugaa barreeffama Phaawuloos 1 : 8 jedhu jala ilaali. 

2:9 "Lubbuu nama hundumatti" Phaawuloos jecha Giriiki pas jedhu "hunda" ykn "tokkoon tokko" seensa 
boqonnaa Roomaa keessatti oduu badaa (badiinsa sanyii namaafi walqixxummaa Waaqayyo) fi oduu 
gammachiisaa (isa Waaqayyo fayyina tolaafi dhiifama guutuu karaa Kiristoos warra amananii yaada jijjiirataniif 
ta'e) agarsiisuuf itti deddeebi'ee fayyadame. 

Yaadni kun murtii duuniyaafi bu'aasaa agarsiisa. Dhugaan du'aa ka'uu lameen qajeelotaafi dadhaboota 
(Dan 12:2; Yoh 5:28-29; HoE 24:15) kajeela. 

Yoo lak. 6-11 walqaxamura ta'e, lak. 8-9 lakkoofsa furtuu murtii ykn amajajoma agarsiisa. 

2:9-10 "dursee nama yihudii irratti" kun nyaq gochuuf irra deebi'ame. Yihudoonni carraa duraa qabu 
sababnisaa muldhata Waaqayyo qabuuf (1:16; Mat 10:6; 15:24, Yoh 4:22 HoE 3:26; 13:46), garuuu murtiifis 
isaan warra duraati. (9-1 1) sababnisaas morkii Waaqayyos waan qabaniifi (9:4-5) 

2:11 

KQSAH, KJHH "Waaqayyo nama wal hin caalchisu" 

KQSHH "Waaqayyo akka walcaalmaan hin jirre agarsiise" 

TIV "Waaqayyo hunda sadarkaa qixxeen dhaadheessa" 

NKQJ "Waaqayyo biraa aantummaan hin jiru" 

Kun "fuula kaasnu" dha. Jecha dalgaa dhadhacha bara Kakuu Moofaa (Lew 19:15; Deb 10:17; 2 Qor 
19:7; Hoe 10:34; Gal 2:6; Efs 6:9; Qol 3:25; lPhex 1: 17)ti. Yoo abbaan murtii dhadhacha irra jiruu nama beekuuf 
ilaalaa jira ta'e carraan gardhabuu ni jiraata. Kanaaf nama isa fuldura jiru irra fuula kaasuu hin danda'u. 



MATADUREE ADDAA: SANYUMMAA 

I. Seensa 

A. Kun ibsa kufaatii sanyii namaa haawaasa keessattidha. Kun ofittummaa sanyii namaa, gateetti nama 
Birooon jiraatuuti. Sanyummaan, karaa baayye, waan baraati, wayita biyyaalummaan (gosonni) 
bardurama agarsiisu. 

B. Biyyalummaan Baabel (Uma 11) ti eegale, ka'umsisaa garuuu sadeen ijoollee Nohoo irraati (Uma 10) 
Haa ta'uti namummaan akka sagalichaatti maddi isaa tokko ta'uun beekkamaadha. (Uma 1-3; HoE 
17:24-26) 

C. Sanyummaan waan jibbamoota keessaa tokko. Warreen hafan keessaa (1) uffulumaa barnoota (2) 
tokkarsa Hawaasa-dinagduma (3) ofii qajeltummaa seera amantiifi (4) siyaasa dogmaati hidhachuudha. 

II. Wantoota kitaaba Qulqulluu 
A. Kakuu Haarawaa 

1. Uma 1:27 sanyin namaa, dhiiraafi dhalaan, fakkeenyaafi bifa Waaqayyoon uumaman, kanaafis adda 
isaan godhe. Kunis safuufi kabaja dhuunfaa qaban agarsiisa (Yoh 3:16) 

2. Uma 1 : 1 1-25 jechama "... akka fakkatti isaaniitti ..." si'a kudhan waraabe. Kun sanyummaan adda 
bahuu deggera. Haata'uuti, kun bineensaafi biqiltuu malee nama hin ilaallatu. 

3. Uma 9:18;27 kun bittaa sanyummaa deggeraa tureera. Waaqayyo kana'aaniin hin abaarre 
yaadatamuu qaba. Nohi, akaakayyu, eegi inni machaaye argee damaqseen booda abaareen. 
Kitaabni Qulqulluu moo abaarsa Noh kan Waaqayyo dhagahuu hin ibsu. Odoo inni godheellee kun 
warra gurraachaa hin miidhu. Kanaan abbaa wara naannoo Filisxeemiifi Masaraa Misiroota yeroo 

sana qubatanii turee warra gurraacha hin ture san ilaallata jechudha. 

~1$5 



4. Iyyaasuu 9:23 kunis sanyiin tokko isa kaan akka tajaajilu mirkaneesseera. Haa ta'uuti, yaadaan, 
warri gaboonotaa akkuma yihudoota sanyii takkaatarayi. 

5. Ezraa 9: 10 fi Nehimiyaa 13. Kunis miira sanyiin tajaajilaa tureera; garuuu yaadichi gaayila abaaraa 
ture, gatii sanyii odoo hin taanee ilmaan Noh (Uma 10) waan turaniifi amantiidhaafidha. 

B. Kakuu Haarawaa 
l.Wangeelli 

a. Yesuus waljibbinsa yihudootaafi samaariyaatota giddu ture kaase akka inni hin barbaachifne 
barsiiseera. 

1. Fakkeenya Samaariyaa gaarii (Luq 10:25-37) 

2. Dubartitti eela bishaanii (Yoh 4) 

3 . Qurcicha galataa (Luq 17:7-19) 

b. Wangeelli nama hundumaafi 

1. Yohaannis 3:16 

2. Luqaas 24:46-47 

3. Ibroota2:9 

4. Muldhata 14:6 

c. Mootummaan Isaa nama hundumaaf 

1. Luqaas 13:29 

2. Muldhata 5 

2. Hojii Ergamootaa 

a. HoE 10 dubbisa erga jaalalli Waaqayyoo duuniyaafi wangeelli Isaas duuniyaaf ta'uu 
agarsiisudha. 

b. Pheexroos gochasaaf hin dhaaname HoE 1 1, rakkinni kunis hanga gumiin yeruusaalem HoE 15 

furmaata yihudiifi Ormoota gidduu tures ho'eera. 

3. Phaawuloos 

a. Kiristoositti addaan bahinsi hinjiru 

1. Gal 3:26-28 

2. Efs 2:11-22 

3. Qol3:ll 

b. Waaqayyo kabachiisaa namoota miti 

1. Rom2:ll 

2. Efs 6:9 

4. Pheexroosiifi Yaaqob 

a. Waaqayyo kabachiisaa namootaa miti 

b. Sababa Waaqayyo qoodinsa hin garsiifneef, sabnisaas gochuu hin qabu, Yaaqob 2: 1 

5. Yohaannis 

a. Ittigaafatamaa amantootaa cimaan lYoh 4:20 keessatti argama. 
III. Goolaba 

A. Sanyummaan, jibbinsi kamuu, ijoolle Waaqayyoof hin malu. 

Dubbii Henlee Baarnette, Meeksikoo, Giloreshiyaati foorami kirisyiyaan Laayif komishini bara 1964 
haasa'a godheera. "Sanyummaan, ilaalchadha. Sababni isaas kitaabaan ala, kiristaanummaan ala, 
saayinsii ala ta'u hin dubbannu. 

B. Rakkinni kun kiristiyaanonni carraa itti jaalala Kiristoos, dhiifamaafi hubanno addunyaa bade ittin 
agarsiisanidha. Iddo kanatti diddaan kiristaanaa bilchina dhabuudha, amajaajiif amantii, jibinaafi 
guddina amantootaa doomsuuf carraa gaariidha. Akkunuma warra badaniif gara Kiristoositti dhufaa 
jiranii moo gocha gargar fageessa. 

C. Maal gochuun danda'aa? (Kutaan kun Christian life Commission tract irraa mata dure "Walitti 
dhufeenya sanyii" jechuu bahe irraa waraabame 

"SADAKRKAA DHUUNFAATTI" 

* Rakkoolee sanyiin walhidhatan hiikuuf ittigaafatamaa kee fudhu 

* Kadhata keessa, qo'anno kitaaba qulqulluufi waloomaan sanyii biraa wajjiin, gochuun jireenya kee 
sanyummaa irra fageeffachu yaali. 

* Waa'ee sanyii irratti keessattu warra loogii sanyummaa isa jibbinsaa haasa'an biratti yaada kee ibis. 
"JIREENYA MAATII KEESSATTI" 

~1$6 



* Dhiibbaan maatii guddina amalaa waa'ee sanyummaa irratti qabu barbaachiisaa waan ta'eef itti of kenni. 

* Amala kiristaanummaa gabbisuuf ijoolleeniifi warri alaa waa'ee sanyii waan haasa'amu kan dhagahan 
gaafadhu. 

* Sanyii Birooof fakkeenya kiristaanummaa ta'uu maatiin of eeggatoota ta'uu qaban. 

* Maatii kee sanyi Biroo wajjiin firoomsuuf carraa barbaadi "Waldaa kee keessatti" 

* Waa'ee sanyii irratti dhugaa kitaaba Qulqullu lallabuufi barsiisuun, sabichuu waan hawaasaaf fakkeenya 
ta'uu danda'u ni ijaaru. 

* Waaqeffannaan, waloomni, fi tajaajilli waldaadhaa hundaaf banaa ta'uu, akkuma waldaan Kakuu Haaraa 
garaagarte sanyii akka hin qabne, Efs 2: 1 1-22; Gal 3:26-29) mirkaneeffadhu. 

"JIREENYA GUYYAA GUYYAA KEESSATTI" 

* Tattaaffii loogi sanyii dhabamsiisuuf sadarkaa addunyaatti godhamu gargaari. 

* Walqixxummaa mirgaafi carraa uumuuf dhaabbilee haawaasaa hunda wajjiin hojjedhu, rakkinni 
dhabamuu qabu sanyummaa malee nama akka hin taane hin dagatiin kaayyoonsaa hubannoo gabbisuu 
malee jibba uumuu miti 

* Yoo gamnooma ta'e, koomitee addaa gurmeessuun lammiilee dhimmamoo ta'aniif akka mariyachuu 
danda'an karaa saaquudhaan ummata barsiisuun walitti dhufeenya sanyi irratti gocha foyya'insa akka 
godhan taasisuu 

* Seeraafi seera tumtoota dhimma sanyiirratti gaarii hojjetan deggari, warra faayidaa siyaasaaf jecha jibba 
qofaan komadhu balaaleffadhu. 

* Abbootii seeraa akka isaan loogii malee hojjetan dubbadhu 

* Jeeqxummaa balaaleeffadhu, olaantummaa seeraa kabajii, akka kiristaanummaati harka warra sanyiin 
deemanii harka aangoon hin galle jabaadhu qabsaa'i. 

* Sammuufi afuura kiristaanummaa walitti dhufeenya namootaa kamuu keessatti fakkeenya godhadhu. 



2:12-16 

12 Warri se era utuu hin qabaatin yakkan hundinuu, seerichi utuu hin ilaalamin ni dhumu; warri se era 

qabaatanii yakkan hundinuu, seerichaan isaanitti ni faradama. 13 Warri seera dhaga'an Waaqayyo duratti 

qajeelota hin ta' an, waan seerichi abboomu warri godhan garuuu qajeelota ni ta'u. 14 Yihudoota kan hin 

ta'in warri seericha hin qabne, uumama isaaniitiin waan seerichi isaan irraa barbaadu yeroo hojjetan, yoo 

seericha hin qaban ta'e iyyuu isaan ofuma isaanii keessaa seera qabu. 

15 Isaan, hojiin seerichi abboomu garaa isaanii keessatti akka caafamee jiru ni argisiisu; dhageettiin garaa 

isaanii akkasumas yaadni garaa garaa takka takka isaan hadheessan, takka takka immoo isaaniif falman, 

waa' ee kanaaf dhugaa ba'uu isaanii ti.16. Akka wangeela ani barsiisutti, guyyaa Waaqayyo harka Yesus 

Kristosiin dhoksaa namootaa bakkee baasee faradutti, wanti kun ni beekama. 

2:12 "warrii seera utuu hin qabaatiin yakkan hundinuu," Waaqayyo osoo dhuma Kakuu Moofaa ykn 
wangeelaatti carraa hin argatu hafaniille namoonni ittigaafatamoo akka ta'aniif qabata. Namni hundi uumama 
irraa beekkomsa maddee ni qaba (1:19-20; Far 19:1-6) akkasumas haamilee dhalootaa (2:14-15) Garuuu inni 
gaddisiisaan hundi fedhannaan ifaa qabu dhaamse. (1:21-23; 3:9, 19,23; 1 1:32; Gal 3:22) 

H"Seerri" Jecha seera jedhu wajjiin keeyyanni hin jiru. Caasaan seer luga qulqullina maqaa nyaq godha. 
Haata'uuti Phaawuloos Roomaa keessatti wanta adda addaa ibsuuf itti fayyadame. (1) Seera Roomaa (2) Seera 
Muusee ykn (3) Walumaagala yaada hawaasummaa namootaa ittin ibseera. Yaadni kun akka namoonni hundi 
beekkomsa Waaqayyo uumamummaan lapheesaanii keessatti of muldhisuu akka danda'u ni beeku. (V. 15) 

2:13 "Warra seericha dhagahan miti, isaan Waaqayyo fuldura dhaabbatan" Jechi "dhaggeeffattonni" jedhu 
itti fayyadama barsiisotaa keessatti miira addaa bartoota tooraa biratti qaba. Barreessitonni kakuu Haarawaa 
yaada Ibrootaa ta'e koine Girikootaan barreeffamu yaadadhu kafaan, xinxalli addunyaa kan eegaluu qabu 
Septvagent malee luga Giriikiin miti. 

Jechi "sirrii" ykn "dhaadhessa" (kike bifasaa hundaan) Jedhu tiyoolojii Phaawuloos keessatti 
murteessaadha. (3:4, 20, 24, 26, 28, 30; 4:2, 5; 5:1, 9;6:7; 8:30,33). Jechoonni "sirri" ykn "dhaadheess" 
"dhadhahama" "qajeelaa" fi "qajeelummaa" hundi "dikaios" jecha jedhurraa maddan. Mataduree addaa 
qajeelummaa 1:17 ilaallii. Ibrootatti (tsagag) jalqabnisaa leemman yookiin shambaqqoo qajeelchaa dheeraa 

37 



ilaallata (faana 15-20) gahu achirra ka'ee safari qajeelaafi walqixaa kan Waaqayyo ta'uu akka dubbi dalgaati itti 
fayyadamu eegalame 

Barruu Phaawuloos keessatti xiyyee lama qaba. Dursa, qajeelummaan Waaqayyo sanyi namoota cubbamo 
ta'aniif karaa amantii Kiristoosiin kennaa tolaa isaani kennamu isaati. Kunis gabbisa qajeelummaa ykn qoranna 
qajeelumma jedhame kaniinni agarsiisu dhaabbi seera Waaqayyo qajeelaa fulduratti, kun "murtii amantiin" kan 
jedhu ka'umsa Phaawuloos bareedadha. Lammata sani namaa cubbamoo ta'an gara fakkatti isaatti deebisuuf 
sochii Waaqayyo godhe agarsiisa. (Uma 1:26-27) ykn karaa biraan, fakkeenya Kiristoos fiduudhaafi. Lakk kun _ 
akka Mata 7:24; Luq 8:21 & 11:28; Yoh 13:17: Yaq 1:22-23, 25 _ amantoonni dhaggeffatoota osoo hin taanee 
hojjettoota akka ta'aniifi. Qajeelummaan gabbate dirqama jireenya qajeelaa fiduu qaba. Waaqayyo dhifama 
godhee cubbamtoota ni jijjiira. Ittifayyadamni Phaawuloos lameenseeraafi naamusaati kakuun haarawa namootaa 
dhaabbi seeraa argamsiise garuuu mala jireenyaa Waaqummaa isaan gaafate. Toladha garuuu gatii baasisa. 

H "wanni seerichi abboomu warri godhan garuuu qajeeloota ni ta'u" Waaqayyoon beekuun mala jireenya 
abboomii qabu gaafata (Lew 18:5; Mat 7:24-27; Luk 8:21, 11:28; Yoh 13:17, Yaq 1:22-25; 2:14-28). Karaa 
baayyee yaadni kun jecha Ibrootaa Shema jedhu garagaalche dhiyeessa. Innis hojjechuuf dura dhagahu isa 
jedhudha. (Deb 5:1; 6:4; 9:1; 20:3; 27:9-10) 

2:14 

KQSAH "Yihudoota kan hin ta'iin warri seericha hin qabne uumama isaaniitiin waan seerichi 

isaanirraa barbaadu yeroo hojjetan, yoo seericha hin qaban ta'eyyuu, isaan ofumasaanii 

keessaa seera qabu" 
KJHH "Warri Ormootaa, warri seericha hin qabne, waan seericha keessatti qabame uumamuun 

hojjetu, isaan kun, seericha hinqabne, ofiinuu seeradha. 
KQSHH "Yeroo Ormoonni, seericha hinqabne, waan seerichi irraa barbaadu uumamaan godhan, 

isaan kun seericha hinqabaatiin, ofiif seera ta'u. 
TIV "Ormoonni seera hinqaban, hogguu fedhiinsaanii taate waan seerri jettu godhu, ofiif seera 

ta'u, seerayyu hin qabaatin malee" 
JV "Fakkeenyaaf, warri Waaqmaleeyi ta'ani seerri jiraachuuyu hin dhageenye garuuu waan 

seerichi jedhu sababaan godhan, seericha feetu hin qabaatani, garuuu, isaanuu seeraa 

jechuun ni danda'ama. 
Addaan cufti seera haamilee-keessaa, safuu hawaasa ni qaba. Ifa qabaniif ittigaafatamtoota (lQr 9:21) 
lak kun isaan Waaqayyotti qajeeloo jechuuf miti, eega ifa aadaa qabaatanii garuuu beekkomsa Waaqayyo isa 
uumamaaf itti gaafatamtoota j echuufidha. 

2:15 "dhageetiin garaasaanii akkasumas yaadni garagaaraa takka takkaa isaan hadheessaan, takka takka 
moo isaani falmaan." Sagaleen keessa-haamilee ni jira. Garuuu barruu qofti, afuuraan qajeelfame, guutummatti 
ni amanama. Kufaatiin sammu keenya miidhe. Haa ta'uuti, uumamni (1: 18-20) fi seerri haamilee-keessa (2: 14- 
15) cufti beekkomsa Waaqayyo keessa namaa kaa'edha. Jechi Ibrootaa kan gita Girikootaa ta'e "keessammuu" 
"syneidesis" hin jiru. Yaadni miira keessa haamilee Giriikotaa qajeelaafi dabaa ta'uun falaasamticha Istookn 
haasa'ameera. Phaawuloos falaasamtoota Giriik wajjiin dhiyeenya ni qaba. HoE 17:28 Qiliinxes tuqee; 
Menaander lQor 15:33 keessattiifi Eeppimendiis Tiitoo 1:12 keessatti kaaseera. Kanas inni dura Xarseesitti waan 
baratee tureefi. Bakki dhalotasaas magaalaa Giriik beekkamtuu man barumsaa falaasamtootaafi jabanaa 
qabdudha. 

2:16 "Guyyaa san" yaadanno 2:5 ilaali 

H "Akka wangeela ani barsiisutti" akka yaadaatti kun lallaba Phaawuloos muldhata Yesuus Kiristoos 
agarsiisa. Bakki maqaa "ani" jedhu hubannoo Phaawuloos wangeela isaaf amaname kennameef qabu 
agarsiisuudhaafi (16:25, lQor 15:1; Gal 1:11; Xim 1:11; 2Xim 2:8). Addatti kansaa qofa miti, garuuu akka 
ergamaa Ormootatti wanni akka dhugaa Yesuus Giriikotaafi Roomoota gidduu tamsaasu isa dirqu akka jiru ibsuu 
barbaadeeti. 

H "Waaqayyoo dhoksaa namootaa bake baasee farada" Waaqayyo garaa nama hundumaa ni beeka 

(lSam2:7, 16:7; IMot 8:39; lQor 28:9; 2Qor 6:30; Far 7:9; 44:21; 139:1-6; Fak 15:11 21:2, Erm 11:20; 17:10; 

38 



20:12; Luq 15:16; HoE 1:24; 15:8; Rom 8:27 Mul 2:23). Abbaan karaa bikka bu'ummaa ilmasaa, lameen 
kaka'umsaafi gocha gara murtootti ni fida (Mat 25:31-46; Mul 20: 1 1-15) 

H "Karaa Kiristoos Iyyasuus" Yesuus akka abbaa murtiitti, murtii kennuu hin dhufne (Yoh 3:17-21). 
Waaqayyo abbaa, muldhisu dhufe, du'a bakka bu'ummaa du'e, amantoonnis fakkeenya duuka bu'ummaa 
kenneef. Namoonni wayita Iyyasuusiin fudhachuu didan ofirratti murteessaniiti. 

Haata'uuti, Kakuu Haaraa garuuu Yesuusis gaafa murtii akka bakka bu'aa Abbaatti akka socho'u ni 
barsiisa (Yoh 5:22,27 HoE 10:42; 17:31; 2Xim 4:1) muddamni Yesuus akka abbaa murtii fi/ykn fayyisaati giddu 
jiru wangeela Yohaannis (3:17-21 fi 9:39) keessatti ilaalama. 

2:17-24 

17 Ati garuuu "Ani Yihudii dha" ofiinjetta, seerri anaafjira jettee ni amanatta, "Waaqayyo 
dhuunfaa koo ti" jettee of ni jajja.18 Jaalala Waaqayyoo beekta; seerichaan barsiifamtee, isa ta'uu fi isa 
hin taane gargar baaftee ni himta.19 Jaamotaaf karaa argisiisaa, warra dukkana keessa jiraniif ibsaa akka 
taate of amanatta.20 Seericha keessattis beekumsaa fi dhugaa isa bifa macaafaatti qophaa'e waan 
argatteef, gowwoota ni gorsita, wallaalotas ni barsiifta.21 Yoo akkas ta' e immoo, ati warra kan biraa kan 
barsiiftu, ofii kee immoo hin barsiiftuu?"Hin hatin!" jettee utuma lallabduu, ofii keetii immoo ni hatta 
mitii?22 "Hin ejjin!" ni jetta, ati immoo ni ejjita mitii?Ati Waaqayyolii tolfaman ni ciiggaata, galma isaanii 
immoo ni saammatta mitii? 23 Seera Waaqayyoo qabaachuu keetiin of ni jajja, seericha cabsuu keetiin 
immoo maqaa Waaqayyoo ni salphifta mitii?24 Akkuma caafamee jiru, "Sababii keessaniif maqaan 
Waaqayyoo warra saba Waaqayyoo hin ta'in gidduutti ni arrabsama" ni jedha. 

2:17 "yoo" kun hima gita haalaa kan jalqabaa yoo ta'u kallatti jedhamee tilmaamama. Haalli kun hanga lak 20ti 
itti fufa. Garuuu xumura hinqabu, kanaaf, TIV hiikkaansaa akka Yesuus mirkanseetti tilmaamee hike. 
Yihudoonni hiddasaanii, aadaasaaniifi jila fayyinaaf godhan ni amanatu ((Mat 3:9; Yoh 8:33, 37, 39) 

H "Waaqayyoon ... of ni jajja" Yihudoonni baayye (1) hidda sanyiisaaniin (2) hojii seera Muuseen akka waan 
Waaqayyoon fudhatamanitti irratti of gatu. Haata'uti garuuu ofiin qajeelomnisaanii Waaqayyo irraa addaan isaan 
baase (Mat 5:20; Gal 3) Maati wanni gaddisiisa akkanaa! 

Phaawuloos yaada of jajuu kana 1 Qorontoos keessatti argate. Phaawuloos hayyoota amala badoo 
Israa'eliifi Giriikiis wal argeera. Dhumarratti foon kamuu Waaqayyo fulduratti akka ulfina hin qabaanne kaa'e 
(Efs 2:8-9, ykn hadheessin kaa'uuf, Waaqayyo yoo si argatu, gaariin sinaasofisiisu. 



MATADUREE ADDAA OF JAJUU 

Jechoonni Giriikii kauchaomai, kauchema, fi kauchesis jedhan Phaawuloos si'a soddomi shanii oliifi si'a 
lama qofa Kakuu Haaraa keessatti (lameenu Yaaqobiin) faayidaa kenneera. Faayidaan inni guddaan 1 fi 2 
Qoronxoos keessattidha. 

Dhugaan lama of jajuu wajjiin hidhata qaba 

* Foon kamuu Waaqayyoo fulduratti ulfina/ofj aj a hin godhu ( 1 Qor 1:29, Efs 2 : 9) 

* Amantoonni Gooftaadhaan ulfina argatu (lQor 1:31, 2Qor 10:17, innis Erm 9:23-24) ti hidhata. 
Kanaafuu ulfinni (of jajni maluufi hin malle ni jira (boona) 

1 . Kan malu 

a. Abdii ulfinaan (Rom 4:2) 

b. Karaa Gooftaa Yesuusiin Waaqayyootti (Rom 5:11) 

c. Fannoo Gooftaa Yesuus Kiristoos (sun qabiyyeen Phaawuloos inni guddaan lQor 1:17-18; Gal 6:14) 

d. Phaawuloos kan of jaje 

(1) tajaajila isaa beenyaa hin qabne (Rom 4:2) 

(2) taayitaa isaa Kiristoos irraa (2Qor 10:8,12) 

(3) dafqa nama Birooon of hin jaju (2Qor 10: 15) 

(4) dhala sanyiirraa (8is Qoronxositti ta'e 2Qor 11:17, 12: 1, 5, 6 

(5) Waldaasaa 

(a) Qoronxoos (2Qor 7:4, 14; 8:24; 9:2; 11:10) 
(b) Tesaloonqee (2Tas 1:4) 

39 



(6) ofitti amana isaa Waaqayyootti fi fayyina (2Qor 1:12) 
Kan hin malle 

a. walitti dhufeenya hidda sanyii yihudaa (Rom 2:17,23;3:27 

b. muraasni waldaa Qoronxoosiin of jaju 

( 1 ) Namootaan ( 1 Qor 3 :2 1 ) 

(2) Ofummaan(lQor4:7) 

(3) bilisummaan (lQor 5:6) 

c. barsiisonni sobaa waldaa Qoronxoos jirtuun of jajuu yaalu (2Qor 11:12) 



2:18 "mirkansa" mataduree adda armaan gadii ilaali 



MATADUREE ADDAA : JECHA GIRIIK "QORUU" FI KK BIROOO 

Jechoonni Giriik lama yaada nama qoruu qaban ni jiran 

1. Dokimazo, dokimion, dokimasia 

Jechichi jecha ogeessota sibiilaa ta'eef ittin waa'ee quqlullummaa sibilaa ittiin safaraniidha, abidda 
buusuun. Abiddichis sibilicha baqsuun dhugaa sibilichaa ni baasa. Kunis adeemsa Waaqayyo ittin sanyi 
namaa ykn fi qoru taasfiame fudhatame. Jechichi bifa/miira gaarummaa qoranii fudhachuun faayidarra 
oole. 

a. Qotiyyoo, Luq 14:19 

b. Ofii keenya lQor 11:28 

c. Amantii keenya, Yaaqood 1:3 

d. Waaqayyo, Ibr 3:9 

Bu'aan qormaata kanaa gaariidha jedhame eeggama. (Rom 1:28; 14:22; 16:10; 2Qor 10:18; 13:3; Filp 
2:27; IPex 1:7) kanaafuu, yaadichi abbaan ta'ee qoramee akka inni 

a. barbaachisaa 

b. gaarii 

c. qulqulluu 

d. gatii qabeessa 

e. kabajamaa 

2. Peirazo, peirasmos 

Jechichi miira qormaata sababa kufaatii dogoggora saaxilu ykn diddaaf dhiyaate fakkaata. Akkasumas 
qorumsa Yesuus keessa darbe wajjiin walqabata. 

a. KiyyooYesuusiifyaalame(Mat4:l; 16:1; 19:3; 22:18, 35; Marq 1:13; Luq 4:2; 10:25; Heb 2:18) 

b . Jechi kun (peirazo) akka maqaa seeyixaanaatti taj aaj ila Mat 4 : 3 ; 1 Tas 3 : 5 

c. Inni (akka jecha tishooti, ekpeirazo) Yesuusiin Waaqayyoon hin qoriinaa waan jedhameef (Mat 4:7; 
Luq 4:12; akkasumas lQor 10:9 ilaali) 

d. Qorumsaafi dhadhacha amantootaan walqabatee waan ka'uuf (lQor 7:5; 10:9, 13; Gal 6:1 ITas 3:5; 
Ibr 2:1 8, Yaq 1:2, 13, 14; lPhex 4:12; 2Phex 2:9) 



H "seerri" lak 17, waa'ee yihudootaa haasa'a, kanaaf, jechi "seerri" jedhu asitti seera Muusee agarsiisa. Kunis 
lak 25 waa'ee dhaqna qabaa dubbatuun mirkanaahe. 2:18-20. Hoggantoonni yihudii karaan isaanii (Judaizm) 
sirridha amanta jedhu qabu, karaa Waaqayyoo isaan barsiisootaa waa'ee amantii qajeelo akka ta'an amantaa 
guddaa ofirratti qabu. Harkarra qabamuun ittigaafatama fida (Luq 12:48) walmaddinsa jechama ofitti amananna 
isaanii qalbifadha. 

1. kartuujaamaadha. lak 19 

2. ifa warra dukkanaaf ta'e lak 19 

3 . sirreessa gowwaa lak 20 

4. barsiisaa kichuu lak 20 

5. dhugaafi beekkomsa lak 20 



40 



2:21.24 yoo tokko abbomamuu isaatti amane, abboomiin sun guutuu ta'uu qaba. (Mat 5:20, 48; Gal 3:10 waraabi 
Deb 27:26 fi Yaq 2:10). Kun koyaatii sanyii namaaf waan hin danda'amnedha. Phaawuloos 
dubbistoota/dhageffatoota yihudii gaaffii akka diraamaafi gaafata ture lak 21-23. 

2:22 "Waaqayyooti tolfaman ni ciiggaata" wayiirraa gargaluudha sababni isaas foolii hin toleetu hidda jecha 
kanaati. 

H "galma ni saamta" seenaa dhumaan dhimmi kun eenyuun akka ilaalu mirkana miti. Garuuu eejja wajjiin 
hanga ta'e walqabata. 

2:24 Kun kan Isa 52:5 kan waraabamedha. Waaqayyoo Israa'elin eebbisu jechuun (Deb 27-28) addunyaaf ragaa 
akka ta'aniifi. Haata'uti, Israa'el kakuu san hin eegne, kanaafu, addunyaan murtii Waaqayyo qofa argan (Hizq 
36:22-32) Israa'el mootummaa Luboota (Ba'u 19:5-6) taatee akka addunyaa gara YHWHti (Uma 12:3; Efs 2: 1 1- 
3:13) fidduuf ture. Mataduree addaa, lallaba Bob 1:5 ilaali. 



Kitaaba Qulqulluu AOHH 2:25-29 

25 Waan seerichi abboomu hundumaa yoo goote, dhagna qabaan siif waa'ee ni baasa; seericha irra 
yoo daddarbite garuuu, dhagna qabachuun kee akka waan dhagna hin qabatin hafteetti ni lakkaa'ama.26 
Namni dhagna hin qabatin immoo waan seerichi gaafatu yoo eege, dhagna hin qabatin hafuun isaa akka 
dhagna-qabaatti hin lakkaa'amuufii ree?27 Egaa namni akka uumametti utuu dhagna hin qabatin hafee 
waan seerichi abboomu raawwatu, sitti ni farada, ati seericha caafame utuu qabduu, utuma dhagna 
qabattuus seericha irra ni daddarbita. 28 Namni bifa isa bakkeetti mul'atuun Yihudii waan ta'eef, Yihudii 
dhugaa hin ta'u; dhagna-qabaan fooniis dhagna-qabaa dhugaa hin ta'u. 29 Namni keessa namummaa 
isaatii isa bakkeetti hin mul'anneen Yihudii ta'e garuuu, Yihudii dhugaa dha; dhagna-qabaan yaada garaa 
namaas dhagna-qabaa isa dhugaa dha; kunis hojii hafuura Waaqayyoo ti malee, hojii seericha isa 
caafamee miti. Namni akkasii kun Waaqayyo biratti malee, namoota biratti hin jajamu. 



2:25 "dhaqna qabaan" Phaawuloos ammallee dubbin nama gahuu itti fufeera. Abbaan ta'ee dubbii, nuyi warra 
dhaqna qabanna (Uma 17:10-11) kaasii danda'a. Nuyi sanyii Abraahami. Phaawuloos abdii yihudootaa kana 
(Mat 3:7-10, Yoh 8:31-59) dhageetiif akkatolutti garaa guutuun caccabse. 

Ollaan Israa'el cufti warra Filisxeem malee dhaqna qabataniiru. Gochicha qofa miti barbaachisaan, itti 
fufinsa amantoota argatanii malee (lak 26-27) kun dhugaa jila amantiwwan hundaati. Sabni amane eebba kakuu 
Waaqayyoo ni barbaada, garuuu ittigaafatama maleedha. 

2:25-26 "yoo... yoo ... yoo" Isaan kun haala hima gita sadaffaa waan dhiyeenyatti ta'uu danda'u agarsiisu. 
Abboomiin (Deb 27-30) walga'insa Phaawuloos boqonnaa 2 keessatti furtuu ture, garuuu 3:21-31 (Gal 3) 
keessatti miti 2:26-27 lakkoofsi kun abdii baata Ormoonni ifa qabaniif deebii kennan baata. Fakkenyi kitaaba 
qulqulluu kanaa ta'u danda'u HoE 10 irra qornoliyees dha. Innilee ta'u isa sirriitti lakkoofsa kanaa ta'u miti 
sababni isaas inni sodaataa Waaqayyoofi galma dhiyoo jirutti Waaqeffatudha. 

Lakkofsi kunneen galcha dubbi Phaawuloos waa'ee fayyina yihudootaati, dhugumatti. Roomaa 3:23 
dhimbiibbaan Kiristoos malee namni hundi afuuraan dhabamoota jedheeti. Ormoonni hanga ifa uumamaan 
qabanitti jiraataniifi miirama haamilee kennatan carraa ni kennaaf - hanga ta'e, kraa ta'e, yeroo ta'e 2:28-29 
"yihudii dhugaa hin ta'u . . . Yihudi dhugaadha;" 

Kun marii baayye barbaachisaadha. Sababa guddina tekinoolojii hammayyaa faca'aafi saba Waaqayyo 
isa bara Kakuu Moofaa isa saba Waaqa Kakuu Haaraa irra adda baasaa waan jiruufidha. Kakuu tokkoofi saba 
tokko qofatu jira (Rom 9:6, Gal 3:7-9, 29; 6:16; lPhex 3:6) kakuun haarawaa guddinaa fi guutamuu dulloomaati. 
Sabni Waaqayyo yoo mara akkanadha; amantiin garuuu sanyiin miti. Isaan "saba garaati, jila miti ykn sanyii miti. 
Amantii malee, sanyiin furtuu miti. Sammuu kakuu, mallatto kakuu miti, mallattoodha. 

H "foon" mata duree 1:3 ilaali 

2:29 mallattoon kakuu dhaqna qabaan (Uma 17: 14) bara Kakuu Moofaa dubbi dalgaa Waaqayyotti banamu ture. 
Dubbuma dalgaan karaa baayye guddate (1) dhaqna qabaa garaadha (Deb 10:16 Erm 4:4) (2) dhaqna qabaa gurraa 

41 



(Erm 6:10) fi (3) dhaqna qabaa hidhii (Ba'u 6:12, 30). Seera jechuun koodii alaa jechuu miti, garuuu akeeka 
jireenya jijjiiru. Mataduree addaa : Ilaalcha Phaawuloos seeraaf qabu 13:9 ilaali. 

H 

KQSAH "yaada garaa namaas dhaqna qabaa isa dhugaadha kunis hojii hafuura" Waaqayyooti 

malee, hojii seericha isa caafamee miti" 
KJHH "isa garaadhaa, afuuraan, barreeffamaan miti" 

KQSHH "dhimma garaati - waan hafuuraati malee barruu miti" 

TIV "hojii afuura Waaqayyooti, malee seera isa barreeffamee miti" 

MB "garaa keessatti - waan ta'e isa barreeffame miti garuuu isa hafuuraati. 

Jechamni kun afaan Giriikiin mormiisiisaadha. Hiikkaan tokko tokko lak afuuraatti geessu (KQSHH, The 
Twentieth Century New Tesfament, the Knox translation, the lamsa translation of version) Hiikkonni Biroo 
garaagaruummicha akka afuura qulqullu fi (7:6, 2Qor 3:6 wanni walfakkaataan iddootti muldhate) barreeffama 
gidduutti ta'eetti ilaalu. (KQSAH, KJHH, NIB, NIV fi TIV) 

Phaawuloos waa'ee Ormoonni Waaqayyoon gammachiisuu seerichaan alatti akka ilaalaa haqa kaasee 
haasa'eera. Yoo kun dhugaa ta'e, ijoolleen Waaqayyoo hanga dhaqna qabatan caalaa ni dabalamu. (Galaatiyaa) 
Maatiin Waaqayyoo yihudoota sanyummaa qaban caalaa bal'atu. (Uma 3:15, 12:3, Ba'u 19:5) Iyyoob, 
Malkatsaadeeq, Yetiro, Qaaleb, Rahaab, fi Ruut sanyiin yihudoota hin turre. Gosti Efireemiifi Minaasee 
cinaachaa misroota (Uma 41:50-52) 

Gaaffilee Mriidhaa 

Kun ibsituu qajeelcha qo'annooti, kanaaf hiikkaa keetiif kitaaba quqlulluu keetiif itti gaafatamaadha. 
Tokkoon tokkoo keenya ifa qabnu keessa socho'uun qabna. Ati, kitaabni qulqullu kee fi afuurri qulqulluu hiikkaa 
keessatti dursitoota- ibsaa wajjiin walitti laaquu hin qabdu. 

Gaaffileen marii kunneen dhimmoota ijoo ta'an, kitaaba kana keessa jiran irratti akka yaaduuf si 
gargaaruuf qophaa'ee. Innis kanneen ilaalcha dammaqsan malee ibsa gaafatan miti 

1 . Akkamitti amantii dhabni yihudootaa abdii Waaqayyo miidhaa (3:3-4) 

2. Yihudii ta'uun Waaqayyo biratti oogii qabaa (3:1-8)? 

3 . Dubbiin tuquun maalidhaa? 

4. Qabxin dubbin tuqa lak 5-8 maalidhaa? 

5 . Yoo murtiin ulfina karaa amantiin malee hojiin hin ta'iin (3 : 8) akkamitti jireenyi namaa gatii qaba 

6 . Yaadni tiyooloj ii waliigalaa baalage maalidha (3:10-18) 

7. Akeekni seera Muuseedhaa ykn seera waliigalaa (3 :20; Gal 3 :24-25) 

8 . Maaliif seeyxaanni boqonnaa 1 -3 hin tuqamnee, inni badiinsa namaa agarsiisu 

9. Abdiin Kakuu Moofaa haala 

10. Akeekni seera Muusee jireenya (1) yihudootaan ala (2) yihudootaaf keessatti maalidhaa? 

1 1 . Haasawa Phaawuloos 1 : 1 8-3 :20 jiru buufata buufataan jechoota mataa keen ibis. 



42 



ROOMAAN 3 



HIRAMSA BUU1 


FATAA HIIKKOO HAM 


MAYYAA 


YBS4 


KJHH 


KQSHH 


TIV 


KQJ 


Yihudotaafi 

seera 

(2:17-3:8) 


Murtiin Waaqayyoo ni 
faccifame 


Oogi Yihudootaa 


Yihudootaafi seera 
2:17-3-8 


Abdiin Waaqayyoo 
isaan hin oolchu 


3:1-8 


3:1-8 


3:1-8 


3:1-4 
3:5-6 
3:7-8 


3:1-8 


Qajeelaan hin 
jiru 


Hundi cubbamoota 


Hundi yakkamtoota 


Tokkolle qajeelaa 
miti 


Hundi yakkamoota 




3:9-20 


3:9-18 


3:9-18 


3:9-18 






3:19-20 


3:19-20 


3:19-20 


Qajeelummaa 
amantiin 


Qajeelummaa 
Waaqayyo karaa amantii 


Qulqullina dhugaa 


Waaqayyo nama 
qajeelaa godha 


Haqa muldhata 
Waaqayyo 


3:21-26 


3:21-26 


3:21-26 


3:21-26 


3:21-26 




Ofjajaanalatti 


Of jajaan alatti 




Wanna Amantiin 
godhu 


3:27-31 


3:27-31 


3:27-31 


3:27-31 


3:27-31 17-21 



MARROO DUBBIISA SADII 

Fedha barreessaa ka'umsa sadarkaa buufataati hordofuun. Kun ibsituu qajeelcha qo'annoo, kanaaf 
hiikkaa keetiif, kitaaba qulqulluu keetiif iti gaafatamaadha. Tokkoon tokkoo keenya ifa qabnu keessa socho'uu 
qabna. Ati, kitaabni qulqulluu kee fi afuurri qulqulluu hiikkaa keessatti dursitoota. Ibsaa wajjin walitti laaquu hin 
qabdu. 

Boqonnicha taa'umsa tokkoon dubbisi. Dhimmasaa addaan baafadhu. Hiramsa dubbi kee hiinamsa 
hiikkaale shanan olitti ibsamani jiranii bira qabii ilaali. Buufanni afuuratuun miti, garuuu fedha barreessaa 
ka'umsaa hordofuuf furtuudha, sun moo ija hiikkooti. Buufanni dhimma tokkofi tokko qofa qaba. 

1 . Buufata duraa 

2. Buufata lammeessoo 

3 . Buufata sadeessoo 

4. Kkf 

ILAA QABIYYEE 

A. Lakkoofsa 1-8 yaada firoomudha, garuuu yaa'a dubbi Phaawuloos hordofun rakkisaadha. Sababiin inni 
teekinika barreeffama dubbin tuqu fayyadama. 

B. Phaawuloos dubbii 2:17-29 irra jiruuf akkamitti deebii akka kennan eegee ture. Kanaaf mormiisaanii 
deebii kenne (Qorley, Vaguhaan, Roomaa fula 37-39) 

1 . Gaaffii duraa, dhuguma yihudootaaf oogiin in j iru (lak 1-2) 

2. Gaaffii lammeesso, sagaleen Waaqayyo kan kufe waan yihudoonni amantii dhabaniifidhaa? (lak 3-4) 



43 



3. Gaaffii sadaffaa Waaqayyo of garsiisuuf eegi yihudoota filatee yihudoonni ammallee 
ittigaafatamoodhaa? 

C. Xumurri kanaa gara 2:11 fi deebi'a. Waaqayyo wajjiin loogiin hin jiru. Namni hundu ifa isaanii 
kennameen ala jiraachuusaaniitti ittigaafatamtoota. (Muldhaa uumamaa fi ykn muldhata addaa) 

D. Lakkoofsi 1-18 waraabbi cubbu yihudootaa agarsiisudha. 

E. Lakkoofsi 19-20 haala afuuraa Israa'eliif akeeka Kakuu Moofaa walitti qabateera (Gal 3) 

F. Lakkoofsa 21-3 1 dhimbiibbaa 1: 18-3:20ti. Isaan qaxii tiyoolojikaa wangeelaa duraati (ful 2 irra ilaali) 
Qo ' annoo j echaafi j echamaa 

3:1-8 

1 Egaa Yihudiin caalmaa maalii qaba ree? Yookiis bu'aan dhagna-qabaa maali ree? 2 Karaa kam 
iyyuu bu'aa baay'ee qaba, bu'aa kana keessaa inni caalu, sagaleen abdii Waaqayyoo Yihudootatti 
hadaraa kennamuu isaa ti.3 Isaan keessaa kaan yoo hin amanamne ta'an immoo attam ta'a ree? 
Amanamuu dhabuun isaanii immoo amanamummaa Waaqay yoo oolchaa ree?4 Kun raawwatee ta'uu hin 
danda'u; namni eenyu illee sobaa yoo ta'e iyyuu akkuma caaffanni qulqullaa'aan, "Ati dubbii kee 
hundumaan dhugaa akka argattutti, yeroo si hadheessanittis akka irra aantutti" jedhu, Waaqayyo dhuga- 
qabeessa.5 Garuuu jal'inni keenya qajeelina Waaqayyoo mul'isuudhaaf hojjeta yoo ta'e, nuyi maal jenna 
ree? Waaqayyo yeroo nutti dheekkamu jal'ina hin hojjetuu ree? Kanas akka yaada namaattan dubbadha.6 
Kun raawwatee ta'uu hin danda'u! Silaa immoo Waaqayyo attamitti biyya lafaatti farada ree?7 Garuuu 
soba kootiin dhugaan Waaqayyoo caalaa mul' atee, ulfina kennisiisaaf yoo ta' e, maaliif ammuma iyyuu 
akka cubbamaatti yakki anatti muramaa jira ree?8 Y oos immoo gaariin akka dhufuuf hamaa ni hojjenna 
hin jennuu ree? Kaan akkas jechuu isaa ti jedhanii maqaa koo balleessaniiru, isaan akkasiitti yakka 
muruun garuuu qajeelaa dha. 

3:1 "Yihudiin caalmaa maal qabure?" Phaawuloos dubbin tuquu isaa ittima fufeera ykn nama gahu, ergaasaa 
dabarsuuf. Oogii yihudootaa tarreeffameef 3:2 fi 9:4-5 ilaali. 

3:2 "Inni caalu" Phaawuloos "caalu" kan inni fayydame 1:8 keessati garuuu osoo wanni inni caalu lammataa hin 
tuqamiin asittis akkanuma godhe. Barreeffamni Phaawuloos fagoodha akkasumas haasa'aadha. Kanaaf haasaan 
seerhiga isaa hanquudha. 

H "Sagaleen abdii Waaqayyo yihugootatti kennamu isaati" Muldhaa Waaqayyo beekuun ittigaafatama 
akkasumas oogii irra jigadha. (9:4-5) isaan meeshaa waraana kennaa Waaqayyooti. (ITas 2:4) 

Jechi logion (abdii) jedhu sagalee isa Waaqayyoo irraaf (lak 24:4, 16 Deb 33:9; Far 119:67, Isa 5:24; 
28: 13) Septuagint keessati fayyadame. Kakuu Haaraa keessatis miira walfakkaatuun dhaabataan itti fayyadamaa 
tureera. (HoE 7:38, Ibr 5: 12 1 Phex 4: 11) 

3:3 "Yoo" kun hima haalaa gita dura ti sa'eeti kallatti ilaalcha barreessichaan dhugaa ta'uun tilmaamama. 
Lakkoofsa 5 fi 7 hima haalaa gita dura ti. 

H 

KQSAH, KJHH "Hin am anne ta' ani" 

KQSHH,KQJ "Muraasni hin am anne" 

TIV "Yoo muraasni hin amanne ta'an" 

Kun Israa'eloota matayaan agarsiisa. (1) amanu dhabuu ykn (2) YFTvVH fi matayaan amanu hanqachu. 
Abdii Waaqayyoo haala maleetti hayyamoomaan hiiquun rakkisaadha. (Sanyi namaa kufee lubbu bitachuu) fi 
haala mirga deebi namootaa. Ammallee kun cigoo kitaaba Qulqulluuti (3:4-5) Waaqayyoo ammallee yeroo 
sabni isaa amanamoo hin ta'initti inni amanamaadha. (HOS 1,3) 

H "Oolchaaree" Mataduree addaa gadii ilaali 



MATADUREE ADDAA : DUWAA FI BADDO (KATARGEO) 

Kun (katargeo) jecha Phaawuloos caalchifatudha. Si'a digdamii-shan itti fayyadame garuuu hiikka balloo 

44 



qaba 






A. 


Hiddi etimolojikaalaa isaa argos irrati innis 




1. 


Hadoodaa 




2. 


Kophaatti 




3. 


Hin fayadiin 




4. 


Gatii hin qabne 




5. 


Hin hojjenne 


B. 


Tishoomni jecha kana kan fayyadu 




1. 


Hadoodaa 




2. 


Gatii dhabeessa 




•2 


Kan haqame 




4. 


Kan hojjetame darbe 




5. 


Guutummatti hin hojjenne 


C. 


Takkaa Luqaas keessatti ija dhaba ibsuu, kanaaf muuka, gatii dhaba (Luqaas 13:7) 


D. 


Phaawuloos miira fakkattiin kara lama ittifayydame 




1. 


Waaqayyoo wantoota hin hojjenne sanyi namaaf diira ta'an toche 

a. Uumama cubbuu sanyi namaa Rom 6:6 

b. Seera Musee walitti dhufeenya abdii Waaqayyo "firii" wajjin ture (Rom 4:14; Gal 3:17; 5:4, 11; 
Efs2:15) 

c. Human afuuraa 1 Qor 15:24 

d. "Nama seera dhabaa" 2Tas 2:8 

e. Du'aqaamaalQor 15:26; 2Xim 1:16 (lbr2:14) 




2. 


Waaqayyo isa duloome (kakuu, bara) haaraan buuse 

a. Wantoota seera Muuseetti idhatan Rom 

3:3, 31; 4:14; 2Qor 3:7; 11,13,14 

b. Waa'ee gaayilaa seeraaf fayyadu Rom 7:2,6 

c. Wantoota bara kanaa 1 Qor 13:8,10,11 

d. Qaama kana lQor 6: 13 

e . Hoggantoota bara kanaa 1 Qor 1 : 28 ;2 : 6 




Jechi kun karaa baayyee hiikkameera garuuu hiikkaan inni muummeen gatii dhaba, duwwaa, gatamaa, hin 


hojjenne, human dhaa garuuu kan hin jirre, manca'e ykn balleessu miti. 



3:4 

KQSAH "Kun raawwate ta'uu hin danda'u" 

KJHH, TIV "Gonkumaa hin ta'u." 
KQSHH "Mala kamiinu 

JV "Sun namaa hin galu" 

Kun itti fayyadama yeroo heedduu hin mullunne kan gochima hawwii yookiin fedhii kan qabu ta'ee kan 
fedhii ykn kadhataa yoo hiikkamu moo "kan raawwate ta'uu hin dandeenye ta'a. Jechamni haadhawaa amantii 
dhabaa Phaawuloosii itti fayydama sababii teekinika barreeffama isaa dubbin tuqaati (3:4,6,31; 
6:2,15;7:7,13;9:14;11:1; lQor 6:15; Gal 2:17; 3:21; 6:14) 
Toftaa mirkansa tilmaamaa isaa haaluudha. 
Haala Phaawuloos ittiin gaaffii mormiifi dubbii gatii dhabsiise 

1 . "Kun raawwatee hin ta'u" lak 4,6 

2. "Mee Waaqayyo dhugaa ta'e, namoonni sobdoota haa ta'an" lak 4 

3. "Akka namootaattin haasa'a" lak. 5 

4 . "Akka namoonni nuun j edhanittifi akka j ettan nuun j edhaniti" lak 8 

H "Namni eenyullee sobaa yoo ta'eyu, Waaqayyo dhuga qabeessa" kun abboommii yookiin ajaja yeroo 
ammaa kan giddu galeessaaati (present middle imperative). Ijaarsi kun kaniinni xiyyeeffatu itti fufinsa dhimmicha 
irratti Waaqayyo amanamaafi dhuga qabeessa, namoonni sobdootaafi amantii dhabdoota. Kun hidhata Fr 
1 16: 1 lti akkanuma waan Iyyoob 32:2; 40:8 keessati barateen walfakkaata. 



45 



Qabxiin cubbamuu duuniyaa boqonnaa kanaa, itti fayydama Phaawuloos jecha pas (hunda, mara) lak 
4,9,12,19,20,23,24 keessatti fayyadameen muldhata, garuuu Waaqayyoon fayyina duuniyaas hundaaf kennee jira 

(3:22) 

H "Akuma jaaffanni Qulqullaa'aan" Akkuma barreeffamaaa ture darbees ni barreeffama. Kun hima haalaa 
gita dura dha. Dheekko teekinikaa ittin kaka'umsa Waaqayyo barreeffamichaaf qabu agarsiisuuf fayyadamedha. 
(Mat 5: 17-29) kunis Far 5 1:4 isa Septuagint (LXX) irraa waraabamedha. 

3:5-6 Haasofhi Phaawuloos lak kana keessattti haasa'u filannoo Waaqayyo Israa'eloota filate ittin addunyaa 
keessatti "filannoon" tajaajilatti hidhata malee. Oogii addaa miti. Waaqayyo isaan wajjiin kakuu godhate. Inni 
amanamaadha. Isaan hin amanamne (Nehimiyaa 9) Waaqayyo Israa'eloota amantii dhaban murtiitti dhiyeessuun 
isaa qajeelummaa isaati. 

Israa'elonni ittindhaqaba Ormootaati. Nikufani (3:24)! Akeekni fayyina duuniyaa Waaqayyo (Uma 3:15) 
kufaatii Israa'elootaan hin hacuuccamu. Akka dhugaa ta'eeti amanamni Waaqayyo kakuu isaa ka'umsaa Romee 
9-1 1 keessatti mirkanaa'e. Israa'elonni amanti dhabduu ni gatamani tasgaba'an. 

Dubbiin tuqa Phaawuloos lakk 5-6 isa lak 7-8 walmmaddisa. 

3:5 "yoo" kun kallatti barreessichaa ykn akeeka barreeffamichaan dhugaa ta'uun ni tilmaamana. Lak 3 fi 7 

dha. 

H "jallinni keenya qajeelina Waaqayyo mul'isuudhaaf hojjeta yoo ta'e" Baki maqaa kun, keenya, 
walumatti qabaa fi yihudoota hundaafi. Mata duree addaa 1:17 ilaali. 

H "nuyi maal jennaree?" Phaawuloos dubbin tuqa fayyadama (3:5; 7:7; 8:31; 9:14,39) Phaawuloos dubbin 
tuqa barsiisaa isaa mormituu tilmaama qabatee ibsuu itti fufe (Mai 1:2, 6, 7, 12, 13: 2:14,17 (si'alama) 3:7,13,14) 

H 

NASB "Akka namaatti dubbanna" 

NKJV "Akka nam a dubadha" 

NRSV "Akka namaattin dubbadha" 

TIV "Asitti akka namni godhun dubbadha" 

JB " haasa'a namaatti fayyadamu " 

Hasawa isa tiyooloojii keessatti Phaawuloos yaasa dubbi namootaa fayyadama (6:19; lQor 9:8; Gal 3: 15) 
Asitti akka ittin gata yaada mormaa tilmaamaati tajaajilameera. 3:7-8 lak 5 fi 7 gidduu walmaddinsa ifaatu jira. 
Phaawuloos (1) teekinika tuqa dubbi itti fayyadamuu itti fufeera, mormata tilmaama (3:5,7; 7:7; 8:31; 9:14, 30) 
ykn (2) yaada lallaba isaa murtii amantin jedhu irratti qeeqa dhiyaatef deebi kennu ta'a (lak 8) 

Phaawuloos waa'ee komeesaa ykn deebii isaa hin ibsine, garuu komicha humniffaan balaaleffateera. 
Mormiin murtiin amantiin tola hin argamne irratti gara seera maleeyummaa ykn abbomamuu ala kan ta'e amanti 
dhabummaat nama geessa jechuun ni danda'amadha. 

Phaawuloos ulfinni tolaa gara fakkeenyummaa Kiristoositti karaa afuura haarawaafi jiraanya kabajaa akka 
nama geessu ni amana. Yihudoonni, haamiltonni Giriikiifi Phaawuloos jireenya naamuusa jiraachuu fula 
fulaasaanii ni barbaadu. Garuuu kan argamu, seera alaaf bitamuun miti, garuuu laphee haarawaani (Erm 31:31- 
34; Hzg 36:22-36) 

3:7 "Yoo" kun hima haalaa gita dura ta'e kallatti barreessaadhaan ykn akeeka barruudhaan dhugaadha jedhame 
tilmaamama. 

H " " mataduree addaa 15:13 ilaali. 
H "Ulfina Isaa" yaadanno 3:23 ilaali. 



46 



3:9-18 

9 Egaa nuyi warri Yihudootaa caalmaa qabna moo ree? Waawuu, karaa tokko illee hin qabnu; anoo 
kanumaan dura Yihudoonni, Yihudoota warri hin ta'in hundinuus humna cubbuu jala akka jiran 
mul'iseera. 

10 Caaffanni qulqullaa'aan, "Namni qajeelaan hin jiru, lakkii, tokko illee hin jiru. 

11 Namni tokko iyyuu hin hubatu, namni tokko illees Waaqayyoon hin barbaadu; 

12 namoonni hundinuu karaa Waaqayyoo irraa goraniiru, ergaan-takkaa warra dhimma hin baafne 
ta'aniiru; namni gaarii hojjetus tokko illee hin jiru, 

13 afaan isaaniitiin gara awwaala banamaatti nama geessu, arraba isaaniitiin ni gowwoomsu;hadhaan 
mar'ataa hidhii isaanii jala jira. 

14 Afaan isaanii abaarsaa fi dubbii hadhaa'aadhaan guutuu dha; 

15 miilli isaanii dhiiga dhangalaasuutti ariifataa dha, 

16. karaa isaan irra darban irra diiguu fi gadadchuutu jira; 

17 isaan karaa nagaa immoo hin beekan;18 Waaqayyoon sodaachuun yaada isaanii keessa hin jiru" jedha. 

3:9 "Nuyi caalmaa qabna moo ree?" Seerulugichi sadarkaa kanatti dogoggorsiisaadha. Dhugaan 

barreeffama kanaan namni hundi akka ulfina Waaqayyoo barbaadu (3:9, 19, 23; 1 1:32, Gal 3:22) dha. Haa ta'uti 
xiyyeeffannon saba yihudaa ta'uun mirkana miti (Phaawuloosiifi sanyiinsaa, TIV, RSV) ykn kiristaanoota 
(Phaawuloosiifi amantoota ulfina Waaqayyon alatti), yihudoonni caalmaa ta'e qabu (lak. 1-2; 9:4-5) garuuu 
caalmaan kun ittigaafatama dabalataa itti godhe. Namni hundi afuuraan cala'aniiru. Ulfina Waaqayyo barbaada. 

Jechi "caalmaa" jechu hayyoota heddu biratti akka sagalee darbee tii hubatama bakka isa giddu galeessaa 
(caalmaa ti). Kunis yoo hiikkamu "Caalmaatti" ta'a. 

Kitaabni Roomaa ergaa Phaawuloos keessaa isa tasgabaa'aa jedhamee fudhatama. Ergaa Phaawuloos 
hedduun fedhii naannoo ykn rakkina (ragaa haala yeroo) ti. Haa ta'uuti, hinaafaa hoggantoota yihudoota 
amananiifi hoggantoota Oromoota amananii giddu jirufi kkf duubaan jiraniifi boqonnaa 9: 1 lti. 

H "Humna cubbuu jala" Phaawuloos "cubbuu" akka gooftaa hamaa sanyii namaarratti ta'etti ibsa. (6: 16-23) 
3:10-18" caaffanni qulqulla'aan "Jechamni kun lak 4 keessas jira Dubbiin itti aanee jiru itti fufa Kakuu Moofaa 
keessa waraabamedha dubbi qaama namaatti qabame kufaatii sanyii namaa agarsiisuuf itti fayyadamedha. (1) lak 
10-12 ilaali 7:20, ykn Far 14:1-3; (2) lak 13, Far 5:9 ykn 140:3; (3) lak 14 Far 10:7 (4) lak 15-17, Isa 59:7-8 fi Fak 
1:16, fi (5) lak 18, Far 36: 1. Wanni nama ajaa'ibu Phaawuloos Isa 53:6 itti hin fayyadamne. 

3:19-20 

19 Ammas seerri waanuma jedhu, warra seera jala jiranitti akka dubbatu nuyi ni beekna; kanas 
nama hundumaa afaan qabachiisuudhaaf, guutummaa biyya lafaas firdii Waaqayyoo jala galchuudhaaf ni 
dubbata.20 Egaa nama kan ta'e tokko illee wanta seerri nama irraa barbaadu gochuudhaan Waaqayyo 
duratti qajeelaa hin ta'u. Seerri cubbuun maal akka ta'e nama hubachiisa. 



3:19 "Nuyi ni beekna" yaadannoo 2:2 ilaali 

H "Seerichi" yaadni kun guutummaa Kakuu Moofaa agarsiisa. Sababni isaas inni lak 10-18ti tuqameera. 
Phaawuloos "seericha" akkam jedhetti "cubbicha" lak 9 (6: 16-23) keessati akka ofiitti ibse. 

H "Warra seera jala jiranitti" Kun addati warra yihudootaafi Ormoota jijjiiraman ilaallata. Baayyinni 
waraabi Kakuu Moofaadhaa Ormoota akkan agarsiisu hubatamaadha. 

H 

KQSAH "Nama hundumaa afaan qabachiisuudhaaf, guutummaa biyya lafaas firdii Waaqayyo jala 

galchuuf" 
KJHH "Afaan hundi qabameefi guutummaan addunyaadha Waaqayyo duratti yakkamtoota ta'anii 
KQSHH "Sanyiituu afaan hundi caldhisee, guutummaan biyya lafaas Waaqayyoof ittigaafatamtoota 

ta'anii 

47 



TIV "Nama hunda dhiifama dhasiisuuniifi biyya lafaa cufa murtii Waaqayyootti dhiyeessuu 

KQJ "Garuuu nama cufa caldhisiisuuniifi biyya lafaa hunda murtii Waaqayyootti dhiyeessudha. 
Kun ijoo dubbii boqonnaa 1: 18-3:20 isa 3:23 keessati dhiimbiibamedha. 

H "Afaan nama hundumaa" jechamni heddun lak 19-20 kana keessaa nama hundumaa kan agarsiisan ni jiran. 

1. "afaan hundumti" lak 19 

2. "addunyaan hundi" lak 19 

3 . "foon kamuu" lak 20 

3:20 "Egaa nama kan ta'e tokko illee wanta seerri namarraa barbaadu gochuudhaan Waaqayyo duratti 
qajeelaa in ta'u." Kun Far 143:2, ti dugdadha. Kun ilaalcha wangela Phaawuloos muummeedha. (Gal 2:16; 
3:11) Akka Fariisoota aarsaa qopha'anii Phaawuloos nagenya waaraa fiduuf hanqina dandeetifi fedhii amantiifi 
xiyyeeffannon hojichaa addatti ni beeka. 

H 

KQSAH, KJHH "seerri cubbuun maal akka ta'e nama hubachiisa" 

KQSHH "Seeraan cubbuun ni beekama" 

TIV "serri waaniin godhu namni akka cubbuu godhe hubachiisaan" 

KQJ "Seerri kan godhu waan cubbuu ta'e nu barsiisudha" 

Kun akeeka Kakuu Moofaa keessaa isa tokko. Mataduree addaa 13:9 ilaali. FAyyina gara sanyi nama 
kufetti fiduu miti. Akeeknisaa cubbamtoota muldhisuun nama hunda gara ulfina Waaqayyooti oofudha (4:15; 
5:13,20; 7:7, Gal 3:19-22, 23, 29) 

Gaaffiilee mariidhaa 

Kun ibsituu qajeelcha qo'annooti, kanaafu hiikkaa keetiif kitaaba qulqulluu, ketiif ittigaafatamoodha. 
Tokkoon tokko keenya ifa qabnu keessa socho'uu qabna. Ati, kitaabni qulquluu kee fi afuurri qulqulluun hiikkaa 
keessatti dursitoota. Ibsaa wajjiin walitti laaquu hin qabdu. 

GAAFFILEE MARIIDHAA 

Kunneen dhimmoota muummee kutaa kitaaba kanaa irrati akka yaadduuf akka sih gargaaraniif kan 
qopha'anidha. Isaanis warra ilaalcha dadamaqsan malee kan 

1 . Akkamitti amantii dhabni yihudootaa abdi Waaqayyo miidhaa? (3 : 3 -4) 

2. Yihudii ta'un Waaqayyo biratti caalmaa qaa 3: 1-8 

3. Qabxiin ijo mormii tilmaamaa (dubbin tuqaa) maalidha? Lak 5-8 

4. Yoo muriin ulfinaa karaa amantiin malee hojin in ta'iiin akkamitti jireenyi namaa gatii qabaa? (3 : 8) 

5. Yaadni tiyoloojii waliigalaa baalages maalidhaa (3:10-18) 

6. Akeekni seera Muusee ykn seera Waliigalaa maalidha (3 :20; Gal 3 :24-25) 

7. Maaliif seexanni boqonnaa 1-3 isa badinsa namaa agarsiisu keessatti hin tuqamiin hafee? 

ILAA YAADAA ROOMAA 3:21-31 

A. Roomaa 3:21-31 

1. Dhimbiibaa dhiita'oo 1:18-3:20 

2 . Dabalata gadifageenyaa 1:16-17 

3. Seensa boqonnaa 4-8 (Kes 3:28) 

B. Dhimbiibbaan dhiita'oo doktiriina murtiin amantiinii haaromsitootaan beekkama 

1 . Maartiin Luutar akka "qabxii olaanaafi iddoo giddu gala ergamaafi kitaaba qulqullu waliigalaa" 

2. Joon Kalviin akka "kitaabuma Qulqulluu waliigalaa keessati feetu dubbisni dursee qajeelummaa 
Waaqayyo Kiristoosiin keessaan ibsu hin jiru" 

C. Kun keessa lallaa kiristaanummaa tiyoolojiiti. Yaada kana hubachuun kiristaanummaa hubachuudha. 
Kun wangeela dhiimbiibbaa buufata lamaan akka Yohaannis 3:16 wangeela lakkoofsaaniiti. Kun 
mar'ummaaniifi lubbuu dhiyeessi wangeela Phaawuloosidha. 

Gaaffileen balballoommii furtuu sadiidha. 

1. Jechi "seera jedhu maalii 

2. Jechamni "qajeelummaa Waaqayyo" jedhu maalii" 

3. Jechamni "amanamaa" fi "amantii" jedhan maalii? 

48 



D. Ani jechoota "hunda" lak 22 (lak 29) fi "kennaa" lak 24)5:1, 17; 6:23) jedhaniif Waaqayyoon nan 
galateeffadha. 

Qoannoo jechaafi jechama 



3:21-26 

21 Amma garuuu karaa seerichaa utuu hin ta' in, karaan namni ittiin qajeelaa ta'u Waaqayyo biraa 
mul'ateera; seerrii fi raajonni karaa kanaafdhugaa ba'aniiru.22 Namni Yesu: Kristositti amanuudhaan 
fuula Waaqayyoo duratti qajeelaa ir ta'a; kana irrattis warra amanan hundumaaf garaagaruummaar hin 
jiru.23 Hundinuu yakkaniiru, ulfinni Waaqayyoo: isaanitti hir' ateera.24 Isaanumti immoo ayyaana 
Waaqayyo( isa karaa furii Yesus Kristos tola isaaniif kennameen qajeelota ni ta'u.25 Inni dhiiga isaa 
dhangalaasee du'uudhaar warra isatti amananiif mi' a araaraa haa ta 'uuf, Waaqayyo isa dhaabe. 
Waaqayyo ofii isaa qajeelaa akka ta'e mul'isuudhaa: kana godhe; obsa isaatiinis cubbuu namoonni kanaan 
dun hojjetan irra darbeeraaf.26 Bara sanaattis Waaqayyo qa. jeelummaa isaa argisiisuuf inni ofii isaa 
qajeelaa ta'uu isaa nama Yesusitti amanus qajeelaa gochuu isaa mul'iseera. 



3:21 "Garuuu amma" Phaawuloos kakuu moofaafi kakuu haarawaa walbira qabee bara dulloomaa ganiinsaafi 
bara haarawa qajeelummaa ilaale. Kun "yeroo amma kanaan" walmaddisa (lak 26. "garuuu amma" 6:22; 7:6) 
dha. 

H "amma ..." (karaa seerichaa utuu hin a'iin) Phaawuloos seera Muusee (KQSAH) ykn seera (KQSHH, TIV, 

NKQJ, NIV) walii galaan akka inni seensa boqonnaa kanaa keessati agarsiisu mirkansan jabaa rakkisaadha. 

Yaada kanaaf seerri yihudootaa haasa'a Phaawuloosiin ni argata. Namni cufti waldaya hamilee, qajeelcha 

hawaasaa keessaafi alaa ni cabsa. Rakkinni keenya akka nama kufeetti ofittummaa fi fedhii gidu gala godhame 

jiraachu malee qajeelcha nama Biroo hin feenu. (Uma 3) 

H 

KQSAH "qajeelchaa ta'uu Waaqayyoo" 

KJHH, KQSHH "qajeelummaa Waaqayyoo" 

TIV "karaa Waaqayyo nama qajeelaa godhee kaa'e" 

NKQJ "murtii Waaqayyo baraarsaa" 

"Qajeelummaaf ' dura waanti galu hin jiru. Kun amala Waaqayyoo hin agarsiisu, garuuu karaa Waaqayyo 
cubbamtoota dhiifamaafi fudhatama isaanii ergudha. Jechamni gaariin kun qabiyye tiyooloojii Rom 1:16-17 
keessatti hojiirra ooleera. Toftaan ifaan muldhae kun amantii Yesuus Kiristoos fannifame dha (lak 22,24-26) 

Dhugumatti jechi kun (dikaiosone) fi irraa tolchisaa (yaadanno 2:13 ilaali) yaada kana keessatti ka'una 
barbaachisummaa isa agarsiisa. (1:17; 3:5, 21, 22, 25, 26; 4:3, 5, 5, 9, 11, 13, 22; 5:17; 21; 6:13, 16, 18, 19, 20; 
8: 10; 9:28, 30, 3 1; 10: 3, 4, 5, 6, 10, 17). Jechi Giriikaa isa Kakuu Moofaa keessaa (tsadaq) innis "sadarkaa" ykn 
"safartuu" jechudha sadarkaa safaraa Waaqayyuma. Jechichi amala Waaqayyoo karaa Kiristoos sanyii namaa 
kufeef tola kenname dha. (2Qor 5:21) fedhii isaanii beekanii kenna Waaqayo fudhachun namaa of tultootaafi 
ofittoota _ keessattu cichitoota seeraafi amantii warra ta'aniif gammachiisaa ture. Mataduree adda 1:17 ilaali. 

H "Seerriifi raajonni karaa kanaaf dhugaa bahaniiru" kun hintaa sadeen aanoona Ibroota (seera, raajiifi 
barruu) keessaa lameen agarsiisa. Lameen jalqabaa kun hunda agarsiisu (yaadanno 3:19 ilaali) kun kan agarsiisu 
wangeelli bifa qophaa'ummaan Kakuu Moofaa keessatti (Luq 24:27, 44 HoE 10:3) qabameera. Yaada booda gala 
miti "Karoora B" ykn sagantaa daqiiqa dhumatti waldhahe miti (1:2) 

3:22 "Yesuus Kiristoos amanuudhaa" kun karaa "amantii Yesuus Kiristoosiini. Kun ijaarsa jechoota kan biraa 
irratti dhiibbaa kan uumudha (genitive) Gal 2:16 fi Filp 3:9 keessatti irra deebi'ameera, Rom 3:26; Gal 2:16, 20; 
3:22 keessa moo walfakkaati ni qaba. Sana jechuun (1) amanu ykn amanamumma Yesuus genitive matima ykn 
(2) Yesuus akka kaayyo amanamaa keenyaa _ genitive gochima wajjin waltti dhufeenya kan qabu jechuu dha. 
Ijaarsi seerlua inni Gal 2:16 keessaa #2 filannoo hundaan ol godha. 

Kun karaa murtii Waaqayyoo agarsiisa. Qajeelummaan Kiristos jirenya namaa keessati hojiirra kan oolu 
kennaa tolaa Waaqayyo isa Kiristoos keessaan (4:5; 6:23) darbu, isa amananaa/amantiin amantaan (Ef 2:8-9) 
fudhatamuufi guyyuujiraatamudha. (Ef 2:10) 

49 



H "HundumaaP wangeelli hundumaafi (lak 24, Isa 53:6, Ezk 18:23 Yoh 3:16-17, 4:42; lXim 2:4; 4:10; Tit 
2:11; 2Phex 3:9; lYoh 4:14) Maal dhugaa guddaan! Kun dhugaa filanno kitaaba qulqulluu madaalu qaba. 
Filannoon Waaqayyo akka ejjenno Islaamaa ykn cichitu kalviniistii gama kaaniirra, garuuu seera qabeessa kan 
ta'dha. 

Filannoon bara kakuu haarawaa tajaajilaafi male oogii miti! Waaqayyo nama kufe lubbu bituuf waadaa 
gale. (Uma 3:15) Waaqayyo sanyii namaa ni yaame, nifilate karaa saba Israa'el (Uma 12:3; Ba'u 19:5-6). 
Waaqayyo amantiidhaan karaa Kiristos filate. Waaqayyo yeroo hunda fayyisu irratti dursa ofii fudhata. (Yoh 
6:44, 65) Efesoon 1 Roomaan 9 doktiriina warra dur murtaa'ee jedhan tiyoolojiidhaan ammoo kan Augistiiniifi 
kalviniin nyaq godhame dubisa kitaaa qulqulluu isa jabaadha. 

Waaqayyo amantoota fayyina (murii) qofa miti kan filate garuuu akka eebbifamaniif (Ef 1:4, Qol 1:12). 
Kunimmoo kan inni firoomu (1) gita keenya kiristoosiin (2Qor 5:21) ykn (2) fedha Waaqayyo amala isaa ijoolle 
isaa keessa kaa'u. (Rom 8:28-29; Gal 4:19; Ef 2:10). Fedhiin Waaqayyo ijoollee isaaf qabu guyyaa tokko 
jannatati fi amma moo Kiristoosiin fakkaachuu 

Galmii dur raawwatamummaa qulqulla'ina, malee oogii miti. Waamichi Waaqayyo ijoollee Addaam 
murtaahaniif osoo hin taane hundumaa. Yaamicha gara amala Waaqayyotti (1 Tas 5:23; 2 Tas 2:13). Bakka 
jireenya qulqulla'aa dur murtaa'ummaa gara dunkaana tiyoolojiiti garagaalchuun toftaa tiyoolojii nama isa 
gaddisiisaa dha. Gingilchaan keenya yaada kitaaba qulqullu ni balleessa. 

Mataduree addaa ilaali. Filannoo (dur raawwatummaafi madaalli tiyoolojii barbaaduu 8:33 keessatti 

H "Warra Ajanan" Yesuus nama hudumaaf du'e. Hundi fayyuu ni danda'a. Qulqullummaan Iyyasuus 
jireenyasaanii keessa akka gale (1:16, Yoh 1:12; 3:16; 20:31; Rom 10:9-13; lYoh 5:13) kan godhu fudhanna 
dhuunfaa sanyii namootaati. Qajeelummaafi qalbii diddiranna (Marq 1:15; HoE 3:16, 19:20:31 fi yaadanno 1:5 
ilaali) Barruu kun fiixee fayyina duuniyaa muldhisa, garuuu hundi ni fayya miti. 

H "garaagaruummaan hin jiru" daandii tokkichaafi nam tokkicha karaan fayyina (yihudootaafi Ormootaaf) ni 
danda'ama. (Yon 10:1-2, 7; 11:25; 14:6) Abbaan fedhee fi kan fedhe Kiristoositti amanuun ni fayya (1:16; 4:11, 
16; 10:4, 12; Gal 3:28 Qol 3:11) 

3:23-26 Kun afaan Giriikitti hima tokko. 

3:23 

KQSAH, KJHH 

KQSHH "Hundi yakkaniiru, hanqataniiru 
TIV "namni hundi cubbameera, irraa baqatu qabna 

KQJ "cubbamaniiru, adabamaniiru." 

Kun golabbii 1:18-2:20TI. Namuu Kiristoosiin fayyuu ni barbaada (3:9, 19; 11:32; Gal 3:22; Isa 53:6) 
"yakkaniiru" waan amma irra jiru kan agarsiisudha. wayita "isaantti hirrateera" kan giddu galeessa yeroo ammaa 
agarsiisu dha. Jechamni kun dachaan kufaatii sanyi namaa waliigalaa Adaamiin (5:12-21) kufeefi dhunfaan 
ammoo ganiinsi isaa itti fufuu agarsiisa. Hiikkaa hammayyaa afaan Ingiliffaa keessa kan kana adda baase 
agarsiisu hin jiru. Akka tiyoolojitti lak 21 fi al-kallatiin lak 24 ni firooma. 

H "ulfina Waaqayyo" Kakuu Moofaa keessatti jechi Ibroota "ulfina" agarsiisu (kbd) innis jecha daldalaa 
(madaaltoo cimdii) yoo ta'u hikkaansaa "kan ulfaata ta'e" jechu ture. Wanni ulfina qabus akka gatii guddaa qabu 
ykn qabeenya ta'eti beekama. Yadni addeenya jechati dabalamee simboo Waaqayyoo ibsuu (Ba'u 19:16-18; 
24:17; Isa 60:1-2) eegale. Inni qofti ulfaaaafi kabajamaadha. Inni sanyi namootaa kufan galata dhiyaatuuf 
qophiidha. (Ba'u 33: 17-23; Isa 6: 15). Waaqayyo dhugumati karaa Kiristoos qofa beekkamu danda'a. (Erm 1: 14; 
Mat 17:2; Ibr 1:3; Yaq 2:1) 

Jechi "ulfina" jedhu hanga ta'e walxaxaadha (1) feetu qajeelummaa Waaqayooti walmaddisa (lak 21) (2) 
feetu mirkansa Waaqayyo agarsiisa (Yoh 12:43); (3) fakkenya Waaqayyoo sanyi namaa ittin uumame (Gen 1:26- 
27; 5:1; 9:6) isa booda ganee (Uma 3: 1-122), garuuu karaa Kiristoos bikkati deebi'a (2Qor 3:18). Jechi kun dura 
keessatti YHWHn sabasaa wajjiin jiraachu (Ba'u 16:7,10; Lew 9:23; lak 14:10) fi ammalle galma isaa ta'uu 
agarsiisa. 



50 



MATADUREE ADDAA : ULFINA 

Yaada kitaabni Qulqullu jecha "ulfina" jedhu qabu ibsuuf rakkisaadha. Ulfinni amantootaa wangeelaafi 
ulfina Waaqayyo malee kan ofiisaaniti hin bubatani (1:29-31 Erm 9:23-24) 

Kaku Moofaa keessatti jechi Ibrootaa "Ulfinaaf ' gita ta'e (kbd) jecha daldalaa madaalli jechudha. "Waan 
ulfina qabuuf inni ulfina qabus akka gatii qabeessa ykn qabeenyatti ilaalama. Jechi addeenya gara jechootaattis 
kan dabalame simboo Waaqayyo muldhisuuf (Ba'u 19:16-18, 24:17; Isa 60:1-2) Inni qofaan gatii qabeessaafi 
kabajamadha. Inni sanyi namaa kufeef gatata dhiyaatuuf qophiidha. "Ba'u 33: 17-23; Isa 6:5) YHWHn saba isaa 
wajjin jiraachuu (a'u 17:7 10, Lew 9:23; fi lak 1: 10f)fi ammalle galma isaata'uu agarsiisa 

3:24 "ayyana Waaqayyoon ... qajeeloota ni ta'u" kun yeroo darbe agarsiisa. Kun iddo ka'umsa wangeelaati - 
ulfina Waaqayyo isa qajeelumma kennu. (5:15-17; 6:23). Jechi Giriik "dhugomsuu" (dikaioo) hidduma 
(qajeelummaa"ti (dikaiosune) Waaqayyo hogganu dursa fudhata (Yoh 6:44,65). 

Lakkoofsa 24-25 fayyina ibsuuf dubbin dalga sadi jira (1) "dhugomuu" jecha seeraa "adaba hin qabne" 
ykn akka yakkama hin taane labsu" (2) "lubbu furuu" kun gabaa garbaa "bitani deeffachu" ykn "luba baasuu" 
irraa (3) "gatii dafqa" toftaa aarsaafi iddo muudaati. Kunis qadaada gabatee kakuu iddootti dhiigni aarsaa gaafa 
muudaa kaa'amudha. (Lew 16: Ibr9:5) 

MATADUREE ADDAA : RAGAAA Kakuu Haaraa FAYYINAAF 

Bu'urrisaa 

1. Amala Abbaa (Yoh 3:16), hojii ilmaa (2Qor 5:21) hojii afuuraa (Rom 8:4-16), hojmaata nama miti, gatii 
abboomi kafalamu miti, amanti miti 

2. Kennaadha (Rom 3:24; 6:23; Efs 2:5, 8-9) 

3 . Jireenya haarawaa, ilaalcha addunya haarawaa, Yaaqobiifi 1 Yohannis) 

4. Beekkomsa (wangeela), walooma (amananafi Yesuusiin) fi mala jireenya haarawaa (fakkeenya Kiristoos 
afuuraan gaggeeffamu) sadeen malee tokkichi qofaa hin ta'u. 

H "Kennaa" Phaawuloos yaada kana yeroo baayyee itti fayyadama. 

1 . Dorean, dabalgchima "tola" 

2. Drea, maqaa "kenna tolaa" 

3 . Doron, maqaa "kenna /Efs 2:8) 

4. Charisma maqaa "deebi tolaa" ykn "olmaa tolaa" 
(1:11; 5:15, 16; 6:23; 11:29; 12:6) 

5. Charisomai, gochima "oolma tola mirkansu" (8:32) 

6. Charis, maqaa, "oolmaa tolaa" ykn "kennaa tolaa" 
(4:4, 16; 11:5,6; Ef 2:5,8) 

H "Isa karaa furii Yesuus Kiristoos tola isaaniif kenname" Toftaan fayyina keenyaa Yesuus isa du'aafi 

du'aa ka'uu bakka nu bu'e. Xiyyeen kitaaba Quqlulluu hangamtu kafalamee miti ykn eenyutti kafalame. 

(Augistoos) garuuu dhugumatti sanyiinnamaa yakka cubbuufi adaa jalaa karaa isa garranii bakka buufameen 

baraarameera. 

(Yoh 1:29, 36, 2Qor 5:21; lPhexl:19) 

Lakkoofsichi daanga (ma 3:15) agarsiisa. Yesuus abaarsicha baate (Gala 3:3) ni du'e (2Qor 5:21) bakka 
namoota cubbuun kufanii, fayyinni feetu tola, garuuu rakasa moo miti. 



MATADUREE ADDAA : GATII FURAA/ LUBBUU BITTAA 

I. KAKUU MOOFAA 

A. Yaada kana kan agarsiisan jechoota Ibruu lamatu jira. 

1. Gaal, jechun "furuu" gatii baasanii. Jechi go'el jedhumoo dabala yaada, nama jaarsumma, 
miseensa maatii kan ta'e (fira furaa) dha. Mirgi aadaa furmaa meeshaa, horii, lafa (Lew 25:24) ykn aantee 
(Ruth 4:15, Isa 29:22) tiyoolojiidhaan gara YHWH isa Israa'eloota Misir jalaa baaseet darba. (Ba'u 6:6; 
15:13; Fr 74:2; 77; 15; Erm 31:11) Inni "lubbu furaa (Iyo 19:25; Far 19:14, 78:35; Fak 23:1; Isa 41:4; 
43:14; 44:6, 24 47:4; 48:17; 49:7, 26; 54:5, 8: 59:20; 60:16; 63: 14: Erm 50:34) 

2. Padah, jechuun "fayyisuu" ykn hiksisuu" 

51 



a. Lubbu bitaa isa duraa, Ba'u 13:13, 14 fi lak 18:15-17 

b. Qaamaan furuuniifi afuuraan furamu wajjiin dorgoma. Far 49:7, 8, 15 

c. YHWH "n saba Isra'eliin cubbuufi irra daddarbina ishe irraa ni fura. Ps. 130:7-8 
B. Yaadni tiyooloojiisaa waan firoomi sadii qaba 

1. Barbaad, hidhata, adaba, idhamtooatu jira 

a. qaamaan 

b. hawaasaan 

c. afuuraan (far 130:8) 

2. gatiin bitisummaaf, hiikkaafi deebisani ijaaruuf kafalame 

a. sabaaf, Israa'el (Deb 7:8) 

b. Matayaaf(Iyo 19:25-27; 33:28) 

3. Namni tokko akka jaarsaattiifi giddudeemtu ta'u qaba Go'al ti miseensa maatiiti ykn aante 
(Sun go'el) 

4. YHWH akka maatoomati of ibse. 

a. abbaa 

b. dhirsa 

c. aantee 
Furamni kan dhugoomu karaa YHWH ti gatiin bahee, furamnis argame! 

II. Kakuu Moofaa 

A. Yaada tiyoolojii kana ibsuuf jechoonni heddu ni jiru 

1. Agorazo ( lQor 6:20; 7:23; 2Phex 2:1; Mul 5:9 14:34) kun jecha daldalaa gatii waan tokkoof 
kaffalame agarsiisa. Nuyi saba dhiigaan bitamnedha. Jireenya keenyallee abbo,achu hin dandeenyu. Nuyi 
kan Kiristoosi. 

2. Exagorazo (Gal 3:13; 4:5; Efs 5:16; Qor 4:5) kunis jecha daldala keessatti. Du'a bikka 
bu'ummaa Yesuus agarsiisa. Yesuus abaarsa hojumaata seera (seera Muusee), namoonni cubbamoon hin 
goolabne baate. Abaarsa keenya (Deb 21:23) nuuf baate. Karaa Kiristoos, dhugaafi jaalalli Waaqayyo 
gara guutuu dhiifamaa, fudhatamaafi carraatti guddate. 

3. Luo, "walaboomsuu" 

a. Lutron "gatiin itti kaffalame (Mat 20:28; Marq 10:45) Isaan kun jechoota humnifa 
afaan Yesuusiin waa'ee dhufa isaatii gatii cubbuu baasuun addunyaa fayyisuu akka dhufe (Yoh 1:29) 
dubbatamedha. 

b. Lutroo "furuu" 
(1). Israa'eliinfuruuf (Luq 24:21) 
(2) . Saba furuufi dhiquuf of kennuu isaa Tit 2 : 1 4 
(3). Bakka bu'aa cubbu hin qabne lPhex 1:18-19 

c. Lultrosis "Furaa, fayyisaafi bilisa baasaa" 
(1). raajii Zakaariyaas, dhufaatii Yesuus, Luk 1:68 
(2) . Kadhaa Hanna Waaqayyotti Yesuusiif goote Luq 2:38 
(3). gaarumma Yesuus, aarsaa takka laatame Ibr 9: 12 

4. Apolytrosis 

a. Furmaa dhufaatii lammaa (HoE 3: 19-21) 
(1). Luq 21:28 
(2). Roomaa 8:23 
(3). Efeesoon 1:14; 4:30 
(4). Ibroota9:15 

b. Furmaa du'a Kiristoos 
(1). Roomaa 3:24 
(2). lQoronxoos 1:30 
(3). Efeesoniya 1:7 
(4). Qolaasiyaas 1:14 

5. Antilytron (lXim 2:6) kun akkuma (Tit 2:14) barruu murteessaadha. Isa furamuu du'a bakka 
bu'ammaa fannoo irratti Yesuusiin ta'eef guduunfaadha. Inni tokkicha fii fudhatama aarsaa hundaaf du'e. 
(Yoh 1:29, 3:16-17; 4:42; lXim 2:4; 4: 10; Tit 2:11; 2Phex 3:9; lYoh 2:2; 4: 14) 

52 



B. Yaadni tiyooloojii Kakuu Haaraa keessaa 

1. Sanyiin namaa cubbuuf gabRoomaa ra. (Yoh 8:34; Rom 3:10-18, 6:23) 

2. Hidhatni sanyiin namaa cubbutti qabu Kakuu Moofaa keessati seera Muusee (Gal 3) fi lallaa Yesuus 
tullu irratti (Mat 5-7) godhe muldhae. Hojimaatni namaa du'a fide (Gal 2:14) 

3. Yesuus, inni cubbu hinqabne hoolichi Waaqayyoo, bakka keenya dhufee, du'e (Yoh 1:29; 2Qor 5:21). 
Cubbuu jalaa waan huyi bitaneef Waaqayyoon tajaajilla (Rom 6) 

4. Garagaalchaan YHWH fi Yesuus "aantee" dha, bakka keenya hojjetu. Kunis maatummaan itti fiifa 
(Aba, dhirsa, ilma, obboleessa, aantee) 

5. Furmaanni gatii seexaanaaf kaffalame miti (tiyoolojii bara giddu gala) garuuu karaa araarri sagalee 
Waaqayyoofi dhugeessa Waaqayyoo, jaalala Waaqayyoofi Kiristoosin dabarse kennunidha. Fannicha 
irratti nageenyi debi'e, ganiinsi sanyi namaa dhiifame, fakkeenya Waaqayyo ilmaan namootaa irratti 
hojiitti waan debi'eef waloomni debiteeti. 

6. Ammalle, garfuldura furamni jiru (Rom 8:23, Efs 1:14; 4:30) qaama du'aa ka'uufi Waaqayyotti 
dhiyaachutujira. 



3:25 

KQSAH "Waaqayyo isa dhaabe" 

NAJV "Waaqayyo isa dabars" 

KQSHH "Waaqayyo isa muldhise" 

TIV "Waaqayyo late" 

KQJ "Isa Waaqayyoon dibame" 

Kun yeroo giddu galeessaa(aorist middle indicative) kan agarsiisudha (aorist middle indicative). 
Jechuunis Waaqayyo fedha garaa isaafi akeeka isaa karaa du'a Kiristoos (Efs 1:9) muldhiseera. Karoorri lubu 
oolchuu Waaqayyoo bara baraa aarsaa Yesuusidha (Isa 53:10; Mul 13:8) yaadannoo 9:11 ilaali. 

Jechi Giriikii endeiknumai (endeixis, 3:25,26) jedhu Roomaan keessatti (2:15; 9:17,24; LXX Ba'u 9:16) 
yeroo heddu itti fayyadameera. Hiikkaan isaa inni ijoo hojjechuu ykn agarsiisudha. Waaqayyo akka namoonni 
akeeka furumsaa, karooraafi qajeelummaa isaa hubatan barbaada. Yaadni kunis ilaalcha addunyaa kitaaa 
Qulqulluu lafa ka'aa. 

1 . Waa'ee amala Waaqayyoo 

2. Waa'ee hojii Kiristoos 

3 . Waa' ee fedha namoomaa 

4. Waa'ee akeeka furamsaa 

Waaqayyo akka hubannoo qabaannu barbaada! Yaadni kun hubanno Kiristaanummaa sirriif 
murteessadha. Jechonni tokko tokko walxaxaa ykn hikka heddu qaban, gara waraansi guutumma ifaafi 
qajeelaadha. Yaadni kun bakkalcha tiyoolojii Kakuu Haaraati. 

H 

KQSAH "dhiiga isaa dhangalaasee" 

KJHH "dhiiga isaatiin gatii baafame" 

KQSHH "dhiiga isaatiin aarsaa muudaa" 

TIV " dhiiga isaatiin karaa cubbuun namaa dhiifamu ta'e" 

KQJ "araara injifachuuf lubbuu isaa aarsaa godhe." 

Bara Giriikoo-Roomaa jechi kun yaada walooma deebisanii michoomfachuu, gatii kaffaluun, garuuu bifa 
Septuagint miti. Kaniin fayyadaa lures Septuaint fi lbr 9:5 keessatti yoo ta'u hiikkaansaas "taa'umsa ulfina" isa 
qadaada gaatee kakuu ido qulqulluu qulqullaa'aa, iddoo muudaa itti muudamu gaafa muudamaa (Lew 16) 

Jechii kun yoo hojiirra oolu bifa cubu dhiinsuu Waaqayyoo hin xiqqeessinen, garuuu gaarumma inni 
cubbamtoota qabuu mirkanneessa. Mariin gaarii kitaaba James Stewar:- Aman in Crist, ful 214-224 keessati 
argama. Karaan itti waan kana xumuran tokko jechicha hiikun hojii Waaqayyo kiristoos keessaan "aarsaa gatii 
guddaa baafameera" ykn "human gatii qabeessa" 

"Dhiiga isaatiin" jechuun Ibrootaan aarsaa bakka bu'ummaan ta'e garraamii hoolicha Waaqayyo 
agarsiisuuf (Yoh 1:29) dhati yaada kana guutummatti hubachuuf Law 1-7 fi guyyaan muudaa boqonnaa 16 

53 



murteessaadha. Dhiigni jireenya cubbu malessa yakkamtooa bakka buufamee kenname agarsiisa (Isa 52:13- 
53:12) 

H "Karaa amantii" Ammas asitti (1:17; 3:22, 25, 26, 27, 28, 30) kun toftaa faayidaa eenyuufu karaa du'a 
bakka bu'ummaa Yesuus jirudha. 

Guutoon kun barreeffama durii keessaa hambifamera. Isa jaarraa 5 th (Barruu Giriik Chrisostoomin 
fayyadamu) fi isa jaarraa 12 MS (2127) ti. Barreeffama Giriik duri hunda keessatti makamera. Gariin "amantii" 
wajjin waan duraan galu qabu gariin hin qaban, kun hiikkaasaa hin jijjiiru. YBS makama isa hanga B (shakki 
wajjin) taasisa. 

H "qajeelaa akka ta'e muldhisudha" Waaqayyo amala isaafi sagalee isaaf dhugeessadha (Mat 3:6) Bara 
Kakuu Moofaa lubuun cubbu qabdu ni duuti. (Ezq 18:4,20) Waaqayyo akka jedhetti yakkama bilisa hin baasu 
(Ba'u 23:7) jaalalli Waaqayyoo namoota kufaniif qabu guddaadha; odoo nama ta'ee, seera guuteefi bakka 
namooma kufee du'ee ni jaallata. Jaalalliifi haqxi Yesuus irratti wagaye. (lak 26) 

H 

KQSAH, KJHH 

KQSHH "lubbuu namoonni dur hojjetan irra darbee" 

TIV "dur obsaan cubbuu namoota irra ilaaleef" 

NKQJ "yeroo dur, lubbuun adaba malee dabarti." 

Jechi "irra darbee" jedhu paresis as Kakuu Haaraa keessati malee Septuagint keessatti miti. Abaatu 
Giriikiifi Jeroom gara hiikka barreeffama Giriikitti geesani "dhiifama liqaa" (Moulton fi Milliqan ful 493) 
godhan. Haa tauti \, Pare\iemi, goochima inni irraa dhufe jechuun "bira darbuu" ykn "gadhiisii" (Luq 1 1 :42)dha. 

Kanaaf gaaffiin jiru Waaqayyo cubbuuf dhiifama kan gochaa ture hojii Kiristoos fulduaa ilaaleeti moo 
ykn du'a Kiristoostu rakkoo cubbuu hiiku beekeeti? Deebiin walfakkaata cubu namootaa darbe, amma, fi dhufu 
aarsaa kiristoosiin hiikkame. 

Kun hojii darbe ulfina Waaqayyoo gochaa Kiristoosiin fulduratti ilaaledha. (HoE 17:30, Rom 4: 15: 5: 13) 
akkasumas gocha ammaafi fulduraa (lak 26) Waaqayyo cubbuu xiqqeesse fudhate hin beeku hin fudhatu; garuuu 
aarsaa Yesuus akka furmaa guutuu fi isa xumuraa ta'e gantumaa namaafi addaan cita waloomaa hiiketi fudhata. 

3:26 Jechi "qajeelummaa" lak 25 keessa jiru etimolojikaalaan jecha "sirrii" fi "dhugaabaasa" lak 26 fi firooma. 
Waaqayyo amalli isaa amantoota irratti karaa amantii kiristoosiin akka ta'u ni fedha. Yesuus qajeelaa keenya ta'e 
(2Qor 5:21) garuuu amantoonnis qajeelummaa isaan, fakkeenya isaan mirkansu qaban (Rom 8:29). Mataduree 
Adaa 1:17 ilaali. 

KQSAH (FOOYYA'E BARRUU 3:27-30 

27 Egaa maaliin of jajna ree? Waan ittiin of jajnu tokkc illee hin qabnu, seera maaliitiin dhabna? 
Akka abboommi seeraatti hojjechuudhaanii? Waawuu, akka abboommii aman. tiitti jiraachuudhaan 
malee.28 Namni waan seerri abboomL hojjechuudhaan utuu hin ta' in, amanuu duwwaadhaar Waaqayyo 
duratti qajeelaa akka ta'u cimsinee ni barsiifna 29 Waaqayyo keenya Waaqayyo warra Yihudootaa 
duwwaa dha moo? Saba warra Yihudoota hin ta'iniifis Waaqayyo mitii ree'! Eyyee, inni saba warra 
Yihudoota hin ta'iniif immoo Waaqayyoo dha. 30 Waaqayyo tokkicha erga ta' ee, saba Y ihudootaa warra 
dhagna qabatan amantii isaaniitiin, saba warra kaan warra dhagna hin qabatinis amantiidhuma isaaniitiin 
qajeelota isaan ni godhata. 

3:27 "Egaa maaliin of jajna ree?" jiraachuun "of jaja" of tuulu yihudootaa (2: 17,23) calaqisiise ta'a. Wangeelli 
of-gaddeebisuudha kunftuun sanyi namaa (yihudoonniifi Ormi) humaa ofii gochuulee hin dadna'an (Efs 2:8-9) 
mata dure addaa : of jaja 2:17 ilaali. 

H "Tokkolle hin qabnu" Jechi kun (ek (ala)ti kleio (cufu) asiifi Gal 4:17 keessati fayyade. Jechins "cufu" 
dha. 

H "Akka abboomii amantiitti" kakuun haarawaa Waaqayyo Erm 31:31-34 jiru hojii irrati osoo hin taane 
amantaa (amanannaa) amantii (pistis) irrati amalaafi abdisaa ulfinaani. Lameen kakuu Moofaafi haarawaan sanyi 

54 



namaa kufe gara amala (qajeelummaa) Waaqayyotti deebisudha. Moofaan seera alaan haarofti qalbii haarawaan 
(Hizq 36:26-27) galmi sanuma! 

3:28 "Waan seerri aboomu hojjechuudhaan utuu hin ta'iin amanuu duwwaadhaan" kun dhimbiibaa 

3:21-26 fi dureegeree boqonnaa 4-8 (2Xim 1:9, Tit 3:5)ti. 

Fayyinni keena tolaa karaa amantii Kiristoosin hojjetamee raawwaamee (3:24; 5:15, 17; 6:23; Efs 2:8- 
9)ti, Haata'uuti biKakuu Haaraainni "gatii baasisa" jireenya aboomii, tajaajilaafi waaqeffannaadha (Gal 5:6; Efs 
2: 10; Filp 2: 12; fi Yaadanno 1:5 ilaali) 

3:29 Akeekni Waaqayyo yoo mara namoota fakkeenya isaan (Uma 1:26, 5:1; 9:6) tolfaman hunda furuudha. 
Abdiin furamsaa inni Uma 3:15 irraa kan hundaati. Abraahamiin filiate akka inni moo addunyaa filatuuf (Uma 
12:31; Ba'u 19:4-6, Yoh 3:16) 

Lakkoofsi kun, akkuma 3:9, mudama waldaa Roomaa hoggantoota yihudoota amananii feetu sababa 
Nero, Roomaa gadhisanii bahaniifi gaggeessisoota Oromoota amananii, isaan sana bakka bu'an agarsiisa. 
Boqonnaan 9-11 muddamuma kana agarsiisa. 

3:30 

KQSAH "Waaqayyo tokkicha" 

KJHH "eegi Waaqayyo tokko jiraatee" 

KQSHH "eegi Waaqayyo tokkicha ta'e" 

TIV "Waaqayyo tokko" 

KQJ "eegi Waaqayyo tokkichi qofti jiraatee" 

Kun hima gita haalaa yeroo jalqabaati isa kallatti barreessichaan ykn akeeka barreeffamaaf dhugaadha 
jedhame tilmaama. Yoo Monoteyizim dhugaa ta'e, (Ba'u 8:10; 9:14; Deb 4:35, 39; 6:4; ISam 2:2, 2Sam 
7:22:22:32; IMot 8:23; Far 86:8, 10; Isa 43: 1 1; 44:6,8; 45:6-7, 14, 18, 21-22; 46:5,9: Erm 2: 1 1; 5:7; 10:6; 16:20). 
Inni Waaqa saba hundaa ta'u qaba. 

H "warra dhaqna qabatan qajeelota ni godhata" jechi Giriik "qajeelota" jedhu hidda "qajeelummaa" qaba. 
Mata duree addaa 1:17 ilaali) Waaqayyo wajjiin qajeeloo ta'uuf karaa tokko qofaatu jira (Rom 9:30-32) Waaqaan 
lameen fayyinaa amantiifi qalbi diddirannadha. (Marq 1:15; HoE 3:16, 19; 20:21. Yadanno 1:5 ilaali). Kun 
dhugaa yihudootaafi Giriikotaaf jirudha. 

H "amantiidhaan ... amantiin" walmaddinsa beekkamaatu gaalima lameen giddu jira. durgalee ek fi dia asitti 
walfakkeenya ibsu garaagaruummaan hin eegamu. 

3:31 

31 Egaa immoo amantii kanaan seera diigna jechuu dha moo ree? Waawuu, kun raawwatee ta'uu 
hin danda 'u, seera jabeessinee dhaabna malee. 

3:31 

KQSAH "Egaa moo amantii kanaan seera diigna jechudhaa ree?" 

KJHH "Egaa moo amantiidhaan seera kana gatii dhabsiifnaa? 

KQSHH "Amantiidhaan seera kana irra garagaallaaree" 

TIV "Amantiidhaan seera irraa hin garagaalla jechuudhaa 

KQJ "Amantiin seera bakka dhabsiisa jechuu keenyaa 

Kakuu Haaraa isa Kakuu Moofaa bifa lamaan ibsa 

1. In afuurame, mul'anni Waaqayyo kenne hin darbu (Mat 5: 17-19; Rom 7: 12,14,16) 

2. Ni dulloome, ni darbes (lbar 8: 13) 

Phaawuloos jecha "duwweessuu" si'a digdami shan itti fayyadamera. Hiikkaan isaas "duwwaa gochuufi 
gatii dhabsisu", "human dhowu", fi "hojii dhorkdu"dha. Matadure addaa 3:3 ilaali Phaawuloosiif seerichi 
hidhaadha (Gal 3:23) fi barsiisaadha. (Gal 3:24) garuuu jireenya bara baraa hin kennu. (Gal 2:16, 19, 3:19) 

55 



Bu'uura balaaleffannaa namootaati (Gal 3:13, Qol 2:14). Seerri Muusee akka muldhataafi qormaata haamileet 
"akka mukkaa beekkomsaa gaariifi yaraati" tajaajia. 

Waan Phaawuloos "Seera" jedhutti gonkuma dhabuutu jira 

1 . Hoj ii qaj eelummaa yihudootaa 

2. Waltajjii Ormoota amanani gara fayyina Kiristoositti ittin darban (yihudoota galaatiyaatti) 

3. Waaltoma ittin namni hundi kufe (Rom 1: 18-3:20; 7:7-25; Gal 3: 1-29) 

H "Seera jabeessinee dhaabna malee" Ifa gaalee duraan, Guutoon kun maal jechudha? Kaniinni agarsiisu. 

1 . Seerichi karaa fayyinaa otoo hin taanee qajeelcha haamilee itti fufinsaati 

2. "qaj eelummaa amantiin" isajedhu qoree baasa(3:21; 4:3) (Uma 15:6; Far 32:1-2,10-11) 

3. Dadhabinni seerichaa "gantummaan namaa, Rom 7, Gal 3 guutummaatti du'a Kiristoosiin, 8:3-4 bakka 
gahe. 

4. Akeekni mul'ataa fakkeenya Waaqayyoo nama keessatti deebisanii dhaabuudha. 

Seerichi, qorannoo qajeelummaan booda, qajeelcha qajeelummaa ykn fakkeenya kiristoosummaa ta'e. 
Mata duree addaa ilaalcha Phaawuloos seera Muuseef qabu" 13:9 ilaali. 

Garagaalchi rifaasisaan seerichi qajeelummaa Waaqayyo dhaabuuf hanqate, garuuu karaa duwwoomsu, 
kenna Waaqayyo ulfinaan karaa amantiin, kiristaanonni jireenya qajeelaa jireenya Waaqayyo jiraatu. Serichi 
galma kan ga'e hojii namaan odoo hin taanee, tola Waaqayyoo Kiristosi kenneeni malee, "Dhaabuu"dhaaf mata 
duree adda". "dhaabii" 5:2 ilaali. 



GAAFFIILEE MARIIDHAA 

Kun ibsituu qajeelcha qo'annooti. Kanaaf hiikkaa keef kitaaba qulqulluuf ittigaafatamoodha. Tokkoon 
tokkoon keenya ifa qabnu keessa socho'u qabana. Ati, kitaabni qulqullu kee fi afuurri quqlulluu hiikkaa keessati 
dursitoota. Ibsaa wajjin walitti laaquu hin qabdu. 

Gaaffileen marii kun dhimmoota gurguddoo kutaa kitaaba kanaa irrati akka xiyyeeffattu sigargaaruuf kan 
qophaa'edha. Isaanis ilaalcha dadammaqsuu malee isu kan barbaadan miti. 

1 . Roomaa 3 : 2 1 -3 1 j echa mataa keen dhimbiibi . 

2. Maaliif Waaqayyo cubbuu namoota kan duriif irra darbeefii? Lak 25? 

3. Amantoonni Kakuu Moofaa akkamitti cubbuu isaaniitti fayyani (3:25)? 

4 . Akkamitti amantiin karaa Iyyasuus seera mirkansaa 3:31? 



56 



ROOMAA 4 



HIRAMSA BUUFATAA HIIKKAA HAMMAYYAA 



YBS 



KJHH 



KQSHH 



TIV 



KQJ 



Fakkeenya 
Abraaham 

4:1-12 



4:13-25 



Abraaham amantiin 
dhugaa bahe 

4:1-4 

Daawit dhugaa wal 
fakkaatu argate 

4:5-8 

Dhaqna qabaa dura 
dhugaa bahe 

4:9-12 

Abdiin amantiin 
mirkanaahe 

4:13-25 



Abraaham amantiin 
dhugaa bahe 

4:1-8 



Fakkeenyumma 
Abraaham 

4:1-8 



Abraaham amantiin 
dhugaa bahe 

4:1-8 

Dhaqna qabaa duraa 
dhugaa bahe 



4:9-12 

Dhugaa hidda 
dhaloota Abraaham 

4:13-15 

4:16-25 



4:9-12 



4:13-15 



4:16-25 



4:9-12 

Abboommi seeraan 
dhugaan hin baahe 
4:13-17 

Amantii Abraaham 
fakkeenya kiristaanumma 
4:18-25 



MARROO DUBBISAA SADII 

FEDHA BARREESSAA KA 'UMSAA SADARKAA BUUFATAATTII HORDOFUUN 

Kun ibsituu qajeelcha qo'annoo, kanaaf hiikkaa keetiif, kitaaba qulqulluu keetiif, ittigaafatamaadha. 
Tokkoon tokko keenyaa ifa qabnu keessaa socho'uu qabna. Ati, kitaabni qulqulluu keefi afuurri qulqulluu 
hiikkaa keessatti dursitoota. Ibsaa wajjiin walitti laaquu hin qabdu 

Boqonnicha taa'umsa tokkoon dubbisi. Dhimma isaa addaan baafadhu. Hiramsa dubbii kee hiramsa 
hiikkaale shaman olitti ibsamanii jiraniin bira qabii ilaali. Buufanni afuurahun miti, garuuu fedha barreessaa 
ka'umsa hordofuuf furtuudha, sun moo ifa hiikkoti. Buufanni dhimma tokkofi tokko qofa qaba. 

1 . Buufata duraa 

2. Buufata lammeessoo 

3 . Buufata sadeessoo 

4. kkf 
Ilaa Qabiyyee 

A. Tiyooloojiin Phaawuloos rifaasisaan inni 3:21-31 keessatti barreeffame sanyii namaa kufe tola 
Waaqayyoon mirga argachuusaa, guutummatti seera Museen alatti, kan mirkaneessedha. Phaawuloosiis 
kun kalaqa akka hin taane mirkanfachu yaale (3:21b) Kakuu Moofaa irraa fakkeenya Abraahamiifi 
Daawit (lak 6-8) dhiyeessuun 

B. Roomaan 4 fakkeenya seera Muusee Uma-Deb, keessaa baafameen doktiriina amantiin dhugaa bahuu 
yihudootaaf, barreeffama Muusee keessaa waraabuun ulfina tiyooloojii qaba, keessattu Abraahamiin 
hidhatee, isa akka abbaa yihudootaati ilaalamun. Daawit akka Masiih isa dhufuutti ilaallama ture 
(2Sam7). Muddamni Roomaa ture garee amantoota yihudootaafi amantoota Ormaa gidduu ture marii 

57 



haala kanaa ture. Gaggeessitoonni kiristaanota yihudii Neroodhaan (isa safuu yihudootaa hunda 
balleesse) dhiibamanii Roomaa gadhiisanii bahani. Yeruuma sana hoggantoota kiristaana Ormaan bakka 
bu'an. Deebiin garee duraa sadarkaa gaggeessummaa irratti waldiddaa uume. 

C. Roomaan 4 kan agarsiisu. Sanyiin namaa kufe amantiifi qalbii diddirannaa Waaqayyoof godhuun walitti 
dhufeenya ifa afuuraan qabuun fayya (Uma 15:6; Rom 4:3) karaa hedduu kakkuu haarawaan (wangeelli) 
kakuu moofaa irraa (Erm 31:31-34, Hizq 36:22-38) garaagar miti. 

D. Qulqullummaan karaa amantii akkanaa kun hundaafu banaadha; patriyaarchii ykn Israa'eloota qofaaf 
miti. Asitti Phaawuloos dubbi tiyoolojii isa guddisuufi dagaagsuuf Abraahamitti qabate, isa Galaatiya 3 
keessatti dursee eegale saniif. 

Qo'annoo jechaafi Gaalee 



4:1-8 

*Kana irratti waa'ee Abrahaam abbaa sanyii keenyaa maal jenna ree? Waaqayyo duratti maal 
argate? 2 Abrahaam waan hojjeteen qajeelummaan utuu lakkaa'ameeraaf ta'ee, Waaqayyo duratti yoo 
ta'uu dhabaate iyyuu, kan ittiin ofjaju ni qabaata ture.3Caaffanni qulqullaa'aan waa'ee isaa maal jedha 
ree? "Abrahaam Waaqayyoon amanate, kunis qajeelummaatti lakkaa'ameef" jedha.4 Beenyaan nama 
hojjeteef baafamu, gatii argachuun isaafta'utti lakkaa'ama malee, akka kennaa tolaatti hin lakkaa'amu. 

5 Namni akka seerri abboomutti hin hojjenne garuuu Waaqayyo irraa fagaachuu isaa beekee, Waaqayyo 
isa qajeelaa nama godhutti yoo amane, amantiin isaa qajeelummaatti ni lakkaa'amaaf. 

6 Namni, waan seerichi abboomu utuma hin hojjetin Waaqayyo qajeelummaa lakkaa'uuf, gam 

machuu akka qabu Daawit dubbateera, "Warri seera irra daddarbuun isaanii dhiifameef, warri cubbuun 
isaanii akka deebi'e hin argamne 7 godhameef haa gammadan! 8 Namni gooftichi cubbuu isaa itti hin 
lakkoofne haa gammadu" jedhe. 



4:1 "Kana irratti waa'ee Abraaham abbaa sanyii keenya maal jennaree." Maqaa Abraaham jechuun "Abbaa 
saba baayyee' (lak 16-18) ti. Maqaansa duraa Abraam jechuu "Abbaa ol qabamaa." Jechuudha. 

Teeknikni barreeffama asitti fayyadame "tuqa dubbii dha. (4:6; 6:1; 7:7; 8:31, 9:14,30) Sababni inni 
Abraaham fayyadameef (Uma 11:27-25:11) akka fakkeenyaatti (1) yihudoonni hojii galataa sanyiisaanii keessatti 
ni jaalata (Mat 3:9; Yoh 8:33, 37,39 (2) amantiinsaa seera Muuseef kenname waan dursuuf (Ba'u 19-20) ykn (4) 
inni barsiisota sobaan wana fayyadameef (yihudootaafi Galaatiyaanota) 

H "fooni" mataduree Addaa 1:3 ilaali 

4:2 "yoo" kun haala hima gita duraati yookiin ingilifatti (first class conditional sentence). (A.T. Robertson, Word 
picture, Jil 4, ful. 350) kallatti barreessichaan ykn akeeka barreeffamaan dhugaadha jedhame tilmaamama. Kun 
fakkeenya gaarii haala hima gita duraati ti sunimoo isuma dhugumaatti yoo deebinu soba ta'a. Garuuu tiyoolojiif 
nu gargaara. (lak 14) 

H "hojiin qajeelummaan" kun faallaa qajeelummaa amantiin" kiristoos isa jedhuuti. Fayyinni karaa namootaa 
akkanaa kun (4:4) yoo danda'ame, hojii Kiristoos gatiid habsiisaa. Haa ta'uuti Kakuu Moofaa sanyiin namaa kufe 
akkan hojii kakuu Waaqayyoo hojjechuu dadhabe nu agarsiisa. Knaafuu, Km abaarsa ta'e, murtiin du'a ta'e. (Gal 
3:13; Qol 2:14) 

Beektonni Macaafa Qulqulluu Yihudootaa, Abraaham seera Muusee dura jiraachu isaa ni beeku. 
Garuuu inni ni ta'a jedhe seericha beekuun akkan eege ni amanu (Lallaba 44:20) 

H "kan ittin of jaju ni qabaata ture." Qabiyyeen kun barreeffama Phaawuloos keessatti muldhataa ture." 
Dhugdubbeensa akka Fariisonni rakkoo kanaaf itti murteessani (3:27; lQor 1:29; Efs 2:8-9) mataduree addaa: of 
jajuu 2:17 ilaali. 

4:3 

KQSAH, KJHH 

KQSHH, TIV "Abraaham Waaqayyoon amane" 
KQJ "Abraaham amantiisaa Waaqayyorra godhate" 

58 



Kun waraabbii Uma. 15:6 irraa waraabame. Phaawuloos boqonnaa kana keessatti si'a sadii (4:3, 9, 22) 
fayydame. Kunis hubannoo fayyinaa tiyoolojii Phaawuloos keessatti garraamummaa, doggogor maleeyummaa, 
ykn amanamoomuu, kunis ittin ibsa Waaqayyo malee keenya miti. Innis jecha Ibrootaa (emun, emunah) jedhu 
hiikkaansaas "dhaabbi ykn ejjenno tolu" jechudha. Amantiin fayyina tuutaa sammuu (tuuta dhugaa) aarsaa 
fedhinnaa (murtii) jireenya haamilee (mala jireenyaa) fi walitti dhufeenyaa (ani haa dhufuu namootaati). 

Amantiin Abraaham masiih fulduraa irratti miti, garuuu abdii Waaqayyoon ijoolleefi sanyii akka godhatu 
(Uma 12:2; 15:2-5; 17:4-8; 18:14). Abraaham waan kanaaf Waaqayyoon amanee deebii kenna. Waa'ee abdii 
kennameef ammallee Abakkiifi rakkina qaba ture, dhugoomufis waggaa ammallee Waaqayyoon fudhatameera. 
Waaqayyo sanyi namaa dadhabaa warra isaafi abdii isaatti amantiin deebisan, utuu amantiinsaanii hanga ija 
sanaafica (Mat 17:20) taateeyyuu wajjiin hojjechuufi fedha qaba. 

4:3, 4, 5, 6, 8, 9, 10, 11, 23, 24 
KQSAH, KQSHH "isaaf herregame" 
KJHH "isaaf lakkaawame" 

TIV "Waaqayyo fudhateef ' 

KQJ "amantii kun ni ilaalame" 

"...f ' kan agarsiiftu amantii Abraahamiifi abdii Waaqayyooti "herregame" (logizomia) jecha lakkoofsaafi 
hikkaanis "kaa'ame ykn herrega tokkotti kuufame" (LXX Uma 15:6; Lew 7:18; 17:4) jechudha dhugaan kun 
bareedee 2Qor 5:21 fi Gal 3:6 keessatti ibsameera. Phaawuloos Uma 15:6 fi Far 32:2 sababnisaas lameenu jecha 
"herregame" jedhutti hermenetiksi barsiisotaan fayyadamaniidha. 

Kakuu Moofaa jecha kana septuaginf fayyadama jecha hojjeettoota baanki miti Dan 7:10; 12:1, 
Kitaabonni dubbi dalgaa lameen kun (yaadanno Waaqayyoo) 

1 . Kitaaba hoj ii ykn yaadannoo 

(Far 56:8, 139:16; Isa65:6 ; Mai 3:16; Mul 20:12-13 

2. Kitaaba jireenya (Ba'u 32:32; Far 69:28; Isa 4:3; Dan 12:1 Luq 10:20; Filp 4:3; Ibr 12:23; Mul 3:5; 13:8; 
17:8; 20:15; 21:27) 

Kitaabni kun amantiin Abraaham Waaqayyo biratti akka qajeelummaatti lakkaa'eef "kitaaba jireenyaa" 
jedhama. 

4:3, 5, 6, 9, 10, 11, 13, 22, 25 "akka qajeelummaatti" kun Kakuu Moofaa keessatti jecha " Safartuu" 
(tsadak) ta'e muldhateera. Jecha ijaarsa ta'e amala Waaqayyoo agarsiisuudhaaf ooleera. Waaqayyo sirridha 
namoonni hundi yakkamaadha. Kakuu Haaraa keessatti gita, miira seerummaa (qo'annoo) isa jireenya 
Waaqayyotti nama geessu ta'ee argama. Galmi Waaqayyo kiristaana hundaaf qabu, amala isaa ykn bifa biraan 
kiristoosin fakkaachuudha. (8:28-29, Gal 4: 19) mata duree addaa 1:17 ilaali. 

4:5 keessi dubbi amantiidha. Waaqayyo isa otoo hojii namootaa irratti of hingatiin hanga dhumaatti of 
muldhiseef deebi kennudha. Kun jechuun nuyi takkaa fayyinaaniifi afuura cuubamnee jennaan malli jireenya 
keenyaa hin barbaachisu jechuu miti. Galmi kiristaanummaa du'an jannata dhaalu qofa miti, amma irraa qabee 
jireenya kiristoosii fakkaatu jiraachuus malee. Nuyi kan murtiitti dhiyaanne ykn hojii keenyaan dhugaa baanee 
mirga argachuuf fayyine miti, kan lubbuu bitamne hojii gaariifidha. (Efs 2:8-9 fi 10) Tomasfii 1 Yohannis) 
jireenyi jijjiirameefii jijjiiramaa jiru mallatto fayyinaati. Birmadoomuun eebbifamu. 

H "Amantii" mataduree addaa gadii ilaali 



MATADUREE ADDAA : AMANTII (PISTIS (Maqaa) PISTEUO (gochimee) 
PISTOS (addeessa) 

A. Kun jecha barbaachiso kitaaba Quqlulluuti (Ibr 1 1: 1,6) dhimma lallaba Kiristoos duraature. (Marq 1:15) 
ulaagaalee kakuu haarawaajiru: qalbii diddirannaafi amantii (1:15; HoE 3:16, 19, 20:21) 

B. Etimoloojii isaa 

1. Jechi "amantii" jedhu Kakuu Moofaa keessatti garraanummaa, amanamummaa, ykn amanama 
qabaachuufi umama Waaqayyoo ibsudha malee keenya miti 

2. Jecha Ibrootaa (emun, emunah) "mirkana ta'uu ykn dhaabbi godhachuu" jechudha. Amantii fayyinaa 
jechuun dhugaa sammuu (tuuta dhugaa), jireenya haamile (mala jireenyaa) fi jalqaba walitti 
dhufeenyaa (ana haa dhufuu) fi fedha aarsaa (murtii) naannichaati. 

C. Ittifayyadamni Kakuu Moofaa 

Kan hubatamu qabu amantiin Abraaham Masiih isa fuula duraa irratti hin turre, garuuu abdii Waaqayyoon 

59 



dhalas dhaaltootaas argate (Uma 12:2; 15:2-5; 17:4-8; 18:14) Abraaham sagalee abdii kanaaf deebii kan 
kenne Waaqayyoon amanuudhaani. Inni ammallee shakkiifi rakkoolee waa'ee abdii kanaa ni qaba ture, 
isa dhugoomuuf waggaa kudha sadii itti fudhate kanaaf. Amantiisa hirdhu, haa ta'uti, Waaqayyoon 
fudhatameera Waaqayyo ilmaan namootaa dadhaboo gara isaafi abdii isaa ilaallanii, amantii hanga ija 
sanaaficaa taatu (Mat 17:20) wajjiin hojjechuuf fedhaqaba. 

D. Itti fayyadama Kakuu Haaraa 

Jechi amantii jedhu jecha Giriik (pisteuo) jedhu irraa kan argame yoo ta'u "amantii" "amanamaa" ykn 
"amanama" fi hiikkama. Fkn maqaan kun wangeela Yohaannis keessatti hin muldhanne, garuuu 
gochiman tajaajileera. Yohaannis 2:23-25 keessatti quqlullummaan saba Yesuus isa Naazireet masiicha 
marsee ture hin shakkisiisa. Fkn Birooon fakkeessa jecha "amantii" jedhu kanaa Yoh 8:31-59 fi HoE 
8:13, 18-24 keessa jira Amanti dhugaan kitaaba qulqulluu deebii duraa caala. Adeemsa duuka 
buutummaan hordofamu qaba. 
(Mat 13:20-22, 31-31) 

E. Faayidaa durgaala 

1. eis jechun "gar" ijaarsi addaa kun amantoonni waan amantii/amanannaa isaanii Yesuus irratti gatuu 
agarsiisa 

a. gara maqaa Isaa (Yoh 1:12; 2:23; 3:18; lYoh5:13) 

b. gara Isaa (Yoh 2: 11; 3: 15, 18; 4:39; 6:40; 7:5, 31, 39, 48; 8:30; 9:36; 10:42; 11:45; 48; 17:37,42; 
Mat 18:6; HoE 10:43; Filp 1:29; lphex 1:8) 

c. garakoo (Yoh 6:35; 7:38; 11:25, 26; 12:44, 46; 14:1, 12; 16:9; 17:20) 

d. garailmaati (Yoh 3:36; 9:35; lYoh 5:10) 

e. gara Yesuus (Yoh 12:11; HoE 19:4; Gal 2: 16) 

f. gara ifaati (Yoh 12:36) 

g. gara Waaqayyooti (Yoh 14:1) 

2 . en j echuun "keessa" akka Yohaannis 3:15, Marq 1:15; HoE 5:14 

3. Epi jechuun "keessa" ykn irra akka Mat 27:42, HoE 9:42; 11:17; 16:31; 22:19; Rom 4:5, 24; 9:33; 
10:11; lXim 1:16; lPhex2:6) 

4. Durgalee hin qabu Gal 3:6; HoE 18:8; 27:25; lYoh 3:23 5:10 

5. hoti jechuun "amantii" waan itti amanan qaibyye kna laatu 

a. Yesuus qulqullu tokkicha Waaqayyooti. (Yoh 6:69) 

b. Yesuus isa ana dhaa dha (Yoh 8 :24) 

c. Yesuus Abbaa keessaafi Abbaan isa keessadha (Yoh 10:38) 

d. Yesuus masiihidha (Yoh 1 1:27; 20:31) 

e. Yesuus ilma Waaqayyooti (Yoh 1 1:27, 20:31) 

f. Yesuus Abbaadhaan ergame ( Yon 1 1:42; 17:8, 21) 

g. Yesuus isa tokkicha Abbaa wajjiiniiti (Yoh 14: 10-11) 
h. Yesuus Abbaa irraa dhufe (Yoh 16:27, 30) 

i. Yesuus maqaa kakuu abbaati anadha jedhee of beeksise (Yoh 8:24, 13:19) 
j . Isa wajj iin j iraanna (Rom 6:8) 
k. Yesuus du'ee deebi'ee ka'e (ITas 4: 14) 



H 

KQSAH, NRJV "amantii isaa" 

KQSHH "amantii akkasii" 

TIV, NKQJ " amantii kana" 

Amantiin Abraaham akka qajeelummaatti lakka'ameefi. Kun gocha Abraaham irratti hin hirkatu, garuuu 
amala isaa irratti jechi "herreegu" jedhu Finihaas LXX of Far 106:31 isa lack 25:11-13 fayyadama. Akka kanatti 
herreguun gocha Finihaas irratti hundoofti malee kan Abraaham wajjiin miti (Uma 15:6) 

H "Waaqayyo isa qajeelaa nama godhutti yoo amane, amantiin isaa qajeelummaatti ni lakka'amaaf kun 

walmaddinsa beekkamaa gara Abraahamii lak 3ti (Uma 15:6) Qajeelumaan kenna Waaqayyooti malee bu'aa 
hojii namootaa miti. Mataduree addaa 1:17 ilaali. 



60 



H "Daawit" akkuma Abraaham nama guutuu hin turre. Garuuu amantiin Waaqayyo wajjiin sirrii ture; 
akkanuma Daawit cubbu qaba ture. (Far 32 fi 5 1). Waaqayyoo namoota kufan (Uma 3) wajjin ni jaallata, ni 
hojjeta, isaan amantii isarraa qabaniin (Kakuu Moofaa) fi ilma isaa irraas (Kakuu Haaraa) 

4:6 "waan seerichi abboomu utuma hin hojjetiin" Phaawuloos gaalee kana xiyyeeffanno itti kennee waraabbi 

Kakuu Moofaa (Far 32: 1-2) jiru utuu hin waraabin dura galcha. Namni Waaqayyoon sirriidha ulfina isaa karaa 

Kiristoosiin, karaa amantii dhuunfaan argamuun, malee gocha amantiisaaniin miti. 

4:7-8 Kun Far 32: l-2ti kan waraabame. Lameen gochimaa lak 7 "isaanii dhiifame" fi "isaani darbame" 
(Inglifatti jedhan aorist passive) Waaqayyo yaada dhiyeessadha. Lakkoofsi 8 faallaa dacha jabaa qaba. "hin ta'u, 
haala kamiinu," kun dabalata, bilisa baastoota cubbuuti. 

4:7 "warra irra daddarbaan isaanii dhiifameef" kun waraabbi Far 32: lti Yaadni "dhiifama" kun aadaa aarsaa 
Israa'eloota keessatti waalfaadha. Dhiisuu cubbuu Waaqayyootiin, ijasaa duraa fageesse (Browun, Diraayiver, 
Briggs, ful 491) Yaadumti kun, jecha Ibrootaa Biroo "dhiifama" (caphar) guyyaa jila muudaa (dibata) tajaajila 
iddotti dhiigni "taa'umsa araaraa" godhamee cubbu Israa'elootaa haqu. Jechi firooma kanaa kitaaba qulqulludha 
laguu ykn bailee ssudha. 

4:8 "warri cubbuun isaanii akka deebi'ee hin argamne godhameef haa gammadani" kun waraabbi Far 32:2 
ti Jechi "herregu" "buusuu" ykn "herrega Birooora kuusuu" jedhu miira faallomeen tajaajila. Waaqayyo herrega 
baankii amantoota keessa cubbuu hin buusu. (double negative) Inni qajeelummaa buusa kun amala Waaqayyoo 
simboo qabeessaati. Kennaafi afaanneffano malee qabeenya, argata ykn eebba namootaa miti. 

4:9-12 

9 Nuyi, "Amantiin Abrahaamiif qajeelummaatti lakkaa'ame" jenna'o, gammachuun kun warruma 
dhagna qabatan duwwaadhaaf moo yookiis warra dhagna hin qabatiniifis inta'a ree?10 Egaa attamitti 
lakkaa'ameef? Erga inni dhagna qabatee moo yookiis utuu inni dhagna hin qabatin? Erga inni dhagna 
qabate miti, utuu inni dhagna hin qabatin lakkaa'ameef malee.ll Abrahaam utuu dhagna hin qabatin 
qajeelummaa amantiidhaan argatee, isa argate kana cimsuudhaafis dhagna qabaa akka milikkitaatti 
fudhate; karaa kanaan warra utuu hagna hin qabatin amanan hundumaaf qajeelummaan akka 
lakkaa'amuuf abbaa isaanii ta'e.12 Inni warra dhagna qabataniifis abbaa ta'eera, isaan keessaa iyyuu 
warra dhagna qabaa duwwaa utuu hin ta'in, warra karaa amantii isa abbaan keenya Abrahaam utuu 
dhagna hin qabatin irra adeeme irra faana isaa duukaa bu'aniifis abbaa ta'e. 

4:9-12 Phaawuloos feetu kan inni waa'ee dhaqna qabaa kana itti dabale Yihudoonni barbaachisummaa fayyinaa 
keessatti dhaqna qabaa irratti waan xiyyeeffataniif (kitaaba Galaatiyaafi hojii ergamoota gumii Yeruusaale 15) 

Phaawloos, barsiisummaan leenjii waan qabuuf, Uma 15:6 fi Far 32:2 keessatti gochimni walfakkaataa 
(lameen Ibrootaafi Giriikoota ) mul'atu ni beeka. Kun dubbisicha akeeka tiyoolojiif gamtoomsu danda'a. 

4:9 Gaaffiin lak 9 deebi "homaa" eega Waaqayyo nama hunda, Ormoota dabale, amantiidhaan fudhateera. Seerri 
uumaa 15:6 deebi'ee waraabbame. Abraaham, Abbaan saba yihudi, utuu dhaqna hin qabatiin qajeelummaan 
herregame. 

4:10-11 "dhaqna qabaa akka milikkita qajeelummaa amantii" Abraaham eegi yaamamee, qajeelumaan 
herregame booda dhaqna qabaa akka mallattoo kakuuti kenneef (Uma 17:9-14) ummanni durii sun gara 
bahaattid hihaatan Filisxeemoota hidda Giriiki, Aagiiyan ta'an malee hundi dhaqna qabataniiru. 

Isaaniif dhaqna qabaan duudhaa true, ijoollumma irraa gara dargaggummaa ittin cehan. Jireenya 
yihudootaafi mallattoo amantii kakuu miseensummaa warra dhinaa dhalate gaafa guyyaa saddeeti godhamudha. 

Lakkoofsa kana keessatti "mallattoo" fi "chaappaa"n cinaayina, amantii Abraaham agarsiisu. dhaqna 
qabaan mallatto mul'ataa ittin amantii Waaqayyoo shakalamudha. Sanyii gaalee "qajeelummaa amantii" jedhu 
lak 13 keessatti irra deebi'ame. Waaqayyo qulqulluu wajjiin qajeelaa ta'uuf furtuun dhaqna qabaa miti, 
amantidha. 

4:11 "Warra utuu dhaqna hin qabatiin amanan hundumaaf qajeelummaan akka lakkaa'amuuf abbaa 
isaanii ta'a" kitaabni Roomaa, kitaabaa Galaatiyaa booda barreeffame. 

61 



Phaawuloos jiga amantii Yihudootaa irratti miirama qaba. (1) hidda dhalootasaanii (2) Mat 3:9, Yoh 8:33, 37, 39, 
fi (2) hiikkaa kakuu Muusee (afoola ykn isa sheekko jaarsoloo ta'e booda Taalmuud jedhame barreeffame) 
yihudoonni dhiyeenyatti godhaa jiran irrattidha.. Kanaafu, Abraahamiin akka kallatti amantoota hundaatti (abbaa 
warraa dhaqna hin qabannee Gal 3:29) godhee fudhachu barbaada. 

H "Chaappaa" mataduree addaa aanee jiru ilaali 



MATADUREE ADDAA : CHAAPPAA 

Chaappaan Waaqayyo Muldhata 9:4 fi 14:1 fi Feetu 22:4 irratti agarsiifameera. Chaappaan seeyxaanaa 13:16; 
14:9 fi 20:4 irratti tuqameera. Chaappaan karaa ittin agarsiisan 

1. dhugaa (Yoh 3:33) 

2. abbummaa (Yoh 6:27, 2Xim 2: 19; Mul 7:2-3 

3. Nageenya ykn eegganno (Uma4:15; Mat 27:66; Rom 15:28; 2Qor 1:22; Efs 1:13; 4:30) 

4. feetu mallattoo dhugoma abdii Waaqayyoo kennaa 

Akeekni chaappaa kanaa saba Waaqayyo adda baasuufi dheekkamsi Waaqayyo akka isaan hin mine 
gochuufidha. Chaappaan seeyxaanaas sababni isaa, meeshaa dheekkamsa Waaqayyoo, adda baasudha. Muldhata 
keessatti " gidiraa" (i.e thiipsis) qoramu amantootaa warra amanii hin qabneenidha, wayita dheekkamsi) aarii (i.e 
arge ykn thumos) murtii Waaqayyo warra amantii maleeyyi irratti fudhatu yoo ta'u isaanis qalbii diddirachu gara 
amantii kiristoositti deebi'uudha. Akeekni murtii inni gaariin abaarsa/eebba kakuu irratti muldhata Deb 27-28. 

Guutoo "Waaqa jiraataa" jedhu tapha YHWH irraati. (Ba'u 3: 14, Far 42:2; 84:2; Mat 16: 16) Jechumti 
kun kakuu kitaaba qulqulluu "akka Waaqayyoo jiraataa" keessatti argama. 



4:12 "Faana isaa duukaa bu'aniifis" kun jecha waraanaati (stoicheo) loltoota toora galanii yaa'aniif (HoE 
21:24; Gal 5:25; 6:16; Filp 3:16) Phaawuloos lak kanaan waa'ee yihudoota "abbaa dhaqna qaba" amanan dubbata. 
Abraaham abbaa hundaati, warra amantii Waaqayyoo fi abdii isaa shakalaniif. 

Sababa maqdhala lamaan (tios) kallattiin lammataa kun yaada fayyinni walitti dhufeenya deemaa jiru, 
malee murtii ykn filannoo miti. 



4:13-15 

13 Abdiin Abrahaamiif yookiis sanyii isaatiif kenname, biyya lafaa akka dhaaluuf; kunis Abrahaam seera 
waan eegeef utuu hin ta'in, amantiidhaan qajeelummaa waan argateef isaaf kenname. 14 Namoonni 
seericha eeguudhaan dhaala sana argatu yoo ta'e, amantiin namaa akkasumaan, abdiin Waaqayyoos gatii 
malee ni hafa.15 Seerri dheekkam isa Waaqayyoo ni fida, garuuu utuu seerri hin jiru ta'ee, seera irra 
darbuunis hin jiru ture. 



4:13 "Abdiin Abrahaamiif yookis sanyii isaatiif kenname" Waaqayyoo abdii "lafaafi sanyii" Abrahaamiif 
tolche (Uma 12:1-3; 15:1-6; 17:1-8; 22:17-18). Kakuu Moofaa lafarratti xiyyeeffata. (Filisxeem) garuuu Kakuu 
Haaraa "sanyii" irratti xiyyeefata (Yesuus masiihi Gala 3:16, 19) garuuu asitti sanyiin saba amanii (Gal 3:29) 
agarsiisa. Abdiin Waaqayyoo bu'uura amantii amantoota hundaati. (Gal 3:14, 17, 18, 19, 21, 22, 29; 4:28; Ibr 
5:13-18) 

H "biyya lafaa akka dhaaltuu" Dubbiin duuniyaa kun ifa seera uumaa 12:3, 18:18; 22:18 fi Ba'u 19:5 -6ti 
baayyeetti ijoodha. Waaqayyoo hogguu Abrahaamiin waamu sanyii namaa hunda yaame (Uma 1:26-27; 3:15). 
Abrahaamiifi horteen isaa ittiin muldhata addunyaa maraa ta'an. Kun moo karaa ittiin mootummaa Waaqayyoo 
biyya lafarraa kan Biroo agarsiifamu ta'e. (Mat 6:10) 

H "seera waan eegeef utuu hin ta'iin" seerri Muusee hanga ammaa hin muldhanne. Guutoon kun dura 
barbaachisummaa isaa ibsuuf afaan Giriikiin barraaye. Qabxii kunis baayyee isa barbaachisaa ta'e 
gargaagaruummaa yaalii namootaafi humna ulfina (3:21-31) giddu jiru agarsiise. Ulfinni seerichi akka karaa 
fayyinaa gonkuma (Ibr 8:4,13) ta'u godhe. Mataduree Addaa: yaada Phaawuloos seera Muusee irratti qabu 13:9 
ilaali. 

4:14 "yoo" kun (first class conditional sentence) ta'eet kallattii barreessichaan yoo akeeka barruudhaaf jecha 
akka dhugaa ta'e ni tilmaamama. Phaawuloos dubbii isaa loojikaan gochuuf kanaan eegale. Kun fakkeenyaa 

62 



gaarii yookiin (first class conditional sentence), haasa'a bareeda itti fayyadamedha. Dubbiin kun dhugaa ta'uu 
amaneeti odoo hin taanee faallaa ta'uu isaa agarsiisuufidha. (lak 2) 

Yihudoonni mallatto mullata dhaqna qabaadhaan, dhaaltoota addunyaa ta'ani garuuu isaan amantii 
Waaqayyon fedhaafi sagaleen isaa shakalaan ni dhaalu. Dhaqna qabaan mallattoo dhugaa miti, amanti malee 
(2:28-29) 

H 

KQSAH, KJHH, "amantiin namaa akkasumaani" 

KQSHH "amantiin homaadha" 

TIV "amantiin namootaa homaa ta'a" 

KQJ "amantiin iddoo dhabaa ta'a" 

Kun (perfect passive indicative) keno, yoo ta'u qubsama jabaa gochima Girikootatti xiyyeeffata sunis 
"duwwaa", "bu'uura malee ta'u agarsiisu", "sobsiisuu" jechudha. Jechumti kun Phaawuloosiin lQor 1:17; 9:15; 
2Qor 9:3 fi Filp 2:7 keessatti fayyadameera. 

H 

KQSAH "Abdiin Waaqayyoo gatii malee hafa" 

KJHH, "abdiichi tolfame gatii dhaba" 

KQSHH "abdiichi akkasumaani" 

TIV "abdiin Waaqayyo faayidaa dhaba" 

KQJ "abdichi homaa ta'a" 

Kun (perfect passive indicative) yoo ta'u qubsama jabaa gochiam Giriikotaatti xiyyeeffata, sunis 
"dowwaa gochuu" "diiguu" "xumuratti fiduu" ykn "duguuguu ykn haxaawu" jechu ta'a. Jechuma kana 
Phaawuloos Rom 3:3, 31; 6:6; 7:2, 6; lQor 2:6; 13:8; 15:24, 26; 2Qor 3:7; Gal 5:4; 2Tas 2:8 keessatti 
fayyadameera. Lakkoofsa kna keessatti cinaayina beekamaatu jira. Gara fayyinaatti daandiin lama hin jiru. 
Kakuun haarawaa ulfinaa kakuu moofaa hojiidhaa akka gatii dhabaa ykn akkasumaan ta'u godhe. Mataduree 
addaa Gati dhabaa ykn akkasumaan 3:3 jiru ilaala. 

4:15 "seerri... seera" Faayidaan jecha duraa maqmaxxan Giriik yoo ta'u lammanni miti. Gara maqmaxxan 
Giriikitti jiraachuufi dhabamuutti qalbii harkisuun balaa qabaatullee Phaawuloos jecha kana hima lama keessatti 
fayyadame. (1) seera Muusee afoola isaa wajjiin isa yihudoonni muraasni fayyinasaanii itti amananiifi (2) yaada 
seeraa waliigalaati. 

H "seerri dheekkamsa Waaqayyoo ni fida" kun rifaasiisaadha (3:20; Gal 3:10-13; Qol 2:14) seerri Muusee 
gonkumaa karaa fayyinaati jechuu miti (Gal 3:23-29) kun dhugaa jabaa yihudoota hundaaf (ykn seertoota) 
hubachuufis ykn fudhachufis ture, garuuu Phaawuloosiif bu'uura dubbiisaa ta'eef mata duree addaa 13:9 
ilaali. 

B "Garuuu utuu seerri hin jiru ta'ee seera irra darbuunis hin jiru ture." Waaqayyo sanyi namaa ifa 
qabaniif ittigaafatamtoota godhee jira. Ormoonni seera Muusee hin dhagayiiniif hin yakkamani. Muldhata 
uumamaaf (1: 19-20, 2: 14-15) itti gaafatamtoota. 

Asitti dhugaan kun haasa'a Phaawuloosiin fulduratti tarkaanfatee jira. Dur seerri Muusee Waaqayyoon sirritti 

muldhisa. Seera darbuu sanyi namaa itti hin lakkoofne (3:20, 25; 4:15; 5:13, 20; 7:5, 7-8; HoE 17:30; lQor 

15:56) 



63 



4:16-25 

16 Kanaafis abdichi ayyaana irraa kan ka'e, sanyii isaa hundumaafis kan eegamu akka ta'uuf 
amantii irra in dhaabate. Kunis warra seera eeguutti qabaman duwwaafutuu hin ta'in, warra akka 
Abrahaam amananiifis immoo ni eegama; Abrahaam abbaa hunduma keenyaa ti.17 Abdiin kun fuula 
Waaqayyoo dura jira, "Saba baay'eedhaaf abbaa akka taatuuf ani si dhaabeera" kan jedhu caafameera. 
Abrahaam immoo Waaqayyo isa warra du'an jiraachisu, isa waan hin jirre akka jiraatu godhutti 
amaneera.18 Abraha, akka yaada namaatti waan hin abdachiifne ni abda "Sanyiin kee akkas ni baay'ata" 
akkuma jedhames abba saba baay' ee akka ta'u amane.19 Inni, dhagni isaa aka du'e, nama waggaa dhibba 
guutuu ga'e ta'uu isaa, gadame(si Saaraas akka waan du'ee ta'uu isaa heduudhaan amantii hin laafne.20 
Inni amantiitti jabaatee Waaqayyoof hooqubaa dhi'eesse malee, amanuu dhabuudhaan abdii 
Waaqay:kenneef hin dhabne. 21 Waaqayyo waan abdachiise gochudhaaf immoo akka danda'u inni 
guutummaatti hubateera 22 Kanaaf iyyuu, "Qajeelummaatti isaaf lakkaa'ame" jedhame.23 Inni "Isaaf 
lakkaa'ame" jedhu Abrahaam duwwaa haaf caafame miti. 24 Nuyi warra amannuufis immoo aka 
lakkaa'kamu caafameera, nuyis Waaqayyo isa gooftaa keenya Yesusin warra du' an keessaa kaasetti ni 
amanna. 

25 Yesus irra-daddarbaa keenyaaf du'atti dabarfamee kenname; qajeelummaa akka argannuufis du' aa 
kaafame. 

4:16 Kun dhimbiibaa bareedduu haasawa Phaawuloos lak 14ti (1) namoonni amantiin deebii kennu qabu (2) 
abdii ulfina Waaqayyotti (3) abdichi hortee Abrahaam hundatti mirkanaahu qaba (yihudiifi Ormatti) warra amantii 
shaakalaniifi (4) Abrahaam warra amantiin jiraniif daanga'a 

H "kan eeggame" Mataduree addaa gadii ilaali 



MATADUREE ADDAA : KAN EEGGAME 

Jechi Giriikii babaios, hiikka Biroo sadii qaba 

1. isa mirkana, gonkuma ykn irratti of gatan (Rom 4: 16; 2Qor 1:7; Ibr 2:20; 3:6, 14; 6: 19; 2Phex 1: 10,19) 

2. Adeemsa amanamoomni waan ta'ee itti muldhatu ykn hunda'u (Rom 15:8, Ibr 2:2, Louw fi Nida, Greek 
Inglish Lexicon of the New Tesfament Jil 1 fill 340, 377, 670) 

3. Paapyrii keessatti jecha teekinikaa eegumsa seeraa ta'a (Moulton fi Milliigan, The vocabulary of the 
Greek New Tesfament, ful 107-8 

Kun faallaa waan lak 14ti. Abdiin Waaqayyo mirkana. 



H "Hundumaais ... hundumaa" kun amantoota hundumaa (yihudootaa fi Ormoota) agarsiisa. 
1:17-23 Phaawuloos deebisee Abrahaamiin fayyadame (1) Waaqayyo abdii ulfinaa (kakuu) kakaase fi (2) sanyii 
namaa amantii ka'umsaafi itti fufiinsa deebii amantii (kakuu) (yaadannoo 1:5) ilaali. Kakuun yoo mara gocha 
garee lamaa gaafata. 4:17 "Abbaa saba baayyee, kan jedhu caafeera." Kun Uma 17:5 irraa waraabame. 
Saptuagint LXX "Ormoota" qaba. Waaqayyo luba bittaa ijoollee Addaam hunda (Uma 3:15) ni fedha, ijoolle 
Abrahaam miti. Maqaan haarawaa Abrahaam, Abrihaam jechu "abbaa saba baayyee" jechudha. Amma nuyillee 
ijoollee hidd dhiiga qofa osoo hin taanee ijoollee amantii ta'u beekneerra. 

H "warra du'an jiraachisu" kun humna salqunnamtii Abrahaam deebi'ee ka'eetiif saaraa agarsiisa. (lak 19). 

H "isa waan hin jirree akka jiraatu godhutti" kun moo ulfaahu saaraafi Yisaaq agarsiisa, garuuu kallatti 
amantii murteessaa ta'e tuqee darba. (Ibr 11:1) 

4:18 

KQSAH "waan hin abdachiifne ni abdata" 

KJHH "inni, abdiin gamasitti, abdiitti amana" 

KQSHH "abdiidhaan waan hin abdatamne amana" 

TIV "Abrahaam abdiin amana ture, wanti abadachiisu wayita hin jirreettu ture 

KQJ "abdiin waan hin jirre fakkaatullee, inni abdiin ni amana ture" 

64 



Mataduree addaa "abdii" 12:12 irratti argama. Jechichi xinhiika balloo qaba. Haarold K. Mooltan, The 
analytical Greek Lexicom Rovised, ful 133, itti fayyadama heddu tarreessa 

1 . Hiikkaa bu ' uuraa, abdii (Rom 5:4;HoE24:15) 

2. abdiidha (Rom 3:24; Gal 5:5) 

3 . Barreessicha ykn madda (Qol 1:27; lXim 1:1) 

4 . amanu, ofitti amamu ( 1 Phex 1:21) 

5. nageenya eegganno wajjiin (HoE 2:26; Rom 8:20) 

Yaada kanaan abdiin miira addaa lamaan fayyadama. Abdii dandeetti namaafi humna (lak 19-21) wajjiin 
abdii kaku Waaqayyooti (lak 17) 

H 

KQSAH, KJHH "sanyiin kee ni baayyata" 

KQSHH "sanyiin kee ni heddummatu" 

TIV "horteen kee ni baayyatu" 

KQJ "sanyiin kee akka urjiitti ni baayyatu" 

Kun waraabbii Uma 15:5 isa waa'ee abdii Waaqayyo gara Abrahaam ergeeti. (lak. 19-22) yaadadha 
Yisaaq kan dhalate: 

1 . Sagale abdiin booda waggaa kudha sadiitti 

2. eegi Abrahaam saaraa geggeessu yaalee booda (si'a lama Uma 12: 10-29; 20: 1-7) 

3. eegi Abrahaam Aggaar (garbitiishee Misiraa) irraa ilma godhatee (Uma 16:1-16) 

4. (4) eegi lameen Saaraa (Uma 18: 12) fi Abrahaam (Uma 17:17 abdichatti koflanii booda. 

Amantii sirrii hin qaban. Waaqayyoon haagalatu fayyinni amantii sirrii hin gaafatu, garuuu wanna 
qajeelaa qofa (Waaqayyo Kakuu Moofaa fi ilma isaa Kakuu Haaraa ti) 

4:20 Ka'umsa irratti Abrahaam abdiicha guutummatti hin hubanne, akka daa'imni Saaraa irra argatu. Amantiin 
Abrahaam guutuu miti. Waaqayyo hirdhuu kana beekee fudhate wajjiin hojjete; sababnis Waaqayyo hirdhuus ni 
jaallata. 

H "Amanu dhabuudhaan hin raafamne" Gochimni kun diakrino, Yesuusiin Matt 22:21; Marq 11:23 
keessatti faayidaa kenneera. Sababa hundasan keessa (lak 19) sagalee Waaqayyoo qoraa, garuuu Abrahaam 
guddina jabaachaa deeme. 

Gochimni lameen lak 20 (aorist passive indicative) dha moo bakka bu'aa Waaqayyoo, garuuu Abrahaam 

humni Waaqayyoo akka isa guutuuf hayyame. 

H "Waaqayyoof ulfina kennuu" mataduree addaa 3:23 ilaali. 

4:21 

KQSAH "guutummatti hubateera" 

KJHH, KQSHH "guutummatti amanuudhaan" 

TIV "gonkimaa mirkanfachuun" 

NKQJ "guututti araane." 

Kun (aorist passive participle)dha kan guutumatti wanni ta'ee xumuramu kan agarsiisudha. (Luq 1:1; Qol 
4:12) ykn abbaan ta'e (4:21; 14:5) maqichi mirkansa guutu qaba Qol 2:2 fi ITas 1:5 keessatti. Amantaan 
namoonni fedha, sagaleefi humna Waaqayyo irratti qaban akka isaan amantiin socho'an isaan dandeechisa. 

H "Waaqayyo waan abdachiise moo gochuudhaaf akka danda'uu" kun (perfect middle) dha. Jechunis 
gochi darbe deebi'ee dhufuun jiraataa ta'a. Keessi dubbii amantiidha namuu gochaafi abdii Waaqayyoti 
(16:25; Efs 3:20; Yih 24) ni amana malee hojii namaatti miti (Isa 55:11) Isa inni guututti (Uma 12: 1-3 fi 15:6, 
12-21, Hizq 36:22-36) 

4:22 kun Uma 15:6 (lak 3) ti itti lixa ta'eeti qabxii tiyoolojii Phaawuloos furtuu ta'e akkaataa itti Waaqayyo 
namoota cubbamtootaaf qajeelumma kennudha. 

4:23-25 lakkoofsi kunneen akka Giriikitti hima tokkodha. 

65 



Dagaaga isaa ilaala. 

1. Abrahaamiif jedhee lak 23 

2 . Amantoota hundaaf j edhe lak 24 

3 . Waaqayyo yesuusiin kaaseef lak 24 

4. Yesuus cubbuu keenyaaf kenname (Yoh 3:16) Yesuus cubbuu keenyaaf akka dhiifamnuuf jedhee 
kenname (bilisa bane) lak 25 

4:24 Amantiin Abrahaam sanyiinsaa dhugaan hundi akka irra goran karaa ta'e. Abrahaam ni amane (Mata duree 
addaa 4:5 ilaalaa) Waaqayyoon waa'ee ilma abdiifi horfeesaa. Amantoonni kakuu haarawaa Yesuus masih ittiin 
guua abdii Waaqayyoo sanyi namaa kufteef kenne ta'u ni amanu. Jechi "sanyii" jettu lameen dachaafi baaqee 
(ummata, ilma) taatee tajaajilti. 

H "ka'ee" yaadannoo 8:11 ilaali 

4:25 "irra daddarbaa keenyaaf du'atti dabarfame kenname" kun jecha seera gabaasa "dabarsanii adabbiif kennuu" 

jedhudha. Lakkoofsi 25 hima bareedaa kiristooloojii (xin Kiristoos) isa Septuagint (LXX) Isa 53 : 1 1-12 jiruuti. 

H "qajeelummaa akka argannuufis du'aa kaafame" Gaallimni lameen lak 25 irra jiran cinaayumma qabu. 
(aorist passive indicative) Hiikkaan Firaank Sitaagis (New Testament Theology ful 97) "sababni daddarbaa 
keenyaafi nama qajeelummaa keenyaan akka kaanuutti fayyine" waan jedhu qaba. Hiikkaan kun kallatti itti 
Phaawuloos jecha "birmadomsu itti fayyadamu danda'e lama agarsiisa. 

(1) qorannoo yakkaa (seera qabeessa) fi 

(2) jireenya Waaqayyoo, jireenyaKiristoosii fakkaachu mata duree addaa 1:17 ilaali. 

Gaaffii Mariidhaa 

Kun ibsituu qajeelcha qo'annooti, kanaaf hiikkaa keetiif, kitaaba qulqulluu keetiif itti gaafatamaadha. 
Tokkoon tokkoo keenya ifa qabnu keessa socho'uu qabna. Ati, kitaabni qulqulluu kee fi afurri qulqulluu hiikkaa 
keessatti dursiitoota. ibsaa wajjiin walitti laaquun hin qabdu. 

Gaaffiileen marii kun dhimmoota gurguddoo kutaa kitaaba kanaa irratti akka xiyyeeffattu sigargaaruuf 
kan qophaa'edha. Isaanis ilaalcha dadamaqsuuf malee ibsa kan barbaadan miti. 

1 . Maaliif kutaan Roomaa kun barbaachisaa ta'ee? 

2. Maaliif Phaawuloos Abrahaamiifi Daawitiin akka fakkeenyaatti fudhatee? 

3 . Akkaataa itti fayydama Phaawuloositti (hiikkaa kee miti) j echoota furtuu ta' an kun ibis 

a. qajeelummaa 

b. herregama 

c. amantii 

d. abdii 

4. Yihudootaaf (lak 9-12) dhaqna qabaan baayyee barbaachisaa maaliif ta'uu danda'e? 

5. Jechi "sanyii" jedhu lakkoofsa 13 fi 16 eenyuun agarsiisuufidhaa? 



66 



ROOMAA 5 



HIRAMSA BUUFATA HIIKKAA HAMMAYYAA 


YBS 


KJHH 


KQSHH 


TIV 


KQJ 


Ba'aa 
birmadummaa 


Rakkina keessattis 
amantiin ni milkaa'a 


Bu'aa birmadummaa 


Waaqayyoo 
wajjiin sirriidha 


Amantiin fayyina 
dhuugoomsa 


5:1-11 


5:1-5 


5:1-5 


5:1-5 


5:1-11 




Kiristoos iddoo 

keenyatti 

5:6-11 


5:6-11 


5:6-11 




Addaamii fi 
Kiristoos 


Addaamiin du'a 
Kiristoosiin jireenya 


Addaamii fi Kiristoos 
walfakkeenyaa fi 
garaagaruumma 


Addaamii fi 
Kiristoosi 


Addaamii fi Yesuus 


5:12-14 
5:15-21 


5:12-21 


5:12-14 

5:15-17 
5:18-21 


5:12-14b 
5:14c-17 

5:18-19 
5:20-21 


5:12-14 
5:15-21 



MARROO DUBBIISAA SADII (fuula viii ilaali) 

FEDHA BARREESSAA KA'UMSAA SADARKAA BUUFATAATTI HORDOFUUN 

Kun ibsituu qajeelcha qo'annooti. Kanaaf hiikkaa keetiif, kitaaba qualqulluu keetiif itti gaafatamoodha. 
Tookkoon tokkoo keenya ifa qabnu keessa socho'uu qabna. Ati, kitaabni qulqulluu keetii fi afuurri qulqulluu 
hiikkaa keessatti dursitoota. Ibsaa wajjiin walitti laaquu hin qabdu. 

Boqonnicha taa'umsa tokkoon dubbisi. Dhimma isaa adaan baafadhu. Hiramsa dubbii kee hirmaasa 
hiikkaalee shanan oliitti ibsamanii jiraniin bira qabii ilaali. Buufanni afuurahuun miti, garuuu fedha barreessaa 
ka'umsaa hordofuuf furtuudha, suni moo ifa hiikkooti. Buufanni dhimma tokko fi tokko qofa qaba. 

1 . Buufata duraa 

2. Buufata lammeessoo 

3 . Buufata sadeessoo 

4. kkf 

Ilaa Qabiyyee 

A. Lakkoofsa 1-1 lti afaan Giriikitti hima tokkodha. Wiirtuu yaada Phaawuloos "amantiin birmadoomuu" 

(3:21-4:25) jiru dagaagsu. 

B. Tooriin Lak 1-11 



Lakkoofa 1-5 

Faayidaa fayyinaa 

shaakala dhimma birmadummaa 

birmadumaa 

Ximmaada 



Lakkoosa 6-8 

Bu'uura fayyinaa 
haqoota birmadumaa 
eebba dagaagina 
Xinaamantii 



Lakoofsa 9-11 

Mirkansa fayyinaa 

mirkansa birumadumaa fuulduraa 

ul fina kennaa 

Iskaatolojii 



67 



C. Lakkoofsi 12-21 marii Yesuus akka Addaam lammatatti godhedha.(lQor 15:21-22, 45-49, flip 2:6-8) yaada 

tiyoolojii (xinaamantii) lubbuu dhuunfaa fi yakka gamtaa irratti xiyyeffata Phaawuloosiif kufaatiin sanyii 
namaa (uumamaa) Addaamiin kufe kan rabbii, yaadni gamtooma isaa sooressaa fi barsiisummaa isa cinatti 
irraa addaa fi garaagari godha. Kunis dandeetti Phaawuloos kaka'umsa jalaan dhugaa gaafa Yeruusaalemiitti 
Gamaliiyaal (HoE 22:3) jalatti leenjii hubateeti fayyadamuu ykn deggeramu agarsiisa. 

Doktirinaa lallabaa wangeelaa haarome ka'umsa cubbuu Uma 3 Awgisxoosii fi kalviiniin dagaagsame. 
Innis namonni hundee dhumarraa cubbamoo ta'anii dhalatan (mulqamani) Farsaan 51:5, 58:3 fi Iyo 15: 14;25:4 
akka barru mikanfata Kakuu Moofaa fi fayyadu. filannoon tiyoolojii (xinaamantii) namoonni haamilee fi 
afuuraan ittigaafatamoo filannoo fi qubatasaanii kan jedhu namoota Pilaaziyoosi fi Armiinusiin kaa'ame. 
Yaadasaanii fis ragaaaan hangata'e Deb. 1:39, Isa 7:15, fi Yoh 4:ll,Yoh 9:41,15:22.24,HOE 17:30, Rom 4:15 
argtama amantaa yaada xinaamantii kanaa ijoolonni hanga umrii gaacimatan itti gaafatama haamitee 
(barsiisotaaf kun waggaa 13 dhiiraa fi 12 dubartiif) fudhatanitti garraamoota kan jedhudh Gitni giddugalaa 
lameen dhaloota hammeenya fi umrii Ati gaafatama haamilee giddu dhugaan ni jira. Hammeenyi gamtooma 
gofa miti, garuuu isa dagaagee gara cubbuutti nama geessudha (caalmaatti waqaayyo iraa nama fageessaa 
deemu).Dadhabinni namoot adhimma miti. (Uma 6:5,1 1-12,13, Rom 3:9-18,23) garuuu yoom dhalootatti ykn 
booda jireenya keessaa? 

D. Waa'een Lak. 12 tiyooriin hin xuqamne hedduun ni jiran 

1. Nami hundi du'aa sababacubsuu filateef (Pilaagiyoos) 

2. Cubbuun Addaam uumama hunda miidhe, kanaf, hundi du'an (Lak 18-19, Augisxoos) 

3 . Dhugumatti feetu walmakoo cubbuu ka'umsaa fi cubbuu fedhinsaa ta'uu danda'a. 

E. Walbira qabuun Phaawuloos "akka" in Lak 12 keessatti eegale hanga Lak 18 18 hin xumuramne Lakkoofs 13- 
17 golbee uumaa isa amala boreessi Phaawuloos. 

F. Dhyeessi wangeelaa kan Phaawuloos yaadadha, 1: 18-8:39ti dubbii dheeraa tokkodha. 
Sirritti hiikuu fi raajeffachuuf guutumaansaa laallamuu qaba. 

G. Martiin Luutaar waa'ee boqonnaa shanii "Kitaaba qulqulluu guutummaa keesa kan akka kanaa baruun 
gammachiisaan ittiin qixxaatakan Biroooo hin jiru" jedha. 

Qo'annoo jechaa fi Gaalee 



5:1-5 

'Kanaafis amantiidhaan qajeelota erga taanee, goofta keenya Yesus Kristosiin Waaqayyo biratti 
nagaa qabna. 2 Karaa isaa ayyaana isa amma miyeeffachaa jirru kanatti amantiidhaan dhi'aachuu 
arganneerra; abdii ulfin Waaqayyoo irraa hirmaachuu keenyaas gammachuudhaan himanna. 3 Kana 
malees immoo gidiraan obsa akka fid beeknee, gidiraa nutti dhufes gammachuudhaan ni himanna. 4 Obsi 
qoramanii ba'uu fida, qoramanii ba'uunis abdii fida 5 Sababii Waaqayyo, jaalala isaa isa karaa hafuura 
qulqulluu nuuf kenname, garaa keenya keessatti dhangalaaseef, abdii immoo nu hin yeellaasisu. 



5:1 "Kanaafis" jechi kun kan agarsiisu (1) dhimbiibba dhubbii xinaamantii hangaammaa jiruu, (2) goolaba 
dhiyeessa xinaamantii irratti bu'uraye fi (3) dhiyeessa dhugaa haarawaa ( 5: 1,8:1,12: 1) 

H "amantiidhaan qajeelota erga taanee" kun(aorist passive indicative) dha Waaqayyo amantoota 
qayeelcheera kun isa afaan Girikii irratti jalqaba ta'e nyaq gochuu dheraf ( Lak 1-2) Lakkosa 1-11 keessatti 
tortiibni yeroo waan jiru fakkaata. 

1 . Lakkoofsa 1-5 shaakala ul finaa keenyaa eyroo ammaa 

2. Lkkoofsa 6-8 hojii Kiristoos bakka keenya nuuxumure. 

3. Lakkoofsa 9-11 abdii fulduraa fi fayyina mirkansuu toorii B laalli, ilaa qabiyyee keessa 

Toor B ilaali, ilaa qabiyyee keessa. 

Dudduubbeen jecha "qajelaa ( dikai'oo) " Km keessaa" roga qajeela" ykn " wee safaraa" fi dubbii 
dlagaa Waaqayyo ittiin ibsan godhanii ayarsiisu yaalan matduree addaa qajeeluma 1"17 ilaali. Amallii fi 

68 



qulqullummaan Waaqayyoo safara qajeelummaa isa gotaadha (Lxx of Lew 24:22) fi xinaamantii matti 5:48 
keessati ) sababa arsaa fi du'a bakka bu'ummaa Yesuus mantoonni yakka hin qaban jechuu osoo hin taane akka 
dhifama fi.Abbaan ta'e adabicha baaseera ( 2Qor 5:21) amantoonni dhifama argachuu labsame ( Lak 9,10) 

H "amantiidhaan" amantiin harka kennaa Waaqayyoo iraa fudhatudha ( Lak 2, Rom 4: l)Amantiin ol ka'iinsa 
ykn gad fageenya ol kennaa amantoota irratti hin xiyyeeffatatu (Mat 17:20) amalaa fi abdii Waaqayyoo 
irratti maleee ( Efs 2:8-9) jechi Km " mantii" agarsiisu kan dhaabbii tolee fidha kunis nama garraamii, 
abdatama fi manamooma fyyadamuu dhufe. Amantiin amanbamooma ykn amantaa keenyati hin xiyyeefatu, 
Waaqayyoo irratti maleee Maduree adda amantii 4:5 ilaali. 

H "nagaa qabna" Barreefamni Giriik asirratti gargari. Gochimni kun (present active subjunctive echomen) dha 
kana deggara yooyu (present active indicative, echomen) ta'e: nageenyatti gammaduu keenya ittumafna" ykn" 
nagaan gammadaa tura" isa jedhutti hiikkama yoo (subjunctive) ta'e gara" nageenya qabna" jedhutti Hiikama 
yaadni Lak. 1-11 jiru gorsa miti, waan amantoonni dursanii ta'anii fi karaa Kiristoos keessan qaban labsuudha. 
Knaafuu gochimnichi (present active indicative)" nageenya qabna" ta'a YSB4n carra kana an" A" kenna ( 
mirknsa) 

Barreefamonni hedduu Giriik keenyaa kan tolfaman hogguu namni tokko dubbisu warri kaan ni barreesu 
ture. Jechonni dubbisama walfakkaata qaban dogoggora umurii turan Asitti egaa yaaddii fi darbe darbee toftaan 
barreesaa fi jechoonni bareesaa hojii hiikkaa kan salphisu danda'an. 

H "nagaa" matduree addaa aanee jiru laalli. 



MATDUREEADDAA: NAGAA 

Techi Giriikii kun ka'umsaa waan cabee deebisanii fayyisuu isa jedhudha ( Yoh. 14:27,16:33. filp A:7) Kakuu 
Haaraa keessatti karaa sadii waa'ee nagaa ni kaasa. 

1 . Kallatti nageenya Waaqayyoon kar Yesuusiin qabnuu (Qo 1 1 :20) 

2. Kallatti dhimma nuyi Waaqayyo wajjin sirrii itti taane ( Yoh 14:27,16:33, filp 4:7) 

3. Waaqayo gaama haarawa tokko, karaa Kiristoos, gumaa'ee, hameen amantoota Yihudii fi Oromootati (Efs 
2:14-17,Qol3:150 Takkaa Waaqayyon walii nagaa taanaan, isaan kaan wajjiinis nagaa ni taana.Inni 
dalgee isa dheroos ni ta'a. 

Niwmaanii fi Nidaa Translator's haud book on paulis Letter to the Romans P 92 qeeqa gaarii nagaa" 
irratti dhiyeessa. 

Jechi " nagaa" jedhu kun kakuu lameen Moofaa fi haarawa keessati hiikkaa baayyee 
qaba.Bu'uurrisaa fayyaahimmaa jireenya namoota ibsa, inumaahuu Yihudoota biratti akka naga gaaf fiitti 
fudhatameyu jechichi hiikkaa barbaachisummaa qabatee Yihudoota biratti fayyinaaMasihichaa ibsa sababa 
kanaa, yeroo itti bifa walfakkaataan akka "Waaqayyo wajjiin walitti dhufeenya sirriitti" fi tajaajilus ni qaba. 
Asitti jechichi akka walitti dhufeenyaa namaa fi Waaqayyo gidduu jiru gufaata hin qabneetti agarsiisutu 
mul'ata. Kun Waaqayyo namaa akka isaaf siratutti waan kaa'ee fi, ful 92) 



H "Gooftaa keenya Yesuus Kiristoosiin waqayyo biratti" Yesuus bakka bu'aa nageenya Waaqayyo biraa 
fidudha.Karaan nageenyaa Waaqayyoo Yesuus qofadha. (Yoh 10:7-8,14:6, HOE 4:12,lXm 2:5) jecha maqaa iraa 
jiruf Yaadannoo 1:4 Yesuus Kiristoos ilaali. 

5:2 "isa amma miyeeffachaa jira...dhyaachu arganneeraa" kun (present active indicative) dha. Gocha darbe 
godhamee amma bu'an isaa jiraataa ta'e dubata jechii " miyeeffachaa" inni jedhu "seensa" ykn " fudhatama" 
(prosagoge, Efs 2:18,3:12).Faayidaan dhufeef (1) dhunfaan garraamachuun dhiyaachuuf ykn (2) gara malkaatti 
nagaan fidhuuf. 

Guutoon kun barreeamka Giriikii gargara qaba. Barreeffamani durduri muraasni "amantiin" dabalatu (2) 
fi laatinni, Vulgeete, Syriyaaq fi hiikkaa Koptiik durii qabu). Barreefamonni Biroooo moo durgala itti dabalu 
(?,A fi hiikka Vugeet muraasa) Haata'u fi, barreeffamni addaa B,D.F fi G huda'uu ni habisu.Waan barreessitonni 
barasanaa cinaayisa 5:1 fi4: 16 (si 'a lama) 10, fi 20 guutan fakkaata, " amantii dhaan " qabiyyee jabaa Phaawulos 
amanati. 

69 



H "Gara ulfina kana" jechi kun (charis) jechuun Waaqayyoof kan hintaane, hidhata kan hin qabne, jaalala 

qulqullummaa hin qabne (Efs 2:4-9) jechuudha. Du'aa Kiristoosi bakka sanyii namaa cubbamoo ta'anii (Lak- 

8) du'een ifatti muldhateera. 
H "isa ittiin dhaabbanni" kunis(perfect active indicative)dha. Nuyi dhaabane, ni dhaabbannas" kun gita 

xmaamantii amantootaa fi amantiitti turufli, isa fedha namoota fi gargalcha ximamantii birmadummaa 

Waaqayyoo fi warreegama agarsiisa (Efs 6: 1 1,13,14) 

MATDUREE ADDAA;DHAABBII (HISTEMI) 

Jechi kun mira ximamantii hedduun Kakuu Haaraa keessatti fayyada 

1 . Hundeessuf 

a. seena Km, Rom 3:31 

b. qajeelummaa i fii, Rom 1:3 

c. Kakuu haarawa, Ibr 10:9 

d. Komii2Qor 13:1 

e. dhugaa Waaqayyoo 2Xm 2: 19 

2. afuuraan dandaamachuu 

a. amajaajii,Efs 6:: 11 

b. guyyaa murtii , mul 6:17 

3 . dhaabbatanni dandamachuu 

a. haasawa loltumama,Efs 6:14 

b. haasawaa sivihi Rom 14:4 

4. gita dhugaa, Yoh 8:44 

5 . gita ul finaa 

a. Rom 5:2 

b. lQor 15:1 

c. 1-Phex5:12 

6. gita amantiin 

a. Rom 11:20 

b. lQor7:37 

c. lQorl5:l 
d.2Qor 1:24 

7. gita amala bada lQor 10:2 

Jechi kun lameen ul fina kakuu fi birmadummaa Waaqayyo amantoonni deebii kennuu fi qaban, 
mantiidhaan ittii hiikan ibsa! Lameenu dhugaa kitaaba qulqulluuti walitti qabamuu qabu. 



H "Ni gammadna" Bifti seerlugaa kun akka (1 (present middle indicative)ni gamammadna" ykn (2 ) (present 
middle subjunctive) haa gammannu. Hayyonni kana irratti walhiru yoo nama tokko " ni qabna" Lak lti akka 
indicative ta'e hiikkaan hanga Lak 3ti qixa. 

Hiddi jecha "gammachu" "boonuu"dha. (KQSHH,KQJ) Mataduree addaa 2:17 laalli. Amantoonni i fitti 
gammachuu hinqabaatan (3:27), garuuu isa Gooftaan isanii godheen Erm 9:23-24, jechi hidda Giriik kun Lak. 3 
fill keessatti dabalama. 

H "Abdiidhaan" Phaawuloos jecha kana miira garaagaraa ammoooo walitti firoomuun itti 
fayyadameera.Yaadannoo 4:18 laalli amantii amantootaatti walitti hidhamee muldhata. Kun mmoo akka ul 
finaatti, jirenyaabarbaaraatti, fayyina dhumaa hin qabnetti, lamata dhufatti kkf ibsameera. Ta'uun saa mirkana, 
garuuu yeroonsa fulduraa fi hin beekkamu " amantii" fi jaalalatti" hidhata.(lQor 13:13, Gal 5:5-6, Efs 4:2-5,1 
Tasl:3,5:8) Itti fayyadamni Phaawuloos muraasni akka armaan gadii ti. 

1. Dhufaatti lammataa Gal 5:5,Efs 1: 18,Tit 2: 13 

2. Yesuus abdii keenya lXim 1:1 

3 . Amtoonni Waaqayyoof dhiyaatu Qor 1 :22-23, ITas 2:19 

4 . Abdii j annatarraa kaayame Qor 1 : 5 

70 



5. Fayyina dhuma hinqabne, lTas4:13 

6. U fina Waaqayyoo Rom 5:2,2Qor 3:12,Qorll:27 

7. Mrkansa fayyinaa, ITas 5:8-9 

8. jJreenya bara baraa, TiT 1:2,3:7 

9. ET aa bilchina kiristaanumaa, Rom 5:2-5 

10. Lubbuu bitamuu uumama hundaa, Fom 8:20-22 

1 1 . Maqaa Waaqayyoo, Rom 15:13 

12. Guddifamuu seerummaa,Rom 8:23-25 

13. Kakuu Moofaa akka qajeelcha amantoota Kakuu Haaraa fi,Rom 15:4 

H "Ul fina Waaqayyoo" Guutoon kun jechama Kakuu Moofaa jireenya Waaqayyoo fi kan agarsiisus 
amantoonni qajeelumaa amantii Yesyys gaafa dy'aa ka'uun (2Qor 5:21) san kenneen Waaqayyoo fuldura 
dhaabachuudha. Jecha xinamantiin "ulfeessuu" (Lak 9-10,8:30) Amantoonni fakeenyummaa Yesuus hirmaatu 
(lHon 3:2, 2 Phex 1: 140 maduree addaa ul fina 3:23 ilaali. 

5:3 

KQSAH "kana qofa miti, garuuu" 

NAJV "sana qofa miti, garuuu" 

KQSHH "sana qofa miti, garuuu" 

TIV "hambise" 

NKQJ "sana qofa mit" 

Phaawuloos wal makata jecdhoota kanaa yeroo hedduu ittidhima ba'a (5:3,1 1,8:23,9: 10 fi 2 Qor 8:19) 
KQSAH " gidiraa keenyatti ni gammana" 

NKKQJ " qorumattis ni ulfeessina" 

KQSHH " gidiraa keenyatti ni boonna" 

ITIV " dararama keenyattis ni boonna" 

NKQJ " haa gammannu, dararu, rakkina keenyatti" 

Yoo addunyaan Yesuusiin jibbite, hordoffoota isaas jibbite jechuudha.(Mat 10:10:22,24:9, Yoh 15:18-21) 
Yesuus bilchaataadha, akka namootaatti yoo haasa'amu, wan itti qidirfametti (Ibr 5:8) gidiraan qajeellummaa 
fida, isa karoora Waaqayyo amantoota hundaaf qabu san (8:17-19, HDE 14:22 Tomas 1:2-4, lPhex4:12-19) 

H "Beeknee" kun (perfect participle) "oida" ti. Bifaan sirriidha akka tajaajilaati kennaa anmmaati Amantoonni 
hubannoon dhugaa wangeelaaf isaan qaban gammachuu fi i fitti amanuun gidiraa jireenyaa fuldura 
dhaabbachuun, isa haala irratti hundaa'e utuu hin ta'iin, yeroo dhuma qorumsaayu( filp 4:4,lTas 5:16,18) jabaa 
ta'uu qaba. 

5:3 "Gidiraa" mataduree addaa itti aanu ilaali. 

MATDUREE ADDAA : GIDIRAA 

Garaagaruummaan itti fayyadama jecha (thlipsis) Phaawuloosi fi Yohaannis kan xinamantii ta'uu qaba. 
I. Itti fayyadma Phaawuloos (itti fayadama Yesuus) 

A. Rakkina, dararama, hammeenya addunyaa Kufte marse 



B. 



1. 


Matt 13:21 


2. 


Rom 5:3 


•2 


lQor7:27 


4. 


2 Qor 7:4 


5. 


Efs3:13 


lal 


ddna dararama, hammeenya amantootaan dhufu 


1. 


Rom5:3,8:35,12"12 


2. 


2 Qor 1:4,8,6:4,7:4,8:2,13 




Efs3:13 


4. 


filp 4: 14 



71 



5. 1 Tas 1:6 

6. 2 Tas 1:4 

C . Rakkina, darama, hammeenya yeroo dhumaan 

1. Matti 24:21,29 

2. Marq 13:19.24 

3. Tas 1:6-9 

II. Itti fayyyadama Yohaannis 

A. Yohaannis jechoot athllpsis fi orge ykn Thumos (dheekkamsa) muldhata keesatti gargara godheera Thlipsis 
waan hin amanne warraa amane iratti godhu fi arge waan Waaqayyo warra hin amanetti godhudha. 

1. Thlipsis -Mai 1:9,2:9-10,22,7:14 

2. Orge Mul 6:16-17,11:18,16:19,19:15 

3. Thumos Mul 12:12,14:8,10,19,15:2,7,16:1,18:3 

B. Yohaannis jechicha wangeela isaa keessatti rakkole amantoota qunnamu sadarkaa hundatti fayyadame - Yoh 
16:33. 



5:3,4 "Obsa" jechichi "fedhinnaa" "ho'iitu" " sardamtuu" "cimina" jechuudha jechichi obsa 
ummataa fi haala ti firooma matduree addaa 8:25 ilaali. 

5:4 

KQSAH "qoramanii bahuu" 

KJHH, KQSHH "amala" 

TIV "bahuu Waaqayyoo" 

KQJ "amala qorame" 

LXX Uma23:16,lMot 10:18, lsen 28:18 keessatti jechi kun qulqullina sibiilaa qoruuf fayyada ture( 2Qor 
2:9,8:2,9:13,13,3, flip 2:22, 2 Xim 2:15, Tom 1:12) Qorumsi Waaqayyoo yeroo hundajabinaa fi (Ibr 12:10-11) 
matduree addaa : Qorumsa 2:18 ilaali. 

5:5 "sababii Waaqayyoo jaalala garaa keenyatti dhangalaaseef" kun (perfect passive indicative) dha jaalalli 
Waaqayyoo dhangala'e dhangala'aa jiru" gochimichi afuura qulqullu wajjiin hojjeta ( HOE 2:17,18,33,10:45 fi 
Tit 3:6) feetu Iyo'el 2::28-29 ni gorsiisa.Guutoon genitive kun immoo " jaalala Waaqayyoo" seerlugaan kan 
agarsiisu (1) jaalala Waaqayyoo" seerhugaan kan Waaqayyoo nuuf qabu ( 2 Qor 5:14) Lakkoosi lama filannoo 
yaadaa qofa. 

H "isa karaa hafuura qulqulluu nuuf kenname" kun(aorist passive participle) bakka bu'ummaa waqayyoo 
agarsiisuu fi kunmoo amantoonni caalmaatti akka isaan afuura hin barbaannee agarsiisa.isaan hafuura qabu ta'a 
ykn kiristaanaa mit (8:9) kennaan afuuraa mallatto bara haarawaa ti ( Yo'el 2:28-29) kakuu haarawaa (Erm 31:31- 
34,-th2 36:22-32) 

H sadeen tokkummaa buufataa kana keessa jiraachu hubadhaa. 

1. Waaqayyo lak 1, 2, 5, 8, 10 

2. Yesuus lak 1, 6, 8, 9, 10 

3 . Afuura Qulqulluu lak 5 

Mataduree addaa Sadeen Tokkummaa 8:11 ilaali, 



72 



5:6-11 

6 Nuyi amma illee of-dadhaboo taanee utuu jirruu yeroon yaadame yommuu ga' etti Kristos warra 

akkuma keeny,Waaqayyo irraa fagaatan hundumaaf du'e.7 Tarii namni nama Waan gaarii godhe tokkoof 

du'uuffedha qaba ta'a malee nama qajeelaadhaaf waan du'uuf hin fakkaatu. 

8 Waaqayyo garuuu, utuma nuyi cubbamoota taanee jirruu, Kristos nuu:du'uu isaatiin ham main akka nu 

jaallate ni argisiisa.9 Kanaafis amma nuyi dhiiga isaa isa dhangala' een qajeelot, erga taanee, hammam 

caalaatti isumaan immoo dheekkams, Waaqayyoo jalaa ooluuf jirrallO Nuyi amma illee diinota 

utumajirruu, du'a ilma isaatiin Waaqayyotti erga araaramnee, amma immoo nuyi warri isatti araaramne 

jireenya isaatiin hammam caalaatti ooluuf jirra 111 Kana duwwaas miti, gooftaa keenya Yesus Kristosiin 

amma araara waan qabnuufis Waaqayyotti gammaduu keenya ni himanna malee. 



5:6 

KQSAH "Nuyi ammallee ifa dadhaboo taanee utuu jirru" 

KJHH "wayita nuyi ammallee jabina maleee jirrutti" 

KQSHH "nuyi ammallee maleee dadhaboota" 

TIV " nuyi ammallee gargaarsa maleee jirrutti" 

NKQJ " nuyi ammallee gargaarsa maleeeyidha" 

Gochimni kun(present participle) dha kun kufaati sanyi nma uumama Addaan agarsiisa. Namoonni cubbuuraa 
gargaluuf humna hinqaban. Maqdhaalli " Nuyi" jettu maqdhaal ibsitu Lak 66 " Waaqamaleeeyi" Lakk 8" 
cubbamoota" fi lak 10" diinoota" jedhuun ni ibsa, ni cinaaya lak 6 fi 8 xinamantii fi caasaan ni cinaayyu. 

KQSAH, KQSHH " yeroon yaadame" 

KJHH " yeroo dhumatti 

TIV " yeroo Waaqayyoo filatetti" 

KQJ " battala beellamatetti" 

Kun seenaadhumaanu kanagarsiisu (1) nageenyi Roomaa tola imaluu hayyame (20 afaan Giriiki 
walqunnamtii aadaa qaxxamura hayyame (3) duuti waaqolii Giriikii fi Roomaa addunyaa dheebuutaa afuuraa 
uume (Morq 1:15, Gal 4:4, Efs 1:10, Tif 1:3) xinamantiidhaan akka namaa foon uffachuun karoora, ta'umaa 
humnaati 9 Luq 22:22,HOE 2:23,3:18, 4:28, Efs 1:11) 

5:6,8,10 "warraa Waaqayyooraa fagaataniif diu'e" kun (aorist active indicative) dha 

jireenyaa fi du'a Yesuus akka ta'uma gamtoometti fudhate. "Yesuus waan hinliqeefatiin kafale, nummoo liqaa 

qabna hin kafallee" (Gal 3 : 1 3 , 1 Yoh 4 : 1 0) 

Duuti Kiristoos barreefama Phaawuloos keessatti qabiyyee reefuuti .Techoota gargar fi gaaleetti 
fayyadameera du'a bakka bu'ummaa Yesuus agarsiisuuf. 

1. "Dhiiga" (3:25,5:9,1 Qor ll:27,27,Efs 1:7,2: 13,Qor 1:20) 

2. "If kenne " (Efs 5:2,25) 

3. " Fayyina" (Rom 4:25,8:32) 

4. "Aarsaa"(lQor5:7) 

5. "Du'a" (Rom 5:6,8:34,14:9,15,1 Qor 8:11, 15:3,2 Qor 5:15, Gal 5:21,1 Tas 4:14-5:10) 

6. "Fannoo" (lQor l:17-18,Gal 5:ll,6:12-14,Efs 2:8,Qor 1:20,2:14 

7. "Fannifama(lQor 1:23,2:2,2 Qor 13:4,Gal 3:1 
Durgalli huper jedhu yaada kana keesssatti 

1 . Bakka bu'umma " bakka keenyaa" 

2. Bakka bu'usuu " iddoo keenyatti" qaba" 

Hikkaan bu'uuraa jecha 'huper' durgalee wajjini" bakka" (Loowu fi Nidaa) oogii namoonni argaatani ibsa ( The 
New International dictonary of New Testament Theology, jil 3, fill 1196 haa ta'u fi, huper miira " farraa" isa 
"bakkummaa" qaba xinamantiin moo dogoggora dura hojjetameef bakka bu'umaa taasifamu agarsiisa ( Marq 
10:45, Yoh 11:50,18:14,2 Qor 5:14, lXim 2:6 ) M.J Harris ( NIDOTTEm Jil 3, ful 1197) akki jedhu" garuuu 
maalii Phawuloos Kiristoos kan du'e anti hemon jechu didee? (lXim 2:6 itti dhiyaateera. Antiluton huper panton) 
feetu sababa durgala huper, akka anti walcina bakka bu'amuu fi bakka buusamu ni ibsa ta'a. 

73 



M.R Yincent, word studies, jil. 2 akki jedhu 

"jechi huper jedhu fi jechi anti jedhu walgituun saanii mormisiisaadha.Barreessitoonni durii iddotti 
waljijjiiran bira gahuuf haala mijeessu... hiikkaan dubbisa kanaa waan ragaaaadhaan hin deggeramnetti 
mirkansuun hin danda'amu .Durgaalli feetu hiikkaa gandaa qabaachu mala, du'arratti homti dubbisa 
kanaa murteesaa miti. Kan jedhamuu danda'u huper hiikaa anti akka daangessuudha.Bakka bu'uun irraa 
caalaa dubbisa kanaa miira isaa fi, bikka jedhu qaba. Ibsi dhugaadhaa, dubbisicha keessatti gaaf fiin, 
isan, maqaadhaan, du'a Kiristoosiitti hidhata.Gal 3:13 Rom 14:15, 1 Phex 3:18, huper kan inni agarsiisu 
durgaala waligalaan Kiristoos bakka bu'umma du'e- miira bakkuma dhiisuun dubbisa biroooon 
qabsiisa.Hiikkaan bikka bu'ummaa dabalameera, garuuu agarsiisuu fi ( ful 692) 

5 : 7 Lakkoofsi kun j aalala namaa agarsiisa Lakkoof sammoooo j aalala Waaqaa! 

KQSAH,KJHH 

TIV "nama qajeelchaa" 

KQSHH " nama qajeelaaf" 

KQJ " nama gaariif" 

Jechi kun akkuma Nohii fi Iyoob qajeelota ykn komee hinqabne itti fayyadaman san ammas akkanuma. 
Waaqaa amantii bara saanii hordofu.cubbu dhabuu hin laallatu. Matduree adda 1:17 ilaali. 

5:8. "Waaqayyo ...akka nu jaallattu ni argisiise" kun(present active indicative) yeroo ta'u , Abbaan ilma erge 
(8:3,32,2Qor 5:19) fallalli Waaqayyoo miirama miti, garuuyu gochaan makatadha ( Yoh 3:16,1 Yoh 4:10) fi 
sanuma. 

5.9 "hamman caalatti" kun ibsa Phaawuloos hedduu jaalaltudha (Lak 10,15,17) egaaWaaqayyoo amantoota 
baayyee jaalatee, wayita isan cubamoo ta'ani jiranitti amma moo hogguu ijoollee isaa ta'anii jiranitti moo hangam 
dabalee jaalatarre (5:10,8:22). 

H "amma nuyi dhigaasaatiin qajeelooat erga taane" kun(aorist passive participle) qajeelummaa akka hojii 
Waaqayyoo xumurameti agarsiisa.Phaawuloos dhugaa Lak. 1 iraa deebi'a.Akkasumas cinaayina jechoota " 
qajeelaa" (Lak 9) fi "araara" ( Lak 10-1 1) qalbifata. 

H "dhigasaatiin" kun du'a Kiristoos aarsaa ta'e argarsiisaa (marq 10:45,2Qor 5:21)yaadani aarsaa kun, 
Lubbuun garraami yakkamtoota bakka ximamanti fimoo Yesuusiin laallate isa 53:4-6. Kitaaba Ibrootaa 
keessatti miira qo'annoo Kiristoosin muldhata.Kitaabni Ibrootaa kakuu Moofaa fi kakuu haarawaa 
alBirooon qabee loola qabxilee gargaraa irratti. 

H "jalaa ooluu fi" kun(future passive indicative) lakl) kun fayyina keenya dhuma hinqabne isa " ulfeessuu" 
jedhuu agarsiisan Lak 2;8:30, lYoh 3:2) 

Kakuu Haaraa fayyina kennaa gochiima hundaan ibsa. 

1 . gocha xumurame, HOE 15:11, Rom 8 : 24,2Xim 1 : 9,Tit 3 : 5 

2. gocha darbe amma bu'a jiru (sirrii) Efs 2:5,8 

3. deemsa dagaagaa (amma) lQor 1:18, 15:2,2Qor 2:15, 1 Tas 4:14: lPhex 3:21 

4 . oolii fulduraaf (fuldura) Rom 5:9,10,10:9 

Mataduree addaa 10:13 ilaali fayyinni kan eegaluu murtii duraatiinii garuuu gara walitti dhfeenyaatti gaf 
tokko iddo gudda gahutti dagaaga.Kun jechoota xinamantii sadeenii ibsame. qajeelummaa, jechuun "adaba cubbuu 
j ala bahuu" eebbifamuu j echuun" humna cubbuu j ala bahuu", fi ulfeessuu j echuun iddoo cubbuun jiru j ala baruu" 

Qajeelummaa fi eebbifamuun gocha Waaqayyoo bareedaa karaa amantii Kiristoosiin kenname balee 
homaa miti. Kakuu Haaraa dabalataan eebbifamuun jireenyaan amma Kiristoosiin f akkeenyummaa ta'uu 
dubbata.Sababa kanaa xinamantoonni "eeba gitaa" fi "eebba guddinaa" jedhanii dubbatu.Kun iccitii fayyina tolaa 
jireenya waaqummaa jala lixeeti. 

H "dheekkamsa Waaqayyoo" kun yaada iskaatologiilaalaati kitaabni qulqulluu Waaqayyoo guddaa, kan hin 

maleee, jaalala gaata hin qabne, garuuu akkasumas mormii cubbuu fi ganuu fi qabu calalee fi kaa'a 

Waaqayyoo karaa fyyinaa fi dhiifamaa karaa Kiristoos ta'uus kaa'eera.Warri isaaa gatanii moo dheekkamsa 

74 



jala galu (1:18-3:20) kun gaaleeantroopomon fiic fi, garuu dhugaa agarsiisa. Harka Waaqayyoo aaree irratti 
kufliun hangam suukkanneesa ( Ibr 10:31) 

5:10 "Yoo" kun (first class conditional sentence) dha innis kallatti barreessichan ykn akkeeka barruuf dhugaa 
ta'uun tilmaamama.Namoonni uumaa waqayyoo dhuma hin qabnee, diina ta'e! Namni (Uma 3:5) fi saayxanni (isa 
14: 14,th2 28:2-17) rakkoo walfakkaata qabu, fedhii bihisummaa, fedha to'annoo, fedha waaqumaa. 

H "Waaqayyootti erga araaramnee... warri isatti araaramne" kun (aorist passive indicative) fi (aorist 
passive participle) dha Gochimni "araara" jedhu " jijjiiruu" jechuudha.Waaqayyoo cubbuu keenya qajeelumma 
Yesuusitti (isa 53:4-6) jijjiire Nageenyi deebi'a dhaabateera( Lak-1) 

H "karaa du'a ilmasaatiin" angeelli dhifamaa kan bu'uuraye (1) jaalala Waaqayyoo (2) hojii Kiristoosiin (3) 
afuufaa afuura qulqulluun, fi (4) amantii /qalbii diddirannaa namoota keessatti karaa Biroooo Waaqayyoon 
sirrattan hinjiru.(Yoh 14:6 fayyinni mirkanaahaan amala waaqoma sadooma irratti maleee hojii namoota irratti 
miti ! Gargalchi saa hojiin namaa fayyina boodaa ragaaa fayyina tolaati( Yonaasii fi lYohannis). 

H "Jireenyasaatiin" jechi Giriiki jireenyaa "200"dha jechi barreefama Yohaannis keessaa jireenya du'a booda 
jireenyaa bara baraa, ykn jireenya mootummaa yoo mara agarsiisa. Phaawulos miira xinamantoomaan 
fayydameera.amantaan yaada kanaa dhiifama amantootaaf Waaqayyoo eegi gati gatii hammana gahu kafalee, 
hojumaatasaa fis sirritti itti fufa isa jedhuudha. 

"Jireenyi" kan inni agarsiisu (1) du'aa ka'uu Yesuus (8:34,lQor 15), (2) hojii jaarsummaa Yesuus 
98:34,Ibr 7:25, lYoh 2: 1) ykn (3) afuura Kiristoosin nu keessatti tolchu (Rom 8:29,Gal 4: 19)dha .Phaawuloos kan 
inni mirkanse jireenyi Yesuus inni biyya lafaa fi duuti isaa akkasumas jireenyi isaa ol kaafame bu'uura araara 
keenya ta'uusaati. 

5:11 "Kana duwwaa miti, garuuu" yaadannoo Lak. 3 laallii'Buufanni. 

H "Gammadu keenya" yaadannoo ilaali. Kun tajaajila sadafaa "gammachuu abdii ul finaa Lak 2 

1 . Gammachuu abdii ul fina Lak 2 

2. Gammachuu gidiraa keessa Lak 3 

3 . Gammachuu araara keessaa Lak 1 1 
Boonni faallaa 2: 17 fi 23 keessatti muldhata 

"amma araara waan qabnuu fis" kun(aorist active indicative) gocha xumuramedha. Araarri amantootaas lak 10 
keessatti fi 2Qor 5:18-21, Efs 2:16-22,Qor 1:19-23 keessatti ka'ee mariyaafameeraYaada kanaan " araarri" 
fakkaatt xumamantii qajeelummaa: ta'a. 



5:12-14 

12 Egaa cubbuun karaa nama tokkoo biyya lafaatti akkuma dhufe, duunis karaa cubbuu akka gale, 
akkasumas namoonni hundinuu waan yakkaniif duuni sanyii namaa hundumaa wal ga'e. 13 Utuma seerichi 
hin kennamin iyyuu cubbuun biyya lafaa irra jira ture; garuuu lafa seerri hin jirretti cubbuun hin 
lakkaa'amu. 14 Haa ta'u iyyuu malee, bara Addaamii jalqabee hamma bara Museetti duuni nama hundu- 
maa irratti mo'e; warruma sanyii irra-daddarbaa Addaamiin hin yakkin irratti iyyuu mo'eera, Addaam 
fakkeenya isa dhufuuf jedhu sanaa ture'o. 



5:12 "Kanaafuu" kitaabni Roomaa jecha "kanaafu" jedhu tarsiimoon buufaman hedduu qaba. (5:1,8:1,12:1) 
Gaaf fiini ibsa waanitti firmaniidha.karaa itti haasawa Phaawuloos guutummaa ta'uu ni danda'a. Mirkanatti kun 
seera uumaa fi feetu gara Roomaatti 1 : 1 8-3 2ti firooma. 

H "Akkuma cubbuun karaa nama tokko wayyalafaatti dhufe" gochimni sadeen Lak 12 keesaa (aorist tense 
)dha . Kufaatiin Addaam du'a fide (lQor 15:22). Kitaabni Qulqulluu ka'umsa cubbuu hin naama'u. Cubbuun 
mootummaa ergamtootale ni jira ( uma 3 fi mul 12:7-9) 

75 



Cubbuun Addaam kallatti lama marsa (1) abbomamu dhabuu aboomii murtaa'eef(uma 2:16-17) fi (2) i 
fitti boonuu ( uma 3:5-6) kun uma 3 isa Rooma 1:18-32) keesatti kae'etti seena.kana Phaawuloosiin ilaalcha 
barsiisummaa iraa adda isa baase xinamantii cubbuu fi .Barsiisonni Uma 3irratti hin xiyyeeffatani, indagama 
"indagama "yaaliin" (yetzers) lama jiraachu mirkansu. 

Techi barsiisummaa isaanii beekkama tokko " Laphee hundumaa keesa sareen gurraatti fi adiin ni jirti" Inni ati 
caalaa soortu caalaa guddaa ta'a: isa jedhudha. 

Phaawuloos cubbuun akka gargarbaasaa Waaqayyoo qulqulluu fii uumama isa ta'e arge.Phaawuloos 
xinamantichi tarsimoo qabu ( Yoonas stewards A man in chrisst) miti. Ka'umsa cubbuu hedduu kenne (1) kufaati 
Addam (2) qorumsa seeyxanaa fi (3) gaqaniisa namootaa itti fufe. 

Cinaayisaa fi morkisa xinamantii Addaamii fi Yesuus giddu cinaayisaa fi morkisa xinamantii Addaamii fi 
Yesuus giddu jiru dubbi keessaa lama qaba. 

1 . Adddaam nama seenaa dhugaadhaa 

2. Yesuus nama dhugaadhaa 

Dhugaan kun lameen barsiisa sobaa fulduratti kitaabni qulqulluu mirkansu, ltti fayyadama jecha "nama 
tokko" ykn "tokkicha" jedhu hubadha.Karaa lama jecha kanaan Addaamii fi Yesuusiin agarsiisuuf si'a kudha 
tokkoti fayyadameera. 

H "duuti karaa cubbuu" kitaabni qulqulluu sadarkaa du'aa sadii agarsiisa (1) du'a afuura (uma 2: 17,3: 1-7, Efs 
2:1) (2) du'a qaamaa (fooni) uma 5) fi (3) du'a barbaraa (Mul 2:ll,20:6,14,21:8).Inni dubbisa kana keessatti 
dubbatamun du'a afuuraa Addaamidha ( Uma 3:14-19) isa du'a foonii sanyii namaa bu'edha (Uma 5) 

H "duuti sanyi namaa hunduma walgahe" Amantana buufata kanaa inni guddaan duuniyooma cubbuu 
(Lak. 16-19, lQor 15:22 Gal 1:10) fi du'a ti. 

H "Namoonni hundinuu waan yakkanii fi" Namoonni hundi Addaam waliin yakkaniiru (biffaa cubbamtuu 
dhaalaan fi fidhii cubbamaO sababa kanaa namni hundi cubbuu gochuuf irraa deddeebi'e filate. Kitaabni 
qulqulluu xiyyeeffannoo kun kennu namni hundi dhuunfaanis gamtaanis cubbamoota 91 Mot 8:46, 2Qor 6:36, Far 
14: l-2,130:3,143:2.Fak20:9,Lal7:20:isa 9: 17,53:6,Rom 3:9-18 23,5: 18,1 l:32,Gal 3:22, lHoh l:8-10)ti 

Ammallee yaadni xiyyeeffannoo ( Lak 15-19) dha gochi tokko du'a (Addam) fi gochi tokko jreenya 
(Yesuus) sababa ta'uusaati.haata'uuti Waaqayo walitti dhufeenya nama waliin qabu caaseesseef deebiin namoota 
hallotti ijoo " dhabamaa" fi " qajeelumma" irrati barbaachisaadha.Namoonni qubsama saanii fulduraa irratti 
fedhinnaan hiraatu. Cubbuu ykn Kiristoos fi'atu.Llameen filachuun hin danda'an. Isa isaaniif tolutti maxxanu. 

Jijjiirama ' sababa" beekkamadha, hiikkaan mormisiisaadha.Phaawuloos Eph ni 2 Qor 5:4, flip 3:12, fi 
4:10 keesati miiraa " sababaan" fayyadameera. Knaa fiifu hundi namaa dunfaan cubbuu gochuu fi waqayyoon 
garuuu filate. Gariin muldhata addaabn gatuun, garuuu hundi muldhate uumamaa gatuunidha. (1: 18-3:20) 

5:13-14 Ilaalchi dhugaa kun Rom 4:15 fi HoE 17:30 keessattis hubatameera.Waaqayyoo gaariidha. Namoonni 
waan isaanitti baraachisaaf qofa gaafatamu.Lakkoofsi kun waa'ee muldhata addaa ( Kakuu Moofaa, Yesuusi, 
Kakuu Haaraa) dubbata, maleee muldhata uumamaa ( Far 19:Rom 1 : 18-23,2: 1 1-16) 

KJHH dorgommii lak 12 akka golboo dheeraa (lak 13-17) fi gargar baheen xumurasaarraa lak 18-21 

5:14 

KQSAH,KJHH 

KQJ " duuti dhaala" 

KQSHH " duuti bittaa shaakale" 

TIV " duutii mohate" 

Duuti akka mootiitti ( Lak 17 6 21) dhaala.Namoonni du'aa fi cubbuu akka hacuuccuutti boqonnaa kanaa 
fi boqonnaa 7 keessatti itti fufeera. Muuxannoon duuniyaa du'aa cubbuu duuniyaa sani namaa 
mirkansa.Lakkoofsa 17 fi 21 affaanni namoomera.ayyaanni moheera! Namoonni filannoo qabu ( karaa Kakuu 
Moofaa lameen) du'a ykn jireenya jireenyaa keessanitti eenyutu moyee? 

H "Warruma sanyii iraa daddarbaa Addaamiin hin tyakkiin irratti iyyuu mo'eera" Addaam abboomii 

76 



Waaqayyoo tarreeffame cabse, hewaan akka kanatti hin cubbine. Waa'ee mukichaa Addaam irraa dhageesse 
maleee Waaqayyoo irraa miti. Namoonni Addaam iraa qabee hanga Museetti jiraan gantummaa Addaamiin 
midhamaniiru. Abboomii Waaqayyoo tokkolee hin cabsine, garuuu 1:18-32, isa qaamaa yaada xinamantii kanaa 
ta'e, dhugaa ifa uumamaa irraa qaban if gantumaa Waaqayyoof itti gaafatamoodha yaadni cubbamuu Addaam 
ijoolee isaa hundumatti faca'e.. 

KQSAH,NKKJV 

KQSHH "inni dhufuuf jedha kan akkasaati" 

TIV "Addaam fakkeenya isa dhufuuf jedheeti" 

KQJ "Addaam isa dhufuu jedhu dursee garsiise" 

Kun AddaamKiristoos walfakkeenya karaa jabaa ta'en ibsa.(l(Qor 15:21-22,45-49, flip 2:6-8) Lameenu 
akka toora duraatti, jalqaba sanyiitti ( lQor 15:45-49) ilaallamu. Addaam Kakuu Moofaa keessaa isa qofaadha 
yoomuu Kakuu Haaraa keesatti "gosa" yoo jedhamu. Mataduree adddaa:Bifa (Tupos) 6: 17 ilaali. 

5:15-17 

15 Kennaan Waaqayyo tola kenne garuuu, akka irra-daddarbaa sanaa miti. Namoonni baay'een 
irra-daddarbaa nama tokkootiin yoo du'an, ayyaanni Waaqayyoo fi kennaan tolaa inni isa irra guddaa 
caalu immoo Yesus Kristos namicha tokkicha sanaan, namoota baay'eedhaafin argama. 16 Wanti kennaan 
Waaqayyoo inni tolaa kun fidu immoo, akka isa cubbuun nama tokkoo fide sana miti. Irra-daddarbaa 
namicha tokkicha sanaa irratti firdiitu kenname; firdichis yakka kan muru ture. Irra-daddarbaa namoota 
baay'ee irratti garuuu kennaa tolaatu kenname; kennaan sunis qajeelummaatti kan geessu ture. 17 Irra- 
daddarbaa nama tokkootiin, sababii nama tokkicha sanaaf duuni erga mo'ee, warri qajeelummaa argatan 
immoo Yesus Kristos namicha tokkicha sanaan hammam guddaa caalchisanii jireenyatti haa mo'an 
reellsaan ayyaana Waaqayyoo fi kennaa tolaa hamma isaan irraa hafutti fudhataniiru. 

5:15-19 Kun dubbii gaalee cinaayaa fayyadamee dheeratedha. KQSAH, KQSHH fi TIV buufaticha Lak 18 irratti 
hiran. Haa ta'uutti YBS 4 KJHH fi KQJ akka boqonnaatti hiikkani. Fedha barreessichaa isa dhugaan muummee 
tokko buufata tokko isa buufata tokki isa jedhu furtuu hiikkoo hubadhu.Jechi " baayyee" jedhu Lak 15 fi 19 iraa 
jecha " hunda" jedhu Lak 12 fi 18 irraat walfakkiidha. Kunis isa 53:11-12 fi Lak 6 keessatti 
dhugaadha.Garaagaruumaan ximamantii homatuu garee kalviin fi farra kalviin) yaada kanarratti hin bu'ura'u. 

5:18 "tola kenne" Jechoonni Giriikii lama jecha " kennaa" jedhu yaada kana keessatti fayyaduuf ni jiru 
Charisma Lak 15,16(6:23) fi doreal dorama Lak 15,16,17 ( yadannoo 3:24 laalli) garuuu fakkaatiwani. Kun 
dhugumatti oduu gaarii waa'ee fayyinaa fi kenna tola Waaqayyoo karaa Yesuus Kiristoosi (3:24:6:23 fi Efs 2:8,9) 
warraa Kiristoositti amanan hundaa fidha. 

H "yoo" (first class conditional sentence), kallatti barreessichaan ykn akeeka barreefamichaaf dhugaa ta'uun mit 
itlmaamama cubbuun Addaam du'a nama hundaatti fide. Kunis Lak 17ti cunaayinaa qaba. 

H "baayyinaan" mata duree addaa 15:13 ilaali. 

5:16 " firdiitu kenname qajeelummaa" lameen kun kan qoranoo jecha seeraati. Kakuu Moofaa ergaa raajotaa 
akka dhadhachaati dhiyeesse Phaawuloos bifa kana fayyadame ( Rom 8: 1,3 1-34) 

5:17 "yoo" (first class conditional sentence), kallatti barreessichaan ykn akeeka barreefamichaaf dhugaa ta'uun ni 
tilmaamama irraa darbaan Addaam du'aa namootaa fida. 

H "warrii argatan- guddaa caalchisanii" Lakkofsi 18-19 xmamantiin walgita mit.Gaalichi yaada Rom 1-8 iraa 
ada hin ba'u, akka mirkanfata duniyumaatti tjaajila (hundi ni fayyuu) Namoonni dirqama argachuu qabu ( Lak 
17b) kenna Waaqayyoo karaa kiristos erge.Fayyinni hundaaf ni tola, garuuu dhuunfaan fudhatamu qaba ( Yoh 
1:12,3:16, Rom 10:9-13) 



77 



Gantummaa Addaam tokkitti gantumaa saba hudnaatti cehe.Gochi cubbamaa tokko ol ka'e muldahte ! 
Garuuu Kiristoosiin aarsaan qajeelaa tokko cubbuu nama baayyee haguuguuf akkasumas waldaha cubbuuf ol 
ka'ee muldhate " Guddaa caalchisuu" Ayyaanni haa baayyaatu ! 

5:17,18 " kenni qajeelumaa deebie'e jieenyaa keessatti ni mootoma... hundatti yakka mursiisa" Yesuus 
kenna Waaqayyoof fedhii afuuraa sanyi namoota kufanii guutuuf dhiyaatedha.(lQor 1:30) Gochimni cinaaynaa 
kun jechuun (1) namoonni cubbomoon karaa hojii Kiristoos xumurameen Waaqayyoo dura qajeelumaan akka 
dhaabbata ta'eef kunis jireenya Waaqayyoomaa isanii argamsiisa. Ykn (2) gochimni kun " jireenya barbaaraa" 
wajjiin fakkaattidha.Yaadichi filannoo duraa deggera qo'annoo jechaaf qajeelummaa irratti matduree adda 1:17 
laalli. 



MATA DUREE ADDAA: MOOTUMAA WAAQAYYOO DHAALUU 

Yaadni mootomu Kiristoos wajjiinii ramaddii xinamanti dheeraa " mootumaa Waaqayyoo" keessatti 
argama. Kun yaada Kakuu Moofaa waa'ee Waaqayyoo mootii dhugaa Israa'el (Isam 8:7) irraa dabarsuudha. 
Mallattoodhaan mootome ( Isam 8:7,10:17-12) kara hidda dhaloota Yihudaa ( Uma 49:10, fi maatii Yesuus ( 2 
Sam 7) 

Yesuus ittiin guutama raajii Kakuu Moofaa waa'ee masihichaati Inni Mootummaa Waaqayyoo 
Beetehhemitti foon uffatee gammachise mootumaan Waaqayyoos utubaa lallabaa Yesuus ta'e mootummichi 
guutummattiisandhufe. (mat 10:7,11:12,12:28 marq l:15,Lul 10:9,11,11:20,16:16,17:20-21) 

Mootummichis fulduraa (Iskaatolojikaal) Amma tur3 garuu kana ta'e miti (Marti 6:10,8:11,16:28,22:1- 
14,26:29,Luq 9:27:11:2, 13:29,14:10-24,22:16,18) Yesuus jalqaba akka tajaajiltuu giduramtuuti dhufe ( isa 52:13- 
53:12), akka gadi jedhaarti ( (Ich 9:9) garuuu akk amooti moototaatti deebi'a (Matt 2:2,21:5,27:11-14) yaadni " 
mootomuu" dhugumatti qaama ximamantii " mootumaa" ti Waaqayyoo mootumiich ahordoftoota Yesuusiif 
kenneera( Luq 12:32 ilaali). 

Yaadni Kiristoosi wajjiin deebi'anii mootomuu kallartii fi gaaf fiilee hedduu ni qaba. 

1. Dubbisni Waaqayyoo mootummicha karaa Kiristoos warraa amaneef kenneera inni jedhu deebi'anii 
mootomuu ni iloaallataa? ( Maatt 5:3,10,Luq 12:32) 

2. Sagalee Yesuus warra duuka buutota ka'umsaaf darbe jaaraa jalqabaa keessa amantoota hundaa ni 
ilaallata ( Maatt 19:28,Luq 22:28-30)? 

3. Phaawuloos debi'anii jireenya kallatti motomu irratti dorgomsiise ykn galateeffatee yaadni inni bse ni 
jiraa?Rom5:17, lQor4:8)? 

4. Akkamitti gidiraa fi deebi'anii motomuun firoomuu (Rom 8; 17,2Xim 2: 1 1-12, lPhex 4: 13, Mul:9)? 

5 . Qabiyyeen mudhataa yeroo ammaa mootummaa Kiristoos isa ul fin aqabeeessti hiramachuudha. 

a. Lafarra5:10 

b. Barkumaa 20:5,6 

c. Barabaraaf 2:26,3:21,22:5 fi Dan 7:14,18,27 



5:18-21 

18 Egaa akkuma irra-daddarbuun nama tokkichaa nama hundumaatti yakka mursiise, qajeelchuun 
nama tokkoo immoo namoota hundumaa firdii qajeelummaa argachiisee ni jiraachisa. 19 Akkuma 
abboomamuu diduu nama tokkootiin baay'een cubbamoota ta'an, abboomamuu nama tokkootiin immoo 
akkasuma baay'een qajeelota ni ta'u. 20 Seerri irradaddarbaa baay'isuudhaaf gidduu lixe; garuuu lafa irra- 
daddarbuun baay'atetti immoo ayyaanni Waaqayyoo caalaatti baay'ate. 21 Akkuma cubbuun karaa du'aa 
mo'e, ayyaannis karaa gooftaa keenyaa Yesus Kristos gara jireenya bara baraatti nu geessuudhaaf 
qajeelummaadhaan ni mo'a. 



5:18 

KQSAH "egaa akkuma iraa daddarbuun namaa tokkichaa nama hundumaatti yakka mursiisee" 

KJHH " karaa hojii qajeelummaa nama tokko kenni tolaa hundaafdhufe" 

KQSHH " hojiin qajeelumaa nama tokko murtii fi jireenya hundatti fide.Kunis" 



78 



TIV " bifawalfakkaatuun gochi qajeeelummaa tokko nama hunda walaboomsee" 

jireenya isaani kenne." 

Kun jechuun namni hundi ni fayya ( duniyima) jechuu miti lakkoofsi kunis ergaa kitaaba Roomaa fi 
yaada batala kanana alatti kopaatti hin jijjiiramu.Kun kan agarsiisu fayyina isa humna qabeesa karaa jireenya) 
du'aa ( du'aa ka'uu Yesuusiin argamuutii sanyin namaa lafeeraa wangeelaa isa qalbii diddiramnnaa fi mantiin 
aargameetti deebii kennu qaban ( Marq 1:15, HOE 3:16,19,20:21) Waaqayyoo hoggayu (Hoh 6:44:65) dursa 
fudhata, garuuu namni hundi dhuunfaan akk a deebii kennu barbaada. 

(Marq l:15:Yoh 1:12, fi Rom 10:9-13) Afeeraan isa duniyaadha (lXim 2:4,6,2Phex 3:9,lHoh 2:2) garuuu wanni 
ajaa'ibsiisaan baayyonni " hin ta'uu" jechuu saaniiti. 

"Gochi qajeelummaa" (1) Yesuus jireenya guutuun abbomamuu fi Abbaa muldhisuu (2) duuti isaa 
adaatti baka namoota cubbannoodha.akkuma jireenyi nama tokko hunda miidhee ( walta'ina Yihudootaa, lya 7) 
akkanuma jireenyi garraanni tokko hundaaf tola.Gochi kun lameen ni cinaayyu, garuu qixxee miti hundi cubbuu 
Addaamiin miidhamanii jiru., garuuu hundi jireenya Yesuusiin fayyaniru, waraa amananii kennaa murtii argatan 
qofati.Gcohi Yesuus cubbuu hundaa miidhe warraa amanee,kan darbe, ammaa fi kan dhufu fudhatuuf. 

5:18-19 " nama hundumatti yakka mursiise... namoota hundumaa firdii qajeelumama 

argachiisc.baayyeen cubbamoota ta'an" Isaan kun gaaloota cinaayina jechi "baayyee" jedhuu akka inni 
daangeessaa hin taane garuuu dabalataa ta'ee agarsiisu fidha. Cinaayinni walfakkaataan isa 53:6 keessaa " 
hundaa" fi 53:11,12 keesaa "baayyee" jedhu jira.Jchi bayyee jedhuu mira daangessu hin fayyadu afeeraa fayyina 
waqayyoo namoota cubbmoo ergame irratti ( waraa kalvinii fi farraisaalee) 

(Passive voice )gochima laneeni hubadha hojii Waaqayyoo agarsiisu cubbuun namoota fi walitti dhufeenya amala 
Waaqayyoo fi akk aamala isaatti moo murtii fudhatu. 

5:19 " Abboomii dhiduun namtokko... abboomamuu namtokkoon" Pahaawuloos yaada xinamantii Kakuu 
Moofaa walta'inaa fayyadama. Gochi namtokkoo hawaasa ni miidha ( Akkaan Zyyaas 7 keessati) Abboomamuu 
dhabuun Addaamii fi hewaan uumama hunda irratti murtii wqaqayyoo fede.9 Uma3) uumani hundi bu'aa 
gantumaa Addaamiin miidhame. (8: 18-25) Adddunya tokkomiti.Namoonni tokkomiti. Duuti xumura jireenya biya 
lafaa ta'e (uma 5) kun addunyaa Waaqayyoo karoofate san miti. 

Miira walta'ina Yesuus kanaan gocha abboomamu tokkon 'kalvary' kan bu'u (1) bara haarawaa 92) 
ummata haarawa (3) kakuu haarawa ture.. Xinamantii bakka bu'a namaa kun "taayipoolojii Addaam- Kiristoos" 
jedhama (flip 2,6) Yesuus Addaam lammeesodha.Inni jalqaba sababoota kufanitti 

H "qajeelummaa ta'e" mata duree addaa 1:17 ilaali. 

5:20 

KQSAH "seerri irradhaddarbaa baayisuudhaaf giddu lixe" 

KJHH " irraa caalaa seerri kan lixe yakka bayyisuu fi" 

KQSHH " garuuu seerri dhufe, irraa daddarbaanis ni baayyate" 

TIV " doggora baayyisuu fis seerri tumame" 

KQJ " yoo seerri dhufu carraa kufaatii bayyisuu fi" 

Akeekni seeraa gonkumaa nama fayyisuuf miti. Garuuu fedhaa fi hirkattummaa sanyi namaa agarsiisuuf 
maleee .(Efs 2:1-3) fi gara Kiristoositti fiduuf ( 3:20,4:15,7:5, Gal 3: 19,23-26). Seeri gaariidha, garuuu sanyiin 
namaa cubbamoodha. 

H "ayyaanni Waaqayyoo caalati baayyate" kun dheebuu Phaawuloos kutaa kanaati. Cubbuun suukkanneessaa 
fi daddarbaadha, garuuu ayyaanni baayyate hacuuccaa isarraa darbe.Kun karaaitti waldaa jaarraa duraa keesaa 
jirtu jajjabeessanidha.Kiristoosii iraa aantoota ( 5:9-1 1,8:30 ilaali 

5:21 lameen "cubbuu" fi "ayyaanni" akka mootiitti namoomani jiru. Cubbuun humna dhuuniyaa du'aan mootome 
( Lak 14,17) Ayyaanni kan mootome karaa qajeelummaa argamee, karaa hojii Kiristoos xumuramee, karaa 
amantii dhuunfaa amantootaa fi qalbi diddiramaa gara wangeelaaniti. 

79 



Akka saba Waaqayyoo haarawaatti, akka qaama Kiristoositti kiristaanonni deebi'ani ni 
mootomu.(5: 17,2Xim 2: 12, Mul 22:5) kun akk amootumma abiyya lafaa ykn barkumaa fakkaata (Mul 5:9-10,20) 
kitaabni qulqulluu dhugaa walfakkaataa kan adubbata mootummichi qulqullootaalee akk akennamu mirkansuun 9 
Matt 5:3,10,Luq 12:32,Efs 2:5-6) mat duree addaa.Mootumaa Waaqayyoo deebisani dhaaluu 5:17 ilaali. 

Gaaffilee mariidhaa 

Kun ibsituu qajeelcha qo'annooti. Kanaafu hiikkaa keetiif itti gaafatamaadha. Tokkoon tokkoo keenya 
ifa qabnu keessa socho'uu qabna. Ati, kitaabni qulqulluu kee fi afuurri qulqulluu hiikkaa keessatti dursitoota. 
Ibsaa wajjiin walitti laaquun hin qabdu. 

Gaaffileen marii kun dhimmoota gurguddoo kutaa kitaaba kanaa irraatti akka xiyyeeffattu sigargaaruuf 
kan qophaa'edha. Isaanis ilaalcha dadammaqsuuf maleee ibsa kan barbaadan miti. 

1 . "Qajeelummaa" Waaqayyoo ibis. 

2. Garaagaruummaan "xinamantii" eebba gitaa" fi "eebbaa dagaagaa" gidduu jiru maali? 

3. Nuyi kan fayyinee ayyaanaani moo amantinii? (Efs 2:8-9)? 

4. Maaliifi kiristiyaanni gidiraa arguu? 

5 . Nuyi fayyineeraa moo, ykn fayyaadha moo, ni fayyinaa ? 

6. Nuyi cubbamoota waan cubbineef ykn cubbuu goonaa waan cubbamoota taanneefii? 

7. Akkamitti jechoonni "qajeelummaa" "fayyinaa" fi "araarri" boqonnaa kana keessatti firoomuu? 

8. Maaliif Waaqayyoo cubbuu nama biraaf sanuu waggaa kumaantama duraa jiraachaa tureef itti gafatamaa 
nagodhee (lak 12-21) 

9. Namotnii addaamii fi Muusee gidduu jiran eegi cubbuun hin lakka'amu ta'ee (Lak 13-14) bara san maaliif 
du'anii? 

10. Jechoonni "hunda" fi "baayyee" fakkaattidhaa? (Lak 18-19, Isa 53:6, 11-12). 



80 



ROOMAA 6 



HIRAMSA BUUFATAA HIIKKAA HAMMAYYAA 


YBS 4 


KJHH 


KQSHH 


TIV 


KQJ 


Cubbuun du'anii 
garuuu kiristoosiin 
fayyan 


Cubbuun du'an 
Waaqayyoof j iraatan 


Du'uufi ka'uu 
Kiristoos wajjin 


Cubbuun du'anii 
garuuu Kiristoosin 
fayyan 


Cuuphaa 


6:1-11 


6:1-14 


6:1-4 


6:1-4 


6:1-7 






6:5-11 


6:5-11 


6:8-11 

Qulqullummaa: 
Cubbuu gooftaa miti 


6:12-14 




6:12-14 


6:12-14 


6:12-14 


Garboota 
qajeelummaa 


Garbumma cubbuu 
irra gara garbaa 
Waaqayyootti 


Garbummaa lameen 




Kiristaanni 
gabrummaa cubbu 
jalaabahe 


6:15-23 


6:15-23 


6:15-19 


6:15-19 


6:15-19 

Badhaasa cubbuufi 

badhaasa 

qulqullumma 






6:20-23 


6:20-23 


6:20-23 



MARROO DUBBISA SADII 

FEDHA BARREESSAA KA'UMSAA SADARKAA BUUFATAATTI HORDOFUUN 

Kun ibsituu qajeelcha qo'annooti. Kanaaf hiikkaa kitaaba Qulqulluu keetiif ittigaafatamoodha. Tokkoon 
tokko keenya ifa qabnu keessa socho'uu qabna. Ati, kitaabni quqlulluu keetiifi afuurri qulqulluu hiikkaa keessatti 
dursitoota. Ibsa wajjiin walitti laaquu hin qabdu. 

Boqonnicha taa'umsa tokkoon dubbisi. Dhimma isaa addaan baafadhu. Hiramsa dubbi kee hiramsa 
hiikkaaleen shaman olitti ibsamanii jiran wajjiin birqabii ilaali. Buufanni afuurahuun miti, garuuu fedha 
barreessaa ka'umsaa hordofuun furtuudha, sun moo ifa hiikkooti. Buufanni dhimma tokkoofi tokko qofaa qaba. 

1 . Buufata duraa 

2. Buufata lammeessoo 

3 . Buufata sadeessoo 

4. kkf 



ILAA QABIYYEE 

A. Boqonnaan 6:1-8:39 jiru ilaalcha gumaa'e (gumi barruu) waa'ee walitti dhufeenya cubbuufi 
kiristaanummaa uuma. Kun dhimma barbaachisaadha sababni isaas wangeelli ayyaana eebba tolaa 
Waaqayyoo irratti hundaa'ee karaa Kiristoos (3:21-5:21) kanaafu cubbuun akkamitti amantoota miidhaa? 
Boqnnaan 6 gaaffiilee lama irratti bu'ura'a. lak 1 fi 15. Lakkoofsi 1 fi 5:20 ni firooma, wayita lak 15 fi 
6:14 firooman. Inni duraa akka mala jireenyaatti cubbuutti firooma; (henna ammaa) inni lammataa 
gocha cubbuu dhuunfaati. Lak 1-14 walabooma amantootaa cubbuu jalaa yoo ta'u lak 15-23 walabooma 
amantootaa Waaqayyoon tajaajiluu ilaallata akkuma dur cubbuu tajaajilan waliigalaan, hundumaaniifi 
garaa guutuudhaani. 

B. Eebbifamni lameenii: 

81 



1 . gita (akka fayyina qaj eelummaani 3:21-5:21) 

2. fakkeenya kiristoosummaa dagaagu 

a. 6:1-8:39 dhugaa kana xinamantiin ibse 

b . 1 2 : 1 - 1 5 : 1 3 hoj iin ibse (mataduree addaa 6 : 4 ilaali) 

C. Komnitaataroonni dhimma qajeelummaafi gita eebbaa akka hiikkaa kitaaba Quqlulluu baruu isaan 
gargaaruuf baqaqsu danda'u. Dhugumatti lameenu walduukaa gocha ayyaanaati (gita lQor 1:30; 6:11). 
Toftaan lameenu wal fakkaata- ayyaanni Waaqayyo jireenyaafi du'a Kiristoos keessaan muldhate isa 
amantiin argamu (Efs 2:8-9) 

D. Boqonnaan kun kan barsiisu bilchina (cubbu dhabuummaa Yoh 3:6, 9; 5:18) ijoollee Waaqayyoo 
Kiristoosinidha. Boqonnaa 7 fi lYoh 1:8-2: 1 cubbamuun amantootaa itti fufliu agarsiisa. 

Waldhabbiin ilaalcha Phaawuloos dhiifamarratti qabu dhimma haamilee wajjiin firooma. yihudooni, 
haaronni seera Muusee akka mirkansanii gaafachuudhaan jireenya Waaqayyoo barbaadu. Muraasni 
ilaalcha Phaawuloos akka hayyamaatti cubbuutti fayyadamu (lak 1, 15; 2Phex 3:15-16) Phaawuloos 
afuurri jiraataan, wanna alarra miti, hordoftoota Kiristoosiin fakkaatanijiraatan akka hoomishu ni amana. 
Dhugumatti garaagaruummaan kakuu Moofaa Deb 27-28) fi kakuu haarawaa (Erm 31:31-34; Hiz 36:26- 
27) is kanadha. 

E. Cuuphaan agarsiisa qajeellumm/eebba dhugoma afuuraa qaama irrattiti. Roomaa keessatti lameen 
doktiriinaa eeb/qajeelummaa gitaafi eebba shaakalaa (Kiristoosin fakkaachuu) xiyyeen itti kennameera. 
Wajjiin awwaalame (lak 4) fi "isa wajjiin fannifame" cinaayina (lak6) 

F. Furtuun ittin qorumsaafi cubbu jireenya Kiristaana keessaarra aanamu. 

1. Kiristoosin eenyu akka taate beeku. Maal akka siif hojjete beeku. Ati cubbuurra walaba. Ati cubbut 
du'aadha. 

2. Jireenya kee guyyuutti gita kee Kiristoosiin herregadhu. 

3. Nuyi kan ofi keenya miti. Gooftaa keenyaa tajaajilu/abbomamuu qabna. Nuyi isa nu kabajuufi nu 
j aallatu j aalalaan taj aaj illa/abboomamna. 

4. Jireenyi Kiristaanaa jireenya umama gararraati. Akkuma fayyinaa kunis kennaa Waaqayyo isa karaa 
Kiristoosi. Humna isaa ni kakaasaa, ni kenna. qalbi diddirrannaafi amantiif ka'umsaafi itti fufiinsaan 
deebi kennu qabna. 

5. Cubbutti naannooftee hin taphatiin. Waan inni ta'etti of daangeess. Irraa gargal, baqadhu. qurumsa 
irraof hinbuusiin. 

6. Cubbuun barmaatile cabuu danda'udha, garuuu yeroo fudhachuu, humnaafi fedha gaafachu danda'a. 

Qo'annoo jechaafi gaalee 



6:1-7 

*Egaa ayyaanni Waaqayyoo akka baay'atuuf, cubbuutti jiraachuu itti fufnajennaa ree? 2 Kun 
matumaa hin ta'u!Nuyi warri cubbuu jalaa duune, si'achi attamitti cubbuu jala jiraanna ree? 3 Yookiis 
nuyi warri Kristos Yesusitti dabalamuudh~af cuuphamne, du'a isaattis isatti dabalamuudhaaf akka 
cuuphamne ni wallaaltanii ree? 4 Nuyi cuuphamuudhaan du'a isaatti isatti dabalamnee isaa wajjin 
awwaalamneerra; Kristos humna abbaa isa ulfina-qabeessaan warra du' an keessaa akkuma kaafame, 
nus immoo jireenya haaraa tti ni j iraanna. 5 Akkuma du'a isaatti isaa wajjin walitti dabalamne, 
akkasuma du'aa ka'uu isaattis isaa wajjin walitti ni dabalamna. 6 Nuyi deebinee garba cubbuu akka hin 
taanetti, dhagni inni cubbuu hojjetu akka badduu baafamuuf, namummaan keenya inni moofaan isaa 
wajjin akka fannifame ni beekna. 7 Namni yommuu du'u humna cubbuu jalaa irl"ba'a. 



6:1 

KQSAH "Egaa Ayyaanni Waaqayyoo akka baayyatuuf cubbuutti jiraachuu itti fufna jennaaree? 
KJHH "Akka ayyaanni baayyatuuf cubbuutti jiraachu qabnaa" 
KQSHH "Akka ayyaanni baayyatuuf cubbuutti jiraachuu itti fufnaaree? 
TIV "Hanga cubbuutti jiraachu itti fufnen ayyaanni Waaqayyo ni dabalaaree? 

KQJ "Akka ayyaanni Waaqayyo ol guddatuuf nuyi cubbuu keessa turuun itti fufu qabaaree? 

Kun (present active subjunctive) dha. Gaaffii ni gaafaa. Kiristaanni "obsaan turuu" ykn cubbuu 
'ammachuu" qabuu? jedha. Gaaffiin kunis gara 5:20ti duubatti nu deebisa. Phaawuloos waan aadbuura (dubbin 

82 



tuqa)ti fayyadamee waa'ee ayyaana dogoggora jiru ibsuu yaale (lYoh 3:6, 9:5:18) Ayyaanaafi araarri Waaqayyo 
jechuun jireenya gantummaaf hayyama kennuu jechuu miti. 

Wangeelli Phaawuloos fayyina tolaa akka kenna ayyaana Waawayyootti kara Kiristoos (3:24; 5:15, 17; 
6:23) jedhu gaaffilee hedduu waa'ee qajeelummaa mala jireenyaa kaaseera. Akkamitti kenni tolaa qajeela 
hamilee fidaree? Qajeelummaafi eebbi adda hin bahan (Matt 7:24-27; Luq 8:21; 11:28; Yoh 13:17; Rom 2:13, 
Yon 1:22-25; 2:14-26) 

Qabxi kana irratti F.F Biruusee: Apostle of the Heart Set Free" kitaabasaa keessatti "cuuphaan 
kiristaanotaa jireenya isaani dulloomaa deebi'ee hin kaaneefi jireenya isaani amma kiristoosiin qaban giddu jiru 
walitti qabee dhaabbata: Innis isa duritti akka du'an, kanaafmoo kiristaana cuuphameef cuubbu keessa deemuun 
waan faayidaa hin qabne akka gabra walabooma deebi'ee gooftaasa durii jala turuu barbaaduuti. (Rom 6: 1-4, 15- 
23) ykn bosortii "seera dhirsaa" jalatti haftuuti" ful 281-82 (Rom 7: 1-6) 

Kitaaba Jamsi S. Stewart "A Man in Christ" keessatti "The Locus Classical" jedhe warra gama yaada 
ergamicha jiran Rom 6 keessatt argama. Achitti Phaawuloos humnaafi jabinaan, duuti Kiristoos jechuun 
mantootaaf guutummatti cabbina cubbuu akkata'e agarsiisa" ful 187-88 

6:2 "kun matumaa hin ta'u" isa caaslugaan fedhe ykn kadhataaf itti fayyadame. Karaa Phaawuloos ittin 
gaaffilee aadbuuraa ittiin deebisedha. Rifaatuufi jeequmsa Phaawuloos namoota hin amaniin jiran irratti isa isaan 
ayyaana xureessaniifi dogoggoran irratti qabu agarsiisedha (3:4,6) 

H "nuyi warri cubbuu jalatti dune" kun (aorist active indicative) dha. jechuun "duunee jirra" boqonnaa kana 

keessatti "cubbuun" irra deddeebi'ame jira. "Umama cubbamoo" keenya isa Addaam irraa dhaalle (Rom 5:12-21, 

lQor 15:21-22) agarsiisuufidha. Phaawuloos yaada du'aa irra deddeebi'e akka tuqatatti amantoonni walitti 

dhufeenya haarawaa Yesuus wajjiin qaban agarsiisuuf fayyadameera. Kana caala isaan gooftaa cubbuutti dhimma 

miti. 

H "si'achi jala jirranna" kun "tarkaanfachu"dha. Dubbin tuqxii kun ykn amantii mala jireenya keenyaa (Efs 

4:1; 5:2,15) ykn cubbuu mala jireenya keenya (lak 4) jala muruu barbaadeeti. Amantoonni cubbuutti hin 

gammadan. 

6:3-4 "warri cuuphamne .... du'a isaattis" kun (aorist passive indicative)dha caaslugni kun hojii xumurame, 
xumurri isaas waan alaan kan ta'e asitti afuuricha, irratti kan xiyyeeffatudha. Yaada kana keessatti cinaayisumma 
qabu. 



MATADUREE ADDAA : CUUPHAA 

Kurtiis Vayugaan, Hojii Ergamootaa, miiljalee gammachiiftuu ful 28 irraa ni qaba. 

"jechi Giriik 'cuuphaa' gochima ajaja nam sadaffaa agarsiisuu; jechi "qalbii diddiranna" gochima ajaja 
nam lammaffaati. Jijjiiramni "cuuphaa"ti godhamu kan agarsiisu fedhiin Pheexroos duraa qalbii diddiranna 
ta'uusaati." 

Kunis xiyye lallaba Yohaannis cuuphaa (Matt 3:2) fi Yesuus (Matt 4:17) Qalbii diddirannaan furtuu 
afuuraafi cuuphaan ammooo jijjiirama afuuraa kana alatti baafannaa fakkaata. Kakuun haarawaa waa'ee 
amantoota hin cuuphamnee homaa hin beeku waldootii ganamaaf cuuphaan hojii hawaasaa amantiiti. Haala 
kakuu hawaasa keessatti gaggeeffamu, Kiristoositti amanuu, dha malee toftaa fayyina miti. Lallaba Pheexroos isa 
lammataa keessatti cuuphaa akka hin tuqamiin qalbii diddiramaanilee hubadha. (Matt 3:13-18). Cuuphaan 
Yesuusiin abboomame (Matt 28:19). Gaaffii hammayyooma kan ta'e barbaachisummaan cuuphaan fayyinaaf 
jedhu kakuu haarawaa hin tuqamne; amantoonni hundi cuuphamu qabu. Haa ta'uti, raawwii irbaata quqlulluuf 
dhaabachuus ni barbaachisa. Fayyinni dhimma amantiiti, malee dhimma iddoo-sirrii, sagalee-sirriifi hojii safuu 
sirrii miti. 



H "gara Kiristoos Yesuusti" Itti gayyadamni eis (gara) ergma guddaa Matt 28:19 irra wajjiin ni cinaaya, 
iddootti amantoonni haarawaa cuuphaman eis (gara) maqaa Abbaan, maqaa ilmaafi maqaa Afuura qulqulluun. 
Durgaallichis amanoota afuuraan cuuphamani gara qaama Kiristoositti dabalaman lQor 12:13 agarsiisuuf 
fayyade. Kun en (Kiristoosiin) isa jedhuun moggoyoodha. Lak 11 keessatti karaa Phaawuloos amantoota 
agarsiisuu filatu sanaanidha. Amantoonni Kiristoosiin jiraatu, deemuufi namoomu. Durgaalichi walitti 
dhiyeenya gamtaa kana agarsiisa, samii waloomaa, hiddaafi baalooma. Amantoonni Yesuus adda baafatanii du'a 

83 



isattis walin ta'u (lak 6;8: 17), du'aa ka'uu walin ta'u (lak 5). Waaqayyoof abboomamu isaatti walii ta'uufi 
Mootoma isattis walin 

H "du'a isaattis...dabalamne" cuuphamuun keessa bu'atii du'aafi awwaalcha agarsiisa. (Lak 5 fi Qol 2:12) 
Yesuus cuuphaa akka dubbi dalgaati du'asaa ittin agarsiise (Marq 10:38-39, Luq 12:50). Asitti xiyyeen doktiriina 
cuuphaa osoo hin taanee kiristaanotaaf, haarawaa, walitti dhufeenya maxxameefi du'aafi awwaalcha 
Kiristoosdha. Amantonni cuuphaa Kiristoos, amala isaa, aarsaa ta'u isaa, ergamuu isaa addaan baafatu. Cubbuun 
amantoota irratti humna hin qabu. 

6:4 "Nuyi cuubamuudhaan du'a isaatti dabalamne." Boqonnaa koma keessatti, akkuma amala barreeffama 
Phaawuloos, suna (wajjin) tisheesse itti fayydameera. (Efs 2:5-6) 

1. Sun +Thapti =wajjin -awwalame, lak; !ol 2: 12 fi yaadanno, 8 

2. Sun+Stauroo=wajjin- biqile, lak 5 

3. Sun+azo= wajjin- jiraata lak 8; 2Xim 2:11 (akkasumas wajjin du'eefi wajjin ka'ee qaba) 

H "nuyis ammooo jireenya haarawaatti ni jiraanna" kun (aorist active subjunctive)dha. Fiiriin fayyinaa 
eeggamu eebbadha. Sababa amantoonni ayyaana Waaqayyoo karaa Kiristoos beekaniif jireenyi isaani addadha. 
Jireenyi keenya haarawaa fayyina nuuf hin fidu, garuuu innumtu bu'aa fayyinaafi. (lak 16, 19; fi Efs 2:8-9,10, 
Yonas 2: 14:26) kun gaaffii ni ta'aa, hin ta'u amantii ykn hojii miti. Garuuu tartiiba deemsaatu jira. 



MATADUREE ADDAA : EEBBA 

Kakuu Haaraa yogguu cubbamtoonni gara yesuusiitti qalbii diddiranaafi amantiin garagaalan battaluma 
san qajeelummaafi eebba akka argatan ni mirkaneessa. Kun kiristoosiin iddo saani isa haarawaadha. 
Qajeelummaan isaa isaanitti qica. (Rom 4) Isaanis qajeelaafi qulqullu ta'un isaanii labsama. (qoranno hojii 
Waaqayyoo) 

Kakuu Haaraa amantoota gara quqlullummaafi qajeelummaatti ni yaama. Lameen gita xinamantii hojii Kiristoos 
Yesuusiin xumurameefi amalaan Kiristoosiin fakkaachuuf yaamamuufi jireenya hoggayyu keessatti gochudha. 
Akkuma fayyinni kenna tolaafi gatii waan mala jireenyaa akka ta'e, daranimoo, eebbadha. 

Deebii ka'umsaa fakkeenya Kiristoos dagaagaa 

HoE 20:23; 26:18 Rom 6: 19 

Rom 15:16 2Qor7:l 

lQor 1:2-3; 6:11 ITas 3:13; 4:3-4, 7; 5:23 

2Tas2:13 2Xim2:21 

Ibroota2:ll; 10:10, 14; 13:12 Ibr 12:14 

lPhexkl lPhex 1:15-16 



H "Kiriistoos warra du'an keessaa kaafame" yaada kana keessatti fudhachuun hojiifi sagalee ilmaa 
mirkansuuni Abbaadhaa ta'atee gurgudda lamaan ibsame. 

1 . Yesuus, du'aa keessaa ka'uusaa 

2. Yesuus mirga abbaati ol ba'uusaa 

H "humna abbaa isa ulfina qabeess" "ulfinaaf" mataduree addaa 3:23 ilaali. "Abbaa'T mataduree addaa 1:7 
ilaali. 

6:5 "yoo" kun (first class conditional sentence) dha isa kallattii barreessichaa ykn akeeka barruuf dhugaadha 
jedhamee tilmaama. Phaawuloos dubbistoonni isaa akka amantoota ta'e ni tilmaama. 

"isa wajjiin walitti ni dabalamna" kun (perfect active indicative) dha ture moo tokko ta'uuf itti fufe" ykn ture 
moo tokkummaan biqiluuf itti fufe' jedhame hiikkama. Dhugaan kun xinamantiin "obsuu" wajjiin walfakkeenya 
qaba. (Yoh 15 keessatti) yoo amantoonni du'a Yesuusiin adda bahan (Gal 2:19-20; Qol 2:20; 3:3-5), akka 
xinamantiin du'aa ka'uu isaattis adda ni bahu. (lak 10) 

Dubbiin dalgaa cuuphaa akka du'aatti dhiyaachuun (1) jireenya dulloomaa, kakuu moofaaf dune (2) 
afuuratti fayyine kakuu haarwa. Cuuphaan kiristaanaa akka cuuphaa isa kan Yohaannis cuuphaa miti, raajicha 
xumuraa Kakuu Moofaa. Cuuphaan carraa waldooli ganama amantoota haarawaa ittin amantisaanii hawaasaan 
gahan ture. Foorumulaan cuuphaa durii, kan kadhimanaan irra deebi'amu, "nin amana Yesuus Gooftaadha' (Rom 
10:9-13) kan jedhu ture. Hawaasa beeksisuun waanuma jiraa, barmaatilee dur ta'aa turedha. Cuuphaan toftaa 

84 



dhiifamaa, fayyinaa ykn dhufaatii afuuraa miti, garuuu jila ittin hawaasa beeksisaniif waadaa galchanidha. (HoE 
2:38) Haata'uti, akkasumas filannoo miti, Yesuus ajajeera (Matt 28:19-20), fi fakkeenya godhateera (Matt 3, 
Marq 1, Luq 3) fi akkasumas qaama lallaba ergamtootaafi adeemsa hojii ta'eera. 

6:6 

KQSAH "namummaan keenyi inni moofaa isa wajjiin akka fannifame ni beekna. 

KJHH "dullummaan keenya isa wajjiin akka fannifame ni beekna. 

KQSHH "akka namummaan keenya inni durii isa wajjiin fannifame ni beekna. 

TIV "ni beekna, namummaan keenya dulloome du'ee Kiristos wajjiin fanniifameera. 

KQJ "namummaan keenya durii fannifamuusaa isa wajjiin hubachu qabna. 

Kun (aorist passive indicative) jechuun" namummaan keenya inni moofaa isa dhumaaf afuuraan 
fannifameera. Dhugaan kun jireenya kiristaanaa injifannoon gaheef murteessaadha. Amantoonni walti dhufeenya 
harawaa cubbutti qaban hubachu qabu (Gal 2:20; 6: 14). eenyummaan namootaa inni dulloomaa moofaa (Umama 
Addaan) Kiristoos wajjiin du'eera. (lak 7; Efs 4:22; fi Qol 3:9) Akka amantootaatti amma filannoo waa'ee cubbuu 
akka Addaan ka'umsaa qabna. 

H 

KQSAH, KJHH "dhaqni inni cubbu hojjetu akka baddu baafamu" 

KQSHH "dhaqni inni cubbu du'ee akka badu" 

TIV " humni cubbamaan akka balleeffamuuf" 

KQJ "qaama cubbamaa ta'e balleessuudhaaf ' 

Phaawuloos jecha "dhaqna" (soma)jedhu gaalee genetivii kana yeroo heddu fayyadameera. 

1 . dhaqna inni cubbuu hoj j ete Rom 6 : 6 

2. foon isa du'atti Rom 7:24 

3 . dhaqna foonii (Qol 2:11) 

Phaawuloos waa'ee jireenya bara kanaa cubbamaafi ganiinsa dubbata. Qaamni du'aa ka'uu Yesuus inni 
haarawaa qaama haarawaa bara qajeelummaati (2Qol 5:17) Dhaqnoomuun rakkoo miti (falaasama Giriikotaa) 
cubbuufi ganiinsa malee. Daqni amajaajii miti. Kiristaanonni dhaqna jireenya bara baraa keessatti jedhu 
amantichani mirkansu. (lQor 15) Haata'uti, dhaqni dirree waraana qorumsaa, cubbuu fi dhuunfaati. 

Kun (aorist passive subjunctive)dha Galeen kun "fannifame" inni jedhu "hojjechu dhaaba" "humna 
dhabe" ykn "bu'aa dhabe "jechudha malee" dhabame jechu miti. Kun jec ha Phaawuloos bareedaa, yeroo 
digdamii shan itti fayydamedha. 

Mataduree addaa 3:3 ilaali. dhaqni keenya akka haamileeti walaba, garuuu waldiddaa afuuraa itti fufee 
jiruuf garuuu dirree waraanaa ta'eera. (lak 12:13; 5:12-21; 12:1-2) 

6:7 Kun (aorist active participle) fi (perfect passive indicative ) dha jechunis "Inni Inni elu'e fi cubbuu irraa 
walaba ta'e" sababa amantoonni Kiristoosin uumama harawaa ta'aniif gabrummaa cubbuu jalaa walaboomaniiran, 
waan Addaam irraa kufaati dhaalanittis ni walaboomu (7: 1-6) 

Jechi Giriik addanatti "Walaba" ta'e kun boqonnaa duraafi iddoo kaanitti akka "qajeelatti" (ASV) 
hiikkamedha. Yaada kana keessatti "walaboome" inni jedhu miira qaba (akka hiikka isaa HoE 13:39 keessaa). 
Yaadni ergaa hiikkaa jechaa akka jijjiiru hin dagatiin. Kun garuuu hiikka isaa guuboo jechootaa ykn hiikka 
teekinikaa isa jechuu miti. Jechoonni hiikkaa hima keessatti qabatu; Himti moo boofata keessatti hiikkaa godhata. 



6:8-11 

8 Kristosii wajjin yoo duune garuuu, Kristosii wajjin immoo akka jiraannu ni amanna. 9 Kristos 
warra du' an keessaa erga kaafamee, deebi'ee akka hin duune, duunis si'achi isa irratti gooftummaa akka 
hin qabne beekna. 10 Du'a al tokko, waa'ee cubbuutiif du'e; jireenya isaa ammaa immoo Waaqayyoof ni 
jiraata. "isinis immoo akkasuma akka warra cubbuujalaa du'anii, karaa Kristos Yesus Waaqayyoof 
jiraataniitti of lakkaa'aa! 



6:8 "yoo" kun (first class conditional sentence) dha, isa kallatti barreessichaan ykn akeeka barreeffamichaan 
dhugaadha jedhame ni tilmaama. Cuuphaan amantootaa du'a nama Kiristoosiin ni fakkeessa. 



85 



H "nuyi isa wajjiin ni jiraanna" yaadni kun "asiifi amma" (lYoh 1:7) ni gaafata, malee waan adda bahee 
fulduratti ta'u miti. Lakkoofsi 5 du'a Kiristoositti hirmaachu keenya yoo dubbatu, lak 8 moo jireenya isaatti 
hirmaachuu keenya dubbata. Kun muddama yaada mootummaa Waaqayyoo kitaaba Qulqulluu keessaa jiru 
dhaala. Innis asiifi ama, darbee fuuladura. Ayyaanni tolaa of to'annoo malee hayyama uumuu hin qabu. 
6:9 "warra du'an keessaa kaafamuun" kun (aorist passive participle) 
dha. 6:4, (aorist passive indicative) ilaali 

Kakuu Haaraa sadeen Waaqa tokkummaa du'aa ka'auu Kiristoositti ni mirkansu. (1) Afuura quqlulluu 
(Rom 8:11) (2) ilma (Yoh 2:19-22; 10:17-18) fi irra deddeebi'auun (2) Abbaan (HoE 2:24, 32; 3:15, 26; 4:10; 
5:30; 10:40; 13:30, 33, 34, 37; 17:31, Rom 6:4, 9) Gochi Abbaadha mirkansa fudhatama Yesuus, jireenyasaa, 
du'asaafi barsii isaati. Kun kallatti guddaa lallaba ergamtoota ganamaa ture. Mataduree Addaa The kerygmao 
1:2 irra jiru ilaali. 

H 

KQSAH "duuti kana caala irratti hin gooftomu" 

KJHH, KQSHH "duuti kana booda irratti humna hin qabaatu" 

TIV "duuti kanarra aangoo irratti hin qabaatu" 

NKQJ "duuti humna kanarra irratti hin qabaatu" 

Gochimni kurievo jedhu jecha Kurios jedhu irraa yoo ta'u, "abbaa qabeenyummaa" "alaqaa" "dhirsa" ykn 
Gooftaa jechudha. Yesuus amma du'arratti gooftaadha. (Mul 1:18). Humna du'aa cabsutti Yesuus isa jalqabaati 
(lQorl5)! 

6:10 "du'a inni du'eef sun, du'a cubbuuti" Yesuus biyya lafaa cubbuun guutamte keessa darbee garuuu inni hin 
cubbine, biyyi lafaa cubbmtuun garuuu isa fannifte. (Ibro 10:10) Duuti Yesuus bakka bu'un ilmaan namootaaf 
du'e ulaagaa seeraafi waan hordofee jiru hunda haqe (Gal 3:13; Qol 2: 13-14) 

H "takkuma hanga dhumaatti" yaada kana keessatti Phaawuloos fannoo yesuusiif xiyyeeffanno kenna. 
Duutii isaa inni cubbuuf si'a tokko du'e du'a cubbuu hordoftoota isaa miidha. 

Kitaabni Ibroota du'aa aarsaa takka ta'een kan Yesuusin hanga bara dhuma hin qabneti ta'e irratti 
xiyyeeffannoo kenna. Fayyinniifi dhiifamni takkituma godhame kunis hanga yoomumaatti ("takkitti" (ephapax) 
7:27; 9:12; 10: 10) fi takkuma hanga dhumaatti " [hapax], 6:4; 9:7, 26, 27, 28; 10:2; 12:26, 27) xumurame kun kan 
dhiyeenyatti xumurame aarsaa mirkanaati. 

H "Garuuu jireenya inni jiraate, Waaqayyoof jiraate" lameen aorist lak 10 isa (present active 

indicative) lak 10b irra jiru wajjin morkatadha. Amantoonni Kiristoos wajjiin du'aniiru, amantoonni karaa 
Kiristoos Waaqayyoof jiraatu. Galmi wangeela dhiifama (qajeelummaa) qofa miti, Waaqayyoon tajaajiluu 
(eebbifamu) malee. Amantoonni akkatajaajilaniif fayyaniiru. 

6:11 "ufillee cubbuutti aka duutani ture of yaadadha" kun (present middle imperative) 

dha. Kun abboomii ta'aa jiru, baratame amantoota irratti ta'edha. Kiristaanonni Kiristoosi bikkasaanii hojii inni 
hojjete beekuun jireenyasaanii guyyuuf murteessadha. Jechi "qalbifachu" (4:4,9) jedhu jecha herrega ta'eeti "of 
eeggannoon ida'uu" fi beekomsa Kiristoosin qabu (eebba gitaa) yoo hubachiisu, lak 12-13 moo isaan 
tarkaanfachuu danda'uu (eebbifame dagaaginaa) xiyyeeffannoo kenna. Mataduree addaa lak 4 ilaali. 



6:12-14 

12 Ammas cubbuun warra kajeellaa fooniitiif abboomaman akka isin hin godhannetti, dhagna 
keessan isa du'e keessatti isa hin moosisinaa ! 13 Bu' aa dhagna keessanii mi' a jal' inaa gochuudhaaf harka 
cubbuu jala hin galchinaa! Garuuu akka namoota warra du'a keessaa ba'anii jireenya argataniitti, 
Waaqayyoof of kennitanii, bu'aa dhagna keessanii mi'a qajeelinaa gochuudhaaf harka Waaqayyoo jala 
galchaa! 14 Isin seera jalatti qabamtanii kan jiraattan utuu hin ta' in, ayyaana Waaqayyoo jala waan 
jiraattaniif cubbuun isin irratti gooftummaa hin qabaatu. 



6:12 "Egaa cubbuun dhaqna keessan jiraataa irratti akka mootomu hin godhiinsaa" kun (present active 
imperative) dha hiikkaansaas hojii adeemsa jiru dhaabsiisuu jechudha. Jechii "mootomuu", 5:17-21 fi 6:23 ti 

86 



firooma. Phaawuloos yaada xmamantii hedduu namoomsee haasa'a. (1) duuti akka mootiitti mootame (5: 14, 17; 
6:23) (2) ayyaanni akka Mootiitti mootame, (5:21) fi (3) cubbuun akka mootiitti mootome (6:12, 14). Gaaffiin 
inni dhugaa eenyutu jireenya keessanii keessatti mootomeedha. Amantoonni filachuuf humna Kiristoosiin qabu. 
Wanni gaddisiisaan, namoota dhuunfaaf, waldoolee naannoof, mootummaa Waaqayyoof amantoonni yeroo ofii fi 
cubbuu keessaa filatan ayyaana komataati. 

6:13 "yaama dhaqna keessanii cubbuutti dabarsitanii kennuun hin deddeemiinaa" kun( present active 
imperative)dha hiikkaansaas hojii adeemaa jiru dhaabsiisuu jechudha. Kun kan agarsiisu jireenya amantootaa 
keessa humni cubbuuf qophaa'eedha. (7:1, lYoh 1:8-2:1) Garuuu jireenyi cubbuu walitti dhufeenya amantoonni 
Kiristoosiin qabaniin dhabameera. Lak 1-1 lti. 

H "akka meeshaatti" jechi kun akka meeshaa waraanaatti" ilaallama. Dhaqni keenya akka dirree waraanaa 
qorumsaatti ilaallama. (lak 13013; 12: 1-2; lQor 6:20; Rilp 1:20) Dhaqni keenya wangeela biyyatti muldhisa. 
H "garuuu ofii keessan Waaqayyotti of kennaa" kun aorist active imperative (ariifachiisaa) dha hojii 
murteessaaf yaamicha godhame. (12:1) kana amantoonni fayyina amantiin godhu guru kanas bara jireenya isaanii 
guutuu itti fufanii godhuu qabu. 

Dinaayina lakkoofsa kanaa ilaalaa 

1 . gochima takkaafi lameen goochimaa fi ariifachiisaa( imperative)dha 

2. Waraanni dubidalgaa ta'u 

a. meeshaa qajeelummaa hin taane 

b. meeshaalee qajeelummaa 

3. amantoonni dhaqnasaanii cubbuutti ykn Waaqayyootti of kennu lakkoofsi kun amantoota agarsiisa- 

filannoon itti fufeera, lollis ittuma fufee jira. 

6:14 "cubbuun isinirratti gooftaa akka hin taane" kun (future active indicative) dha, akka ariifachiisaa ti 
tajaajila. "cubbuun isinirratti gooftaa ta'uu hin qabu" cubbuun amantoota irratti gooftaa miti sababniisaas 
Kiristoos irratti maan hin gooftomneefi) (lak 9, Yoh 16:33). 

6:15-19 

15 Egaa seera jalatti qabamnee kan jiraannu utuu hin ta'in, ayyaana Waaqayyoo jala waan jiraannuuf, 
cubbuu hojjennuu ree? Kun matumaa hin ta'u. 16 Waan tokko of irratti gooftaa godhattanii harka isaa jala 
yoo of galchitan, isin wanta sanaaf garba akka taatan hin beektanii ree? Cubbuudhaaf yoo abboomamtan 
du'aaf, Waaqayyoofyoo abboomamtan qajeelinaaf ni bultu. 17 Waaqayyoon galanni haa ga'u! Isin dur 
garboota cubbuu turtan; amma garuuu qomoo barsiisa keenyaa isa itti kennamtan sanaaf garaa 
guutuudhaan abboomamtaniittu. 18 Cubbuu jalaa luba baatanii, hojjetaa qajeelinaa taataniittu. 19 Sababii 
dadhabbii keessaniif jedhee akka isin hubattanitti nan dubbadha; akkuma kanaan dura gad-dhiisatti 
jiraachuudhaaf bu'aa dhagna keessanii xuraa'ummaadhaa fi seera malee jiraachuu jala galchitanitti, 
amma immoo qulqullummaatti jiraachuudhaaf bu'aa dhagna keessanii qajeelina jala galchaa! 

6:15 Gaaffiin lammataa aggaamame kun (walga'insa) 6:1 wajjiin baayyee walfakkaata. Deebiin lameen gaaffii 
adda addaa waa'ee walitti dhufeenya cubbuufi kiristaanaa kaasa. Lakkoofsi 1 waa'ee ayyaanaa akka hayyama 
cubbuuf hin tajaajileetti yoo ta'u, lak 15 fedhi kiristaana ittin cubbuu loluu, faccisuufi dhuunfaan hojjetuuti. 
haaluma walfakkaataan amantoonni Waaqayyoon fedhinnaa addaan isa tajaajiluu qaban akkuma inni dura 
cubbuutti isaantajaajilee (6:14) 

H 

KQSAH, KJHH 

TIV "cubbuu haa hojjennuu" 
KQSHH "cubbuu hojjennuree" 

JV "cubbuutti gadhiifamneerra" 

Hiikkaan wiiliyaamiifi Filiips lameen (aorist active subjunctive) kana akka (present active subjunctive) 
fakkaati lak 1 hiikkan. Kun xiyyeeffannoo fixaa miti. Hiikkaa filannoon dhiyaatan yaadadha (1) KJV, ASV, 
NIV_ "cubbu hojjennuuree?" (2) Hiikkaan Seentenaari _ "yakka cubbuu hojjennuree?" (3) RSV - "cubbuu 

87 



gochuufiree? Gaaffiin ku Giriikitti xiyyeeffanno ta'eeti deebiin isaas "eeyyee"dha. Kun walga'insa Phaawuloos 
itti fayyadamee dhugaa baasudha. Lakkofsi kun xinamantii sobaa agarsiisa. Phaawuloos kana deebii isaa 
beekkameen "gonkumaa hin ta'u" jechuun deebise. Wangeelli Phaawuloos ayyaana tola Waaqayyoo inni jedhu 
akka malee hubatamee, barsiisoota sobaanis baayyeenis ni xureeffame. 

6:16 Gaaffichi deebii "eeyyee" eeggata. Namoonni waan ta'e ykn nam ta'e tajaajilu. Jireenya keessan irratti 
eenyutu mootomee; cubbu moo Waaqayyoo? Ajajama nam kamtu eenyuun akka tajaajilan agarsiisaa (gal 6:7-8) 

6:17 "Waaqayyoof galanni haa ga'u" Phaawuloos irra deddeebi'ee Waaqayyo galateeffachu fiiga. 
Barreeffamni isaa kadhata isaa keessaa dhangalaasa, kadhanni isaa moo beekkomsa wangeelaa qabu keessaati. 
Mataduree addaa: kadhata, sagadaafi galata Phaawuloos Waaqayyoof 7:25 ilaalaa 

H "isin turtan ... taataniirtu" kun imperfect tense gochima "to be" ti, isa waan dabreesaanii agarsiise, 
(garboota cubbuu) itti aanee (aoristtense) isa gantummaan isaan booji'amuu agarsiisedha. 

H "qomoo barsiisa keenyaa isa itti kennamtan sanaaf garaa guutuudhaan abboomamtaniitu" yaadni kun, 
qajeelummaa amantiisaanii ilaallata, isa fakkeenya Kiristoos guyyumaati oofu. Jechi "barsiisa" jedhu barsiisa 
ergama ykn wangeela kan ilaallatudha. 

H "garaa" mataduree addaa : Garaa 1:24 

H 

KQSAH "barsiisa keenya isa itti kennamtan sanaaf garaa guutuudhaan abbomamtaniitu" 

KJHH "doktiriina sanaaf isin akka fayyitan taataniirtu." 

KQSHH, NIV "barsiisa sanaaf isa itti amanamtaniif" 

TIV "barsiisa isin argatan san keessa dhugaa jira" 

NKQJ "akkina barsiisaa isin akka beektan godhame" 



MATADUREE ADDAA : AKKITAA (TUPOS) 

Rakkinni jecha tupos, jedhu hiikkaa hedduu qabudha. 

1 . Mooltaniifi Miiligan, The Vocabulary of Greek New Testament ful 645 

a. akkina 

b. karoora 

c. akkitaa ykn akki barreeffamaa 

d. seerrata ykn babarruu 

e. ajajayknmurtii 

f akkaya dhaqna namaa aarsaa wareega fayyinaaf Waaqoliif kennamu. 
g . gochima sammuu seerama j ijj iiruuf taj aaj ilu 

2. Loo'uufi Nidaa (Greek-English Lexicon jil 2, ful 249 

a. dirmammuu (Yoh 20:25) 

b. fakkii (HoE 7:43) 

c. akkaya (Ibr 8:5) 

d. Fakkeenya (lQor 10:6; Filp 3:17) 

e . isa j alqabaa (Rom 5:14) 
f gosa (HoE 23:25) 

g. qabiyyee (HoE 23:25) 

3. Haaroldi K. Mooltan, The Analyitical Greek Lexicon Revised ful, 411 

a. afuufuu, cuuphuu, mallattoo (Yoh 20:25) 

b. daangeessuu 

c. fakkii (HoE 7:43) 

d. formulaa, sagantaa (Rom 6:17) 

e. akkitaa, fakkeessuu (HoE 23:25) 

f . suuraa, ginna ( 1 Qor 1 : 1 1 ) 

g. fakkeenya eeggamu, sanyii (Rom 5:14; lQor 10: 1 1) 
h. akkina akkayyaa (HoE 7:44; Ibr 8:5) 

i. akkina akkayyaa (Filp 3: 17; ITas 1:7; 2Tas 3:9; lXim 4: 12; lPhex 5:3) 

88 



Yaada kanaan #1 gaarii fakkaata. Wangeelli doktirina (ameeniifi mala jireenya qaba. Fayyinni tola 
Kiristoos jireenya akka kan Kiristoos gaafata 



6:18 "cubbuu jalaa luba baatan" kun (aorist passive participle) dha Wangeelli karaa hojii Kiristoos bikka 
bu'ummaa afuuraan amantoota walaboomsee jira. Amantoonni lameen adaba cubbuu (qajeelummaa( fi 
hacuuccaa cubbuuti (eebbifama lak 7 fi 22) walaboomanii jiru. 

H "hojjetaa qajeelinaa taataniittu." kun (aorist passive indicative) ta'eeti "isin qajeelummaati tajaajila 
galtaniitu." mataduree addaa 1:17 ilaalaa. amantoonni Waaqayyoon tajaajiluuf walaboomanii jiru (lak 14, 19, 22; 
7:4; 8:2) Galmi ayyaan tolaa jireenya Waaqummaati. Qajeelummaan lameen seera qabsiisuufi qajeeluma 
dhuunfaaf ta'udha. Waaqayyo akka namoota Biroo bira geenyuuf nu fayyisee, nu jijjiire! Ayyaanni nun hin 
dhaabbatu. 

6:19 "sababii dadhabbii keessaniif jedhee akka isin hubattaniitti na dubbadha," Phaawuloos amantoota 
Roomaa jiranitti dubbata. Inni rakko naannoo jiru dhagahe (hinaaffaa amantoota yihudaafi amantoota Ormaa 
giddu jiru) moo ykn dhugaa amantoota hundaa mirkanfataa? Phaawuloos gaalee kan dura amantoota hundaa 
mirkanfataa? Phaawuloos gaalee kana dura Roomaa 3:5 keessatti fayydame akkuma Galaatiyaa 3: 15ti fayyadame. 

Lakkoofsi 19 fi lak 16 cinaayina qaba. Phaawuloos qabxii xinamantii kana ixyyeeffannoof irra deebi'e. 

Gariin gaalee kanajechuun Phaawuloos dubbii garbaa ta'uuti, "sababii dadhabbii foon keessanii" hiikka 
kana hin gitu. Gabrummaan jaarraa duraa keessatti hawaasa biratti akka amajaajommaatti hin ilaallamne; 
keessattuu Roomaatti aadaa bara sanii ture. 

H "foon" matduree addaa 1:3 ilaalaa 

H "qajeelummaatti jiraachuuf" kun wangeela qajeelummaati (lak 22) Kakuu Haaraa jecha kana miira 
xinamantii lama fayyinatti firoomanitti fayydama (1) eebba gitaa, isa kenna gooftaa (kallattii akeekaan) gaafa 
fayyinaa qajeelumma amanti Kiristoos keessa kenname (HoE 26:18; lQor 1:2; 6:11; Efs 6:26-27; ITas 5:23; 
2Tas 2:13; Ibr 10:10; 13:12; lPhex 1:2) fi (2) eebba dagaaginaa isa hojii Waaqayyoo afuura qulqulluu 
keessaan dhufee jireenya amantootaa gara fakkeenyaafi bilchina Kiristoositti kan jijjiirudha. (kallatti 
dhimmaan 2Qor 7:1; ITas 4:3, 7; lXim 2:15; 2Xim 2:21; Ibr 12:10, 14). Mataduree addaa Ebbifama 6:4 
ilaalaa 

Lameen kennaafi abboomidha. Gita (akeeka) fi hojiidha (dhimma). Agarsiiftudha (hima) fi ibsituu 

(ajaja). Jalqaba irrattidhufa, hanga xumuraattihin ga'u (Filp 1:6; 2: 12-13) 

6:20-23 

20 Garboota cubbuu yommuu turtan, qajeelinaa fi abboomamuu jalaa baatanii turtan. 21 Egaa hojiin 
keessan yeroo sanaa ija attamii kenne ree? Ija inni kenne sanatti amma yeella'aa jirtu; wanti kun 
hundinuu gara dhumaatti du'atti ni geessa. 22 Amma garuuu cubbuu jalaa luba baatanii hojjetoota 
Waaqayyoo taataniittu, kunis qulqullummaadhaaf ija isiniif godhata, gara dhumaattis jireenya bara 
baraatti ni gees sa. 23 Beenyaan nam a cubbuu hojjetuu du'a; kennaan Waaqayyoo inni Kristos Yesus 
gooftaa keenyaa wajjin tola kennamu garuuu jireenya bara baraa ti. 

6:20-21 kun salphumatti faallaa lak 18 fi 19 dhiyeessa. Amantoonni gooftaa tokko qofa tajaajilu danda'u (Luq 
16:13) 6:22-23 lakkoofsi kun gatii dafqaa namni tajaajile tokkoof kaffalamu akkaataa deemsa isaa uuma. 
Waaqayyoon haa Galatu mariin cubbuufi amantootaa kun ayyaana irratti xiyyeeffate raawwatame. Dursi kenna 
fayyinaati. Karaa walgargaara keenyaa, achii moo kenna jireenya kiristaanummaa, kunis karaa walgargaarsa 
keenyaa kan ta'edha. Lameen keennaa kun karaa amantiifi qalbii diddirrannaa kan argamedha. 

6:22 "kunis qajeelummaadhaaf ija isinii godhata, gara dhumaattis jireenya bara baraatti ni geessa." Jechi 
"faayidaa" jedhu "bu'aa" lak 21 keessatti waan cubbuun fiduu agarsiisuuf itti fayydame, garuuu lak 22 keessatti 
bu'aa Waaqayyoon tajaajilu agarsiisa. Faayidaan inni ariifachiisaan amantoonni Kiristoosiin fakkaachuusaaniiti. 
Faayidaan dhuma hinqabne isa wajjiin ta'uufi akka isaa ta'udha bara baraan (lYoh 3:2). Yoo bu'aan 
ariifachiisaan hin qabne seeraan gaaffii kaasiisa (jireenya bara baraa Matt 7) "Firiin hin jiru, hiddi hinjiru!" 

89 



6:23 kun dhimbiibbaa boqonnicha waliigalaati. Phaawuloos filannicha gurraachaafi adiin lafa kaa'e. Filannoon 
keenya _ cubbuufi du'a ykn karaa Kiristoosiin ayyaana tolasaafi jireenya bara baraa. Hogbarruu ogumaa Kakuu 
Moofaa "karaa lama" jedhu wajjiin baayyee walfakkeenya ni qaba. (Faarfannaa 1, Fak. 4; 10-19; Matt 7: 13-14) 

H "Beenyaan nama cubbuu hojjetuu" cubbuun akka namaatti namoomee: (1) abbaa garbaa (2) hogganaa 
waraanaa ykn (3) mootii gatii dafqaa kafalu (3:9; 5:21; 6:9, 14, 17) 

H "kenni Waaqayyoo inni tolaa jireenya bara baraati" Jechi kun, "kenni tolaa" (charisma) hiikkame hidda 
ayyaana (charis) jedhurraati. (3:24, 5:15, 16, 17, Efs 2:8-9) yaadannoo 3:24 ilaalaa. 

Gaaffilee Mariidhaa 

Kun ibsituu qajeelcha qo'annooti. Kanaaf hiikkaa kitaaba Quqlulluu keetiif itti gaafatamoodha. Tokkoon 
tokkoo keenya ifa qabnu keessa socho'uu qabna. Ati, kitaabni qulqullu keetiifi afuurrii qulqulluu hiikkaa 
keessatti dursitoota. 

Ibsaa wajjin walitti laaquu hin qabu. 

Gaaffileen marii kunneen kan dhiyaatan dhimmoota muummee kutaa kanaa kan ta'an irratti akkaati 
yaadduuf akka si gargaaraniifi. Isaanis warra ilaalcha dadammaqsan malee ibsa barbaadan miti. 

1 . Akkamitti hojiiwwan gaariin fayyinatti firoomuu? 
(Efs 2:8-9,10) 

2. Akkamitti cubbuun itti fufinsa jireenya amantootaa keessaa fayyinaan firoomaa (lYoh 3:6, 9)? 

3 . Boqonnichi "cubbu maleeyumma qixaa" ni barsiisaa? 

4. Akkamitti boqonnaa 6, boqonnaa 5 fi 7 ti firoomaa? 

5 . Cuuphaan maaliif asitti irratti marihatamee ? 

6. Kiristaanonni eenyummaa isaanii dulloomaa hambisuu danda'uu? Maaliif? 

7. Maalidha henna lak 1-14 fi lak 15-23 keessa jiru kan agarsiisu? 



90 



ROOMAA 7 



HIRAMSA BUUFATA HIIKKAA HAMMAYYAA 


YBS 4 KJHH 


KQSHH 


TIV 


KQJ 


Fakkeenya Gaayilaa Luba bahuu 


Fakkeenya 


Seera gaayilaa 


Kiristaanni seeraan hin 




gaayilaaf 




qabamu 


7:1-6 7:1-6 


7:1-3 
7:1-6 


7:1-6 


7:1-6 


Rakkina cubbuutti Seerri cubbuuf ooga 


Seeraafi cubbuu 


Seefaafi cubbu 


Hojii seeraa 


kufliu 








7:7-12 7:7-12 


7:7-12 


7:7-11 


7:7-8 
7:9-11 






7:12-13 


7:12-13 


Seerri cubbuurra hin 








oolchu 








7:13-25 7:13-25 


7:13 








Waldiddaa keessa 


Waliddaa 
namoota 


Qabsoo moyichaa 




7:14-20 


7:14-20 


7:14-20 




7:21-25a 


7:21-25a 


7:21-23 
7:24-25a 




7:25b 


7:25b 


7:25b 



MARROO DUBBISAA SADII 

FEDHA BARREESSAA KA 'UMSAA SADARKAA BUUFATAATII HORDOFUUN 

Kun ibsituu qajeelcha qo'annooti. Kanaaf hiikkaa kitaaba qulqulluu keetiif ittigaafatamoodha. Tokkoon 
tokkoo keenya ifa qabnu keessa socho'uu qabna. Ati kitaabni quqlulluu keetiifi afuurri qulqulluu hiikkaa 
keessatti dursitoota ibsaa wajjiin walitti laaquu hin qabdu. 

Boqnnichi taa'umsa tokkoon dubbisi. Dhimma isaa addaan baafadhu. Hiramasaa dubbi kee hiramsa 
hiikkaalee shaman gaaratti ibsamani jiran wajjiin bira qabii ilaali. Buufanni afuurahuun miti, garuuu fedha 
barreessaa ka'umsaa hordofuun furtuudha, suni moo ifa hiikkooti. Buufanni dhimma tokkoofi tokko qofaa qaba. 

1 . Buufata duraa 

2. Buufata lammeesso 

3 . Buufata sadeessoo 

4. KKf 

Ilaa qabiyyee lakkoofsa 1-6 

A. Boqnnaan 7 ka hiikkamu (1) ifa yaada boqonnaa 6, keessattuu lak 12-14 jirun (akkasumas 3:20, 21-31; 
4: 13-16; 5:20), haa ta'uuti (2) akkasumas muddama waldaa Roomaa amantoota Ormaafi mantoota yihudi 
gidduu jiru, isa boqnnaa 9-11 iaallameti ni firoomfama. Uumamni rakkinichaa sirrin ifa miti. Feetu 
garuuu: 
1 . Seertummaa bu'uura seera Muusee 

91 



2. Xiyyeeffanno yihudoota dursaa Muusee, achi Kiristoos ta'u 

3 . Hoj maata wangeelaa yihudootarratti j iru hubannoon dogoggoruu 

4 . hubannoo dogoggoraa kakuu moofaafi haarawa gidduu j iru 

5. hinaaffaa hoggantoota amantoota yihudaafi hoggantoota amantoota ormaa isaan san bakka bu'an 
giddutti bara ajaja mootummichaa dhalatee aadaa yihudootaa Roomaa keessatti kan ittisedha. 
Baayyonni yihudii hanga biyyatti gad lakkisanii bahuutti gahan. 

B. Roomaa 7: 1-6 haasawaa fakkeenyaa boqonnaa 6 waa'ee walitti dhufeenya kiristaanotaafi jireenya isaanii 
dulloome itti fufee dhiyeessa. Dubbiin inni ittfayyadame. 

1 . du'aafi gabrummaa jalaa gooftaa biraatti darbu (boqonnaa 6) 

2. du'aafi seera gaayilaa jalaa hiikkamu (boqonnaa 7) 

C. Boqonnaa 6 fi 7 cinaayina qabu, boqonnaan 6 walitti dhufeenya amantootaafi cubbuuti, boqonnaan 7 
amantootaafi seera fakkeenyi garba duuti walaboomse (6:12-23) fi gaayila duutii walaboomseen cinaa'a. 
(7:1-6) 



Boqonnaa 6 


Boqonnaa 7 


6:l"cubbuu" 

6:2 "cubbuutti du'e" 

6:4" jireenya haarawaan dedeemu" 

6:7 "inni du'e cubbujala walaboomeera" 

6:18 "cubbuujalaawalaboomne" 


7:1 "seera" 

7:4 "seeratti du'e" 

7:6 "afuura haarawaan tajaajilu" 

7:6 "iddoo seera jalatti qabamne turre, dua'aan adda 

baanee walaboomne" 

7:3 "seera jalaa walaboomne" 



(Ibsituu Andirees Nayigriin Commentary on Romans jedhu irraa Karl Raasmuseen hiikkame, fill 268 irraa 
waraabame) 

D. Seerri labsiinsaa du'a. Namni hundu seera jalatti ni himatama (Rom 6;14; 7:4; Gal 3:13; Efs 2:15; Qol 2:14) 
seerri abaarsa. 

E. Akkaataan turjumaana boqonnaa 7 tiyoori afiirtu jira 

1 . Phaawuloos ofumaan dubbata (seena mataa ofii) 

2. Phaawuloos akka bakka bu'aa nama hundaatti dubbata (bakka bu'aa, Dhysostom) 

3 . Phaawuloos muuxannoo Addaam dubbata (Theodora fo Mopsvetie) 

4. Phaawuloos muuxannoo Israa'elootaa dubbata 

F. Karaa baayyee Roomaan 7 akka Uma 3 ti tajaajila. Gantummaan namoota Waaqayyoon qabamanille hangam 
takka akka gadi isaan harkisu agarsiisa. Beekkomsi kufaatii namootaa hambisuu hin dandayu, garuuu 
ayyaana Waaqayyoo qofa, yaada garaa haarawa qofa, (kakuu haarawaa, Erm 31:31-34, Hiz 36:26-27) Achi 
boodallee qabsoon ittuma fufee jira. 

Qo'annoo jechaafi Gaale 



7:1-3 

'Obboloota ko, isin warra seera hubattanitti nan dubbadha; seerri hamma namni jiru duwwaatti 
nama irratti gooftummaa akka qabu hin beektanii ree? 2 Fakkeenyaaf dubartiin heerumte tokko, hamma 
abbaan manaa ishee jiraatu duwwaatti seeraan itti hidhamtee jirti; abbaan manaa ishee yoo du'e garuuu, 
seera isa ittiin abbaa manaa ishee sanatti hidhamteettii hiikamuu ishee ti. 3 Egaa akka kanatti abbaan 
manaa ishee utuma jiruu, dhiira kan biraa wajjin yoo jiraatte, ejjituu jedhamti; abbaan manaa ishee yoo 
du'e garuuu, isheen seera sanattii hiikamteetti, dhiira kan biraatti yoo heerumtes ejjituu hin jedhamtu. 



7:1 "(Obboloota koo, isin warra seera hubatanitti nan dubbadha)" kun kan agarsiisu (1) amantoota yihudii 
qofa; (2) waldiddaa amantoota yihudaafi Ormoota waldaa Roomaa keessa jiran gidduu jiru; (3) seeroota jiran 
hundaafi sanyi namaa hunda (2: 14-15); ykn (4) amantoota Ormaa haarawa waa'ee amantiisaanii haarawaa barataa 
jiranii Kakuu Moofaa keessaa 

H "Seera" kun amantaa boqonnichaati (lak 1, 2, 4, 5, 6 kkf) Haata'uuti Phaawuloos jechicha miira garagaaraan 
fayyadameera. Mariin Phaawuloos waan 6:14n tutuqame fakkaata. haalli dhiyeessi isaas boqonnaa 6 wajjin 



92 



cinaayina qaba. Ilaa qabiyyee, C ilaalaa. Seeraafi walitti dhufeenya kakuu haarawaa Kiristoos keessattis ka'ee 
mariyatameera. 3:21-31 fi 4:13-16 keessatti 

H 

KQSAH "Seerri hamma namni jiru duwwaatti nama irratti gooftummaa akka qabu hin beektaniiree? 

KJHH "hanga lubbuun jirutti seerri abboommi namarratti ni qaba." 

KQSHH "seerri humna abboommi namarratti ni qaba hanga lubbuun jirutti 

TIV "seerri hanga namni lubbuun jiruutti ni abbooma" 

JV "Nama seerri kan ilaallatu yoo lubbuun jiru qofa" 

Kun "tiksuu" (kurievo 6:9,14). Seerrii Muusee eebba guddaa ture (Far 19;1 19) fi abaarsa rifaasisaadha. (Gal 
3:13, Efs 2:15; Qol 2:14) Du'aa qaamaan, dirqamni seeraa hafe. Kun dubbi dalgaa boqonnaa 6 keessatti du'a 
amantoota cubbuun ta'een walfakkaata. 

7:2 "dubartii heerumte" kun agarsiisa Phaawuloos lak l-6ti jirudha. Boqnnaa 6 keessatti duuti dirqama irratti 
xiyyeeffate. Agarsiisni ni jijjiirame. Sababnis asitti kan du'eetu dhirsa, gatii kanaa bosortiin deebitee heerumu 
dandeesse; akka kana fakkeenya Phaawuloos keessatti kan du'e amantoota, kanaafis, Waaqayyotti jiraatan 

H "hiikkamuu isheeti" kun gochima lakkoofsa 6:6 keessa wajjin tokko; jechunis "akka hin hojjenne ta'e", 
"gatii dhabaa ta'e" ykn "wajjiin dhabama ta'e" 6:6 keessatti _(aorist passive) dha asitti (perfect passive) dha 
jechunis "gadhiifameera, ni gadhifamas" jechudha. Mataduree adda 3:3 ilaali. 7:3 "ejjituu jedhamti" qeeqni kun 
dubbii yihudoota mana barumsa shammaayiifi Hilleel gidduu jiruu, Deb 24:1-4; ti firooma, keessattuu moo 
"addaggummaa". Man barumsi Hilleel gadhiisidha, hiikkaa gaayilaa ni deeggera. Mana barumsi Shammayi 
cimsitoota yoo ta'an hiikkaa gaayila kan deeggaran yoo ejja ykn qunnamtii hin malle ta'e qofa hayyamu. (Mat 
5:32; 19:9) 



7:4-6 

4 Akkasuma yaa obboloota ko, isin warri bu'aa dhagna Kristos taatanii duutanii turtan, seera isa itti 
hidhamtanii turtan jalaa hiikamtaniittu! Kanaaf kan nama biraa, kana jechuunis kan isa warra du'an 
keessaa kaafamee ni taatu; Wal'aansoo Nama Keessaa.kanaan hundumti keenya Waaqayyoof ija ni 
godhanna. 5 Yeroo nuyi akka fooniitti jiraachaa turre, hawwiin foonii inni cubbuudhaan guute seerichaan 
toosifamee, du'aaf akka nuyi ija godhannuuf, bu'aa dhagna keenyaa keessaa ni hojjeta ture. 6 Amma 
garuuu seera isa moofaa dur caafame jalatti utuu hin ta'in, jireenya hafuuraa isa haaraa keessatti akka 
hojjennuuf, isa nu hidhate jalaa duunee, seerattiis hiikamneerra. 



7:4 "duutanii turtan" kun Amantaa buufata kanaati. (fi boqonnaa 6). Fakkeenya boqonnaa 6 wajjinni firooma, 
isa kiristaanni cubbuutti du'an, akkuma Kiristoos du'e. (2Qor 5:14-15, Gal 2:20) Amantoonni kiristoosiin 
uumama haarawaadha, bara haarawaa afuuraa kana keessa (2Qor 5:17) 

H "bu'aa dhaqana Kiristoosin" kun yaada xinamantii waldaa akka qaama Kiristoositti isa ilaalu sana 
agarsiisuuf miti; (2Qor 12:12, 27) garuuu qaamuma Kiristoos akka isa 6:3-11 keessaa san, isa yennaa Kiristoos 
du'u, amantoonni, karaa cuuphaa adda bahan, isa wajjin du'aniiti. Duuti isaa du'asaaniiti. (2Qor 5:15-15, Gal 
2:20) jireenyi isaa du'aa kaafame akka isaan Waaqayyoon tajaajilan isaan walabomse. 

H "Waawayyoof ija ni godhanna" kunis boqonnaa 6 ti cinaaya, keessattuu 6:22ti. Amantoonni amma karaa 
Kiristoos akka deebisanii Kiristoositti of hidhanitti hiikkamaniiru. Kun fakkeenya gaayilicha itti fufeeti. Akkuma 
Kiristoos amantootaaf du'e, isaan moo cubbuutti du'u qabu (2Qor 5:13-14; Gal 2:20) Akkuma Kiristoos du'aa 
ka'e isaanis, daran, jireenya afuuraa haarawaatti, tajaajilaWaaqayyootti ni kaafamu (Rom 6:22, Efs 2:5-6) 

7:5 

KQSAH "yeroo nuyi akka fooniitti jiraachaa turre" 

KJHH "yeroo nuyi fooniin turreetti" 

KQSHH "yennaa nuyi fooniin jiraachaa jirutti" 

TIV "yeroo nuyi akkaataa uumama namooma keenyaan jirutti" 

KQJ "odoo hin jijjiiramiin dura" 

93 



Lakkoofsi kun lak 4 ti fuggina. Lakkofsi 4 muuxannoo amantootaati firooma, akkuma lak 6 ta'e san. 
Lakkoofsi 6 ija fiirii jireenya humna Waaqayyon alaa agarsiisa (Gal 5:18-24) Seerri amantoonni akka 
cubbuusaanii argan taasisa. (lak 7-9; Gal 3:23-25), garuuu humna ittin to'atan isaanii hin kennu. 

Akka yaadaatti kun amantoota kufan, cubbamuu Addaam irraa dhaalan (6:19) agarsiisa. Phaawuloos 
jecha Sarx bifa lamaan fayyadama. (1) uumama cubbamaa (eenyummaa mootahe) fi (2) qaama dhaqna (1:3; 4:1; 
9:3,5) Asitti alta'adha, garuuu Rom 1:3; 4:1; 9:3, 5; Gal 2:20 hubadha. Fooni/dhaqni (sarx/soma) ofiin amajaajii 
miti, garuuu isaan, akka sammuu (nous), dirree waraanaati, iddoo qabsoo human amajaajii bara kanaafi afuura 
qulqulluu giddutti godhamuuf. Phaawuloos jecha kana haala Septuagint wajjin walsimuun male hogbarruu 
Giriikiitti hin fayyadamne. 

H "seerichaan toosifame" uumamni gantummaa namaa, inni dorkaa kamittu tuqa kaasu, Uma 3 keessatti ifatti 
kaa'ameera. Seerri daangaa kaa'a. (lak 7-8) Daangaan kun eegumsa sanyi namaa, garuuu namoonni akka 
cancalaafi dhuma itti godhan seera Waaqayyoon afuurri olhirkata, cubbamaa kaka'e (mirqaane) Rakkinni 
daangicha miti (seera, lak 12-13) fedha dhuunfaafi sansaka namootaati. 

7:6 "Amma garuuu" kitaabni Niwmaaniifi Nidaa A Translator's Hand book an paul's Letter to the Romans, 
qeeqa gammachiiftu qaba. "cinaayina lak 5 fi 6 giddu jiru fi si'uma tokko walitti dhufeenya qaban hubachuun 
barbaachisaadha. Lakkoofsi 5 muuxannoo bara kirisaanumma duraa ibsa, fi akkasumas lak 7:7-25ti cinaayina 
qaba, lak 6 jireenya amantii amma hoggansa afuura Waaqayyoo jalatti jiruufi cinaayina 8.1-11 qabu agarsiisa. (ful 
130) 

H "hiikkamneerra" kun (aorist passive indicative) dha. Kun (imperfect middle indicative) lak 5 jala jirutti 
fuggina. amantoonni cubbuu jalatti qabamani turu akka seera keessatti mul'ateetti, amma garuuu karaa oduu 
gammachiisaa wangeela afuura qulqulluu keessaan hiikkataniiru. Jechi walfakkaataan kun dubartii bosartii lak 2 
irrajirutuu fayyadamame. 

H "isa nu hidhate j alaa duunee" kun (aorist passive indicative) dha faana bu'ame. Waaqayyo amantoota 
du'a Kiristoos jalaan (1) abaarsa Kakuu Moofaa, fi (2) cubbuu keessa isaanii jalaa isaan baase. ganiinsa isaanii 
fedha Waaqayyo mul'ataa jalaatti, uumamasaanii kufaatii jalatti, cubbuu dhuunfaasaanii jalattiifi qorumsa qar- 
uumaa jalatti hidhatamanii turan (Efs 2:2-3) 

H "moofaa dur ... isa haaraa" karaan afuuraa inni haarawaa gara kakuu haarawaa agarsiisa fakkaata (Erm 
31:31-34; Hiz 36:22-32) jechi Giriik "haarawaa" (kainos-kainotes) Phaawuloos itti fayyadame 

1 . j ireenya haaromuu, Rom 6 : 4 

2 . afuura Raaromu, Rom 7 : 6 

3 . kakuu haarawaa 1 Qor, 11:2; 2Qor 3 : 6 

4. Uumama haarawaa 2Qor 5:17; Gal 6: 15 

5. nama haarawaa Efs 2: 15; 4:24 

Jechi "moofaa" seera Muuseef jedhame "guutummatti moofa'uu" oole. Phaawuloos kakuu moofaafi 
kakuu haarawaa fuggunsiisa, akkuma barreessa Ibroota (8:7fi 13) 

H 

KQSAH, KJHH "jireenya hafuuraa isa haaraa keessatti akka hojjennuuf" 

KQSHH "seera isa dur barreeffameen odoo hin ta'iin jireenya hafuuraa isa haarawaa gabra 

taaneerra." 
TIV "garuuu karaa hafuuraa isa haarawaa" 

KQJ "karaa hafuuraa haarawaa keessatti tajaajiluuf furamne" 

Kun "afuura haaromu"dha. Wanni kun afuura namaa deebi'ee haaromfame ykn afuura qulqulluu 
haata'uu wanni beekkame hin jiru hiikkaan afaan Ingiliz hedduun qubee duraa guddisu, jechuun hafuura 
quqlulluu, is ayeroo jalqabaaf Roomaa 8 (si'al5) keessatti haala ifa hin ta'iin tuqame. Jechi "afuura" jedhu afuura 
namaa deebi'ee haaroomfameefi wangeelaan humnoomefi afuura qulqulluu Rom 1:4,9,2:29; 7:6; 8:15; 11:8; 
12:11; lQor2:ll; 4:21; 5:3, 5, 5:7:34; 14:15, 16, 32; 16:18 agarsiisa jechudha. 



94 



Barreeffama Phaawuloos keessatti "foonii" fi "afuuraa" akka yaadaafi jireenya gargar ta'e lamaatti 
walfugginsu. (7:14; 8:4; Gal 3:3; 5:16, 17, 25; 6:8) Jireenyi qaamaa Waaqayyoon alatti "foonii"dha, garuuu 
jireenyi Waaqayyoo wajjinii "afuura" ykn "afuura" 

Afuurri qulqulluu cuuphu (8:9,1 1) amantoota gara uumama haarawaa kiristoosinitti (gitaafi muuxannoo) 
tijijjiira. 

Ilaa qabiyyee Roomaa 7:7-25 

A. Roomaan 7:7-25 jiru dhugaa namoomaa ibsa. Hundi ilmaan namootaa, kan fayyinniifihin fayyine dabalatee, 
muddama gaariifi badaa gidduu jiru addunyaafi lapheefi sammuu isaanii keessatti leenui'anii jiru. Gaaffiin 
hermenetiksii dubbisni kun akka namaa galutti Phaawuloos maal jechuu isaatii? Yaadaan boqonnaa 1:18- 
6:23 fi 8; 1-39 wajjin walitti firooma. Gariin akkanni namoota hund airratti xiyyeeffatu ilaalu, kanaafuu, 
muuxannoo Phaawuloos akka akkiyyaa dhuunfaati ilaalan. Turjumaani kun "tiyoorii seenaa ofi ofiin 
barreessu" dha. Phaawuloos "ana" jecha jedhu miira nam hintaane irratti fayyadame lQor 13:1-3 itti 
fayyadamni al-nama "ana" kun barsiisoota yihudii irraa kan argamedha. Yoo kun asitti dhugaa ta'e, 
dubbisichi ceehumsa sanyi namaa garraamummaa karaa fayyinaa ta'e (boqonnaa 8) "tiyoori bikka 
bu'ummaa" agarsiisa. 

Haata'uuti, gariin ammooo lakkoofsa kana qabsoo hadhooftu amantoonni uumama isaanii kufatii 
wajjiin godhanitti firooma jedhu. Iyyi laphee baqaqsu lak 24 muddama kana agarsiisa. 

Kunimmoo beekkomsa "tiyoorii ofoossma" kennu fakkaata isa Phaawuloos muuxannoo ofii 
garraamummaa irraa gara amantii jabaatti, gara qajeelummaatiifi karaa eebba dagaaginaa (autos, ego, "ana 
mataa koo", lak 25) muddaman guutamte ibsaa jiru jedhu. 

Yaadni lameenu dhugaadha. Lakkoofsa 7-13fi 25b keessatti Phaawuloos ofoosamaan haasawa wayita 
lak 14-25a keessatti muuxannoo ofiin cubbuu wajjiin qabsoo godhe, akka bakka bu'aa namoota lubbuu 
bitamanii hundaa dubbatu. haata'uti; waligalli dubbisa kanaa faallaa duddubee Phaawuloos amma aarsaa 
baasaa hordofaa amantii yihudaa ta'uun dura isa jiru yaadatamu qaba. Muuxannoo Phaawuloos addatti 
kanuma isaati. 

B. Seerichi gaariidha. Waaqayyo biraati. Akeeka Abbaa humnaa (7:7, 12, 14, 22, 25) tajaajile, ni tajaajilaas. 
Nagayaa ykn fayyina hin fidu. Jamsi Stewarti kitaaba isaa A Man in Christ jedhu keessatti fuggisoo yaadaafi 
barreeffama Phaawuloos agarsiise. 

"Fayyaalummaan nama ofii gad taa'ee toftaa ilaalchaafi doktiriina ijaaru hanga danda'me 
gaggogaa jechoota naqudha. Fettan eegdu ta'a yaada duree isaa xingaalessa keessatti nama 
dogoggora malee itti yaade godhu jettanii eegdu. jechi, takka barreessaadhaan iddoo tokkootti 
fayyadame miiruuma sanaan hanga xumuraa itti fufa jettani fudhattu kana Phaawuloos irraa 
eeguun nama aarsafayi. Baayyonni xingaaleessi isaa dhangalaasa, gogaas miti, ... "Seerichi 
qulqulludha" jedhe barreessa 'seera Waaqayyoottiin gammade eegi namkeessaa booda (Rom 
7: 12-13) garuuu moo kallatti Birooon nomos waan biraa jedha. "Kiristoos abaarsa seeraa jalaa nu 
bitee (Gal 3:13) ni jedhe" (fill 26) 

C. Ragaaan barruu kanaa gaaffilee "Phaawuloos kaniinni jechaa jiru nama fayyeen; moo hin fayyineenii lak 14- 
25 keessattii?" jedhu waliin jiru 

1 . Nama hin fayyiin 

a. kun turjumaana abbooti waldaa ganamaa afaan Giriikiin haasa'aniiti 

b. Gaaleewwan armaan gadii kana deggeru. 

1. "ani foonii" lak 14 

2. "gabrummaa lak 14 dabarfame gurgurame lak 14 

3 . wanti gaariin homtuu natti hin j iru lak 18 

4. "seeronni na keessa jiran hidhamaa seera cubbuu na godhanii jiran lak 23 

5. "ani gadadamaadha! isa gara du'aatti na geessu dhaqna kana jalaa eenyu birmaduu na baasa lak 

24 

c. Yaadni boqonnaa 6 inni sardaan icciitii cubbuu jalaa walaboomuu keenyadha. Yaadni boqonnaa 8 
ammooo "kanaafuu"n eegala. 

d. waa'ee afiiuraafi Kiristoos kan odeessu hanga xumura yaada kanaatti dhabamuusaa lak 25 
2. Nama fayyeef 

a. kun hiikkaa Awugistoos, kalniiniifi aadaa haaromsaati 

95 



b. Gaalewwan armaan gadii kana deeggeru 

1 . "ne beekna seerichi kan afuuraati" lak 14 

2. "ssricha nan fudha, garuuummaattis waliin gala" lak 16 

3. "waan gaarii ani hawwu, hin godhu lak 19 

4. "ani keessa kootti seera Waaqayyootti nan gammada 

c. Yaadni ballaa Roomaan boqonnaa 7 dha keessaas isa waa'ee eebbifamuu haasa'u 

d. Jijjiiramni ifattii kunis jireenya Phaawuloos haarawaa agarsiisa (S.S. 

D. Hanguma amantoonni caalmaatti gara fakkeenya Kiristoositti of harkisan caalumatti cubbamuu isaanii hubataa 
deemu. fuggisni kun sirriitti yaada kanaafi Phaawuloosiin 9fi amantoota baayyee) ni argata. 
Faaruu Luutraan keessaa midhaan Henery Tawetsiin fuudhame 

Homtuu, Gooftaa, boqonnaa sirri hinqabu homtuu cubbuu jala bahee hin darbu. Warri jalatti 
kufan sirritti tajaajilu waan keessi isaanii hanga isaan galu. 



7:7-12 

7 Egaa immoo seerri ofuma isaatii cubbuu dha jenna moo ree? Kun matumaa hin ta'u. Haa ta'u 
iyyuu malee, utuu seerri hin jiraannee ani cubbuu hin beekun ture; utuu seerri "Waan nam a a hin 
hawwin!" hinjenne ta'ee, hawwuun maal akka ta'e hin beekun ture. 8 Cubbuun garuuu abboommiidhaan 
qabatee hawwii garaa garaa hundumaa na keessaa dammaqse; iddoo seerri hin jirretti cubbuun du'aa dha. 
9 Iddoo seerri hin jirretti ani jiraachaan ture; yeroo abboommichi dhufetti garuuu cubbuun ni 
bayyaannate. lOYommus ani nan du'e; abboommichi inni gara jireenyaatti geessuuf ture, gara du'aatti kan 
na geessu ta'uun isaa argameera.il Cubbuun abboommichaan qabatee, na gowwoomsee, isumaanis na 
ajjeese. 12 Seerichi illee ofii isaatii qulqulluu dha, abboommichis qulqulluu, qajeelaa, gaarii dhas. 



7:7 "Egaa moo maal jennaa turree" Phaawuloos gara dubbii tuqa isaatti deebi'e (6: 1, 15; 7: 1,13) 
H "Seerri cubbuudhaa" wanni fuggifama mul'ata tokko, Waaqayyo qulqullummaafi gaarummaa seeraa akka 
daayitii cubbuu ittiin agarsiisuuf fayyadame, sanyi namaa cubbuutti kufe gara qalbii diddirrannaafi amantiitti 
fiduuf (lak 12-13; Gal 3) Seerichi akka ajaa'ibaatti eebba keessatti garuuumoo qulqullummaa keessatti miti 
hojjechu ittuma fufe. 

H "gonkumaa hin ta'u" Amala mormii Phaawuloos ittiin soba faccisu (lak 13; 3:4, 6, 31; 6:2, 15; 9:14; 11:1, 
11; Gal 2:17; 3:21) 

H "faallaa kanaan" xonoqni barruu Phaawuloos inni Roomaa keessaa qabxii isaa qabsiisuuf fuggina jabaa 
fayyadame. (3:4, 6, 31; 6:2, 15; 7:13; 9:14; 11:1, 11) 

H "Ani" kitaaba Qulqulluu keessan irratti bakka maqaan matayya "ani" "kiyya" ykn "anaa" kun si'a meeqa 
akka muldhatan mee mallattoo itti godhaa, (lak 7-25ti) isin dinqisiisa. Si'a afurtamaa oli. 

H "utuu seerri hin jiraannee ani cubbuu hin beekun ture" kun dubbisa furtuu yaada seera Muusee cubbuu 
namootaa akkuma daawwitiitti muldhisetti kan muldhisedha. (3:20; 4:65; 5:20; Gal 3:14-29, keessattu lak 24) 
seera takkaa darbuu jechuun kakuu diiguufi ijasaa baachuu jechuudha (lak 10 fi Yon 2:10) 

H "Seera keessaan malee" kun (second class conditional sentence) dha "dhugaatti faallaa" jedhama. 
Phaawuloos yakkamaa cubbuuti. Kun fakkeenya seerluga takkitti Roomaa keessatti. Phaawuloos Gala 1:10; 3:21 
fi akkasumas lQor 2:8; 5:10; 11:31 fi 2Qor 12:11 keessatti fayyadame. 

H "Waan namaa hin hawwin" kun waraabbi abboommii kurnan keessaa isa xumuraati. (Ba'u 20:17; Deb 
5:21) Abboomiin dhumaa kun amala qixaa irratti xiyyeeffata, dhugaatti keessa hundaati (Mat 5-7) seerichi akka 
"abboommitti" (lak 8, 1, 11, 12, 13) agarsiifameera. jechi "hawwii" jedhu "fedha garaa" ykn "barbaada jaba" 
jechudha. Waaqayyo namootaaf (badaniifi jiraniif) waan baayee gaarii karaa uumama isaanii godheera, garuuu 
namoonni kenna Waaqayyo kana gara Waaqayyo hin feenetti geessu jaalatan "Gara kamiinu caalatti anaaf ' fedha 
jedhu horatan. ofittummaan hacuuccaa jibbisiisaadha. Mataduree addaa, yaadannoo seera Ba'uu irratti 20:17 at 
13:8-9 

96 



7:8 

KQSAH, KJHH "carraa kanatti qabatee" 

KQSHH "carraatti fayydamee" 

TIV "hiree godhatee" 

KQJ "haalatti hirkatee" 

H "iddo seerri hin jirretti cubbuun du'aa dha" Cubbuun fedha Waaqayyo ganuudha. (Rom 4:15; 5:13; lQor 
15:56) Gaalee kana keessa gochimni hin jiru; kana nama gargaaru, yoo namni tokko henna ammaa fayyadame, 
kan agarsiisu akeeka duuniyaati. Yoo namni tokko (aorist tense) fayyadame inni jireenya Phaawuloos ilaallate 
jechudha. 

7:9 "yeroo tokko jiraachaan ture" kun Phaawuloosiin akka (1) daa'ima yeroo garraamummaa ykn (2) odoo 
dhugaan wangeelaa lapheesaa keessatti hin dhangala'iin dura Fariisaa aarsaa ta'e (HoE 23: 1, Filp 3:6, 2Xim 1:3). 
Inni duraa "tiwoory ofoosamaa" agarsiisa isa boqonnaa 7 fi tiwoory bakka bu'umma" hiikkaa boqonnaa 7 
agarsiisa. 

H "yeroo abboommichi dhufetti cubbuun ni bayyaanate, animoo nan du'e" Afuurri gantummaa namaa 
dhorkaa dhaan humnooma. Jechi "hin godhini" seera Waaqayyoo keessaa 'of bulchuma' namoota dadhaboo 
tutuqxe kakaafti. (Uma 2:16-17; 3:1-6) Akkamitti cubbuun namoomaa akka deeme hubadhaa, akka 5:21fi 7:8, 
11, 17, 20 keessatti. 

7:10 "abboomichi inni gara jireenyaatti geessuuf ture; gara du'aatti kan na geessu ta'uun isaa argameera." 

kun feetu abdii seera Deebii 18:5 ykn Rom 2:13 keessa agarsiisa. 

Seerichi waan fiixa hin baafhe abdii kenna, garuuu waan cubbamoo ta'eef odoo hin taanee, sababa 
namoomni dadhabaafi gantuu ta'eeti. Seerichi murtiin du'aa ta'e. (Gal 3:13; Efs 2: 15; Qol 2: 14) 

7:11 "na gowwomse, isumaanis na ajjeese" kun (aorist active indicative verbs) 

dha. Jechi 'gowwomsuu' jedhu Hewaanii Septuagint (LXX) Uma 3:13 keessatti fayydame. Phaawuloos jecha 
kana hedduu itti fayydama. (Rom 16:18; lQor 3:18; 2Qor 11:3; 2Tes 2:3; lXim 2:14) Rakkinni Addaamiifi 
Hewaanis fedha garaati (2Qor 11:3, lXim 2: 14). Addaamiifi Hewaan afuuraan du'an waan abboomii Waaqayyo 
cabsaniif, Phaawuloosis akkuma, namni hundis akkanuma (1: 18-3:20) 

7:12 kun mirkansa gaarummaa seeraa Phaawuloosi. Rakkoos miti. Cinaayinni caasaa Phaawuloos, cubbuu" 
boqonnaa 6 fi "seera" boqonnaa 7 keessatti fayydame seertoota amantoota yihudii (dadhaboota 14:1-15:13) 
waldaa Roomaa keessaa isaan aarseera. 



7:13 

13 Yoos immoo waanuma gaariitu du'a anatti fide jechuudhaa ree? Kun matumaa hin ta'u. 
Cubbuun cubbuu ta'uun isaa, karaa abooommichaas cubbuun hamma malee hammaachuun isaa akka 
mul'atuuf, cubbuudhumti waan gaariidhaan du'a anatti fide. 



7:13 

KQSAH "cubbuun cubbuu ta'uunsaa akka muldhatuuf cubbuun hammaatee cubbuu ta'e" 

KJHH "cubbuun, cubbuu ta'ee dhufe... hammatee cubbu ta'e" 

KQSHH "cubbuun cubbuu ta'ee - cubbu hamma darbe ta'e" 

TIV "cubbuun akka turee muldhatu uumamuma" 

KQJ "cubbuun dhugumaan muldhachuuf ... humna cubbummaa isaa shaakaluu ni danda'a" 

Amajaajummaan cubbuu kaniinni muldhatu waan ta'e akka gaariitti, waliigalaatti, Waaqaatti godhe akka 
seera Muuseeti fudhachuu (Far 19, 119) fi meeshaa abaarsaafi du'aatti hidhachuu isaati. (Efs 2:15, Qol 2:14). 
Namoonni dadhabo waan gaarii Waaqayyoo isaaniif kenne, iddoo Waaqayyo itti fedhuun garas kaa'u. Galima 
lameen hina (akeeka) yaadadhu. 

H "cubbu hamma malee" mataduree addaa: Ittifayydama jechoota tishoo Huper Phaawuloos 1:30 irra ilaalaa 

97 



7:14-20 

14 Seerichi seera hafuuraa akka ta'e, nuyi ni beekna, ani garuuu nama foonii isa cubbuu jalatti 
gurguramee dha. 15 Waanan dhimma baasu hin hubadhu; ani waanan jibbun hojjedha malee, waanan 
jaalladhu hin hojjedhu. 16 Waanan hin jaallanne nan hojjedha ergan ta'ee immoo, seerri gaarii ta'uu isaatti 
walii galuu koo ti. 17 Waanan hin jaallanne kanas cubbuu isa na keessa jirutu na hojjechiisa malee, anatu 
hojjeta miti. 18 Waan gaariin tokko illee, ana keessa yookiis namummaa koo isa foonii keessa akka hin jirre 
ani beeka; ani waan gaarii gochuu utuman jaalladhuu hojjechuu hin danda'u 19 Waan gaarii isa ani 
jaalladhu hin godhu; waan hamaa isa ani hin jaallanne garuuu nan hojjedha. 20 Animas waanan hin 
jaallanne yoon godhe, egaa si'achi cubbuu isa na keessa jirutu na hojjechiisa malee, anatu isa hojjeta miti. 



7:14 "seerichi seera hafuuraa akka ta'e" seerri Waaqayyoo gaariidha, rakkoo miti. (lak 12 fi 16b) 

H "Ani nama foonidha" jechichi Phaawuloosiin (1) miira dhaqna qaamaa agarsiisuuf (1 :3; 2:28; 4:1: 9:3, 5) fi 
(2) miira alta'a kufaatii namootaa Addaamiin dhufe agarsiisu fidha (lak 5). Garuuu caalmaatti kam akka agarsiisu 
ifamiti. 

H "cubbu jalatti gurgurame" kun hiikkaansaa "gurgurameera ammas jalumaan jira' jechudha. Cubbuun 
ammas asitti akka abbaa gabraatti dhiyaate. seeyixaana, cubbuu, Phaawuloos ykn Waaqayyo agarsiisu mala. 
Kakuu Moofaa keessatti jechi Waaqayyo namoota ittin ofitti deebisuu argisiise jecha "eenyaa" ykn "furaa" (fi 
moggoyyasaanii) ka'umsarratti "bitanii deeffachu" jechudha (fi moggoyyaasaa (mataduree addaa 3:23 ilaalaa) 
yaadni faallaa kanaa Guutoon asitti tajaajile "harka ... gurgurame") abbootaFirdi 4:2; 10:7;lSaml2:9) 

7:15-24 Ilmi Waaqayyoo "humna uumaa" qaba (2Phex 1:4) garuuumoo humna kufaatis (Gal 5:17 ni qaba. 
Cubbuun akka hin hojjenne taasifame (Rom 6:6), garuuu shaakalli namootaa boyana 7 duuka bu'e Yihudoonni 
saree lama garaadhaa qabu. adii tokkoofi gurraachaa kan isaan caalaatti sooran irra guddaa ta'aa deema. 

Akkuman dubbisa kana dubbifadheen isa Phaawuloos dhukkubsateetu natti dhagahame uumama keenya 
lameen. Amantoonni kufaatii isaanii irraa walaboomanii jiru, garuuu Waaqayyo nu gargaaree, moogsa isaaf itti 
fufnee gad jenna. Wanti dinqisiisaa dhugaan lolli jabaan gaafa fayyinaa booda eegala. Gaheesummaan walooma 
Waaqayyo wajjiin muddamaan guutameefi waldiddaa amajaajii wajjiniiti. 

7:16, 20 "yoo" kun (first class conditional sentence) dha isa kallatti barreessichaa ykn akeeka barreeffamaaf 
dhugaadha jedhame tilmaamama. 7:18 "waan gaariin tokkollee, ana keessa yokiis namummaa koo isa foonii 
keessa akka hin jirree ani beeka" Phaawuloos dhaqni qaamaa majaajii akka hin ta'iin garuuudirree waraanaa 
uumama kufaatiifi Afuura Waaqayyoo giddu akka ta'e mirkaneessa. Giriikonni dhaqni, waan hundasaa wajjiin, 
amajaajiidha jedhu. Kunimo gara faallaa Gnosticism ti guddate (Efesoon, Qolaasiyaas, fi lYohaannis) Giriikonni 
waan afuuraafi dhaqnuma komachutti deebi'an Phaawuloos rakkina afuuraa akkanatti hin ilaalu. Inni cubbu 
namoomseeti ganiinsa sanyii namaa akka carraa itti amajaajiin uumama namaa weerartee seera Waaqayyoon ala 
isa gootetti fudhata. Jechi "foon" jedhu barruu Phaawuloos keessaa (1) qaama dhaqnaa isaa haamileen walabaa 
(1:3; 2:28; 4:1; 9:3, 5) fi (2) kufaatii cubbuu Addaam irraa dhaalame (lak 5) 7:20 "cubbuun isa keessa koo jiru" 
kitaabni Roomaa waan nama gammachiisu keessaa hanga 6:20ti cubbuu namaa agarsiisu malee seyxaana maqaa 
hin kaafne. Namoonni rakkina cubbuu isaaniif seeyxaan komachu hin qaban. Filannoo qabna cubbuun akka 
mootiitti, abbaa irreetti, akka baasee ofiin akka bullu gama hundaan nu sossobeera. Phaawuloos cubbu 
namoomsuun isaa filannoo namootaa isa Uma 4:7 irra jiruun firoomsuuf ta'a. 

Phaawuloos jecha "keessa koo" jedhu heddu dhimma itti baheera. (lak 17,18,20) uumamni cubbuu kun 
fayyina irratti hin badu, hin haqamu, garuuu akka hin hojjenne taasifama. yoo nuyi afuura keessa keenyaan 
waliigalle inni moo humna dhabinsi isaa ittuma fufa. (8:9,11) Waaqayyo amajaajii dhuunfaa (seeyxaanaafi 
Waaqoli tolfamo) fi namoomaa (barruuf) irra nama aansuuf waan hundaa dhiyeessee jira. Innis humnaafi argamu 
afuura qulqulluuti. Akkuma kenna fayyinaa tola Waaqayyo fudhanne, daran humna sodaachisa kenna afuura 
qulqulluus fudhachuu qabna. Fayyinniifi jireenyi kiristaanummaa hojii guyyuu murtoo amantoota guyyuun kan 
eegalame xumuramudha. Waaqayyo wanna barbaadnu cufa: afuura (Rom 8) meeshaa afuuraa (Efs 6:11), 
muldhata (Efs 6:17) kadhata (Efs 6:18) 
Lolichi hamaadha (Rom 7) mohichi garuuu jira (Rom 8) 



98 



7:21-25 

21 Egaa ana isa waan gaarii hojjechuu barbaadutti, wanti hamaan harka kootti dhufuun seera ta 'uu 
isaa nan arga. 22 Ani keessa namummaa kootiitiin seera Waaqayyootti nan gammada. 23 Seerri kan biraa 
immoo bu'aa dhagna kootii keessaa, seera isa yaadni garaa kootii fudhatee wajjin utuu wal loluunan arga; 
lola kanaanis seera cubbuu, isa bu'aa dhagna kootii keessatti hojjechaa jiru jalatti na boojisiisa. 24 Ana 
nama gadadamaa, foon isa gara du'aatti na geessu kana harkaa eenyutu na baasa? 25 Karaa gooftaa 
keenyaa Yesus Kristos Waaqayyoof galanni haa ta'u! Akka kanatti, ani ofii kootii yaada garaa kootiin, 
seera Waaqayyoofnan hojjedha; namummaa koo isa fooniitiin garuuu seera cubbuuf nan hojjedha. 

7:22 "seera Waaqayyoo" hihudootaaf kun seera Muuseeti. Warra al-yihudaa ta'aniif (1) ragaa uumamaa (Rom 
1: 19-20 Far 19: 1-6); (2) haamilee keessa sammuu (Rom 2: 14-15) ti (3) safuu hawaasaa ykn barmaata. 

H 

KQSAH "keessa namummaa" 

KJHH "akkaataa keessa namaatti" 

KQSHH, NKQJ "keessa namooma kootti" 

TIV "keessi kiyya" 

Phaawuloos alaa (dhaqna) namaafi keessa (afuura) nama fuggina 2Qor 4:16 keessatti. yaada kana keessatti 
Guutoon kun kan agarsiisu qaama Phaawuloos iddo sana ykn namooma fayye isa seeraafi fedha Waaqayyoo 
mirkansudha. 

1 . "seerichi afuura" 7: 14 

2 . "Wannin godhuu j aaladhu" 7:15 

3. "Seeratti ni bula, seerichis gaarii ta'uu dhugaan baha" 7: 16 

4. "fedhiin na keessa jira" 7:18 

5 . "gaariin ani barbaadu" 7:19 

6. "amajaajumma hin barbaadne hoomisha" 7: 19 

7. "yoon yaadu isaaniin barbaadneen godha" 7:20 

8 . "namni gaarii gochuu hawwu" 7:21 

9. "seery Waaqayyootti jaalalaan mohameera" 7:22 

10. "seerri sammuu kiyyaa" 7:23 

11. "aniifi sammuun koo seera Waaqayyo tajaajilla" 7:25 

Boqonnaa 7 beekkomsi waa'ee Waaqayyoofi sagalee isaa qofti gahaa akka hin taane agarsiisa. 
Amantoonni Hafuura isaan barbaachisa (Boqonnaa 8). 

7:23 lakkoofsa 6:2; 8:2 fi 7:23 giddu fugginni sirrii ni jira. Lakkoofsi kun Phaawuloos akka seeratti fayyadame 
sirriitti ni agarsiisa. (1) seera cubbuu (lak 21, 25) fi (2) seera Waaqayyo (lak 22, 25. Ammaan dura Phaawuloos 
lak. 4, 5, 6, 7, 9. fi 12 keessatti jechicha Kakuu Moofaaf fayyadameera. Phaawuloos hayyu xinamantii mala 
maltuu miti. Yaaduma "seeraan" falmata. Gama tokkoon mulata Waaqayyoo, kenna dinqi namootaa, gama 
kaaniin isa cubbu ibsee daangaa itti godhe namoonni eeggachuu dadhaban sana. Daangaan kun mul'ata Km qofa 
miti, garuuu qajeelchi haamileeti: Muldhata uumamaa (Far 19, Rom 1:18-33:31) ykn barmaataafi safuu 
hawaasaati. Namoonni gantoota warra jireenya isaanii gutummatti of to'atanii jiraachu fedhan. 

7:24 kun dubbii nama fayyeeti? Gaariin miti jedha, kanaaf boqonnaan kun kan agarsiisu namoota hamiilee, 
amantii garuuu lubbu hin bitamiinidha. Gariin ammooo, eeyyee, kaniinni agarsiisu muddama wangeelaa "isa 
darbeefi ammale hin xumuramiin) lubbuu amantoota keessaati jedhu 2tti guutamni iskaatolojical hanga amma hin 
raawwatamne Amantoonni bilchoo hanqina kana ni hubatu. 



B 



KQSAH "foon isa gara du'aatti na geessu 

KJHH, KQSHH "dhaqni du'aa kun" 

TIV "dhaqna isa gara du'aatti nageessu kana" 

NKQJ "dhaqni du'aan kun" 



99 



Dhaqniifi sammuun ofiin amajaajii miti. Jireenyaaf pilaaneta kanarraafi walooma Waaqayyoof jecha 
Waaqayyoon uumaman. Uumamn isaanis "baayye gaarii" ture (Uma 1:31) Garuuu Uma 3 sanyi namaa jijjiiree 
akeeka Waaqayyos dabse. Addunyaan kunis isii Waaqayyo akeeke miti, nuyis saba Waaqayyo yaadda'e miti. 
Cubbuun uumama akka hin taanetti miidha. Cubbuun waan gaarii fudhachuun ofittummaa amajaajiitti hodhite. 
Dhaqnis dirree waraana qorumsaa fi cubbuu ta'e. Phaawuloos lolichi xannacha itti ta'e. Iniis bara haarawaa, 
dhaqna haarawaa, walooma haarawaa (8:23) Waaqayyo wajjiin barbaada ifaaja. 

7:25 kun dhimbiibbaafi cehumsa gara Roomaa 8ti. Haa ta'uuti boqonnaa 8 keessatti muddamni kun lak. 5-11 
keessatti mul'ateera. 

Gaaffiin hiiktootaa Phaawuloos waa'ee eenyu dubbataa jiraa? isa jedhurra naanna'a. 

1 . Waa'ee isaafi muuxannoosaa yihudumaa 

2. kiristaanota hundaa 

3 . Addaam akka fakkeenya namootaatti 

4. Israa'eeliifi beekkomsa seeralli, garuuu abboomamu dhabushi 

Akka dhuunfaatti #1 fudha (lak 7-13, 25b) fi #2 (lak 14-25a) ilaa qabiyyee Rom 7:u-25 ilaalaa. dhibeefi 
gidiraan boqonnaa 7 darbee boqonnaa 8ti walfakkaate muldhata. 

H "Waaqayyoon haa galatu" mataduree adda aanee jiru ilaali. 



MATADUREE ADDAA : JAJATA, KADHATAAFI GALATA PHAAWULOOS 

Phaawuloos nama dinqisiifannaati. Kakuu moofaa ni beeka. Tokkoon tokkoo hirtaa afran duraa 
(kitaabaa) faarsaa galataatiin xumrame (Fars 41:13; 72: 19; 89:52; 106:48) Inni Waaqayyoon karaa heddu jajataafi 
galateeffatature. 

1 . Buufta xalayoota isaa duraa irratti 

a. nagagaaffii jalqabaa (Rom 1:7; lQor 1:3; 2Qor 1:2) 

b. eebba jalqabaa (eulogetos 2Qor 1:3-4; Efs 1:3-14) 

2 . j aj ata xixiqoo dhootee baatu 

a. Rom 1:25; 9:5 

b. 2Qor 11:31 

3. doksoloojii (1) (ulfina) fi (2) ("yoomu yoomumaa") 



a. 


Rom 11:36; 16:25-27 


b. 


Efs 3:20-21 


c. 


Filp 4:20 


d. 


lXim 1:17 


e. 


2Xim4:18 



Galata kennuu (eucharisteo) 

a. Jalqaba xalayaa (Rom 1:8, lQor 1:4; 2Qor 1:11; Efs 1:16; Filp 1:3; Qol 1:3, 12; ITas 1:2, 2Tas 1:3; 
Film lak 4 lXim 1:12, 2Xim 1:3) 

b. Yaamicha galataa (Efs 5:4, 20; Filp 4:6; Qol 3:15, 17; 4:2; ITas 5:18) 
galata xixiqo dhootee baatu 



a. 


Rom 6: 17; 7:25 


b. 


lQor 15:57 


c. 


2Qor2:14; 8:16; 9:15 


d. 


ITas 2: 13 


e. 


2Tas2:13 


Eebba xumuraa 


a. 


Rom 16:20,24 


b. 


lQor 16:23-24 


c. 


2Qor 13:14 


d. 


Gal 6:18 


e. 


Efs 6:24 



100 



GAAFFIILEE MARIIDHAA 

Kun ibsituu qajeelcha qo'annooti. Kanaafu hiikkaa kitaaba qulqulluu keetiif itti gaafatamoodha. 
Tokkoon tokko keenya ifa qabnu keessa socho'uu qabna. Ati, kitaabni quqlulluu keetiifi afuurrii quqlulluu 
hiikkaa keessatti dursitoota. Ibsaa wajjin walitti laaquu hin qabdu. 

Gaaffileen marii kunneen kan dhiyaatan dhimmoota muummee kutaa kanaa kan ta'an irratti akka ati 
yaadduuf akka sigargaaraniif. Isaanis warra ilaalcha daddammaqsan malee ibsa barbaadan miti. 

1 . Akkamitti boqonnaan 6 boqonnaa 7ti firoomaa? 

2. Waltti dhufeenyi seerri kakuu moofaafi amantoota kakuu haarawaa maalii? (2Qor 3:1-11; Zbr 
8:7,13) 

3. Phaawuloos fakkeenyi lama inni boqnnaa 6 fi keessatti walitti dhufeenya keenyaafi jireenya 
keenya durii ibsuuf itti fayydame maalii? 

4. Akkamitti kiristaanni seera Muuseetti firoomaa? 

5. Garaagaruummaa ofusamaafi tiyoori bakka bu'ummaa hiikkoo Roomaa 7:7-25 giddu jiru afaan 
keetiin ibis. 

6. Roomaan 7 ibsa namoota dhabamee, amantoota hin bilchaanne moo amantoota hundaati? 



101 



ROOMAA 8 



HIRAMSA BUUFATAA IIKAA HAMMAYYAA 


YBS 4 


KJHH 


KQSHH 


TIV 


KQJ 


Jireenya afuuraa 


Lubbuu keessatti 
walabomu 


Hojii fayyisuu 
Waaqayyo 


Jireenya afuuraa 


Jireenya hafuuraa 


8:1-11 


8:1-11 


8:1-4 

Jireenya foniifi 
afuuraa 

8:5-8 

8:9-11 

Afuuraafi gudifata 


8:1-8 
8:9-11 


8:1-4 
8:5-11 


8:12-17 


8:12-17 


8:12-17 


8:12-17 


8:12-13 

Ijoollee Waaqayyoo 

8:14-17 


Ulfinata'uufjiru 


Rakkinaa ulfinaatti 


Abdii guutamu 


Abdii fuula duraa 


Ulfina iddoo keenya 


8:18-25 


8:18-30 


8:18-25 

Dadhabinni 
namootaa ni dheerata 


8:18-25 


8:18-25 


8:26-30 




8:26-27 


8:26-27 


8:26-27 

Waaqayyoo ulfina 
isaaf nuyaame. 






8:28-30 


8:28-30 


8:28-30 


Jaalala Waaqayyo 


Jaalala Waaqayyo 
dhuma hin qabne 


Waaqayyootti of 
gatuu keenya 


Jaalala 

Waaqayyoo karaa 
Yesuus Kiristoos 


Faaruu jaalala 
Waaqayyo 


8:31-39 


8:31-39 


8:31-39 


8:31-39 


8:31-34 
8:35-37 
8:38-39 



MARROO DUBBISAA SADII (ful viii ilaali) 

FEDHA BARREESSAA KA'UMSAA SADARKAA BUUFAAATTI HORDOFUUN 

Kun ibsituu qajeelcha qoa'nnooti. Kanaaf hiikkaa kitaaba qulqulluu keetiif ittigaafaamoodha. Tokkon 
tokkoo keenya ifa qabnu keessa socho'uu qabna. Ati kitaabni qulqulluu keetiifi afuurri qululluu hiikkaa keessati 
dursitoota. Ibsaa wajjiin walitti laaquu hin qabdu. 



102 



Boqonnicha taa'umsa tokkoon dubbisi. Dhimmsaa addaan baafadhu. Hiramsa buufaa kee hiramsa 
hiikkaalee sahan dura ibsamani jiran kanaan biraqabii ilaalii. Buufanni afuuraahuun miti, garuuu fedha barreessaa 
ka'umsaa hordofuun furtuudha, sun immoo ifa hiikkooti. Buufanni dhimmaa tokkoofi tokko qofaa qaba. 

1 . Buufaa duraa 

2. Buufata lammeessoo 

3 . Buufata sadeessoo 

4. Kkf 

Ilaa Qabiyyee 

A. Boqonnaan kun dhiitoo dubii Phaawuloos 1:18 keessati eegalmeeti. Balaaleffannoo malee (ejjennoo 
seeraa) eegale adda bahinsa male xumurame (walooma dhuunfaa). Xinamatin qajeelummaa irraa ka'ee 
eebba keessa darbee gara ulfina (lak 29-30) dhaqa. 

B. Kun Phaawuloosiif guddina xinamantiitti kenna hafuuraa Waaqayyoo amantootaaf (dhiyeessii Yohaannis 
Yoh 14:12-31; 16:7-16 keessatti) kenned ha. Afuurri bikka gochima lak 14 keessati wangeela jireenya 
namoota kufaatii keessati hojjechisutti firoomsedha. Afuurri, isaan wajjiin, keessa isaanii wajjin hidhae 
keessa isaanitti kiristoosiin uumudha. Boqnnaan I jecha afuura, pheuma, jedhu si'a 21 ol fayyadame 
hoggu boqonnaa 7 keessatti gonkuma hin tuqamiinitti. (akkasumas boqonnaa 3-6 keesatifi boqonnaa 1-2 
keessati si'a sadii muldhateera). 

C. Jireenya keessati kallatti lamatu jiran (ilaalcha namootaa xonnoqa jireenyaa lama, daandii lama, 
(dhiphaafi balloo) namoonni hordofan, asittimmoo fooniifi afuura. Tokko jireenyati, kaanimmoodu'ati 
gesso. Kun akka haasawaafi "daandii lameen" ogummaa hogbarruu Kakuu Moofaa (Far 1, fi Fak 4:10- 
19) je'ama jireenyi bara baraa, jireenyi hafuuraa waan muldhatu qaba. (SS fooniin duuba, afuuraan 
duuba) 

Seeyxaanni yaada xinamantii kana keessatti (Rom 1-8) utuu in tuqamiin hafuu yaadadha. Roomaa 
keessati hanga 16:20ti hin tuqamne. Xiyeeffannoonkufaati ilmaan namoota akka Addaam sanidha. Kun akkaaaa 
Phaawuloos itti dhiifama kufaatii namootaa (S.S "Seeyxaanni akkan godhu na godhe) qorumsa umgarara fara 
Waaqayyo ta'anirrati jirudha. Sanyin namaa itigaafatamoodha. 

D. Boqonnaan kun tareechuuf rakkisaadha. Sababni isaas yaadichi dhugaa heddu walitti dhahuun akkinaan 
akka deddeebi'e mul'atu waan godhefi, kutaa yaadaa, maleedha. 

E. Lakkoofsi 12-17 jiru mirkansa amantii amantoota adeessa 

1 . Inni duraa ilaalcha addunyaa j ijj iiramtuufi xonnoqa j ireenyaa karaa afuuraa raawwatu 

2. Lammanni sodaan Waaqayyoo qabnu karaa afuuraa gara jaalala maatummaatti deebi'u. 

3 . Sadanni mirkansa ilmummaa keenyaa hafuura qulqulluu nu keess jiruun ta'uusaa. 

4. Arfanni mirkansi kunu rakkina addunyaa kafuaati kana keessattuufi qabsoottu ta'uusaa addeessa. 

F. Lakkoofsi 31-39 argaa dhadhachaati, teknika raajoota Kakuu Moofaati. Waaqayo abaa murtiidha, 
seeyxaanni abaa halange Yesuus abukaatto, ergamoonni Waaqayyo taajjabdoota. Amantoonni moo 
himatamtoota seeyxaanaati. 

1 . Jecha seeraan 

a. Farra Kenya (lak 33) 

b. Himaa (lak 33) 

c. Murtii (lak 33) 

d. Balaalleffannoo (lak 34) 

e. Araarsituu (lak 34) 

2. Qorachuu "eenyu" (lak 3 1, 33, 34 (thrice) 35) 

3. Dhiyeessi Waaqayyoo Kiristoosiin (lak 32, 34b) 

4 . Waaqayyotti adda bahuun hin j iru 

a. Haala biyya lafaa (lak 35) 

b. Kakuu Moofaa waraabi Far 44:22 (lak 36) 

c. Inifannoo (lak 37,39) 

d. Umagaraaayknbakkabu'a (lak 37-39) 



103 



Qo'annoo Jechaafi Gaalee, 



8:1-8 

x Egaa amma firdiin, warra Kristos Yesusitti qabamanii jiraatanitti faradamu tokko illee hin jiru. 2 Seerri 
hafuuraa inni karaa Kristos Yesus nama jiraachisu, seera cubbuu isa du' atti nama geessu jalaa si 
baaseera. 3 Sababii nama fooniitiif seerri hojii isaa hojjechuu dadhabe. Waaqayyo ilma ofii isaatii ergee, 
cubbuu isa nama foonii keessaatti farade; ilmi isaa kun foon isa namni cubbamaan uffatu uffatee,cubbuu 
balleessuu dhufe. 4 Wanti seerri nu irraa gaafatu, nuyi warra akka fedha hafuuraatti malee fedha fooniitti 
hin jiraanne keessatti, akka raawwatamuuf Waaqayyo kana godhe. 5 Warri akka fedha fooniitti jiraatan, 
yaada isaanii fedha foonii irra dhaabaniiru; warri akka fedha hafuuraatti jiraatan garuuu, waa'ee waan 
hafuuraa ni yaadu. 6 Yaada ofii fedha fooniitti hidhuun du' a ni fida;. yaada ofii fedha hafuuraatti hidhuun 
garuuu, jireenya, nagaas ni fida. 7 Akka fedha fooniitti yaaduun diina Waaqayyoo nama godha; yaadni 
akkasii seera Waaqayyootii wajjin walii hin galu; isaaf abboomamuus hin danda'u. 8 Warri akka fedha 
fooniitti jiraatan, Waaqayyoon garaa ciibsuu hin danda'an. 



8:1 




KQSAH 


"Egaa amma" 


KJHH, KQSHH 


"Amma egaa" 


TIV 


"Ni jira" 


KQJ 


"Sababa kanaa" 



Kun yaada darbetti debi'ee firoomsa. Gariin 7:24-25ti akka firoomu yaadu garuuu irra caala 3:21-7:25 
deebin fakkaata 

H "hin ta'u" hima Giriik keessa ture. Wara Kiristoosin jian iratti "balaaleffannoon hin jiru" (lak 1-3) fi warra 
akka fuuraati (lak 4-11) socho'anii irate xiyyeeffannodha. Asitti garlameen kakuu Haarawaa: (1) Kiristoosin 
kenna tolaa ta'uu, fi (2) bidiqa jireenyaafi debii kakuu gaafachu isaatu qajeelumaan qaaamaa (indicative) fi yaada 
dhuunfa (imperative) lameen yaada ofii ibsuufi biddiqa jireenyaati. 

H "faradamuu" jechi katakrima" jedhu sepuagint, keessatti hin fayyadne, garuuu Deb 27:26 keessati abaarsa 
himata hin qabne agasiise. Kun jechuun "adaba murtiitti aane kennamu" jechudha. Seera qabeessa, faala murtii 
qorannoo yakkaa. Inu barreeffama Phaawuloos (5:16,18) keessatti malee iddoo Biroo Kakuu Haaraa waa 
dabaleera. 

Hikkaan Kingi Jamsi moo lakkoofsa lti waa dabaleera "isa foniin adeemu miti isa fuuraan adeemu" 
Gaalen kun barruu Isiriikota heddu keessa hin jiru. Hiikkaan kun YBS 4 ni hambise. Lak 4 keessati mula'te. Lak 
1 keessati iddo sirrii argata, lak 1-3 eea gita haasa'u, wayita lak 4-11 eebba shaakalaa ykn Kiristoosin fakkaachuu 
haasa'u Miljaleen fuula 289 kitaaba Wiliyaam $. Neweels, Romans Vers by Vers. (Mody, 1938) akkas jedha. 

"Hiikkaan fooyya'e dhugumatti" isa fooniin adeemu miti isa afuuraan adeemu" ini jedhu hambifameera. 
Eegi hiikka Kingi Jamsi, waggaa 300 ol baayyen filatamoonni, siri kan ta'an, barruu Giriikota of harka qabnu; kan 
argannes: jabinaan namoonni Waaqayyoo suuta hojii dadhasiisa, garuuu firii qabeessa dogoggora sirreessu irratti 
hojjetaniiru: Barruu ka'umsa hin qabaatiinmalee: Waaqayyo dhokseera. Akka ijoollee Waaqayyoo hin eejjineef 
jedhe. 

Lakkoofsa 1 "Kiristoos Yesuusiin" jenne qabna, kunis sababa 4 qaba. 1. Barruun Giriikii ragaaaf nuu ta'u 
hafuu gaalee kanaa "isa fooniin adeemu miti isa fuuraan adeemu" fi ni deggera; akka duniyaattis lak 14 ti 
makamu deeggara (2) Afuurri hubannoos waliigala, galeen kun lak 1 yoo dabalame nagenyi keenya demsa keenya 
irratti hirkata malee afuura Waaqayyo irrati hin ta'u. Garuuu wari Kiristoos Yesuutti jiran hundinuu balaaleffamu 
jala hin jirani,kun hojii ergamooa keessatis huatameera. Kanaa yo hin ta'iin nageenyi keenya deemsa keenya 
malee gita Kiristoosin qabnuun hin ta'u jechudha. (3) gaalimni kun idon sirrii isaa xumua lak 4 ti, iddootti amalli 
deemsa amantootaa, iddotti balaaleffannoo jalaa bahuun kansaanii hin taanetti, itti ibsame, (4) gaallimni xumura 
lak 1 irra inni jiru hiikkoo Kingi Jamsi keessatti gloss (miljalee ta'e) mulate, hambifamu iti barruu gurguddoo 
keessattis, Aleph, A,B,C,D,F,G;A;D; akkasumas hiikka durdurii (Olshausen, Meyer, Alford, J.F & B, fi Darby's 
Synopsis keessati marii gaarii kaaseera) 

Waaqayyo sagaleen isaa akka hiikkamu ni barbaada, ammalle itti fayyadama irratti wanti muldhatu kakuu 
haarawaa afaan Giriik isa kakuu moofaa, Septuagint afaan Ibrooaa irraa gargalfame keessatti ni jira. 

104 



Barruu Waaqayyo nuuf dhiisee jiru kana irratti jireenya isaanii guutuu dabarsuun qo'atanii warra asiin 
nuuf gahaniin, fi wara akkuma keenya hiikka baayyi dinqi ta'een nuun gahan Waaqayyoon galateeffanna. 
Hayyoota akkanaa warra amalbadaa "hammayyoota" (ykn akka duriti qeeqxota olaanoo" ofin jedhan) irraa adda 
banana, isaan waan Waaqayyo kitaaba qulqulluu keessaan jechu fedhe. Odoo nama hin leeyaasifhaee" (ful 289) 

H "warra Kiristos Yesuusitti qaamanii jiran" Guutoon Phaawuloos kun qixa haasawa hammayya amman" 
walitti dhufeenya dhuunfaa" nuti jennuuti. Phaawuloos jaalatamu, tajaajilomufi gammachuu Yesuusiin ni beeka. 
Wangeelli lama, ergaa itti amaniifi nama, ana haa dhufu jedhamudha. Humni jireenya kan argate walitti 
dhufeenya Kiristoos du'aa ka'een argateeni, karaa Damaasqo irratti. Muuxannoon isaa kan Yesuus xinamantii 
Yesuus isa durse. Shaakali isaa Yesuusin qabu. Iccitii dhoksaa odoo hin taane tajaajila gara jabeenya 
argamsiiseef. Isa bekuun isa tajaajiludha. Kiristaanni bilchoon ergaadha, namadha, biddiqa jireenyaati (yaadanno 
1:5 lad 8:2 "seerri hafuuraa ... sera cubbuu isa du'aati" kun moo kan agarsiisu. (1) fugina seera cubbuu (Rom 
7:10, 23, 25) ti seera Waaqayyoo haarawa (Rom 7:6, 22, 25) giddujiru (2) "Seera jaalalaa" (Yokaas 1:25; 2:8, 12) 
fi "seera Muusee" (7:6-12); (3) bara duriifi bara mmaa, ykn (4) kakuu Moofaafi kakuu Haarwaa (erm 31:31-34; 
kitaaba Kakuu Haaraa Ibrootaa) 
Biddiqni fugginaa kan waaru 

1 . Seera afuuraa jireenyaa Kiristoosiniifi seea cubuufi du'a lak 2 

2. Akka fooniitti fi akka afuuraatti lak 4 fi 5 

3 . Wantoota fooniifi wantoota afuuraa lak 5 

4. Yaada sammuu wantoota foonii irrattiifi yaada sammuu wantoota afuuraa irratti lak 5 

5 . Yaada sammuu fooniirratiifi yaada sammuu afuuraratti lak 6 

6. Foon keessattiifi afuura keessatti lak 9 

7 . Dhaqni du ' aa dha fi afuurri j iraataadha lak 1 

8 . Ni duutaafi ni j iraattaa lak 1 3 

9 . Afuura gabrummaa mitifi afuura guddifataa lak 1 5 

H 

KQSAH, KQSHH, KQJ "jalaa si baaseera" 

KJHH, TI V " j alaa na baaseera" 

Lakoofsa 2-3 ergaa xumura boqonnaa 6ti bakki maqaa hedduun barru Giriiki durii kessatti jiru "ana 
barruu A, D, K fi P keessatti "ati" B, F fi G keessatti argamu. Bakki maqaa "nuyi" jedhu barruu Unical keessati 
booda mul'ae. Warri YBS 4 "ati" kanaaf "B" kennu, warri YBS 3 moo "D" kennu (rakkisaa) 
Niwmaaniifi Nidaan "A" Translator's Hand book on Paul's Letter to the Romans, akki jedhanitti "barruu Giriik 
YS "ana" f "C" kenneeti shakki guddaa akka dubbisa ka'umsaatti jedhe kaa'a" (ful 145-146) 

Rakkoon bakka maqaa "nuyi" "ati/isin/si" ykn "ana/nuyi" kun bareeffama Phaawuloos afaan Giriik 
keessattiti. 

8:3 "Seerichi hojiisaa hojjechuu dadhabe" Seri Muusee gaariifi qulqulluu dha, garuuu namni dadhabaafi 
cubamaadha (7:12, 16) gochimni asitti addeessa adunaton jedhudha. "hin danda'amu" (Ibro 6:4, 18; 10:4; 11:6) 
garuuu "jabina malee" jechudha (HoE 14:8, Rom 15:1). Seerichi fayyina fiduu hin danda'u. Faallaa sanaa 
garuuu, balaaleffannoo, du'aafi abaarsa ni fida. 

H "sababa nama fooniitiif" kun dubii Phaawuloos boqonnaa 7ti. Seeri Waaqayyoo gaariifi qulquluudha, 

garuuu namoonni lubamoo, kuftoonniifi gantoonni Waaqa kana eeggachu hin danda'an. Phaawuloos akuma 

barsiisootaa, irraa dhufa. Uma 3 xiyyeeffannoo kenna. 

H "Waaqayyos ni farade: imasaa erge" waan sanyiinnamaa bara kakuu moofaa hin godhiin, Waaqayyo 

kakuu Haarawaati godhe (Erm 31:31-34, Hiz 36:22-36) karaa Yesuus Kiristoos (Isa 53: Yoh 3:16). Waan alaa 

gaafachuura Waaqayyo afuura keessaafi laphe haarawaa gaafate. Kakuu haarawaa kun bu'uurrisaas qalbii 

diddirranaafi hojii Yesuus Kiristoosiinmalee hojii namootaa miti. Haa ta'uuti kakuu lameenu biddiga jireenya 

haarawaa fakkeenya Waaqaa namarraa eegu. 

H "foon isa namni cubbamaan uffatu" Dhugana kun Filp 2:7-8 keessa jia. Yesuus dhugaa dhaqna namaa 

qaba (garuuu cubbuu hin qabu ture Filp 2:7-8; Ibr 7:26). Inni nuu wajjin rue. Karaa hunda qorameera akkuma 

keenya, cubbuu garuuu hin qabu. (Ibr 4: 15) nu hubata. 

105 



H "Cubuu balleessu dhufe" yaadni kun 2Qor 5:21 fi lPhex 2:24 keessa jira. Yesuus du'uuf dhufe (Isa 53:4-6, 
10-12, Marq 10:45). Yesuus garraami (komee dhabeessi) jireenyasaaaarsagochuuf dhufe (Yoh 1:29) 
H "cubuu isa nama foonii keessati faade" duuti Yesuus rakkoo cubu namoota irrattihojjete, malee cubbuunam 
tokkoirratti miti. (akka seera Muusee) jireenya isaa, du'asaafi du'aa ka'unsatu akeeka Waaqayyoo lubbubituu 
xumure (HoE 2:23; 3:18; 4:28; 13:29) waan namoonni ta'aniifi ta'uuf jiran nu agarsiise (Yoh 13:15, lPhex 2:21) 

8:4 Lakkoofsi kun feetu kakuu haarawaa agarsiisa (Erm 31:33 fi Hiz 36:26-27) kallattii fayyina keenyaa lama 
irratti hojjeta dursa Yesuus Waaqaa kakuu Moofaa guute, karaa isatti amanuudhaan qajeelummaa isaa fedha 
dhuunfaan alatti akka kenna tolasaatti gara amantootaatti darba. Nuyis kana qajeelummaa ykn eeba gitaa jenna. 
Waaqayyo amantootaaf garaa haarawaafi afuura haaawaa kenne. Amma afuura sanaan jirra, malee fooniin miti. 
Kun "eeba gitaa". Kiristaanummaan kakuu haarawaa mirgoota (kenna fayyinaa) fi ittigaafata (Kiristoosin 
fakkaachu 6: 13) dha. Haala gaddisiisuun amantoonni kanaa ala jireenya hin amalleefi fedha foonii jiraatu (lQor 
3:1-3) 

H "warra akka fedha hafuuraatti malee fedha fooniitti hin jiraanne" Wanni walfakkaataa kun Gal 5: 16-25 
keessa jira. Qajelummaan murtidha qajeelumma biddiqa jreenyaan deggaramu qaba. Sammuufi lapheen haarawaa 
kakuu haarawaa bu'uura fayyina keenyaa odoo hin ta'iin, bu'aasaati jireenyi bara baraa ijaan daawwaamu qaba. 

8:5 Phaawuloos jireenya "foonii" fi "afuuraa" lak 5-8 "hojii foonii" Gal 5:19-21 fi "firii afuuraa" 5:22-25) 
fugginsa. 

8:6 "yaada ofii" yihudooni ijaafi gurri foodaaa lubbuu ta'u ni hubatu. Cubbuun yaada keessatti eegala. Nuyis 
waan keessa keenyaarra dhaabanna (Rom 12:1-2, Fil 4:8) 

Phaawuloos ilaalcha barsiisoota aadaa "fedha" (Yetzers) namootaa isa jedhu hin hordofu. Phaawuloosiif 
"fedhii"gaariin uumama kufe kana keessa odoo hin taane jijjiirama keessa jira. Phaawuloosiif waldiddaa afuuraa 
(Yoh 16:7-14 keesaa kan kakaasu Afuura Qulqulluu keessa keenya jirudha. 

H "jireenya" Jireenya bara baraa, jireenya bara haarawaa agarsisa. 

H "nagaas" Jechichi ka'umsatti "isa cabe walitti dhinsuu" (Yoh 14:27, 16:33; Filp 4:7) jechudha. Mataduree 
addaa: Nagaa 5:1 ilaalaa. Kakuu Haaraa karaa sadii waa'e nagaa haasawa: 

1 . Kaayyoo dhugaa nageenya Waaqayyo karaa Kiristos qabnu (Qol 1 :20) 

2. Dhimma miira keenyaa Waaqayyoon qajeelo ta'uu (Yoh 14:27; 16:33 Filp 4:7) 

3. Waaqayyo, karaa Kiristoos nu tokomsuu (Yihudootaati Ormoota) (Ef 2: 14-17; Qol 3:15) 

8:7-11 Phaawuloos sanyi namaa Waaqayyoon alatti karaa heddu ibseera (1) jibba Waaqayyoo lak 7 (2) dhima 
Waaqayyo ala ta'u lak 7(3) Waaqayyon gammachiisu dhabuu lak 8 fi (4) afuuraan du'a isa du'a bara baraa fidu 
lak 10-11. Cinaayina Rom 5:, 8 fi 10 keessaa ilaalaa. 

8:7 

NAS, KQSHH "Akka fooniitti yaaduun diian Waaqayyo nama godha" 

KJHH "Sammuun fedhe fonii Waaqayyotti diina" 

TIV "Namoonni diina Waaqayyoo ta'an" 

NKQJ "Ilaalchi jeeqamaa uumama namaa faallaa Waaqayyooti." 

Guutoon kun "akka fooniitti yaaduun du'a" isa jedhu lak fi "warra akka fooniitti jiraatan" jedhu lak 5 
wajjiin cinaayina. Hubadha, daran, kufaatin uumama namaa yaada sammuu (ilaalcha addunyaa) fi biddiga 
jireenya (7:5) ti. 

H "isaaf abboomamuus hin danda'an" kufaatin sanyinamaa Waaqayyoon hordofuu filachu dhabuusaa miti, 
Waaqayyoon hordofuu dadhabuusaa malee. Kuftuun sanyi namaa, gargaarsa afuura qulquluu malee, wanoota 
afuuraaf debi kennu hi danda'u. (Isa 53:6, lPhex 2:24-25) Waaqayyo yeroo hundumaa ka'umsa ofii fudhata (Yoh 
6:44:65) 



106 



8:8 "akka fedha fooniitti kan jiraattan" Phaawuloos gaalee kana kaaa lama fayyadama (1) dhaqna qaamaa 
(Rom 1:3; 2:28; 4:1, 9:3, 5 fi (2) carraaqqii namootaa Waaqayyoon alaati (Rom 7:5, 8:4-5) Asitti #2dha. 
Gantummaafi hin amaniin hafuu aarsiisa. 

8:9-11 

9 Hafuurri Waaqayyoo yoo dhuguma isin keessa jiraate, is ni akka fedha hafuuraatti malee akka fedha 
fooniitti hin jiraattan; namni hafuura Kristos of keessaa hin qabne, kan Kristos miti. 10 Kristos isin keessa 
erga jiraatee, dhagni keessan sababii cubbuutiif du' aa yoo ta' e iyyuu, sababii qajeelummaa argattaniif 
hafuurichi jireenya isiniif ta'a. u Hafuurri Waaqayyoo inni Yesusin warra du'an keessaa kaase, isin keessa 
yoo jiraate, inni Kristosin warra du'an keessaa kaase, hafuura isaa isa is ni keessa jiraatuun, dhagna 
keessan isa du'us immoo ni jiraachisa. 

8:9 "yoo" Hima haalimaatu lak 9, 10, 11, 13 (si'a lama), 17 (si'a lama) jira. Hundi (first class conditional 
sentence) dha, isaanis kallatti barreessichaa ykn akeeka barreeffaama dhugaadha jedhame tilmaamama. 
Phaawuloos dubistoonni ergaasaa waldaa Roomaa kiristaanoota jedheeti tilmaama (lak 9a) 

H "Afuura Kiristoos" Namoonni ykn afuura ni qabu amantootadha ykn afuura hin qaban afuuraanis 
dhabamaniiru. Hafuura Qulqullu fayinati arganne. Isa hin barbaadnu, Inni nu barbaada. 

Guutoon "Hafuura" jedhu 9a irraa "hafuura Waaqayyoo" jedhu 9b irra fi "hafuura Kiristoos" jedhu 9c irra 
hundi moggoyyadha. 



MATADUREE ADDAA : YESUUSIIFI HAFUURA 

Hojii hafuuraafi ilmaa gidduu hdagalaasatu jira. G. Kampbeel Morgaan, akka jedhe maqaan Biroo 
Hafuura "Yesuus Biroo" dha. Kanaa gadi madaalli hojiifimaqaa ilmaafi Hafuuraatu jira. 

1 . Afurri "afuura Yesuus" ykn moggon yaamama (Rom 8:9, 2Qor 3:17, Gal 4:6; lPhex 1:11) 

2 . Lameen j echuma tokkon yaamamu 

a. Dhugaa 

1) Yesuus (Yoh 14:6) 

2) Afuura (Yoh 14:17; 16:13) 

b. "abukaattoo 

1) Yesuus (lYoh 2:1) 

2) Afuura (Yoh 14:16,26; 15:26; 16:7) 

c. Qulquluu 

1) Yesuus (Luq 1:35; 4:34) 

2) Afuura (Luq 1:35) 

3 . Amantoota keessa lameenu jiru 

a. Yesuus (Mat 28:20; Yoh 14:20, 24; 15:4-5; Rom 8:10; 2Qor 13:5; Gal 2:20; Efs 3:17; Qol 1:27) 

b. Afuura (Yoh 14:16-17; Rom 8:9,11; lQor 3:16; 6:19; 2Xim 1:4 

c. Akkasumas Abbaa (Yoh 14:23; 2Qor 6: 16) 



8:10 "Kiristoos isinkeessa jira" "isin" inni jedhu dachaadha. Jechi kiristoos jedhu afuuraa/ilma keessa jiru 
(Yoh 14:16-17, Qol 1:27) dha. Namoonni ilma/afuura ni qabu, kanaachi Kirisaana miti. (lYoh 5:12) 
Phaawuloosiif "kiristoosiin" akkuma "afuuraanii" tu yaada xinamantiiti. 

H "dhaqni kessan sababa cbubbuutin" du'aa yoo ta'eeyyu" kirisaanonni mataansaanii ni du'u, sababa 
Addaam, cubamuutti, addunyaa kufaatiif fi gantummaa dhunfaa (5:12-21). Cubbuun yeroo hunda hojii 
hojjeta. Duuti afuura (Uumama 3, Efs 2: 1) du'a dhaqnaa (Uma 5, Ibr 9:27) dhufe. Amantooni bara haarawaa 
afuuraa (Yo'el 2:28-29; HoE 2: 16) fi bara moofaa cubbuufi gantumaa (lak 21, 35) ni jiraatu. 

H "qajeelummaa waan argattaniif hafuurichi jireenya isini ta'e" Naannoo hiikkaafi bisitootati waliigala 
dhabuun ni jira. Waa'ee "hafuuraa" akka hafuura namaa agarsiisuu (KQSAH, ASV, NIV, TTV, RIB, Karl 
Barth, C.K, Barrett, Joh Murray, fi Evertt Harrison) 

107 



Yaadni dheraan hubannoo keenya gaalee ifaa kanaa ballise. Namoonni Kiristoosiin amanan ammalle 
du'aa jiru, sababa addunyaa kufaatii keessa jiraniifu. Haa ta'uuti jireenya bara baraa argatan (Efs 2:4-6) kun "kan 
dabre amma hin ta'in" muddama mootummaa Waaqayyooti. Barri moofaaniifi barri haarawaa yeroo tokko walira 
bu'an. 

H "qajeelummaa" mata duree addaa 1:17 ilaalaa 

8:11 "yoo" yaadanno lak 9 ilaalaa 

H "Hafuurri Waaqayyoo inni Yessuusiin wara du'an keessaa kaase, isin keessa yoo jiaate" sadden 
tokkummaa keessaa eenyutu keessa amantoota jira? Kiristaanni baayye afuura jedhe deebisa. Kun dhuguma, 
garuuu dhugaa jiraataatti, sadeen tokkummaa amantoota keessa jiru. 

1. Afuura, Yoh 14: 16-17; Rom 8: 1 1; lQor 3: 16; 6:19; 2Xim 1:14 

2. lima Matt 28:20; Yoh 14:20, 23; 15:4-5: Rom 5:10; 2Qor 13:5; Gal 2:20; Efs 3:17; lQorl:27 

3. Abbaa,Yohl4:23;2Qor6:16 

Guutoon kun Kakuu Haaraa hojii lubbuu bituu keessatti sadeen tokkumma shoora qaban agarsiisuuf 
carraa gaarii uume. 

1. WaaqayyoAbaanYesuusinkaase(HoE2:24;3:15;4:10;5:30; 10:40; 13:30,33,34,37; 17:31, Rom 6:4, 
9; 8:11, 10:9; lQor 6:14; 2Qor 4:14; Gal 1:1; Efs 1:20; Qol 2:12; ITas 1:10) 

2. Waaqayyo ilmaa of kaase (Yoh 2: 19-22, 10:17-18) 

3 . Waaqayyo afuura Yesuusin kaase (Rom 8:11) 
Xiyyeeffannoon sadeen tokkummaa lak 9-1 lti keessatti mul'ateera. 



MATADUREE ADDAA : SADEEN TOKKUMMAA 

Sochii sadeen tokkummaa hubadha. Jechi "sadeen" jedhu kun dursa nama Tertuliyaan jedhamuun 
gudunfame) malee jcha kitaaba qulqulluu miti, yaadichi garuuu bakka hunda jira 

1 . Wangeela 

a. Matt 3:16-17, 28:19 (fi unaayina) 

b. Yoh 14:26 

2. Hojii Ergamootaa - HoE 2:32-33, 38-39 

3 . Phaawuloos 

a. Rom 1:4-5; 5:1, 5; 8:1-4, 8-10 

b. lQor 2:8-10; 12:4-6 

c. 2Qor 1:21; 13:14 

d. Galaatiyaa 4:4-6 

e. Efesoon 1:3-14, 17, 2:18; 3:14-17; 4:4-6 

f. 1 Tasaloonqee 1:2-5 

g. 2 Tasaloonqee 2:13 
h. Titoo 3:4-6 

4. Pheexiroos - lPhex 1:2 

5. Yihudaa- lak 20-21 

Kakuu Mofaa keessattis fiixeen kenname 

1 . Waaqayyon dachaan yaamuu 

a. Maqaa Eloohim dachaadha, garuuu yeroo Waaqayyoof fayyadu gochima baaqee fudhata. 

b. "nuyi" inni Uma 1:26-27; 3:22; 11:7 

2. Ergamtoonni Waaqayyo akka bakka buutota ayyaana 

a. Uma 16:7-13, 22:11-15, 31:11, 13; 48:15-16 

b. Ba'uu3:2, 4; 13:21; 14:19 

c. AbFirdi 2:1; 6:22-23; 13:3-22 

d . Zakkaariyaas 3:1-2 

3. Waaqayyoofi afuurri adda addaa, Uma 1:1-2; Far 1-104:30, Isa 63:9-11, Hiz 37:13-14 

4. Waaqayyo (YFTWH) fi masiih (Adon) adda ada. 
Far 45:6-7; 110:1, Zak 2:8-11; 10:9-12 

5. Masiihiifi afuurri adda adda, Zak 12:10 

108 



6. Hundi sadeen Isa48:16; 61:1 

Keessati ibsaman ayyaanni Yesuusiifi namoonni afuuraa amantoota durii warra cichitootaafi 

monoteeyistoota biratti rakkoo umee ture. 

1 . Tertullian - lima gargaaraa Abbaagodhe 

2. Origen - Keeysa ayyaana Ilmaafi afuuraa gargaaraa godhe. 

3 . Ariiyus - Ayyaana Ilmaafi Hafuura ni gane . 

4. Monaarkoonni - dhaaltumma hojii Waaqayyootti ni amanu. 

Sadeen tokkummaa foormulaa guyyaa keessa akka seenaatti guddataa dhufedha. Akka odeeffannoo 
meeshaale kitaaa qulqullu irraa argamutti 

1 . Ayyaanni guutuu Yesuus, kan Abbaan qixxedha, D.B 325ti gumii Nishiyaan mirakanaahe. 

2. Guutummaan namoomaafi ayyaanni hafuura qulqulluu, Abaafi Ilmaan qixxee ta'uun bara D.B 325ti 
gumii konstaantinoopilen mirkanfame. 

3. Doktiriniin sadeen tokkummaa guutummatti kan ibsame hojii Awgisxoos. De Trinitate jedhu 
keessattidha. 

Asitti dhugumatti iccitiin dinqii tokko jira. Garuu Kakuu Haaraa ayyaana guddaa tokko hojumaata 
namooma bara baraa sadiinibsu barbaada fakkaata. 



H "dhaqna keessa isa du'u moo ni jraachisa" du'aa ka'uun Kiristoosiifi hordoftoota isa doktiriina jabaadha 
(lQor 15:1 2Qor 4: 14) kiristaanummaan amantoonni jireenya bara baraa keessati akka jiraatan mirkansa. (lYoh 
3:2) egaa kiristoos du'aa afuuraan ka'ee, hordoftooti isaan ni ka'u (lak 23) 



8:12-17 

12 Egaa obboloota ko, wanti raawwachuun nuuf ta'u yoo jiraate iyyuu, akka fedha fooniitti jiraachuudhaaf 
isaaf abboomamuun nuufhin ta'u. 13 Akka fedha fooniitti yoo jiraattan du'uun keessan beekamaa dha, 
hafuuraan hojii namummaa keessan isa foonii yoo ajjeeftan garuuu ni jiraattu. 14 Warri hafuura 
Waaqayyootiin geggeeffaman hundinuu ilmaan Waaqayyoo ti. 15 Hafuurichi isin fudhattan hafuura 
ilmummaatti guddifamuu ti malee, hafuura garbummaa isa sodaa jalatti isin deebisu miti; hafuura 
kanaanis, "Abbaa keenya" jennee Waaqayyoon ni waammanna. 16 Hafuurri Waaqayyoo hafuura keenyaa 
wajjin walii galee, ijoollee Waaqayyoo ta'uu keenya dhugaa ni ba'a. 17 Nuyi ijoollee Waaqayyoo erga 
taanee, warra waan hundumaa argatan ni taana; waan kana hundumaas Waaqayyo biraa ni arganna; 
Kristosii wajjin erga dhiphannee, isaa wajjin immoo ulfaachuudhaaf, waan Kristos argatu hun dumaas 
isaa wajjin ni arganna. 



8:12 "Egaa" Phaawuloos dhiyeessi isaa itti fufa lak 1-1 1 

H "Wanti raawwachuu nuuf ta'u oo jiraate iyyu" kun gama Biroo mirga kiristaanootaati. (14:1-15:13) kun 
marii eebbifamu irratti lak 1-11 godhame ira kan argamedha. Lameen eebbi gitaafi dagaagina. Ammalle 
amantoonni uumama kufaatiisaanii wajjiin akka falmitti jiran agarsiisa. (Roma 7). Filannoo ta'utu jira (amantii 
jalqabaa) fi filannoo iti fufiinsaan godhamu (amantii biddiqa jireenyaa) 

8:13 "yoo" Hima haalimaatu lak 9, 10, 11, 13 (si'a lama), 17 ("si'a lama) jira. Hundi (first class conditional 
sentence) dha. Isaanis kallattii barreessichaan ykn akeeka barreeffamaaf dhugadha jedhame timaamama. 
Phaawuloos dubbistoonni ergicha waldaa Roomaa kiristaanota afuuraan jiraatan jedheti tilmaama. 

H "Akka fedha fooniitti yoo jiraattan du'uun keesan beekkamaadha" afaanii lameen lak 13 keessa henna 
ammaati, waa'ee itti fufee jiru dubbata. Kitaabni quqlulluu du'a sadii agarsiisa. (1) du'a afuuraa (Uma 2: 17; 3:1- 
7 Efs 2:1); (2) du'a dhaqnaa (Uma 5) fi (3) du'a bara baraa (Mul 2:11; 20:6, 14; 21:8). Inni dubbisa kana kessa 
dubbatamu du'a afuuraa Addaamidha. (Uma 3:14-19) isa du'a dhaqna sanyii namaatti fidedha (Uma 5) 

Cubbuun Addaam du'a namatti fide (5:12-21). Hundi keenya fedhinnaan cubuu keessatti hirmaachuu yoo 
achuma keessa turuu filanne, nu ajjesa "bara baraaf ' (Mul 20:6, 14, "du'a lameessoo") akka kiristaanaatti nuyi 
cubbuuttiifi ofitti duunee Waaqayyoof ammoo ni jiraanna (Rom 6) 



109 



H "haafuuraan hojii namooma keessanii isa foonii yoo ajjeeftan garuuu ni jiraattu." Fayyinni amantoota 
kan mirkanaaahun gatii argae karaa biddiqa jireenya kiristaanummaati (kitaabota Kakuu Haaraa Yoonaasfi 1 
Yohaannis) amantoonni jireenya kana carraaqqii ofiin hin jiraaan, afuura quqlulluun yoo degaraman malee (lak 
1 4) haa ta'uuti guyyu j ireenyasaanii gara isaatti j ilbeeffachu qaan (Efs 5:17-18) 

Yaada kanaan "hojii dhaqnaa" akka jireenya bara moofaa cubbuutti ilaallama. Kun jireenya qaamaa bara 
baraa (8:23) ganuu miti, garuuu fugginsi afuuraa keessaa (bara haarawaa) fi qabsoo cubbuu (bara moofaa) wajjin 
jiru dha. 

8:14 "warri afuura Waaqayyon gegeeffaman hundinuu" kun isa qajeelcha afuuraa Waarinsaa agarsiisudha. 
Afuurichi nutty afuura' ee gara Kiristoos nu geessuun Kiristoosiin nu keessati uma. (lak 29) Gara murtiiirra haala 
gara kiristaanummaa irra jia. Barnoota murtiin eegalee deemaa jirudha. Kun ta'a addaa yeroo ykn hojii 
wangeelaa hin agarsiisu. Hojii guyyuu malee. 

H "Ilmi Waaqayyoo" Guutoon dacha kuni Km keessatti ergamootaafi darbee darbee namootaaf. Baaqqeen 
Adaammiif Israa'eliif, mootiishiifi Masiih faayidaa kennaa ture. Asitti amantoota hundaaf tajaajila. Lakkoofsa 
14 keessatti jecha Giriikii huioi (ilmaan) hojiirra oole, lakkoofsa 16 keessatti tekna (ijoolle)tu tajaajile. Yaada 
kana keessati moggoyyaan fayyadu. 

8:15 "Afuura" lakkoofsi kun, akka lak 10, walxaxaadha. Lubbuu sanyii namaa Kiristoosiin ykn afuura Quqluluu 
bitame agarsiisa. Lameenu lak 16 keessatti argamu. 

Barreeffama Phaawuloos keessati iddo baayyeetti ijaarsa ser luuga kanaan waan afuurri quqluluu amantoota 
keessatti hoomishu agarsiiseera. 

1 . Asitti, "afuura gabrummaa miti," "afuura gudifataa lak 15) 

2. Afuura garraamummaa" lQor 4:21 

3 . "afuura amantii (amantummaa) 2Qor 4:13 

4. "afuura ogummaafi mul'ata" Efs 1:17 

Phaawuloos of agarsiisuuf iddoon inni itti pneuma fayyadame baayyetu jira, keessattu lQornxoos (lor 
2:11; 5:3, 14; 7:34; 16:8 fi Qol 2:5) yaada kanaan lak 10 fi 15 sirritti walta'a. 

H "afuura gabrumma isa soda jalatti isin deebisu" amalli bara moofaa aariidha. Amalli bara haaawaa moo 
lak 14-17 keessati ibsameera. 

H "ilmummaatti gudifamuu" seerri Roomaa guggifata rakkisaa godhe, garuuu takkaa taanaan, dhaabataadha. 
(Gal 4:4-6) dubbiin kun dhugaa xinamantii nageenya amantootaa deggera. Ilmi dhalootaa dhaala dhorkama, 
garuuu isa guddifataa miti,kun dubii Phaawuloos keesaa isa ittiin fayyia ibsudha. (lak 15,23)Yohaannisiifi 
Pheexiroos dubbi walfakkaataa "lammata dhalatu" jedhu fayydamu. (Yoh 3:3; lPhex 1:3, 23) 

H "Abbaa" jechi Aramoyik kana ijoolleetu mana keessa fayydama ("daadii" ykn "paaphaa") Yesuusiifi 
ergamtoonni Armaayik dubatu. Amantoonni amma gara qulqullu Waaqayyoo kan dhufan dhiiga kiristoosiini. 
Karaa afuura keessa isaanii jiru, amantii jabaadhaaniifi maatummaadhaanidha. (Marq 4:36, Gal 4:6) Nama hin 
ajaa'ibu yoo namoonni cubbuun kufani tuan Waaqayyoon Abaa, jedhanii yaaman, Innis quqlullichi bara baraas 
kana barbaada! Matadure addaa abbaa 1:7 ilaalaa. 

8:16 "hafuurri Waaqayyoo" Jechi Giriik afuuraaf ta'u NEUTER dha kanaaf , KJV kana akka "afuura, maaasaa" 
jedhe hiika, garuuu afuurrinama dha. Hinaaa (Efs 4:30; ITas 5: 19)kanaafu "isa malaasaa" hiikkaa gaariidha. 

H "hafuura keenya wajjiin waliigalee, ijoollee Waaqayyoo ta'uu keenya dhugaa ni ba'a." Akkuma lak 13ti 
tuqametti kallattiin amantii tokko jireenya amantootaa jijjiirameefi jijjiiama deemudha (Kakuu Haaraa kitaaa 
Yoonaasfi 1 Yohaannis). Kallattiin Biroo moo soda Waaqayo jijjiree jaalalamaatii gochuusaati. Hiikkaan RSV fi 
KQSHH fi sirni tuqaalee "yeroo boonyu, Abbaa! Abbaa! Jenne afuura mataa saatu dhugaa hafuura keenyaan gaha 
akkanufi ijoollee isaa taane (Gal 4:6). Kun kana nu agarsiisu amantoonni yoo Waaqayyoon yaaman, Abbaa, 
jedhan hafuuraan mirkansi isaa ni dhufu jechudha. 

Ragaaan afuuraa keessaa sagaleen odoo hin taanee hojumaataan mul'ata. 
1 . Yakkamaa cubbuu 

110 



2. Fedha kiristoosin fakkaachu 

3 . Maatii Waaqayyoo waj j in ta' uuf fedha godhachu 

4. Sagalee Waaqayyo beelahuu 

5. Hojii wangeelaaf miiramuu 

6. Aarsaa kiristaanummaa kennu barbaaduu 

Isaan kun fedha keessa namoota jijjiiamee ragaaa amantii ta'ee dhiyaatudha. 
Waabdii fayyinaa gara dhimma garee amantiitti deeme 

1. Xinamantin kaatolikni Roomaa ta'insa jireenya waabdii kanaa nig anti garuuu tokkummaa dhugaa 
miseensa waldaati ni bu'uureffatti. 

2. John kalvin moo (aadaa haaromsuu) Waabdii filannoo (dur murtahuu) godha, garuuuhanga guyyaa firdiin 
boodatti nam tokko beku hin danda'u jedha. 

3. John Weshii (aadaa of eegganno) Waabdii jaalala sirrii (lubuu beekkamu garaggaa jiraachuu) irratti 
bu'uurawa. 

4. Baabtiistonni Waabdii abdii kitaaba Quqlulluu kessa ayyaana tolaa irratti (garuuu akkeekkachiisaafi 
ifannoo hunda fudhatama dhabsiisuun) hudoofti 

Dhiyeessa dubbii Waadii kiristaanummaa Kakuu Haaraa keessattihidhate balaan lama ni jira. 

1 . Xiyyeeffannoo irra darbaa "kan takkaa fayye, yoo mara fayya" 

2. Xiyyeeffanno irra darbaa "fayyina hambisuu hojii namootaa" 

Ibroonni 6 "kan takkaa bahe, yoo mara bahe" carraaqqin namootaa (hojii gaariin) amantoota fayyinarra 
hin tursu. (Gal 3:1-4). Hojii gaariin galma jireenya kiristaanotaatii (Efs 2:10). Isaanis bu'aa Waaqayyon 
walaargachufi afuuraan ta'uuti. Ragaaa dhugaa nama jijjiirameeti. 

Waabdiin yaamicha qulqulummaa Kitaaba Qulqulluu laaffisuu jechu miti. Akka xinamantiiti yoo 
haasofne, Waabdiin amalaafi gocha sadeen tokkummaa Waaqayyoo irratti hunda'a. 

1 . Jaalalaafi araaa Abbaa 

2. Hojii aarsaa Ilmaan xumuame 

3 . Afuua gara Kiriistoositti nama afuufuufi amantootaqalbii diddiratan keessatti Kiristoosin himu. 
Ragaaan fayyiana kanaa, ilaalcha addunyaa jijjiirame, laphee jijjiirame, biddiqa jireenyaa jijjiirameefi 

abdii jijjiiramedha! Murtii ? waan darbee irratti murtaa'ee ragaa biddiqa jireenya kan hin qabne irratti hin 
hundaa'u. (S.S firii, Matta 7:15-23 13:20-22, Yoh 15) Waabdiin, akkuma fayinaa akkuma jireenya kirisaanaa 
deebii araara Waaqayyoon egaleeti. Hanga bara jirenyaatti deebii kennuun itti fufa. Jireenya amantii jijjiirameefi 
j ij j iiramutti j iruuti . 

H "dhugaa nib aha" kun tishoo syn Birooodha. Afuurri, afuura amantoota wajjiin ragaa deggersa ta'a, 
Phaawuloos jecha tishoo kana 2:15; 8:1 6fi 9 : 1 keessatti fayyadameera. 

8:17 "yoo" hima haalimaatu lak 9, 10, 11, 13 (si'a lama), 17 (si'a lama) jira. Hundi (first class conditional 
sentence) dha isaanis kallattii barreessichaan ykn akeeka barreeffamaaf dhugaa dha. Jedhame tilmaamama. 
Phaawuloos dubbistoonni ergichaa waldaa Roomaa kiristaanoota afuuraan jiraatan jedheeti tilmaama. 

H Lakkoofsa kana keessa jechoonni tishoo syn, sadii jiru, jechuunis "waliin hojjechuu" Amantoonni 
dhaltummaa Kiristoos wajjiin hirmaatu, gidiraa kiristos wajjiin hirmaatu, fi amantoonni ulfina Kiristoos wajjiin 
hirmaatu. Jechi tishoo syn kana caala lak 22 (si'a lama) 26 fi 28. Efs 2:5-6 jecha tishoo syn sadii qaba; isaanis 
jireenya amantoonni Kiristoosiin qaban agarsiisa. 

H "argatan" kun gosa dubbi Biroo ittin amantoota ibsamanidha (4:13-14; 9:8; Gal 3:29) mata duree addaa itti 
aanu ilaalaa. 



MATADUREE ADDAA : DHAALA AMANTOOTAA 

Kitaaba Qulqulluu Waa'ee dhaaltummaa amantootaa waan hedduu jedha. Sabaa isa waan hundaa dhaalu 
danda'uu Yesuus wajjiin walitti dhufeenya qaan (Ibr 1 :2) fi isaan gargaartoota dhaalaa waan ta'aniif (Rom 8:17; 
Gal 4:7) 

1. Mootummaa (Matt 25:34, lQor6:9-10, 15:50) 

2 . Jireenya bara baraa (Matt 19:29) 

3 . Abdii Waaqayyoo (2br 6:12) 

4. Tika Waaqayyo abdiisaaf (lPhex 1:4; 5:10) 

111 



H 

KQSAH, KJHH "isa wajjiin erga dhiphannee" 

KQSHH "eegi isa wajjiin rakkannee" 

TIV "yoo rakkina Kiristoosi irate hirmaannee" 

KQJ "dhiphina isaa hirmaachuun" 

Adunyaa kufaatii kana keessati dhiphinni waanuma jirudha. (Matt 5:10-12; Yoh 15:18-21; 16:1-2; 17:14; 
HoE 14:22; Rom 5:3-4 8:17; 2Qor 4:16-18; Filp 1:29; ITas 3:3; 2Xim 3:12 Yon 1:2-4; lPhex 4:12-19). Yesuus 
akkinasaa lafa godhee (Ibr 5:8). Gamni hafaa boqonnaa kanaa yaadmua kana ibsa. 

H "isa wajjin ulfaachuudhaaf" Barreeffama Yohaannis keessatti Yesuus waa'ee du'a isaa yoo dubbatu, 
"ulfaachuu" jedhea. Yesuus kan ulfina argae dhiphachuusaatti. Amantoonni eeba gitaafi shaakala, ta'a jireenya 
Yesuus (Rom 6) ni hirmaatu. 
H 

Mata duree addaa: Mootummaa Waaqayyo mootamuu 5:17-18 ilaalaa. 



8:18-25 

18 Dhiphinni keenya si'anaa kun, ulfina isa nuuf mul'ifamuuf jiruu wajjin wal bukkee qabamee, 
ilaalamuu akka hin dandeenyetti nan lakkaa' a. 19 Uumamni hundinuu, mul' achuu ijoollee Waaqayyoo 
dhimmanii eeggachaa jiru. 20 Uumamni wanta gatii hin qabne akka ta'u godhameera; inni illee ofii isaatii 
akkas ta'uu hin barbaanne, garuuu isuma isa uumetu akkas isa godhe; haa ta'u iyyuu malee, akkas ta'uun 
isaa abdii qaba ture. 21 Uumamni, garbummaa isa wanta badu isa godhe jalaa luba ni ba'a; luba ba'uun kun 
gara birmadummaa ijoollee WaaqayyoCi warra ulfina qabaniitti ni gees sa. 22 Uumamni hundinuu hamma 
ammaatti akka aaduu fi akka ciniinsifatu ni beekna. 23 Uumama sana duwwaatu aada miti; nuyi warri 
hafuura Waaqayyoo akka qabdiitti arganne iyyuu, ilmum maatti guddifamuu, namummaan keenya inni 
fooniis furamuu, dhimminee yeroo eeggannutti garaa keenyatti ni aadna. 24 Nuyi abdiidhaan fayyine; abdiin 
ijaan argamu immoo abdii miti; namni waan ijaan argu ni abdataa ree? 25 Wanta ijaan hin argine yoo 
abdanne garuuu, obsaan ni eegganna. 



8:18 "Lakkaa'u" kun "ida'uu" jechudha. Phaawuloos iti fufee dhiphina kiristaanaa lakkaa'utti jira. Jecha 
hereegaa xumura qoatamaa irra gahamedha. Yaada yeroo dhihooti Roomaa keessatti (Yaadannoo 2:3 ilaali) 
Amantoonni dhugaa afuuraa hubatanitti jiraachuu qaba. 

H "dhipina" Kiristoos tajaajilu keenyatti yaada dhiphachu argina. lQor 4:9-12, 2Qor 4:7; 6:4-10, 1 1:24-27; Ibr 
11:35-38 

H "si'anaa" Yihudoonni seenaan biyya lafaa iddoo lamatti hiramuu ni beekan, bara amajaafii ammaafi bara 
qajeelummaa dhufuuf jiruuti (Mat 12:32; Mrq 10:30). Kakuu Moofaa Masichichi dhufuu jiru bara qajeelummaa 
ni hundeessa jette eegdi. Haata'uuti dhufaatii Kiristoos lameen, tokka akka fayyisaatti (du'a ka'uu) fi lammata 
akka Gooftaatti (dhufaati lammata) baroonni kun lameen akka walirra bu'a godhe. Amantoonni muddama kana 
lameen giddu jiru, isa "ta'ee darbee" fi isa "ta'uuf jiru" mootummaa Waaqayyoo. 

Matduree adaa "Bara kanaafi bara dhufu 12:2 

H "Gatii ... Ulfina" Jechoonni kun lameen yaada Kakuu Moofaa waa'ee ulfina ba'aa agarsiisuu waan gatii 
qabeessaati "galii" inni jedhu jecha daldalaa ta'eef "hanga danda'ame kan ulfaatu" jechudha. Jechi Ibroota 
"ulfina" jedhu hidda jecha "ulfina ba'aa" qabu agarsiisa, miira gatii qabeessummaa, akka warqee yaadannoo 3:23 
guutuu ilaalaa. 

Jechi "ulfina" barreeffama Phaawuloos keessatti tutuqa iskaatologii qaba. Waa'ee dinqiifi humnaan 
deebi'uu, ulfinaafi ol ka'umsaan dhufaati Kiristoos agarsiisa (col 3:4) mataduree addaa ulfina 3:23 jiru dubbisaa 

H "isa nuuf mul'atuu jiru" Waaqayyo ykn Hafuuraa agariisa (lak 20). Amantoonni jireenya kanatti kan 
jiraatan amantiinmale mul'uu miti. (lak 24 fi lQor2:9, 13:12; 2Qor 5:7 fi Ibr 11:1) 



112 



8:19 "dhimmanii eeggachaa jiru" Uumamni dhaqnaa akka namaatti namoomee yoohogoriisa ilaalu argina. 
Ayita Adaamiifi Hewaan ganan sana uumamni akka malee miidhame. (Uma 3:17-19) Uumamni hundi battaluma 
lubbuu bitame (ergamtoo ganan, hamoota hi amaniin, fi iddootti kophaa bahuma isaanii qophaa'e malee. Boruus 
koref fi kurtii Hohugan, Romans, fill 95, mijaa'e 46) 



MATADUREE ADDAA : QABEENYA UUMAA 

I. SEENSA 

A. Uumani cufti girdoo ykn waltajjii jaalala Waaqayyofi sanyii namaaf 

B. Kufaatiitti hirmaate (Uma 3:17; 6: 1; Rom 8: 18-20). Akkasumas lubu bittaa iskaatoloojichalaarrati ni 
hirmaata (Isa 11:6-9, Rom 8:20-22, Mul 21-22) 

C. Cubbamoonni, fi kuftuun sanyii namaa uumama naannoo fedhu ofittomaan dirqisiisanii balleessan. 
Kan itti fiifee jiru, The canon of West Minster, Edward Karpenter iraa kan waraabbamedha. 

"... miidhaan namaa dhuma hinqabne. Akka yaada addunyaati, duuniyaa naannoo isaarati ta'e. Uumama 
Waaqayyoo irratti balaa qilleensa irratti faaluun agaamame, yaa'a bishaanii hunkuree, biyyee sammeessee, bosona 
barbadesse, yeroo dheraaf waan cufa mawaase. Midhaan kun hundi suuta suutaafi qindoomin hin qabneen ture. 
Kunile akka madaalawa ta'uuf tattaaffiin godhame itigaafatamni fudhatame xiqqadha. 

D. Nuyi bu'aa faalamaafi mincirsaa pilaaneeta keenyaa eegaa jirra miti, sabni keenya gidiraafi rakkina 
hin mallee dhiifneefi darbuu jirra. 

II. Waan Kitaaba Qulqulluu 

A. Kakuu Moofaa 

1. Umama 1-3 

a. Uumani iddoo Waaqayyo walooma sanyi namaaf jedhe toche iddoo adaati. (Uma 1 : 1-25) 

b. Uumamni gaariidha. (Uma 1:4, 10, 12, 18, 21, 25), baayye gaariidha. (Uma 1:31) Ragaaa 
Waaqayyooti (Far 19:1-16) 

c. Namoonni akeekaulfinauumamaati. (Uma 1:26-27) 

d. Namooma jechuun abboomuudha. (Ibrootan "miillaan gad dhiituu jechudha) akka meeshaa 
Waaqayyo (Uma 1:28-30; Far 8:3-8; Ibr 2:6-8 Waaqayyo uumaadha) Waaraadha/ cubbuu 
dhiisaadha/ gooftaa uumaataati. (Ba'u 19:5, Yob 37-41; Far 24:1-2; 95:3-5, 1-2:25; 115:15; 
121:2; 124:8; 134:3; 146:6; Isa 37:16) 

e. Namoonni kessummeessummaan uumamaaf qaban Uma 2:15 keessati mul'atera" 
misoomsuu, qananiisuufi tiksuu Lew 25:23; lQor 29:4) 

2 . Waaqayyo uumama ni j aalata, kessatti binelda. 

a. Seera Musee kunuusa bineeldaa 

b . YHWH bineelda galaanaa gudaan taphate (Far 1 04 : 26) 

c. Waaqayyo bineeldaa ni eeggata (Yonas 4:11) 

d. Jireenya (skaatolojii uuamaa (Isa 11:6-9; Mul 21-22) 

3 . Uumama, hanga ta' e, Waaqayyoof ulfeessa 

a. Faarfannaa 19:1-6 

b. Faarfannaa 29:1:9 

c. Iyyoob 37-41 

4 . Karaan j aalalliifi garramummaan kakuu Waaqayyo ittiin mul ' atu keessaa uumamni tokko 

a. Deb 27-28; lMotl7 

b . Raaj oota hundaa keessatti 

B. Kakuu Haarawaa 

1. Waaqayyo akka uumaati ilaalama. Uuma tokko qofaatu jira, sadeen tokkummaa (eloohim, Uma 
1:1, Hafuura, Uma 1 :2 fi Yesuus Kakuu Haaraa) hundi hafe uumame. 

a. HoE 17:24 

b. Ibr 11:3 

c. Mul 4: 11 

2. Yesuus bakka bu'aa uumama Waaqayyooti 

a. Yohl:3, 10 

b. lQor8:6 

c. Qoll:16 

d. Ibr 1:2 

113 



3 . Yesuus lallabaa isaa keessatti akka Waaqayyo uumama dhihatu dalga qabee lallabera 

a. Matt 6:26, 28-30, simbirrootii balalii'aniifi daraaa 

b. Matt 10:29 dimbiccoo 

4. Phaawuloos namoonni beekkomsa waa'ee uumaa Waaqayyoo qabanii itti gaafatamoo godha (S.S 
mul'ata uumamaa (Rom 1:19, Mul 21-22) 

III. Xumura 

A. Nuyi aboomi kanatti idhamneerra! 

B. Sanyiin namaa cubbamoo ta'an kenna Waaqayyoo uumamaa akka malee godhaniiru. Akka kenna 
gaarii Waaqayyoo godhan san. 

C. Tareen uumama kun yeroofidha. Darbuutti jira (2Phex 3:7) Waaqayyo addunyaa Kenya gara 
walxaxaa seenaatti dabarse. Cubbuun hojii isaa itti fufera, garuuu Waaqayyoo daandaa itti godheera. 

Uumamni cubbuun dhiifamefira (lubbu bitameera) (Rom 8: 18-25) 



H "Mullachuu" Jechi kun "girdoo irraa kaasuu" jechudha. Akka ergaa dabarsutti. Makaa kitaaba Kakuu 

Haaraa isa xumuraati. Dhugaatin lammataa akka mul'ataatti ykn dhufaatiitti beekna (lQor 1:7-8) lPhex 

17,13) 
H "ijoollee Waaqayyoo" kun dubi barame ittiin kiristana hunda maalummaan yaamanidha. (8:14, 16) 

Waaqayyo akka abbaati, Yesuusiin akka ilma addaatti dubbata (Yoh 1:18; 3:16, 18 Ibr 1:2; 3:6; 5:8; 7:28; 

lYoh4:9) 

Bara Kakuu Moofaa Israa'el ijoollee Waaqayyo turan (HoS 11:1), akkasumas mootichis ilma Waaqayyo 
ture. (2Sam 7) yaadni kun dursa Kakuu Haaraa keessati Matt 5:9 irratti ture (Akkasumas Yoh 1:12, 2Qor 6:18; 
Gal 3:26; lYoh3:l, 10; Mul 21:7) 

8:20 

KQSAH, KJHH 

KQSHH "uumamni gatii dhabeessa akka ta'u" 
TIV "uumamni akka gatii dhabuu abaaame" 

KQJ "gama uumamaan dogoggorri dhalateeti miti kan akeeka guuttachuun dadhabame 

Kunis "agtii dhabummaa" ti hiikkame. Septuagint keessatti miira hedduun tajaajila: hikko dhabeessa, 
gatii dhabeessa, faayidaa malessa, Waaqoli tolfamo, fi duwwooma. Uumamni hundi akeeka Waaqayyoof 
faayidaa maleessa ta'an (Uma 3:17-19) garuuu gaaf tokko Waaqayyo abaarsa kufaatii ni kaasa (Mul 22:3) kun 
addunyaa Waaqayyo akeekee ture miti. 

H "akkas ta'uusaa abdii qaba ture" gochimichi kun Waaqayyoon agarsiisa (KQSAH, KJHH, TIV) uumama 
dhaqna gara gatii dhabeessatti geesse. 

1 . Sabaa gantummaa sanyii namaa 

2. Agaammii sanyi namaa ofitti deebisuu (Deb 27-29) 

Gatii dhabinsi beekaa gahame kun yeroo murtaa'efi. Namummaan cubbuun dhiifameef abdii qabatamaa 
egree qaba (dhaqnaafi addunyaa hayyame achis nama isa kufe wajjiin hojjechuu barbaade. Addunyaa kufaatii 
keessati. Addunyaan Waaqayyo akeeke kanaa miti. Kun addunyaa gaaf tokko ta'uuf jiru miti (2Phex 3:10; Mul 
21:1-3) yaadannoo "Abdii" 5:2 jedhu ilaalaa. 

8:21 "uumamni, gabrummaa isa wanta badu isa godhe jalaa luba ni baha;" uumamni galma bara baraa ni 
ta'a (Isall:6-10) Samiin (jannatin) gara lafa lamuu uumamtetti ni deebi'a (Matt 5:18; 24:35; 2Phex 3:10; Mul 
21:1) Egreen gara ebba Edenitti deebi'u ta'a, walooma Waaqayyoofi sanyii nama dhuunfaafi dhuunfaa, sanyi 
namaafi bineeldota, sanyii namaafi dachee Kitaaba Qulqulluu Waaqayyo, sanyi namaafi bineeldota waloomaafi 
waldhuga iddo biqiltu keessati eegala. (Uma 1-2 akkasuma Kitaaba Qulqulluu mulaa walfakkaatuun xumura 
(Mul 21-22) 

H "Waan badu" mataduree addaa 1:23 ilaalaa 

H "Gara birmadummaa ijoollee Waaqayyoti" lak 14 keessatti amantoonni "ilmaan Waaqayyo" jedhamanii 
yaamamaniiru. Lak 16 keessatti "ijoollee Waaqayyoo" fi lak 17 keessatti "dhaaltoota Waaqayyoo" jedhamaniiru. 
Lak 18 keessatti ulfinni Waaqayyoo iskaatolojikaalaa amantootati mul' ate. Amma lak 19 keessatti uumamni 

114 



mul'achuu ilmaan Waaqayyoo eegaa jiru, sabaa ulfina iskaatolojicha waliin qoodataniif. (lak 21) Debi'ee 
ijaaramuun uumamaa, keessatuu namootaa, akekni uumamaa inni jalqaaa akka fixaan bahu gargaaa- Waaqayyoofi 
namoonni bifa isaan uumaman walooma aanteen jiraatu. 

8:22 "uumamni hundinuu hanga ni aadu" kun jecha tishoosyn Phaawuloos itti fayyadamu biroodha. 
Wajjiin aaduu" Baayyee tisheesse jira. Erm 12:4, 1 1 (Deb 27-29) eera, iddotti lafti Israa'el gufutu sababa cubbuu 
namaa. 

H "akka ciniinsifatu" yaadni kun yihudoota biratti "ciniinsuu bara haarawaa" jedhama. (Marq 13:8) Bariihuun 
guyyaan qajeelummaa haarawaa rakka maleessa miti. Haamilee fi afuurri addunyaa kufaatii kanaa caalaa irratti 
caalaa hammaachaa deema (2Tas 2: 1-12 fi mallattoo turban, tultullaa fi golboo Mai' 5-18) 

8:23 "nuyi... nuyi...nuyi" xiyyeeffannoof iradeeddeebi'ame 

H "akka qabdiitti arganneyyu" Jechi kun afaan Giriik hammayya keessatti "amartii qubeelaa'T fayyda. Kun 
dubii fakkeenyaa "Chaappaa Afuuraa" isa 2Qor 1:22 fi kakuu afuuraa" isa 2Qor 5:5 fi Efs 1: 14 kessaati. 

Firiin jalqabaa Km keessaa abdii haamaa dhufaa jiruti. Waaqayyo abaa ooyiruu (maasii) ta'uu agarsiisa. 
Hafuurri firii bara harawaati akkuma Yesuus firii du'a ka'insa jalqabaa ta'ee (lQor 15:20) amantoonni, akka 
ijoollee Waaqayyootti, gammachu jannaa keessaa amma shaakalaa jiru karaa afuura quqlulluu isaankeessa jiruufi 
isaan wajjiin jiruu. Kun muddama bara yihudootaa lameen. "Ta'e darbee" fi "ta'uuf jiru" walirra dhufeeti. 
Amantoonni lammiilee jannataafi biyya lafaajiranidha. 

H "nuyiyyuu garaa keenyatti ni aadna" kun mudama dhugaa bira gahuuf "isa ta'ee darbee" fi "ta'uuf jiru" 
bara yihudoota walirra dhufee agarsiisa. Mootummaan Waaqayyo jira garuuu hin golabamne. Amantoonni 
jireenya du'aa ka'uu qabu ammallee dhaqnaan du'utti jiru (2Qor 5:2-4) nuyi fayyinee jirra garuuu ammallee 
cubbuu ni goona (Rom 7) 

H "ilmuma maatii gudiffamuu" Gudinannii jecha Phaawuloos keessaa isa fayyina ittin ibsudha. (lak 15) 
fayyinni amantooaa isa murtoo qalbi didirannaafi amantiin eegalee gara Kiristoosin fakkaachuutti gudatudha. 
Amantoonni hanga guyyaa du'aa ka'uutti fayyina guutuu hin qaban (lak 30 fi Yoh 3:2) 

Jechi "duddifta" barruu Giriikootaa muraasa keessatti hambifameera. (MSS P 46 D, F, F, fi hiikka Moofaa 
ilaalini keessati) Haa ta'uuti, A, B, C Moofaa laatini muaasa keessa, yulgate, syriac, Coptic, fi Armeniya keessa 
ni jira. YBS dabalamu isaa "A" jala galcha. 

H "Namummaa keenya inni fooniis furamu" Jechuun "bitamanii fuamu"dha. Yaadni kun Kakuu Moofaa 
keessati nama gabrummaa jalaa namaan luba bahe (go'el) agarsiisudha. Dubbiin kun fayyina Waaqayyo ilmaan 
namootaa cubbuu jalati kufanii turaniif tajaajilu jalqabe. Gatiin bahes jieenya cubbu malessa kan ta'e lubbu 
Imaafi mataduree Addaa 3:24 ilaalaa. 

Kiristaanummaan, akkuma yihudummaa (lob 14:14-15, 19L25-26 Dan 12:2) amantoonni jireenya bara 
baraa keessati dhaqna akka qaban/ akka hannamaa ta'uu dhiisu danda'a, lQor 15:35:49) ni mirkansa. Namni 
hafuuraa amantooas jireenya bara haarawaaf jireenya walooma Waaqayyoo wajjiniif kan qophaa'eedha. 

8:24 "nuyi adiin fayyine" Akkuma lak 23 fayyina keenya egeree agarsiisu lak 24 moo fayyina keenya darbe 
karaa afuura keessaan agarsiisa. Kakuu Haaraa henna gochimaa hedduun fayyina agarsiisa. 

1. Aorist (yeroo) HoE 15: 1 1 (Rom 8:24; 2Xim 1:9; Tit 3:5, fi Rom 13:11 

2. Kan ta'e (perfect) Efs 2:5,8 

3. Amma (present) lQor, 1:18; 15:2, 2Qor 2:15, lPhex 3:21; 4:18 

4. Fuldura (Future) Rom 5:9,10; 10:9, lQor 3:15, Filp 1:28, ITas 5:8-9, Ibr 1:14, 9:28 

Kanaafuu, fayyinni murtii amantiiti eegala, gaaf tokko milluu raawwatuf bidiqa jireenyaan yaa'a. (lYoh 3:2) 

8:25 "Abdii" mataduree addaa itti aanu ilaalaa 



115 



MATADUREE ADDAA : ABDII 

Phaawuloos jecha kan miira garagaaraa moo firoomutti fayyadameera. Amantii amantootaan walihidhateeti. 
(Fkn 1 Xim 1:1) kunis akka ulfinaatti, jireenya bara baraatti, fayyinadhma hin qabna, dhufaatii lammataa kkf? 
Dhumuunsaa mirkana garuuu gara fulduraati, yeroo hin beekkamnteetti "Amantii" fi "jaalalatti" hidhata (lQor 
13:13, ITas 1:3; 2Tas 2: 16) itti fayyadama Phaawuloos muraasni. 

1. Dhufaatii lammaa, Gal 5:5; Efs 1:18; 4:4; Tit 2:13 

2. Yesuus Abdii keenya, lXim 1:1 

3. Amantoota Waaqayyoof dhiyeessuu, Qol 1:22-23, ITas 2:19 

4. Jannatati abdii tolfamte Qol 1:5 

5. Wangeelati amanuu Qol 1:23, ITas 2: 19 

6. Fayyina dhuma hin qabne. Qol 1:5; ITas 4: 13; 5:8 

7. Ulfina Waaqayyo, Rom 5:2, 2Qor 3: 12; Qol 1:27 

8. Fayyina Ormootaa Kiristoosin, Qol 1:27 

9. Waadii fayyinaa 1 Tas 5:i 

10. Jireenya bara baraa Tit 1:2; 3:7 

11. Bu'aa bilchina kiristaanummaa Rom 5 : 2-5 

12. Dhifamu cubbuu uumama hundaa Rom 8:20-22 

1 3 . Dhumata guddifataa Rom 8:3-25 

14. Maqaa Waaqayyoo Rom 15:13 

15. Fedha Phaawuloos amantootaaf qabu 2Qor 1:7 

16. Kakuu Moofaa akka qajeelcha amantoota Kakuu Haaraati Rom 15:4 



H "dhamaasuu wajjiin" Jechi humone lak 15:3 fi 15:4-5 keessatti tajaajileera. Fayyinni amantootaa deemsa 
bilchina keessa jira gaaf tokko ni xumurata. Dhamaasuun (Mul 2:8, 11, 17, 26; 3:5, 12, 21; 21;7) jecha 
maalalchisaa Kitaaba Qulqulluu keessatti waa'ee cuuphaa xiyyeeffanno ira caalaa argate "takka fayyuun yoo maa 
fayyuu" jedhuf barbaadamaadha. Dhugaan Kitaaba Qulqulluu heduun kan ibsamandhugaa barbaada keessaafi 
dacha muddamaan guutameeni. 



MATADUREE ADDAA : DHAMAASU BARBAADAMOO 

Doktiriinni Kitaaba Qulqulluu jireenya kiristaanaati hidhatanii jian ibsuu irrati ni rakkisu saaba loqoda waa 
bahaan waan dhiyaataniif. Cimdiin kun walfaalleessaa fakkaatulee garuuu kanuma Kitaaba Qulqulluuti. 
Kiristaanonni dhugaa tokko filachuun dhugaa gama kaanii ni anuu ykn gatii dhabsiisuu. Mee nin agarsiisa. 

1 . Fayyinni murtoo jalqabaa kiristoosiin amanuu ykn duuka bu'uummaaf waregama yeroo jireenyaati? 

2. Fayyini birmaduu Waaqayyoo irraa ulfinaan filatamuu ykn afeeraa humnaati debii qalbii diddirranaafi 
amantaa sanyii namaati. 

3. Fayyinni, kan takkuma argamu, deebi'ee hin dhabamne, ykn itti fufinsaan ifaajii argamuu? 

Dhimmi dhaamaatii seenaa waldaalee keesatti morkii ta'ee jira. Rakkinni kan eegale dubisa Kakuu 
Haaraa mormisiisaa ta'an irratidha. 

1 . Barruu waabdiiin 

a. Dubbii Yesuus (Yoh 6:37, 10:28-29 

b. Dubbii Phaawuloos (Rom 8:35-39; Efs 1:13, 2:5, 8-9; Filp 1:6; 2:13; 2Tas 3:3; 2Xim 1:12; 4:18) 

c. Dubbii of Pheexros (lPhex 1:4-5) 

2. Barbaachisa dhamaasuu irratti 

a. Dubbi Yesuus (Matt 10:22; 13:1-9, 24-30; 24:13; Marq 13:13; Yoh 8:31; 15:4-10, Mul 2:7, 17, 20; 
3:5,12,21) 

b. Dubbii Phaawuloos (Rom 11:22; lQor 15:2; 2Qor 13:5; Gal 1:6; 3:4; 5:4; 6:9, Filp 2:12; 3:18-20; Qol 
1:23) 

c. Dubbii bareessa Ibrootaa (2:1; 3:6, 14; 4:14; 6:11) 

d. Dubbii yohaannis (lYoh 2:6; 2Yoh 9) 

e . Dubbii Abbaadha (Mul 21:7) 

Fayyinni Kitaaba Qulqulluu birmaaduu, araaa, ulfinaafi jaalala sadacha Waaqayyo irraa madda. 
Kaka'umsa hafuuraa malee eenyullee fayyuu hin danda'u (Yoh 6:44, 65). Ayyaanni durse dhufeti ajandaa lfa 
ka'a, achii debiin namootaa karaa qalbii diddiirrannaafi amantii dhufa, ittis fufa. Waaqayyoo sanyiinamaa wajjiin 

116 



bifa kakuutiin ni hojjeta. Lameen itigaafaamummaa loohiin ni jiran. 

Fayyinni namoota hundaaf ta'e. Duuti Yesuus rakkina cubu namooa wajjiin hojjeta. Waaqayyo ofiisaa 
karaa bane, namoonni inni bifa ofiin uumes jaalala isaa deebii akka kennan Yesuusiin ergeef. 

Yoo dhimma kana irratti baayyee dubbisuu feete, kallatti farra kalviniin, warra kanaa gadii ilaalaa 

1 . Dablee Moody, The word of truth, eerdmans, 198 1 (ful 348-365 

2. Howad Marshal, Kept by the power of God Bethany fellow Ship, 1969 

3. Robert Shank, Life in the son, Westcott, 1961 

Kitaaba Qulqulluu naannoo kana irrati rakkoolee lama lafa kaa'a (1) waabdi akka hayyama jireenya firii dhabaa, 
ofittummaa fudhachufi (2) warra cubbu dhuunfaa fi hojii wangeelaa wajjiin qabsa'an jajjabeessuu, Rakkinichi 
gartuun dogoggoraa ergaa dogoggooraa marii'atu, ergaa Kitaaba Qulqulluu xiqqoo irratti xinamantii ijaaruu. 
Kiristaanonni muraasni ergaa Waabdii baayyisanii barbaadu, ayita wari kaan akeekkachis fuula hammeenyaa 
barbaadan ati gartuu kamii? 



8:26-27 

26 Hafuurichis immoo akkuma kanatti dadhabbii keenyatti nu gargaara; nuyi maal kadhachuun 
akka nuuf barbaachisu akka ta 'utti hin beeknu; hafuurichi garuuu aaduu isaatiin karaa namni 
dubbiidhaan mul'isuu hin dandeenyeen nuuf ni kadhata. "Hafuurichi akka jaalala Waaqayyootti warra 
isaaf qulqullaa'aniif ni kadhata; Waaqayyo inni garaa namaa fonqolchu immoo, yaada hafuurichaa ni 
beeka. 



8:26 "akkuma kanatti" kun hojii hafuuraa araarummaa "aaduufi abdachuutti" lak 23-25, dubbatametti gudunfa 

H "Hafurichis nu gargaara" Hiikkaan gaarii "walgargaarsa" yoo ta'u jechichis asittiifi Luqaas 10:40 
keessatti argama. Sadachi Waaqayyo amantoota hundaafidha. Abbaan ilmi isaa bakka namoota akka du'uuf erge, 
ini amma araarsa keenyaa dhaabbate jira (lak 34, lYoh 2: 1). Hafuurri sanyi namaa cubbamtoota gara Kiristoos 
fiduun Kiristoos isaan keessa akka jiraatu godha (Yoh 16:8-15) haata'uuti jechi "gargaarsa" jedhu "abbaa ta'e 
wajjiin walgargaaru" jedhuu kun amantoonni qooda gargaarsa afuuraa (araarsaa) akka qaban dabalee agarsiisa. 

H "Hafuurichi garuuu aaduu isaatiin karaa namni dubiidhaan muli'suu hin dandeenye" amantoonni 
kufaatii isaaniitti ni aadu hafuurris araara isaaniif ni aada. Hafuurri warra dhiifama argatanii isaaniif kadhata 
Yesuus mirga Waaqayyoo jirus isaaniif kadhata. (lak 27, 34; Ibr 9:24 lYoh 2: 1). Araarsi kun amantoonni akka 
kadhatan isaan humneessa (lak 15; Gal 4:6) dubisni kun kenna afuuraa afaaniin dubachuu, in ilaallatu, isa araaraaf 
amantoota bakka bu'e Waaqayyo dura dhaabbatu malee. 

H "araarsa" maaduree addaa, ittifayydama Huper Phaawuloos tisheesse fudhate 1 :30 jiru ilaalaa 

8:27 "Waaqayyoo inni garaa namaa fonqolchu" kun yaada Kakuu Moofaa haaromedha. (ISam 2:7, 16:7 IMot 
8:39; lSen 28:9; 2Sen 6:30 Far 7:9; 44:21; Fak 15:11; 20:27; 21:2, Erm 11:20; 17:9-10; 20:12 Luq 16:15; HoE 
1:24; 15:8). Waaqayyo dhugumaan nu beeka hanga ammaas nu jaallata (Far 139) 

H "Wara qulqullaniif ni kadhata" Ergamni hafuuraa sirritti Yoh 16:2-15 keessatti ibsameera. Isaan keessaa 
tokko araarsa. 

Jechi "Qulqulloota" jedhu yoo maa dachaadha. Fila 4:21 keessatti iddootti amantoota hundaan ilaallatu 
male. Kiristaanonni miseensa maatii Waaqayyoo, qaama kiristoos iddoo sagada amma ijaarame (siidaa) 
amantoota hundaaniiti. Kun madaalli xinamantii wara dhihaa (Ameerikaa) warra dhuunfaa leellisaniiti. Matadure 
addaa qulqulloota 1:7 ilaalaa. 



MATADUREE ADDAA : NAMOOMAA AFUURAA 

Kun himamuu namoomaa "Afuura Quqlulluu" yeroo jalqabaaf Roomaa keessattiti. (Maqichati 
fayydamuun yeroo jalqabaaf miti, 5:5; 9:1; 14:17; 15:13, 16) Kakuu Moofaa "Afuurri Waaqayyo" (S.S ruach) 
human akeeka YHWH guutudha. Garuuu namoomuu isaaf fiixeen hin jiru (S.S Kakuu Moofaa Tokkicha) 
haata'uti, Kakuu Haaraa keessatti guutummaan nameenyaafi namooma hafuuraa galmaa'ee argama. 

117 



1 . Maqaa xureessuu (Matt 12:31; Marq 3:29) 

2. Barsiisuu isaa (Luqa 12:12, Yoh 14:26) 

3. Ragaaa qabaachuu (Yoh 15:26) 

4. Yakkuu, qajeelchuu (Yoh 16:7-15) 

5 . "Inni j edhame yaamame (S . S hos) (Efs 1:14) 

6. Niaara (Efs 4:30) 

7. nidheebota(lTas5:19) 
Barruun sadachaa waa'ee nama sadii haasa'u 

1. Mat 28: 19 

2. 2Qor 13:14 

3. lPhex 1:21 

Hafuurri sochii namootaatti lixee jira 

1. HoE 15:28 

2. Rom 8:26 

3. lQor 12:11 

4. Efs 4:30 

5. lTas5:15 

Jalqaba Hojii ergamootaa keessatti shoorri afuuraa xiyyeeffanno argateera. Phenxe qosxeen jalqaba hojii 
afuuraa miti, boqonnaa haarawaa malee. yesuus yeroo hunda afuura ni qaba. Cuuphaan isaa jalqaba hojii 
afuurraa miti, garuuu boqonna haarawaa malee. Luqaas waldoolee hojii wangeelaa boqonnaa haarawaaf 
qopheesse. Yesuus ammalle xiyyeen isaa haffuurri hojumaata, jaalalli, dhiifamniifi deebisan jaaruun ilmaan 
namootaa karaa Waaqayyoo galmadha. 



8:28-30 

28 Waaqayyo warra isa jaallatan karaa hundumaa gargaa ree gara gaariitti isaan ni geessa; isaanoo 
warra akka akeeka isaatiitti waamamanii dha. 29 Warra duraan dursee beekumsa isaatiin fo'ate, fakkaattii 
ilma isaa isa obboloota baay'eedhaaf angafa ta'uufjiru, akka ta'aniifyaadaan isaan qabe. 30 Warra yaadaan 
isaan qabe immoo waameera; warra waame immoo qajeelota isaan godheera; warra qajeelota godhe 
immoo ulfinaan isaan ga'eera. 



8:28 "wanta hundinu" Barruun Giriikotaa durii A fi B "Waaqayyo hundaa godhe" kan jedhu qaba. Barruun 
Paapiiri p46 "Waaqayyo" akka dhimma "waliin hojjechuu" fi agarsiisa. Dhimmi lak 28 ti "afurri (lak 27 fi NIB 7 
RIB) dha. Lakkoofsi kun "dhphachuu" lak 17-18 fi "aaduu" lak 23 ti firooma. Wanti akka carraa, faro ykn hiree 
amantootaan wal hidhate hin jiru. 

H "gara gaariitti" kunis jecha tushoo "syri" ti (lak 26) kanaafis, hiikkaansaa "wanti hundi gaarummaaf jecha 
walfaana hojjechuu itti fufu" kun addunyaa amajaajiifi gidiraa keessatti yaada rakkisaadha. (kitaabonni deggersa 
lameen dhimma kanaa The Goodness of God by Wenham fi Hannah Whithall Smith, The Christian's Secret of 
Happy life). Jechi "gaarii" jedhu lak 29 keessatti ibsame akka "fakkeenya ilmasaatti kan mirkanaah"ti dha. 
Kiristoosiin fakkaachuun, badhaadhina miti, gurra ykn fayyina karoora Waaqayyo hin jijjiiramne amantoota 
qabudha. 

H "Waaqayyo warra isa jaalatu, warra akka akkeeka isaatti yaamaman" Isaan kun haala lama, 
amantoonni jireenya akka ilaalan, haalatti hirkatanii, ifaa gaariin (lak 15) kan gargaaranidha. Ammas kallatti 
lameen kakkuu mirga namootaa ("jaalalaa") fi birmadu Waaqayyoo ("Yaamamuu") hubadhaa. 

8:29-30 Gochimni lakkoofsa kana keessaa (aorist active indicative) dha yeroo dura irraa qabee hanga yeroon 
dhabamutti cancala hidhani turan. Waaqayyo nu beeka, nuyiifi akkaisa wajjin taanu ni barbaada. Kun 
Walgargaarsa, ka'ooma miti. Ulfinni xumuraa ammallee fuldurattidha. Yaada kana keessatti akka gocha 
xumurametti dhiyaate. 

8:29 "Beekomsa" Phaawuloos jecha kana asitti si'a lama fi 11:2 keessatti fayyadameera. 11:2 keessatti jaalala 
kakuu Waaqayyo Israa'eloota yeroo duraa agarsiisa. Jechi "beekuu" jedhu afaan Ibrootaa keessatti, walitti 

118 



dhiyeenya, walitti dhufeenya dhunfaa malee dhugaa waan tokko akka hin taane yaadadha. (Uma 4:1, Erm 1:5) 
Asitti cancala ta'oota keessa galuusaati (lak 29-30) Jechi kun durmurtaa'oo wajjiin waldhuga. Haa ta'uuti 
filannoof dursee beekuun Waaqayyoo bu'uura akka hin taane hubachuun gaariidha. Saabni, odoo sana ta'ee 
filannoon deebii namoota gara fliula duraa irratti hirkata ture; hojii namootaa. Jechichi HoE 26:5, lPhex 1:2, 20 fi 
Phex 3:17 keessattis ni argama. 

H "Waaqayyo warra isa jaalatan, warra akka akeeka isaatti yaamaman." Isaan kun haala lama, 
amantoonni jireenya akka ilaalan, haalatti hirkatanii, ifaa gaariin (lak 15) kan gargaaranidha. Ammas kallatti 
lameen kakuu mirga namootaa ("jaalalaa") fi birmadu Waaqayyoo ("yaamamuu") hubadhaa. 

8:29-30 Gochimni lakkoofsa kana keessaa (aorist active indicative) dha. Yeroo dura irraa qabee hanga yeroon 
dhabamutti cancala hidhani turan. Waaqayyo nu beeka, nuyiifi akka isa wajjin taanu ni barbaada. Kun 
walgargaarsa, ko'ooma miti. Ulfinni xumuraa ammallee fuldurattidha. Yaada kana keessatti akka gocha 
xumurametti dhiyaate. 

8:29 "Beekomsa" Phaawuloos jecha kana asitti si'a lama fi 11:2 keessatti fayydameera. 11:2 keessatti jaalala 
kakuu Waaqayyo Israa'eloota yeroo duraa agarsiisa. Jechi "beekuu" jedhu afaan Ibrootaa keessatti, walitti 
dhiyeenya, walitti dhufeenya dhunfaa malee dhugaa waan tokko akka hin taane yaadadha. (Uma 4:1, Erm 1:5) 
Asitti cancala ta'oota keessa galuusaati (lak 29-30) Jech kun durmurtaa'oo wajjiin waldhuga. Haa ta'uuti, 
filannoof dursee beekuun Waaqayyoo bu'uura akka hin taane hubachuun gaariidha. Sababni, odoo sana ta'ee 
filannoon deebii namoota gara fuula duraa irratti hirkata ture, hojii namootaa. Jechichi HoE 26:5, lPhex 1 :2, 20 fi 
2Phex 3:17 keessattis ni argama. 

H "yaadaan isan qabe" Jechi "beekuu" (Proginosko) ykn "yaadan qabu" (proorizo) lamenu jechoota tishoo 
jecha "dura" (pro) jedhurra dhufan, kanaafis hiikkaansaanii "dursanii beekuu" "dursan daangessu" ykn "dursan 
mallatto godhu" ta'a jechudha. 

Dubbisni Kakuu Haaraa yaadaan qabuu kana ibsu Rom 8:28-30 Efs 1:3-14 fi Rom 9, Barruu kun cufti 
Waaqayyoo birmaduu ta'uu agarsiisu. Inni to'ataa waan hundaa, seenaa namaa dabalee ta'uu agarsiisa. Yeroo isa 
eeggatee kan ta'uuf jiruutu hojii dhiifamu cubbuutu jira. Haa ta'uuti hojiin kun kaoora tasuma yaadame ykn 
filatame miti. Kan bu'urayes birmadummaafi dursee beekuu Waaqayyo irratti odoo hin taanee amalasaa, 
jaalalasaa, araarasaafi ayyaana isaa hin jijjiiramne irrattidha. 

Matayyummaa warra dhihaa irraa (Ameerikaa) ykn barsiisa keenya cululuqaa dhugaa kana dhoksu irra of 
eegu qabna. Akkasumas waan seenaafi xinamantii garaagaruummaa Awugisxoosiifi Pelegiyos ykn kalvinizimiifi 
Armaniiyaanizm giddu jira ofirra eegudha. 

Yaadaan qabuun (durmurtaa'oon) jecha doktiriinaa jaalala, araaraafi ayyaana Waaqayyoo daangeessuuf 
ykn wangeela keessa to'atuuf miti. Ilaalcha addunyaaf amantoonni qaban garuuun jabeessuufidha. Waaqayyo 
sanyi namaa hundaafi. (Yom 3:16; lXim 2:4; 2Phex 3:9) Waaqayyo to'ataa waan hundaati. Eenyu moo maaltu 
addaan nu baasaa (Rom 8:31-39)? Durmurtaa'oon jireenya agarsiisuuf karaa lama keessa tokko filata. Waaqayyo 
seenaa darbes akka ammaa ni godha. Namoonni yeroon daangeeffamanii jiru. Kallattiin keenyaafi dandeettiin 
keenyaa murtaa'eera. Wadiddaan homtu birmadummaa Waaqayyoofi fedha sanyii namoota gidduu hin jiru. 
Caasaa kakuuti. Kunis dhugaa Kitaaba Qulqulluu muddama dhugaa barbaada keessatti qabame jirudha. 
Dokitriinni Kitaaba Qulqulluu kallatti gara garaan dhiyaataa jiru. Walfaallessu. dhugichi madaalli mormii dacha 
san keessa isa jirudha. Tokkoo isaa fulachuun muddama hambisuun hin danda'amu. Dhugaa Kitaaba Qulqulluu 
kamuu kophaatti baasuuf yaalu hin qabnu. 

Galmii filannoodha yoo duunu jannata galuu qofa odoo hin ta'iin, ammarra Kiristoosin fakkaachudha (Efs 
1:4; 2:10) Akka "qulqullootaafi komii dhabeessa taanuuf filatamne. Waaqayyo nu jijjiiruuf nufilate, achirraan 
jijjiirama keenya arganii amantiin gara Kiristoositti akka dhufanii jedhe. Yaadaan qabuun loogii dhuunfaaf ta'e 
odoo hin taanee itti gaafatama kakuudha. 

H "fakkaattii ilmasaa" kun dhugaa dubbisa kanaati. Kun galma kiristaanummaati (Gal 4:19; Efs 4:13) 
Quqlummaan fedha Waaqayyo amantoota hundaaf qabudha. Filannoon Waaqayyo Kiristoosin fakkaachudha. 
(Efs 1:4) malee dhaabbi addaa miti. Fakkenyi Waaqayyoo gaafa uumamaa namaaf kenname (Uma 1:26, 5:1, 
3;9:6) ni deebi'a (Qol 3:10). Yaadanno 8:21 fi mataduree addaa : yaamicha 1:6 ilaalaa. 

119 



H "obboloota baayyeedhaaf hangafa ta'uuf jiru" Far 89:27 keessatti "Hangafhii" maqaa masiihiti. Kakuu 
Moofaa keessatti hangafhi loogiifi caalmaa qaba. jechichi Qol 1:15 keessatti caalmaa yesuus uumaa keessatti 
qabu fi Qol 1:18 fi Mul 1:5 keessatti caalmaa Yesuus du'aa ka'utti argate agarsiisa. Yaada kana keessatti moo 
karaa Isaa caalmaa Isaatti isaan fiduusa agarsiisa. 

Jechichi du'a ka'uu Kiristoos hin agarsiisu, akka mataa sanyii haarawaati (5:12-21), tarree keessa isa 
jalqaba ta'uu, faana amantii keenyaa ta'uu, fi bi'oo eebba Abbaa warra maatii amantiisaa ta'aniif malee, 
mataduree addaa kanatti aanee jiru ilaalaa. 



MATADUREE ADDAA : HANGAFA 

Jechi kun "hangafa" (prototokos) Kitaaba Qulqulluu keessatti miira gagaraan tajaajilaa jira. 

1. dudduubbeen Kakuu Moofaa isa caalmaa hangafni maatii qabu agarsiisa (Far 89:27; Luq 2:7; Rom 8:29; 
Ibr 11:28) 

2. Qol 1:15 keessatti Yesuusiin akka uumama dura ture akka itti eera Kakuu Moofaa Fak 8:22-3 1, ykn bakka 
bu'aa uumama Waaqayyo (Yoh 1:3, lQor 8:6; Qol 1:15-16; Ibr 1:2) fayyadama. 

3. Qol 1:18; lQor 15:20 (asitti) Yesuus warra du'an keessaa hangafa ta'uu agarsiisa. 

4. Kakuu Moofaa keessatti akka maqaa Masiitti (Far 89:27; Ibr 1:6; 12:23) adeera. Hangafoomaafi giddu 
galummaa Yesuus kan walitti makee qabe maqicha ture. Yaada kana keessatti #3 ykn #4 irra itti lixa. 



8:30 "ulfaate" Waaqayyo Kitaaba Qulqulluu keessatti irra deddeebi'amee "ulfinaan" ibsameera. Jechichi jecha 
daldalaa "ba'aa ulfaatu" agarsiisudha; gargalchaan galii qabeessa, akka warqee, agarsiisa. Mataduree addaa 3:23 
ilaalaa. Akka xinamantiitti Waaqayyo cubbuu sanyi namaa sadarkaa lak 29-30 keessatti ibsameen ni dhiisa. 
Sadarkaan xumuraa sunis "ulfina" kun fayyina guutuu amantootaati. Gaafa guyyaa du'aa ka'u ta'a yeroo qaama 
afuuraa haarawaa argatan. (lQor 15:50-58) sadacha Waaqayyoo makamaniifi walinis makamanidha. (ITas 4:13- 
18;lYoh3:2) 



8:31-39 

31 Kana hundumaa irratti Waaqayyo gara keenya erga ta'ee, eenyutu nu irratti ka'a jenna ree? 
32 Waaqayyo ilma isaa utuu hin mararsiifatin hunduma keenyaaf dabarsee erga kennee, waan hundumaas 
immoo ilma isaa wajjin tola nuuf hin kennuu ree? 33 Warra Waaqayyo fo'ate eenyutu hadhees sa ree? Erga 
Waaqayyo akka waan balleessaa hin qabneetti isaan lakkaa'ee, kan hadheessu hinjiru. 34 Eenyutu itti 
farada ree? Erga Kristos Yesus du'ee kaafamee immoo, gara mirga Waaqayyootti argamee Waaqayyoon 
nuuf kadhatee, kan itti faradu hin jiru. 35 Eenyutu jaalala Kristosittii gargar nubaasa? Gidiraan yookiis 
muddamni, ari'atamuun, beelli yookiis qullaa ta 'uun, sodaachifamuun yookiis billaan gargar nu baasuu 
danda'aa ree? 36 "Sababii keetiif namoonni guyyaa guyyaatti nu keessaa ni ajjeefamu, akka hoolota 
qalamuuf 37 Waan nu irra ga'e hundumaatti garuuu, karaa isa nu jaallatee mo'icha guddaa arganna. 
38 Duuni, jireenyi, ergamoonni waaqa irraa, warri bantii waaqaa keessatti aboo qabu jedhamanii 
sodaataman, wanti amma jiru, wanti dhufuuf jirus hundinuu, wanti humna argisiisuu danda'us, jaalala 
Waaqayyoottii gargar akka nu hin baafne ani beeka. 39 Wanti ol ka'ee jiru, wanti gad fagaatee jirus, 
uumama keessaa wanti biraas, jaalala Waaqayyoo isa karaa gooftaa keenyaa Kristos Yesus nuuf dhufettii, 
danda' ee gargar nu hin baasu . 



8:31 "kanaan maal jennaaree?" kun gaalee Phaawuloos ittin tutuqa dubbii fayyadamuuf jaalatudha. (3:5; 4:1; 
6:1; 7:7; 9:14, 30) Gaaffiin kun dhugaa dura kennametti firmooma hangama dubatti deebi'ee agarsiisu ifa miti. 
3:21-31 ykn 8:1 ykn 8:18 agarsiisu mala. Sababa jecha "kanaafuu" jetuu 8:1 keessatti fi yaada 8:18 tilmaama 
gaariidha. 

H "yoo" (Hima haalaa kutaa dursaa) jedhama. Kallatti barreessichaan ykn akeeka barruudhaaf dhugaadha 
jedhamee tilmaamama. Ajaa'iba qabsoo keenya cubbu wajjin keessatti, Waaqayyo gara keenya. 

H "eenyutu nuratti ka'a" Bakki maqaa "eenyu" jedhu lak 33, 34 fi 35 keessatti irra deebi'ame. Seeyxaana 
agarsiifti (maqaan hin yaamane hanga 16:20)ti. Buufanni kun 31-39 toftaa barreeffama Kakuu Moofaa raajotaa, 
dhadhacha (Mik 1 fi 6) fayyadama. YHWH sabasaa ejjan gara dhadhachaa geese. Itti fufiinsa Isa 50:8-9ti 

120 



Jechoota seera "farra" lak 31 "komii" lak 33; "quqlullaa'uu" lak 33 "balaaleffachuu" lak 34 fi "araarsuu" 
lak 34 hubadhaa. Waaqayyo abaa murtiidha. Kiristoos abukaattodha. Seeyxaanni abbaa halangee (garuuu 
callisaadha). Ergamtoonni dhadhacha guutani dhaggeeffatu. (lQor 4:9, Efs 2:7; 3 : 10) 

8:32 "Waaqayyo ilmasaa utuu hin mararsifatiin" Waaqayyo sanyii namaaf caalaa isa kenne. Amantoota hin 
dhiisu ykn hin xiqqeessu (Yoh 3:16; Rom 5:8) Aggaamiin akkamitti Waaqayyoo haaloo Kakuu Moofaa fi Yesuus 
jaalalallee taa dha kenni daangaa hin qabne dubbii Waaqayyo Abraahamitti Uma 22:12, 16 keessatti dubbateen 
mul'ateera. Barsiisonnis dubbisa Kakuu Moofaa kana dibama bakka bu'ummaa deggeruuf sanyii Abrahaamii 
qabatan barsiisaniiru. 

H "hunduma keenyaaf dabarsee kenne" Jechi "hunda" jettu yaada kana keessaa barbaadamtudha. Yesuus 
cubbuu addunyaaf du'e (Luq 2:10-11; Yoh 3:16; 4:42; 11:51: lXim 4:10, lYoh 2:2; 4:14). Xingosoma Adam- 
Kiristoos agarsiisa. 5:12-21. Duuti Yesuus rakko cubbuu hambise. Amma rakkoon "amantii fudhuu"dha. 

H "waan hundumaa tola nuu kenne" Hiddi gochima kanaa Giriik ayyaana jedhudha. "waan hunda" lak 17 
agarsiisa. Yaadannoo 3:24 ilaalaa. 

3:33-34 "hadheessa ... balleessa hinqabne... hadheessa . kadhat" Hundi jechoota seeraati. Lak 31-39 argaa 
dhadhacha j annata j iruuti . Kun itti lixa Isa 5 : 8 -9ti . 

8:33 "Waaqayyo to'ate" Yesuus to'a Waaqayyo ilmaan namootaaf to'atedha. Dubbisni quqlulluufi guutuu 
dhugaa kana Kakuu Haaraa keessatti Efs 1:3-4 fi Rom 9: 14-26ti. Abbaan sanyii namaa hunda filachuuf Yesuusiin 
filate. yesuus "eyyee" Waaqayyoo "miti" cubbamootaati. 



MATADUREE ADDAA: FILANNOO/DURMURTAA'O madaallii 

Xinamantiif barbaachisoo 

Filannoon doktiriina bareedadha. Haa ta'uti, yaamicha caalummaa miti, yaamicha bo'oo, meeshaa ykn 
fala ittis dhiifama warra Birooof ittin godhanidha. Kakuu Moofaa keessatti jechichi jalqaba tajaajilaaf, Kakuu 
Haaraa keessatti moo jalqaba fayyina isa tajaajila baatuufi. Kitaaba Qulqulluu tasuma garaagaruummaa 
birmadummaa Waaqayyoofi fedha tola namaa araarsu hin rakkatu, garuuu lameeniinu ni mirkaneessa. Fakkeenyi 
gaarii Kitaaba Qulqulluu Roomaa 9 filannoo birmaduu Waaqayyoofi Roomaa 10 deebii barbaachisa sanyii 
namaati (10:11,13) 

Furtuun muddama xinamantii kanaa Efs 1:4 keessatti argama. Yesuus nama Waaqayyo filate yoo ta'u 
warri kaan ammooo isaan filaman (Karl Barth). Yesuus "eeyyee" Waaqayyoo cubbamtoota irrattiti (Karl Barth). 
Efesoon 1:4 ifatti kan deggeru galmi durmurteessuu jannata akka hin taane, garuuu qulqullummaa (Kiristoosin 
fakkaachu) ta'uu mirkaneessa. Nuyi faayidaa wangeelaan booji'amnee ittigaafatama baqachuu hin qabnu. 
Yaamichi (filannoon) Waaqayyoo yeroodhaafi bara baraafi! 

Doktirinni dhugaa Biroootti, baaqqee miti, dhugaa walitti hin firmoomnetti hidhatee dhufa. Fakkeenyi 
gaariin tuuta urjiifi urjii qeenxeedha. Waaqayyo dhugaa akka warra bahaatti malee dhiyaatti hin keenye. 
Muddama dhugaa barbaada (faallaa) dhugaa doktiriina dacha hamsisuu hin qabnu. 

1 . durmurtaa'o amantootaafi barbaachisa dhamaasu 

2. nageenya amantootaafi barbaachisa dhamaasu 

3 . cubbuu ka'umsaa fi cubbuu filannoo 

4. cubbuu maleeyummaa (sirracha) fi cubbu xiqqaachu 

5 . qulqullummaa j alqabaa fi eebbaa fi eebba dagaagina 

6 . walabooma kiristaanaa fi iddo hunda j iraachu Waaqayyo 

7 . guddummaa Waaqayyoo fi iddo hunda j iraachu Waaqayyoo 

8. Birangahamummaa Waaqayyoo fi Beekamu Waaqayyoo Kitaaba Qulqulluun 

9 . Mootummaa Waaqayyo akka j iruu fi dhumatu fulduraa 

10. Qalbi diddiranna akka kennaa Waaqayyoo fi qalbi diddirannaa akka deebii kakuu namoota barbaachisaa 

1 1 . Yesuus akka humnaafi Yesuus akka namaa 

12. Yesuus abbaan qixxeefi yesuus akka tajaajilaa Abbaati 

Yaadni xinamantii "kakuu" birmaduu Waaqayyoo (isa yoo mara ka'umsa fudhatuufi ajandaa kaa'u) dirqama 
ka'umsaafi qalbi diddirranna itti fufee jiru fi deebii amantii namootaa wajjiin walitti gamtoomsa. Yoo mara 

121 



dhugaa gar tokko qofaa ilaaluun isa kaan balaaleffachu irraa of eegaa. Doktiriina ykn xinamantii caalchifattu qofa 
waabduurra of eeggadhu. 



8:34 Lakkoofsi kun barsiisa Yesuus kallatti hedduu tarreessa (1) ni du'e (2) ni ka'ee (3) mirga Waaqayyo jira fi 
(4) amantoota ni araarsa. 

Duuti Yesuus adabbi cubbuu ta'e (Isa 53, Marq 10:45, 2Qor 5:21) Du'aa ka'uun Kiristos moo 
fudhatamuu barsiisa ilmaa, fi abdii qormaataafi du'a fulduratti kenname agarsiisa. Ulfinni Kiristoos mirga 
Abbaatti argate fi araarsi isaa amantootaaf jajjabina lala amantii kennaaf. 

H "mirga Abbaa" kun akka dubbiiti. Waaqayyo dhaqna qaamaa hinqabu. Inni "afuura". Dubbiin kun iddo 
humnaa, aangoofi hundarra caalumma isaa dubbata. Phaawuloos dubbi kana irra hin deddeebine (Efs 1:20; Qol 
3:1) Phaawuloos amantii kiristaanota ganama tuqa lak 34 keessatti (Filp 2:6; lXim 3:16) 

H "araarsa" Barsiifni Yesuus itti fufeera. Yesuus nu araarsa (Ibr 4:4-16 7:25) akkuma afuuraa (lak 26-27) kun 
jecha "paraclet" irraa dhufee Yoh 14:16 keessatti Afruuraaf lYoh 2:1 keessatti Ilmaaf ta'edha. Kun itti eera 
faaruu tajaajilaa gidiraati (Isa 53:12) 

8:35 "jaalala Kiristoos" Kunis ykn (1) jaalala Kiristoos amantootaaf ykn (2) jaalala amantoota Kiristoos ta'a. 
Lak 1 baayyee yaada kanaaf lixa. (fi 2Qor 5: 14) sababaa jaalalli Kiristoos mirkanaa fi dhaabbataadha. 

Gaalee kana wajjin kan hidhatu barreeffamni Giriiki ni jira. Barruu Giriiki durii tokko "jaalala Waaqayyoo" qaba 
(MS?) Barruun durii tokko moo" jaalala Waaqayyoo Kiristoos keessaa" jedhee walitti makeera. (MS,B) 
maxxansitoonni YBS4 "jaalala Kiristos" jedhan "A" jala godhani jira. MSS, C, D, F, G fi hiikkaa Laatiin durii fi 
Vusgate fi Peshittaa keessatti argama. 

H "Gidiraa yks muddamma yks ariiyatamuu" kiristaanonni biyya lafaa kanatti rakkinoota qabu, garuuu 
rakkooleen kunneen ykn humnai amajaajii kamuu Waaqayyorra adda isaan hin baasu mataduree addaa : Gidiraa 
5:3 ilaalaa. 

8:36 kun waraabbi Far 44:22 ti. Faarsaa kana irratti Waaqayyo miidhame sabasaatiif akka baraaruu yaamame. 

8:37 

KQSAH "waan nurra gahe hundummatti isaan mohicha arganne" 

KJHH "ammallee kana hundatti gooftaa olitti mohanneerra" 

KQSHH "waan kana hundatti gooftaa olitti mohanneerra." 

TIV "waan kana hundatti isaan mohicha guutuu arganneerra." 

KQJ "isaan kun faana bu'insa karaa ittiin injifannoon geenyuuti." 

Kun jecha "injifannoo" jedhu baballateedha. Phaawu.oos jecha kana (huper + nikao) irra gudunfuu hin 
oolu. Kun dubbii bareedudha. "hoolaa mohichaa" Amantoonni karaa Kiristoos injifattoota. (Yoh 16:33; lYoh 
2:13-14, 4:4; 5:4) 

H "karaa Isaa nu jaallate" Bakki maqaa Abbaafi lima agarsiisa. 

8:38 "ani beeka" "ani amaneera nin amanaa" jechudha. 

H "ergamoota" Barsiisonni akka hubatanitti jaalala Waaqayyoo fi sanyii namaaf yaadu isaatti hinaaffoota waan 
ta'aniif itti hammaatu. Barsiisonni sobaas kanatti hirkatanii fayyinni iccitidha qileensa hammenya ergamootaan 
guutame keessatti jedhanii barsiisu. (Qol fi Efs) 

Goorge Eldon Ladd kitaaba isaa "The Teology of New Testament jedhu keessatti jecha Phaawuloos 
ergamtootaan jedhu bareechee kaa'eera. 

"Phaawuloos ergamoota gaarii fi yaraa seeyxaanaa fi Waaqa tolfamoo; qofa agarsiise miti. Jechoota 
afuura ergamoota sadarkaan kaa'u moggaaseera. Akka armaan gadiiti. 
'Hogganaa (arche) lQor 15:24, Efs 1:21, Qol 2:10 

122 



'Hoggantoota (archai) RSV "qajeelchaa"] Efs 3:10; 6: 12; Qol 1:16; 2: 15 

'Aangoo (exousia) lQor 15:24; Efs 1:21; Qol 2:10 

'Abbaaaangoo (exousia) RSV "abbaa aangoo"] Efs 3:10; 6:12; Qol 1:16; 2:15 

'Humna' (dynamis) lQor 15:24; Efs 1:21 

'Humnoota' (olyameis) Rom 8:38 

'Gonfoo' (thronoi) Qol 1:16 

"Gootummaa (kyriotes, RSV "abboomuu"] Efs 1:21 

"Gooftaa (kyriotetes Qol 1:16 

"Maqaa moggaafame hunda Efs 1:21 

"wantoota Waaqa keessaa lafarraafi galaana keessaa Filp 2: 10" ful 401) 

Odeeffannoo ergamoota bara Kakuu Moofaa keessaa kufaniifi warra Kakuu Haaraa keessaa hidhata 
qabanii Kitaaba Qulqulluu keessaa argamu hin jiru. Bayyonni garuuu akka walfakkaatan ni amanu. Hogbarruu 
yihudotaa afuura hamaa kana afuura Neetiliim Uma 6 keessa jiran cinaacha namooma cinaacha ergamummaa 
qabanii agarsiisa. Isaan bara dambalii'a galaanaa dhabaman. Kanaaf fakkeenya barbaadu. Kun oduu 
tilmaamaati. Kitaaba Qulqulluu gaaffii keenya waa'ee ka'umsa uumama hunda hin deebisu; akeeknisaa qalbii 
diddiranna malee dharra'u isaanii miti. 

H "aboo qabuu ... humna" kun kan agarsiisu (1) ergamoota amajaajii ykn afuura hamoo bara kanaati (Efs 2:2; 
6: 12, lQor 15:24; Qol 1:16) ykn (2) caasaa addunyaa kufaatii (amantii, mootummaa, barumsa, qoricha kkf) isaan 
namoota Waaqayyorra adda baasaadha. (Hendrickus BerKakuu Haaraaoff; principalities and power) yaadanno 
13:1 ilaalaa. 



MATADUREE ADDAA : JALQABA (ARCHE) 

Jechi "abbomu" jedhu jecha Giriik arche jedhudha hikkaansaa "jalqaba" ykn "ka'umsa" waa tokko jechudha. 

1 . Jalqaba tarree uumamaa (Yoh 1:1, 1 Yoh 1:1) 

2. jalqaba wangeelaa (Marq 1:1; Filp 4:15) 

3 . ragaa ij aa duraa (Luq 1:2) 

4. jalqaba mallattoo (ajaaji'ba Yoh 2:11) 

5 . j alqaba akeekaa (Ibr 5:12) 

6. jalqaba Waabadii (ofitti amanuu (Ibr 3 : 14) 
"Hoggansaa" ykn "taayitaa" bakka bu'ee tajaajiluuf dhufe. 

1 . bulchitoota namoota 

a. Luq 12:11 

b. Luq 2:20 

c. Rom 13:3, Tit 3:1 

2. abbooti taayitaa ergamoota 

a. Rom 8:38 

b. lQor 15:24 

c. Efs 1:21; 3:10; 6:10 

d. Qol 1:16; 2:10,15 

Barsiisonni sobaa kun aangoo lafaafi Waaqarra hunda ni balfu. Fedhii Waaqayyoo, ergamootaa, abbootii 
taayitaa fi hogganoota waldaa of dursu. 



8:39 "ol ka'insa ykn gadi fageenya" jechoonni kun hojiilee dhaha lakka'aniif faro namaa murteessan fakkaatu. 
(astrolojy) Booda garuuu Jenostisizim keessatti jechoota teekinikaa ta'ani. eons ykn sadarkaa ergamtoota waaqolii 
irraa fi jalaa warra naan cubbamaa uuman gidduutti. 

H "wantoota uumaman Birooo" kun "uumama waan Birooon" (heteros) agarsiisa. Yaadichi humna 
ergamoota fageessa argiisiisu barbaada. Garaagaruummaan durgitaa Giriikootaa heteros, adda Birooo, fi alios 
adda Birooo, giddu jiru gonkuma koine Girikii ta'e, garuuu yaadni kun garaagaruummaa ta'e agarsiise. 
H "ykn ... homtuu Waaqayyo irraa adda nu baasuu hin danda'u" Dubbii waabdii dinqidha. Boqonnaan 
kun balaaleffano malee eegaleeti addaan bahinsa malee xumura. Fayyina amantoota homtuu fudhachuu hin 
danda'u. Haa ta'uuti namni tokko ka'umsa irratti deebii kennu qaba. (3:21-3 1) fi ittis fufu qaba. (Boqonnaa 4-8). 

123 



Afuurri furtuudha, garuuu kakuu dirqama deebii'u qabutu jira. Qalbii diddirrannaafi amantiin barbaachisu (Marq 
1:15, HoE 3: 16, 19, 20:21) akkuma ajajamuufi dhiphina! 

GAAFFIILEE MARII 

Kun ibsituu qajeelcha qo'annooti. Kanaaf hiikkaa kitaaba Qulqulluu keetiif itti gaafatamoodha. Tokkoon 
tokkoo keenya ifa qabnu keessa deddeebi'uu qabna. Ati, kitaabnii Qulqulluu keetiifi afuurri Qulqulluu hiikkaa 
keessatti dursitooa. Ibsaa wajjiin walitti laaquu hin qabdu. 

Gaaffileen marii kunneen kan dhiyaatan dhimmoota muummee kutaa kanaa kan ta'an irratti akka ati 
yaadduuf akka si gargaaruufi isaanis warra ilaalcha daddammaqsan malee ibsa gaafatan miti. 

1 . Boqonnaan 7 akkamitti boqonnaa 8 ti firooma? 

2 . Yoo balaaleffannoon hin j irree akkamitti cubbuun j ireenya amantootaa miidhaa? 

3 . Afuurri ykn yesuus amantoota keessa ni jiraa? (lak 9) 

4. Akkamitti uumamni cubbuu namootaan miidhamee? (lak 19-22)? Uumamni qaama jannataati (Isa 11:6- 
10)? 

5. Akkamitti Afuurri nuuf kadhataa? (lak 26-27)? kunihoo "afaanii dubbachuu" dabalataa? 

6. Akkamitti Kitaaba Qulqulluu addunyaa amajaaji keessatti hundi gaarummaa hojjetu jedhaa (lak 28)? 
"Gaarii" ibis (lak 29) 

7. Maaliif canacala xinamantii ta'oota keessatti eebbii dhiifamee (lak 30)? 

8. Maaliif (lak 31-39) argaa dhadhachati jedhamee? 

9. Lakkoofsi 34 waa'ee Yesuus kaniin mirkansu keessaa waan afur tarreessi. 



124 



ROOMAA 9 



HIRAMSA BUUFAAA HIIKKAA HAMM 


[AYYAA 


YBS 4 


KJHH 


KQSHH 


TIV 


KQJ 


Filannoo 


Israa'el Kiristoosin 


Amanuu dhabuu 


Waaqayyoof 


Caalmaa Israa'el 


Waaqayyoo 


ganuushee 


rakkina Israa'el 


sababsaa 




9:1-5 


9:1-5 


9:1-5 


9:1-5 


9:1-5 


9:6-13 


9:6-13 


9:6-13 


9:6-9 
9:6-13 


9:6-13 




Ganiinsa Israa'eliifi 


Filannoo mirga 




Waaqayyo qixa 




murtii Waaqayyo 


Waaqayyoo 




malee hin faradu. 


9:14-18 


9:14-29 


9:14-18 


9:14-18 


9:14-18 


Dheekkamsaafi 






Aariifi araara 


9:19-21 


araara Waaqayyoo 






Waaqayyoo 


9:22-24 


9:19-29 




9:19-26 


9:19-21 

9:22-29 


Hundi Kakuu 
Moofaa keessatti 
durse himame 
9:25-29 


Israa'eliifi 


Haala Israa'el yeroo 


9:27-29 


Israa'eeliifi 




Wangeela 


ammaa 


Qajeelummaan 
dhugaa amantiini 


wangeela 




9:30-10:4 


9:30-33 


9:30-10:4 


9:30-10:4 


9:30-33 



MARROO DUBBISAA SADII 

SADARKAA BUUFAAATTII FEDHA BARREESSICHAA HORDOFUU 

Kun ibsituu qajeelcha qo'annooti. Hiikkaa Kitaaba Qulqulluu keetiif ittigaafatamoodha. Tokkon tokkoo 
keenya ifa qabnu keessa socho'uu qabna. Ati, Kitaaba Qulqulluu, fi afuura qulqulluu hiikkaa keessatti dursa 
qabdu. Kana ibsaaf dhiisuu hin qabdu. 

Boqonnicha taa'umsa takkaan taaii dubbisi. Dhimmicha addaan baafadhu. Hiramsa dhimma kee hiramsa 
hiikkaalee shaman irra keessa wajjiin walbira qabii madaali. Buufanni afuuraahuun miti, garuuu fedha 
bareessicha ka'umsaa hordofuuf, isa handhuura hiikkaadhaaf furtuudha. Buufanni hundi dhimma tokkoofi tokko 
qofa qaba. 

1 . Buufata duraa 

2. Buufata lammaaa 

3 . Buufata sadaffaa 

4. Kkf 

Walitti dhufeenya boqonnaa 9-1 lfi boqonnaa l-8ti 
A. Karaa hubannoo walitti dhufeenya boqonnaa kanaafi boqonnaa 1-8 lamatu jira. 

1 . Guutumatti mataduree addaadha, xinamantii hammattudha 

a. Fuggina hamaafi hanqina walhidha looj ikiitu 8:3969:1 gidduu j ira. 

b. Muddama seenaa waldaa Roomaa keessa jiru, amantoota yihudaafi amantoota Ormaa gidduu jiru 
hidhata qixaa qaba. Feetu isa guddataa dhufe hoggansa waldaa Oromootaa wajjiin hidhata ni 
qabaata. 

c. Waa'ee lallaba Phaawuloos Israa'elin ilaalchisee (seera) fi waa'ee ergamu isaa warra Ormaatti 
(kenna ayyaan tola irratti hanqina hubannootu ture. Kutaa kana keessatti waa'ee kanaa kaasa. 

2. Dhiitaafi goolabbii dhiyeessa wangeela Phaawuloosidha. 

a. Phaawuloos boqonnaa 8 kan goolae "jaalala Waaqayoo irraa adda bahuun hin jiru" abdii 
jedhuuni. Waa'ee warra saba kakuu hinamannee maaltu ta'ee? 

b. Roomaa 9-1 1 faallaa wangeelaa waa'ee Israa'eeloota hin amannee deebii kenna. 

c. Phaawuloos rakkoo kana hundaa ergoota isaa keessan tuttuqeera (1:3, 16; 3:21, 31 fi 4: 1 

125 



d. Phaawuloos Waaqayyo sagalee isaaf dhugaa ta'uuf falmta. Waa'ee sagalee Km 
Israa'elootaawoo? Abdiin sun hundi duwwaafi gatee dhabanii? 

B . Boqonnaa kana tarreessuuf karaa hedduutu j ira 

1 . Itti fayyadama muggutii Phaauloos 

a. 9:6 

b. 9:14 

c. 9:19 

d. 9:30 

e. 11:1 

f. 11:11 

2. Roomaa 9:11 boqonnaa barruu ta'a (boqonnaafi hiramsi lakkoofsaa hafuurahuun miti.) Guutummaa akka 
jirutti hiikkamu qaba. Haata'uuti xiqqatu hiramsa dhima sadiitu jira. 

a. 9: 1-29 (birmadu Waaqayyootti xiyyeeffata) 

b. 9:30-10:21 (Ittigaafatama namootaa irratti xiyyeeffachuun) 

c. 11-1-32 (akeeka Waaqayyoo hunda dabale , bara baraafi 

3. Yaadni ijoo: tarreen bareeda kutaa Roomaa kanaa hiramsa buufataa KJHH isa Thomaas Nelson 
maxxansedha 

a. Israa'eel Kiristoosin ganuushee 9:1-5 

b. Israa'eel akeeka Waaqayyoo ganuushee 9:6-13 

c. Israa'eel firdii Waaqayyo ganushee 9: 14-29 

d. Haala Israa'el amma itti jirutu 9:30-33 

e. Israa'eeliifi wangeela 10: 1-13 

f. Israa'eel wangeela gante 10: 14-21 

g . Ganiinsi Israa' el hundaa miti 1:1-10 

h. Ganiinsi Israa'el xumura miti 11:11-36 

C. Kutaan kun hanga booya lapheedha hanga dhiyeessa sammuu (tarreessa loojiikii) dhaa ti. Dhangalaasi isaa 
Israa'eloota ganan Hosee 11:1-4, 8-9 keessatti ta'eeti asittis Waaqayyo laphee cabsu argina. 

Karaa baayyee dhukkubbiifi gaarummaan sericha boqonnaa 7 isa boqonnaa 9-10 wajjin cinaayina qaba. 
Karaa lameeniiu lapheen Phaawuloos ciigoo seera Waaqayyoo biraabakkajireenyaatti du'a fideeti cabeera! 

D. Phaawuloos tuqa dubbi si'a 25 oliif Kakuu Moofaa keessaa gara boqonnaa 9-1 lti waraabeera. Kanas 
faalla'uu Israa'el madda kakuu Moofaarra agarsiisuuf ture, akkuma kana dura boqonnaa 4 keessatti godhe 
malee, waan haarawaa miti. Dhaloonni Abrahaam irra caalaan Waaqayyoon gananii yeroo darbe, (HoE 7, 
Neh 9) 

E. Yaadni kun, akkuma Efs 1:3-14 waa'ee akeeka Waaqayyo bara baraa dhiifamu cubbuu sanyi namootaa 
haasa'a. Jalqabarratti Waaqayyo namoota muraasaa qofa filatee kaan waan gate fakkeessa (supralapsarian 
kalvanism). Haa ta'uuti, akkan yaadutti xiyyeeffannoon isaa dhuunfaan miti garuuu kaoora Waaqayyo 
dhiifamu cubbuu bara baraati. (Uma 3:15; HoE 2:23; 3:18; 4:28; fi 13:29) 

Ibsituun Kitaaba Qulqulluu Jerome, jildi 2 "The New Testamant" jettu Yoseef A. Fiymaayer fi Raymandi 
E. Biraawun akkas jedha. "Kallattiin Phaawuloos walargaarsa ta'uu dhugeeffachuu barbaachiisaadha. 
Ittigaafatama dhuunfaa hasa'aa hin jiru. Gaaffii human durmurtaa'oo kan gaafatu fakkaatullee, kun durmurtaa'oo 
dhuunfaa gara ulfinaa wajjiin homaa hin qabu. (Ful 318) 
Ilaa qabiyyee boqonnaa 9 

A. Boqonnaa 8 fi boqonnaa 9 giddu jijjiirama amalaa hunde qabeesa ta'e maaltu dhalaee? 

B . Kutaan barruu (9-1 1) jiru akka xinamantiiti wanni eeru 

(1) Hundee fayyinaa 

(2) Aakeeka filannoo Waaqayyoo 

(3) Hankaakina al amantii Israa' elootaafi amanamummaa YFTvVH fi (4) dhiifama cubbuu Yesuusitti hundi 
makamuu. 

C. Boqonnaan 9 birmaduu Waaqayyoo irrati dubbisajabaa Kakuu Haaraati. (SS namBirooo, Efs 1:3-14) wayita 
boqonnaan 10 ifatti waa'ee fedha tola namootaa eeruti. ("tokkoon tokkoo" lak 4 "eenyullee" lak 11, 13; 
"hundi" lak 12 (si'a lama) Phaawuloos muddamma xinamantii kana laaffisuu gonkumaa hin yaalle. 
Lameenuu dhugaahda. Doktiriini Kitaaba Qulqulluu baayyee faallaadhaan ykn dacha dhugaan fudhatu. 
Toftaan xinamantii irralaalaan loojiikaan garuuu dhugaa Kitaaba Qulqulluu gamtokko qofa qulqulleeffatu. 
Lameen Awugistiniiyaaniifi kalvanism gama Semi Pelaajanizimiifi Armaniiyaanizim dhugaafi doggora ni 

126 



qabu. Muddamni doktiriina Kitaaba Qulqulluu odoo yaada qulleessuu, dogma, walaba, toftaa xinamantii isa 
Kitaaba Qulqulluu gara hiixxaa xaxaa durse taa'eti geessa 
D. 9:30-33 dhimbiibaa boqonnaa 9ti fi qabiyyee boqonnaa lOti 

Qo'annoo Jechaafi gaalee 



9:1-5 

*Ani Kristosiin dhugaadhuman dubbadha; ani hin sobu, yaadni garaa koos hafuura 
qulqulluudhaan dhugaa anaaf ba'a. 2 Wanti ani dubbadhu, wanti yaadni garaa koo dhugaa anaaf ba 'us, 
gadda guddaa akkan qabu, gaddi kunis utuu gargar hin citin garaa koo kan na dhukkubsu akka ta'ee dha. 
3 Isaan ni gargaara yoo ta'e, sababii obboloota koo warra foon koo fi dhiiga kootiif jedhee, ofii kootii 
Kristosittii gargar kutamee utuun abaaramee iyyuu nan jaalladhan ture. 4 isaan saba Israa'el; ilmummaan, 
ulfinni isaa, kakaan yeroo yerootti kakatame, seerri, waaqessuun, abdiin garaa garaas isaaniif kennaman. 
5 Abboonni qomoo kan isaanii ti; akka firooma fooniittis Kristos qomoo isaanii keessaa dhalate. Waaqayyo 
inni hundumaa gara irraa jiru bara baraan haa galateeffamu! Ameen. 



9:1-2 Lakoofsi 1 fi 2 akka Giriikitti hima tokko. Phaawuloos hangam dhugaa dubbataa akka jiru (waldaa Roomaa 
jirtutti) ragaa hedduu dhiyeefataa jira (1) Kiristoosiin tokkoomuu lak 1 (2) yaada garaa isaa hafuura qulqulluun 
guutamuu lak 1 fi (3) Israa'eeliifi baayyee dhimmamuu lak 2 dha. 

9:1 "Ani Kiristoosin dhuguman dubbadha, hin sobu" Phaawuloos dubbii kana irra deddeebi'e (2Qor 11:10, 
Gal 1:20: lXim 2:7) ykn ragaa Waaqayyo walfakkaataa ni dhiyeeffata. (Rom 1:9; 2Qor 1:23; 11:31; Filp 1:8; 
ITas 2:5, 10) kun mirkansa dhugooma barsiisaafi lallaba isaati. 

H "yaada garaa kootii" kun amantootaaf kenna Waaqayyoo haamilee afuuraa oofamu agarsiisa. Gama 
tokkoon amantootaaf kun madda taayiaa furtuudha. Sagalee Waaqayyo, hafuura Waaqayyoon kan hubatamuufi 
gara sammuu keenyaati daalamudha (lXim 1:5, 19) Rakkinni kan dhufu yeroo amantoonni akkanuma al- 
amantoonni sagaleefi afuua gananii; yoo kana cubbuu namtokko qalbeeffachuuf salphaa ta'a. (lXim 4:2). 
Yaadni garaa keenyaa adaafi muuxannoon ni haalayooma. 

H 

KQSAH, KJHH "hafuura qulqulluun dhugaa anaaf ba'a" 

KQSHH "Hafuura qulqulluun mirkansa" 

TIV "hafuura qulqulluun qajeela" 

KQJ "hafuua qulqulluu wajjin ta'uun" 

Phaawuloos yaamichaafi mirga adaa qabaachuusaa ni amana (HoE 9:1-22; Gal 1:1) Ergamadhaas, 
humnaan dubbata (lQor 7:25, 40). Aarii Waaqayyoo al amantootaa saba Israa'eel irratti qabu ni qooddata. (lak 
2) carraa baayyee ni qabu (lak 4-5) 

9:3 
KQSAH, 

KQSHH "fedha koo ture" 

TIV "isaaniif jechafedhii kooti" 

KQJ "Ni gedha ture" 

Phaawuloos saba isaatiif baayyee Israa'eeliif itti dhagahama, addaan bahuunsaa yoo isaaniinmoo ni 
dabala ta'e fedhii qaba ture lak 3. Lakkoofsi kun hangas mara xiyyeeffanno jaaa seerlugaa qaba ture. Gadi 
fageenyiifi ba'aan kadhata kanaa kadhaa araaraa Muuseen Israaeelooa cubbamo ba'u 32:30-35 keessatti 
kadhateen walfakkaata. Kunis akka dubbii fedhii malee haqaatti hin fudhatamu. Ittifayyadama henna imperfect 
tense Gal 4:20 walfakkaata mataduree addaa itti aanee jiru ilaalaa. 



MATADUREE ADDAA : KADHATA ARAARAA 

I. Seensa 



127 



A. Sababa fakkeenya Yesuus kadhatni barbaachisaadha. 

1. Kadhata dhuunfaa, Marq 1:35: Luk 3:21; 6:12, 9:29; 22:29-46) 

2 . Mana kadhaaa quqlulleessuu Mat 21:13; Marq 11:17, Luq 19:46 

3 . Fakkenya kadhataa Matt 6:5-13; Luq 11:2-4 

B. Kadhatni amantii keenya dhuunfaan, Waaqayyoon jiraataa eeguu, fedhuu, bakka keenyaaf namoota waa 
gochuu hojmaatssu. 

C. Waaqayyo iddoo baayyetti kadhata ijoollee isaarrati qofa (Yonas 4:2) hojjechuuf of murteesseera. 

D. Akeekni kadhataa waloomaafi sadacha Waaqayyoo wajjiin yeroo godhachuudha. 

E. Hangi kadhataa hammata'e ykn dhimma amanaati. Takka kadhachuu, amanuu ykn irra imaatti akkuma 
dhimma ykn yaadni abbometti ni ta'a. 

F. Kadhanni dhima hedduu hammata. 

1 . Galataafi leellifaa sadacha Waaqayyo 

2. Galata kennaa Waaqa jiraataa, waloomaafi kenna 

3 . Cubbamuu keenya amanuu, isa darbeefi amma 

4. magantaa fedhii keenyaa 

5 . araara namootaafi Abaa fuldura dhaabbachuu 

G. Kadhanni araaraa iccitiidha. Waaqayyoo wara nuyi isaaniif araara kadhannu nu caalaa jaalatan, garuuu 
kadhanni Kenya ni hojjeta, jijjiira, nu keessati qofa miti isaan keessatuu 

II. Meeshaalee Kitaaba Qulqulluu 

A. Kakuu Moofaa 

1 . Fakkeenya Muraasa kadhata araaraa 

a. Fakeenya muraasa kadhata araaaa 

b. Kadhata Muuseen Israa'eeliif kadhate 

(1) Ba'uu 5:22-23 

(2) Ba'uu 32:31 

(3) Deebii5:5 

(4) Deebii 9:18,25 

c. Kadhata Saamu'eel Israa'eliif 

(1) ISam 7:5-6, 8-9 

(2) ISam 12:16-23 

(3) ISam 15:11 

d. Daawit ijoolleesaaf kadhate, 2Sam 12:16-18 

2. Waaqayyo araarsituu ni ilaala, Isaayaas 59:16 

3. Cubbuun beekkamaa hin amanamne ykn amalli qalbii diddirama jala hin galle kadhata ni miidha. 

a. Far 66: 18 

b. Fak28:9 

c. Isa 59: 1-2; 64:7 
B. Kakuu Moofaa 

1. Hojii araaraa Ilmaafi Hafuura Quqlulluu 
a. Yesuus 

(1) Rom 8:34 

(2) Ibr7:25 

(3) lYoh2:l 
b. Hafuura Qulqulluu Rom 8:26-27 

2. Hojii araaraa Phaawuloos 

a. Kadhata Yihudootaaf 

(1) Rom 9:1 

(2) Rom 10:1 

b. Kadhata Waldaaleef 

(1) Rom 1:9 

(2) Efsl:16 

(3) Filp 1:3-4:9 

(4) Qol 1:3,9 

(5) ITasa 1:2-3 

128 



(6) 2Tasal:ll 

(7) 2Xim 1:3 

(8) Filmlak4 

c. Waldoonni akka isaa kadhatan Phaawuloos gaafachu 

(1) Rom 15:30 

(2) 2Qorl:ll 

(3) Efs6:19 

(4) Qol4:3 

(5) lTas5:25 

(6) 2Tas3:l 

3 . Hoj ii araarsa Waldaa 
a. Waliif kadhachuu 

(1) Efs6:18 

(2) lXim2:l 

(3) Yaq5:16 
b.Kadhatagaree addaaf gaafaame 

( 1 ) Diina keenyaaf Mat 5:44 

(2) Hojj ettoota kiristaanaa Ibro 13:18 

(3) Hoggantoota lXim 2:2 

(4) Dhibamtoota, Yaq 5:13-16 

(5 ) Mucucaattotaa 1 Yoh 5:16 
c.Nama hundaaf kadhachuu lXim 2: 1 

III. Haala kadhata deebii argaaniif 

A. Walitti dhufeenya Kiristoosiifi hafuura qulqulluuf qabnu 

1 . Isatti qabamu, Yoh 15:7 

2. Maqaa isaatti Yoh 14:13, 14; 15:16; 16:23-24 

3 . Hafuura qulqulluun, Efs 6:18; Yih 20 

4. Akka fedha Waaqayyo, Matt 6: 10; lYoh 3:22; 5:14-15 

B. Kakaumsa 

1 . Hin daddaaqamnee, Matt 21 :22, Yaq 1:6-7 

2. Gad jedhuufi qalbi diddirachuu, Luq 18-9-14 

3 . Dogoggoraaf kadhachuu, Yaq 4 : 3 

4 . Ofittummaa, Yaq 4:2-3 

C. Kallatti Biroo 

1 . Dhamaasuu 

a. Luq 18:1-8 

b. Qol 4:2 

c. Yaq 5:16 

2. Gaaffiin turuuf 

a. Matt 7:7-8 

b. Luq 11:5-13 

c. Yaq 1:5 

3 . Waliigaltee dhabuu manati 1 
a. lPhex3:7 

4. Cubbuu beekamarra walaboomu 

a. Far 66: 18 

b. Fak28:9 

c. Isa59:l-2 

d. Isa64:7 

IV. Xumrura xinamantii 

A. Maal caalummaan? Maal carraan? Maal dirqamniifi ittigaafatamni? 

B. Yesuus fakkeenya keenya. Hafuurri qajeelcha keenya. Abbaan dammainaan ni eega. 

C. Si maatii kee, hiriyyoota keefi addunyaa kee jijjiira. 



129 



a 

KQSAH "Kiristoosiin gargar kutamee abaaameeyu 

KJHH "Kiristoos irraa abaaramulee" 

KQSHH "abaaramee Kiristoosirra citullee" 

TIV "abaarsa Waaqayyo jalatti kufullee, Kiristoosirra citee" 

KQJ "Kiristoosirraa cite abaaamulee" 

Hiddi jecha "quqlulu" jedhuu yoo qo'atamu faayidaa Waaqayyoof adda bahuu jechudha. Yaadni kun 
jecha "abaarsa" jedhuufis walfakkaata. Waan ta'e ykn waan tokko Waaqayyo iraa adda bahuu jechudha. 
Muuxannoo gaariidha (Lew 27:28; Luq 21:5) ykn muuxannoo yaraa (Iya 6-7; Rom 9:3) yaadarrati hirkaee. 



MATADUREE ADDAA : ABAARSA (ANATHEMA) 

Afaan ibrootaa keessatti jechi "abaarsaa" hedduu ira. Herem waan Waaqaaf kennameef tajaajila (LXX akka 
anthema Lew 27:28) keessati balleessuuf (Deb 7:26; Iyya 6:17-18; 17:12). Jecha yaada "lala Qulqulluu" 
kana'aaniifi Iyyaariqoo barbadessuuf jedhe Waaqayyo carraa duraatti "firii jalqabaa" Kakuu Haaraa keessati 
anathema fi wanni fireman Birooon miira addaadhaan tajaajilaa jiru. 

1 . Akka kennaa ykn aarsaa Waaqayyoo (Luq 21:5) 

2. Akka kakuu du'aa(HoE 23: 14) 

3 . Aaaruufi kakuuf (Mar 14:71) 

4 . Formulaa abaarsa Yesuusitti hidhate ( 1 Qor 12:3) 

5. Waan tokko ykn waan ta'e dabarsanii firdiif ykn balleessi Waaqayyoof kennuu (Rom 9:3; lQor 16:22; 
Gal 1:8-9) 



9:4-5 Guutoon maqaa kunneen caalummaa Israa'el agarsiisu. Caalmaa kanaan olaantummaan isaanii caalaatti 
gaafatamtoota Isa baayyeen itti kenname irraa baayyeetu eeggama (Luq 12:48) 

9:4 "Israa'elooa" sanyi Abraahamii maqaa kakuu Kakuu Moofaati. Maqaan Yaaqob erga Waaqayyoon mormii 
jabaa godheen booda Israa'eel moggaafame (Uma 32:28). Saa yihudiif maqaa waliigalaa a'e Hiddi qoranno 
jechichaa" feetu El (Waaqayyo) kuataa "garagaalchaan gowomsa Yaaqob miti. 

H "ilmummaan isaaniif kenname" Kakuu Moofaa keessatti dachaan "ilmaan Jechuun ergamtootaaf ture. 
(Yob 1:6; 2:1; 38:7; Dan 3:25; Far 29:1; 89:6-7) wayitaqeenxeen 

1 . Mootii Israa'el (2Sam 7:14) 

2. Sabicha(Ba'u4:22,23;Deb 14:1; Hos 11:1) 

3 . Masiihicha (Far 2:7) 

4. Namoota ni agasiisa (Deb 32:5; Far 73:15, Hiz 2:1; Hos 1:10 Uma 6:2 walxaxaadha. Ykn gama kaan) 
Kakuu Haaraa keessatti nama maatii Waaqayyootti yaamamu ilaallata. 

Tutuqni dubii fayinaa kan Phaawuloos "guddifachuu" yoo ta'u, kan Pheexroosiifi Yohaannis" lamuu 
dhalachuu"dha. Lameenuu aliif dhiyoodha. Dubii yihudootaa odoo hin taanee kan Roomaanotaati. Guddifanni 
deemsa seeraa dheeraa yeroofi maallaqa gaafatudha, warra Roomaa biratti. Namni akkaa guddifaa guuttate nama 
haarawaafi hinajjeeffamne ykn in ganamneti ilaalama. 

H "ulfinicha" Hiddi Ibrootaasaa "ba'aa ulfina qabu" isa gatii qabeessa ta'e agarsiisuufi. Asitti kan agarsiisu. 
(1) Waaqayyo tullu sinaayiti of mul'isuu (Ba'u 19:18-19): ykn (2) Shekinah duumessa Israa'eloota bara 
diggalummaa ulfinaan isaan qajeelche (Ba'u 40:34-38) YHWH addati Israa'elooaati of mul'ise. Jireenyi YHWH 
akka ulfinasaati nutty agarsiifame (IMot 8:10-11; Hiz 1:28) mataduree addaa 3:3 ilaalaa. 

H "kakuu kakaame" Barruu Giriikotaa duriin p 46 B, fi D keessatti "kakuu" qeenxee fayyadama. Haata'uti, 
dachaan MSS, C fi laatiini moofaa, vulgae, fi hiikkaa koptic keessattidha. YBS 4 dachaan "B" jala kaa'a. Haa 
ta'uti, dachaan Kakuu Moofaa keessatti hin fayyadne. Kakuu Moofaa keessatti kakuun adda bahan turan: 
Addaam, Nooh, Abraaham Muuseefi Daawit. Ergi seerri kannuun ta'ee booda, kun kakuu Abrahaam isa 
Phaawuloosi akka bu'uuraatti ilaale (4:1-25 Gal 3:16-17) fi yeroo heddu irra deddeebi'ame (Uma 12, 15, 17)fi 
jaarsa kabajamoo agarsiisa. 



130 



MATADUREE ADDAA : KAKUU (WAADAA) 

Jechi Kakuu Moofaa berith, kakuu, jedhu ibsuuf salphaa miti. Ibroota keessa jechi gitaan hin jiru. 
Yaaliin hikka hidda jechaa qorachuun kennuuf yaalame amansiisaa hin turre. Haa ta'uuti giddugalummaan 
yaadichaa hayyoonni itti fayyadama jechichaa akka qorataniifi hiikkaasaas akka murteessan isaan dirqe. 

Kakuun karaa Waaqayyo tokkichi ittiin uumama nama harkasaa wajjiin hojjetudha. Mul'ata Kitaaba 
Qulqulluu hubachuuf jechoonni akka kakuu, milii ykn waliigaltee jedhan qalbeeffachuun barbaachisoodha. 
Muddamni birmadummaa Waaqayyoofi fedha tola namootaa gidduu jiru yaada kakuu kana keessatti mul'ata. 
Kakuun muaasni amala, gochaafi akeeka Waaqayyoo irrati hundaa'u. 

1 . Uumaa matumasaa (Uma 1 -2) 

2. Yaamicha Abrahaam (Uma 12) 

3. Kakuu Abrahaam wajjinii (Uma 15) 

4. Adiifi eegumsa Noh (Uma 6-9) 
Haa tauti, kakuun uumamuumaan debii eeggata 

1. Akka amantiitti Addaam Waaqayyo abboomame muka saniirraa Eden keessatti nyaatu hin qabu ture 
(Uma 2) 

2. Akka amantiitti Abrahaam maatiisaa dhiise Waaqayyoo duukaa bu'ee, dhaloota isaaf amanu qaba ture 
(Uma 12, 15) 

3 . Akka amantiitti Nohon doonii guddo galaanarra fageessee bineelda walitti qabuutu ture (Uma 6-9) 

4. Akka amantiiti Muuseen Israa'eeloota Misir irraa baasee. Seeroota amantiifi hawaasummaa abdii 
eebbaafi abaarsa fudhatee ture (Deb 27-28) 

Muddamni walfakkaataa walitti dhufeenya Waaqayyoofi nama "kakuu haarawaa" keessas ture. 
Muddamicha Hizq 18 fi Hizq 38:27-37 walbira qabun ifatti ni mul'ata. Bu'uurri kakuusaanii hojii Waaqayyo 
jabaa moo debii namootaa aangoo qabeessaa? Kun dubbii jebduu kakuu Moofaafi haarawaati. Galmi lameen 
tokkuma (1) walooma Uma 3 keessati bade deebisuu fi (2) saba amala Waaqayyoo qajeelummaa calaqqisu 
hundessuu. 

Kakuun haarawa Erm 31:31-34 muddama kanaaf gochi nama akka ittin fudhatamaatti deebisuun 
salphisera. Seerri Waaqayyos gocha alaan mul'aturraa gara fedha keessatti jijjiirame. Galmii namoota 
Waaqayyoo, saba qajeelaa achumarra ture, toftaan garuuu jijjiirame. Sanyiin namootaa fakkeenya Waaqayyoo 
ta'uusaanii agarsiisuu hanqatan (Rom 3:9-18) Rakkinni kaku san hin turre, dadhabinaafi cubbamu namooaa ture 
(Rom 7, Gal 3) 

Muddamni walfakkaataa Kakuu Moofaa haalaafi al-haalaa gidduu ture Kakuu Haaraattis mul'ae. 
Fayyinni hojii Iyyasuus Kiristoos dhume irratti ta'eet qalbii diddirranaafi amantii gaafata (ka'umsaafi dhumaatti. 
Lameen seaafi yaamicha Kiristoosin fakkaachuuf amantoonni gocha isaanii ol hin taanee, abbomamuni (Efs 2:8- 
10) Jireenyi Waaqayyoo ragaa fayyinaati malee karaa fayyinaa miti. 



H "seera kennuuniifi Waaqessuun" kun kan agasiisu (1) tulluu sinayi irratti Muuseen seera fudhachuu (Ba'u 
19-20) fi Daawit Waaqessuu babal'isuu isaa ykn (2) feetu yeroo joora diggalummaa keessaa (Ba'u 25-40 fi lak) 

H "adiin kenname" karoora isaa fulduraa Waaqayyo (1:2, HoE 13:32; Tit 1:2, Ibr 1:1) karaa Kakuu Moofaa 
mul'iseera. 

"kakuun" waan dursee ibsameefu "abdiin" gara Masiihichaa argiisiisu hin oolu (lak 5, fkn; Uma 3:15; 
49:10; Deb 18:15, 18-19, 25 am 7 Far 16:10, 118:22; Isa 7:14; 9:6; 11:1-5; An7:13, 27, Mik 5:2-5a, Zak 2:6-13 
6:12-13; 9:9; 11:12) 

Abdiin kuneen (kakuun) haalattiifi al-haalatidha. Hanga gocha Waaqayyootti al-haalattidha (Uma 15:12- 
21) garuuu moo hanga amantiifi abbomamuu namootaatti haalattidha (Uma 15:6 fi Rom 4) dhufaatii Kiristoos 
dura Israa'el qofatu mul'ata dhunfa qaba 

9:5 "Abbicha" kun Abrahaam, Yisaaqiifi Yaaqob akkasumas jaarsolii Uma 12-50 iaallata. (Rom 11:28; Deb 7:8; 
10:15) 

H "akka firooma fooniitis Kiristoos qomoo isaaniiti" kun hidhaa sanyii masiihichaa (1:3), isa dibame, 
tajaajilaa filatamaa Waaqayyoofi abdiifi karoora Waaqayyo xumuredha (10:6) 

Jechi "Kiristoos" jedhu hiikka jecha "isa dibame" jedhu Ibrootara gaa Giriikitti deebi'edha. Bara Kakuu 
Moofaa garee hoggantoonni sadii dibamaniiru dhadhaaa ejersaan (1) mooti Israa'el, (2) luboota Israa'el 
gurguddoo fi (3) raajoota Israa'el turani. Mallattoo filannoo Waaqayyoofi hojii isaaf isaaniin hidhachiisudha. 

131 



Yesuus garee sadeen dibamaa kana guutate (Ibr 1:2-3). Inni mul'ata Waaqayyoo guutuu ture. Waaqayyootu isa 
kaasees (Isa 7:14; 9:6; Mik 5:2-5a, Qol 1:13-20) 

H 

KQSAH "Kiristoos akka fooniitti, hunda gararraa kan jiru Waaqayyo bara baraan haa 

galateeffamu" 
KJHH "Kiristoos dhufe, inni hundaa ol Waaqayyo bara baraan haa eebbiffamu" 

KQSHH "Masihichi dhufe,hundaa olitti Waaqayyo bara baraaf haa eebiamu 

TIV "Akka namaatti Yesuus, qomoosaanii, Waaqayo, inni hunda bulchu, bara baraaf haa 

jajamu" 
KQJ "Inni hundaa olii Kiristoos dhufe, Waaqayyo bara baraaf haa eebbifamu. 

Seerugatti Abbaati doxology dha. (TIV) garuuu yaadichi Phaawuloosiin deeggera, ayyaana Yesuus 
irratti. Phaawuloos jecha "Theos" jedhu Yesuus qofaaf hin fayydamne, darbees (HoE 20:28, Tit 2:13; Filp 2:6). 
Abbootiin waldaa ganama yaada kana Yesuusitti hiikkachaa turan. 

H "inni hundaa gara irraa" kun gaalee ibsituu Waaqayyo, Abba ykn Yesuus, Ilmaati. Dubbii Yesuus Matt 
28:19 fi Phaawuloos Qol 1:15-20 lee ni agarsiisa. Guutoon wiirtuu kun ganiinsa Israa'eeloota, Yesuus isa 
Naazreetiif hangam fagoo akkata'e agarsiisa. 

H "bara baraaf kun akka dubbii Girikootaa keessatti "hanga baraa" gaalee jedhu agarsiisa (LUq 1:33; Rom 
1:25; 1 1:36; Gal 1:5; lXim 1:17). Kun gaaleewwan heddu firooman (1) "hanga baraa" (Matt 21:19 {Marq 1 1: 14} 
Luq 1:55; Yoh 6:5, 58; 8:35; 12:34; 13:8; 14:16; 2Qor 9:9) ykn (2) "bara baraaf (Efs 3:21) Akka dubbii "bara 
baraaf jedhu garaagaruummaa waan qabu hin fakkaatu. Jechi "baroota" jedhu dachaadha akka seerluga 
barsiisotaatti ykn yaada hedduu agarsiisa. "Baroota" akka miira yihudiitti "bara tolaa", "bara " "bara dhufu' ykn 
"bara qajeelummaa" agarsiisa. 

H "Ameen" mataduree addaa 1:25 ilaalaa 

KQSAH (FOOYYA'E) BARRUU : 9:6-13 

6 Kun garuuu dubbiin Waaqayyoo fiixaan ba'.Ilu dadhabe jechuu miti; sanyii Israa'el kan ta'e 
hundinuu Israa'el dhugaa miti; 7 sanyii Abrahaam kan ta'e hundinuus ijoollee Abrahaam miti; garuuu, 
"Yisihaqiin sanyiin siif ni lakkaa'ama" jedhameera. 8 Kunis, firooma foonii isa ittiin dhalataniin 
ijoollee Waaqayyoo ta'u miti, warra abdii Waaqayyootiin dhalatetu sanyii dhugaatti lakkaa'ama malee 
jechuu dha. 9 Abdichi, "Yeroo akkasiitti deebi'ee nan dhufa, Saaraanis ilma godhattee na eegdi" kan 
jedhu ture. 10 Kana duwwaas miti, Ribqaan ilmaan lakkuu nama tokkoof, innis abaabilii keenya 
Yisihaqiif ni ulfoofte. u jooIleen sun utuu hin dhalatin, isaan keessaas tokko illee gaarii yookiis hamaa 
utuu hin godhin, akeeki fo'annaa Waaqayyoo dhaabataa akka ta'uuf, l2 akka waamicha isaatiitti malee, 
akka gochaa namaatti akka hin taane beeksisuudhaaf, "Inni angafni isa quxisuudhaaf ni hojjeta" 
jedhamee haadha isaaniitti himamee ture. 13 Akkuma caafame, "Ani Yaaqoobin nan jaalladhe, 
Esaawuu garuuu nan jibbe" jedhe. 



9:6 "dubbiin Waaqayyoo" yaada kana keessatti Guutoon kun abdii kakuu bara Kakuu Moofaa agarsiisa. Abdiin 
Waaqayyoo dhugaadha. (Iak23:19, Isa 40:8; 55:11; 59:21) 

H 

KQSAH, KQSHH 

TIV, KQJ "fiixa bahu dadhabe" 
KJHH "homaa hin goone" 

Jechi kun (ekpipto) Septuagint keessatti yeroo hedduu waan ta'eef (Isa 6: 13)ykn abaa tokkoof (Isa 14: 12) 
yoo kufu agarsiisa. Asitti isa xumura qabu kan agarsiisudha (garuuu bitaa miti). Mirkanfachuuf sagalee gararraa 
ilaalaa. 

132 



a 

KQSAH "sanyii Israa'el kan ta'e hundi Israa'el dhugaa miti" 

KJHH "sanyii Israa'el kan jedhame hundi Israa'el miti" 

KQSHH "Hundi Israa'elootaa waan Isaa'el hin taaneef" 

TIV "Hundi Israa'elaa saa Waaqayyoo waan hin ta'iiniif 

KQJ "Kan Israa'el irraa dhalatan hundi Israa'el miti" 

Dubbiin bitaa kun hiikkaan ini qabu hiikka Kq gara garaa jecha "Israa'el" jedhu irratti qaburra marsa. (1) 
Israa'el, hidda Yaaqob (Uma 32:22-32), (2) Israa'el, sabaWaaqayo filate (TIV) ykn (3) Israa'el afuuraa, jechuun 
waldaa (Gal 6:16: lPhex 2:8,9, Mul 1:6), gama Israa'el dhaloota (lak 3-6) ijoollee Abrahaam keessaa muraasatu 
ijoolle abdiiti. (lak 7) Hiddasaani yihudoonni Waaqayyootti qajeelo hin taane (lak 7) garuuu amantiin (2:28-29, 
4:1; Yoh 8:31-59; Gal 3:7-9; 4:24) Warri Waaqayyoon fudhataniifi wajjiin amantiin tarkaanfachu danda'an (9:27, 
11:5) harcaateedha. 

Lakkoofsi 6 mormii jabaan jalqaba (9:14, 19, 30; 11:1) kun itti fufinsa tutuqa dubbii Phaawuloos. 
Dhugaa karaa nama maormii kaasuun qabee ibsa. (Mai 1:2, 6, 7 si'a lama), 12, 13; 2:17, 17 (si'a lama) 3:7, 13, 
14) 

9:7 cinaachi lammataa lakkoofsa kanaa Uma 21: 12 irraa waraabame. Ijoolleen Abrahaam hundinuu ijoollee abdii 
kakuu Waaqayyoo miti. (Uma 12:1-3, 15:1-11; 17:1-21; 18:1-15; Gal 4:23) kun garagaarte. Ismaa'eliifi Yisaaq 
lak 8-9 keessattiifi Yaaqobiifi Esaaw lak 10-1 1 keessattidha. 

9:8 Asitti Phaawuloos jecha "foon" jedhu kan fayyadame hidda biyya agariisuufi. "1:3 ; 4:1; 9:3;5) Innis ijoollee 
uumaa Abrahaamii (warra yihudootaa isa 9:3) fi ijoollee afuuraa Abrahaam (ijoollee abdii) agarsiisuufidha. (warra 
Masii abdii Waaqayyoo amantiin eegan). Kun akka fuggina 8:4-1 1, sanyii kufee fi sanyii dhiifama argatee gidduu 
jiru miti. 

9:9 kun waraabbii Uma 18:10, 14ti. Ilmi abdiidhaa ("sanyiin") kaka'umsa Waaqayyoon Saaraa irraa ni dhufa. 
Kun dhalachuu Masiihichaan xumurame. Yisaaq ittin guuta abdii Waaqayyo Abrahaamiif kenne Uma 12:1-3, 
wagaa kudha sanii duraa ture. 

9:10 Nadhoon Abrahaam, Yisaaqiifi Yaaqob, hin dhalanne, hin ulfoofhe. Dhaluu dadhabuun isaanii karaa 
Waaqayyo ittin abdii kakuu to'achuun, hidda Masiiha agarsiisu barbaadedha. 

Karaa Biroo hiddi Masiiha, agarsiisu, barbaadedha (akka aadaatti ni eeggama) gochu hin barbaadne. Furtuun 
dubbidha filannoo Waaqayyooti (lak 11-12) 

9:11-12 Lakkoofsi 11-12 akka Giriikitti tokkodha. Kun Uma 25:19-34 irraa fudhame. Fakn kunis filannoo 
Waaqayyoo (lak 16) agarsiisuuf malee, (1) hidda dhalootaa namaa ykn (1) araaraa ykn argata namootaa (lak 16) 
agarsiisuuf miti. Kun laphe wangeelichaati, kakuu haarawaa (Erm 31:31-34: Hizq 36:22-36) haata'uti, filannoo 
Waaqayyoo jechuun calaluu jechuu odoo hin aanee walitti makuu dha. Masihichi sanyii filatame irraa ni dhufa, 
garuuu hundaaf dhufa (warra amantiin isa eegan (2:28-29; 4:3, 22-25; boqonnaa 10) 
9:11 "akeeka" Jecha tishoo pro fi tithemi irraa tolfame hiikkaa hedduus ni qaba. 

1. Rom 3:25 keessatti 

a. baasee agarsiise 

b. kenna gammachiisaa 

2. dursanii karoorsuu 

a. Paawuloosirra, Rom 1:13 

b. Waaqayyo irraa, Efs 1:9 

Sanyiin maqaa (prothesis) yaada kana keessa "dursani ka'u" jechudha. 

1 . buddeena ilaalchaa mana Waaqayyo Matt 12:4, Mar 2:26, Luq 6:4 

2. durmurtaa'oof, akeeka Waaqayyo qulqulleessu, Rom 8:28; 9:11, Efs 1:5, 11; 3:10; Xim 1; 3:10 
Phaawuloos jechoota tishoo durgala pro (dura) jedhu boqonnaa 8 fi 9 Roomaa keessattiifi Efesoon 1 keessatti 
fayyadameera. 

1. Proginosko (duraan beeku) Rom 8:29 

2. Proorizo (dur wiixinee), Rom 8:29 (Efs 1:5, 1 1), 30 Efs 1:9 

133 



3. Prothesis (akeeka durmurtaa'o) Rom 9:23 

4. Proetoimazo (dur jedhamo) Rom 9:29 

5. Prolego (dur jedhamo) Rom 9:29 

6. Proelpizo (duraabdii) Efs 1:25 

9:12 Kun waraabbii Uma 25:23 Esaawuufi Yaaqobti fioomudha. Kunis Ribqaafi Yaaqob raajiidha ala godhan, 
garuuu faayidaa dhuunfaaf miti, Yisaaqin gara eebbaati fiduufidha. 

9:13 "Garuuu Esaaw nan jibbe" kun Mai 1:2-3 irraa waraabame. "jibbe" jecha Ibrootaa walcina qabanii 
ilaaluudha. Ingiliffaatti yoo deebi'u hin jabaata, Uma 29:31-33, Deb 21:25; Matt 10:37-38, Luq 14:26 fi Yoh 
12:25 jechonni "jaalalaa" fi "jibba" kun miira Waaqayyo namoota dhuunfaaf qabu odoo hin taanee hidda 
masiihichaafi abdi kenneef dhimmamuu agarsiisuufi. Yaaqob raajiirra dhaabbate Uma 25:23, ilma abdichaa 
dhalatedha. Esaaw, Mai 1:2-3 keessatti, saba Edom (sanyii Esaw) waamama. 

9:14-18 

14 Egaa karaa Waaqayyoo loogatu jira jenna moo ree? Matumaa kun ta'uu hin danda'u. 15 Inni 
Museedhaan, "Namuma ani araara gochuufii barbaaduuf araara nan godhaaf, namuma ani garaa 
laafuufii barbaaduufis garaa nan laafaaf" jedha. 16 Kanaafis kun akka araara Waaqayyootti malee, akka 
jaalala yookiis dhama'a namaatti miti. 17 Caaffanni qulqul laa'aan Fara'ooniin, "Ani maqaan koo lafa 
hundumaa irratti akka labsamutti, humna koo si irratti argisiisuudhaafan ol si kaase" jedha. 18 Egaa inni 
nama barbaaduuf araara ni godha, nama barbaadus mata-jabeessa ni godha. 



9:14 "Egaawoo, maal jennare" Phaawuloos tutuqa dubbii kanaa(3:5; 4:1; 6:1; 7:7; 8:31; 9:14, 19,30) 
"Egaa karaa Waaqayyoo loogatu jira jenna mooree? " Eegaa birmaduun Waaqayyoo waan murteessaa ta'e (lak 
19) akkamitti Waaqayyo itti gaafatamaa namootaa baataafire? Kun iccitii filannooti. Yaada kana keessatti wanti 
xiyyeeffannoo Waaqayyo sanyi nbamaa wajjin hojjechuuf walaba ta'uusaati. (sanyi gantuu wajjin) Haata'uti, 
birmaduun Waaqayyo araaraan mul'ata (yaadanno lak 15 ilaalaa) male humnaan miti. 

Birmadoon Waaqayyo gochaafi filannoo eegeree namootaa dursee beekkamu irratti akkani bu'uroofne 
hubatamu qaba. Yoo kun dhugaa ta'e gochiifi filannoon dhuunfaafi araarri bu'ura filannoo Waaqayyoo (lak 16; 
lPhex l:2)ti. Kun ilaalcha Yihudootaa isa gara qajeelummaati. (Deb 27-28; Iyo fi Far 73) Garuuu Waaqayyo 
warra hintaaneyyu karaa amantii eebbisuuf filateen gochaan miti 5:8) Waaqayyo wanna hunda beeka garuuu 
filannoo isaa daangeessuf filate (1) araaraan fi (2) abdiidhaan. Kun deebii namootaa barbaachisaadha,k garuuu 
filannoo Waaqayyoo jireenya jijjiiru wajjin bu'ee mirkansuu qaba. 

H "matumaa kun ta'uu hin danda'u" Phaawuloos muggutiin dalgaa kana xiyyeeffannoo kennuuf irra 
deddeebi'ee fayyadama. (3:4, 6, 21; 6;2, 15; 7:7:13; 11:1, 11; lQor 6:15; Gal 2:7; 3:21; 6:14) 

9:15 kun Ba'u 33:19 irraa waraabame Waaqayyo akka akeeka quqlulleessuu cubbuuti hojjechuuf tolaadha. 
Muuseenu jalqaba eebba Waaqayyo hin qabane (Ba'u 33:20). Lubbu balleessee ture (Ba'u 2:11-15) Furtuun 
filannoonisaa araaraa qabeessa turan (lak 16, 18-23; 11:30, 31, 32) 

9:15-16 "Araara" jecha Giriikii (eleos, lak 15, 16, 18, 23; 11:30, 32, 32) Septuagint (LXX) keessatti hiikkaahesed 
ta'e fayyada (Barreessitoonni Kakuu Haaraa yaada Ibrootaan, afaan Giriikiin barreessuu dagatamu hin qabu) 
jechunis (dhaabbi jabaa, garlaafessa) filannoofi araarri Waaqayyo dachaadha, gareedha. (Yihudaa [Yisaalq], 
Araba miti (Ismaa'el); Israa'el [Yaaqob], Edoom miti [Esaaw] garuuu yihudootaafi Ormoota amanani lak 24) 
akkasumas dhuunfaadha Dhuga kunis furtuu iccitii doktiriina durmurtaa'oo keessaa tokko. )dhiifama cubbuu 
duuniyaa) Furtuun Biroo yaada boqonnaa 9-11 amala Waaqayyoo hin jijjiiramne-araarasaati (9:15, 16, 18, 23; 
11:30, 31, 32) male gochaa namootaa miti. Araarri karaa filanno warra Kiristoositti amanan hunda nig aha. 
Hulaa amantii kan namatti banu tokkodha (5:18-19) 

9:17-18 lakkoofsi 17 waraabii jabaa Ba'u 9: 16 fi lak 18 moo goolaba waraabbichaati. Fara'oon lapheen isaa akka 
jabaatuBa'u8:15, 32: 9:34, ta'e. Waaqayyo isa jabeesse 4:21; 7:3, 9:12, 10:20,27; 11:10. 

Fakkeenyi kun birmaduu Waaqayyoo argisiisuuf (lak 18) Fara'oon filannoosaaf ittigaafatamadha. Gara 
jabina Fara'on Waaqayyo itti fayyadame jedha Israa'eloota qabu xumure (lak 18). 

Akeekni gochaa Waaqayoo Fara'oon wajjiin ture. Cubbuu quqlulleessufi dabalatas qaba ture. Kan 
yaadame 

134 



1 . humna Waaqayyo agarsiisu (Uumama Misir fi Waaqoli bineelda akka Uma 1 ayyana Baabiyloonootaa) 

2. Waaqayyoon Gibxitti mul'isuu, gargalchi biyya lafaatti (lak 17) 

Ilaalchi warra dhihaa (Ameerikaa) dhuunfaa guddisa, garuuu warri bahaa gartuma guddisa. Waaqayyo 
addunyaatti of mul'isuuf Fara'oonitti qabate. Waanuma walfakkaataa Israa'elota hin amane wajjinis godhe 
(boqonnaa 1 1) yaada kanaan mirgi dhuunfaa fedha hundaa keessatti gad qabama. 
Fakkeenya Kakuu Moofaa gamtooma irratti yaadadha. 

1 . Ijoolleen Iyyoob duraa ni du'an sababa Waaqayyoofi seeyxaanni marii godhaniin (Iyo 1 -2) 

2. Loltoonni Israa'el ni dhuman, sababa cubbu Akkaan (Iya 7) 

3. Ilmi Daawit hangafti Betsebati du'e, sababa inni cubbu godhe (2Sam 12:15) Nuyi sababa filannoo 
Oromaa midhamne jirra Gartumaan Kakuu Haaraa keessattis mul'ateera Rom 5 : 12-2 1 . 



9:19-26 

19 Kana irratti ati, "Yoos immoo Waaqayyo attamitti balleessaa nama irraa argata ree? Jaalala 
isaatiinis eenyutu mormuu danda'a ree?" anaan ni jetta. 20 Garuuu nama nana! Kana Waaqayyotti 
deebisuudhaaf, ati eenyu? Wanti harka namaatiin hojjetame tokko isa hojjeteen, "Maaliif akkasittina 
hojjette?" ni jedhaanii? 21 Namni suphee dha'u tokko,suphee kutaa tokko irraa, qodaa mana taa'uuf qodaa 
lagootti itti hojjetamu dha'uudhaaf aboo qaba mitii ree? 22 Waaqayyo inni dheekkamsa isaa argisiisuu, 
humna isaas beeksisuu barbaade, warra akka qodaa dheekkamsaa ta'anii badiisaaf qophaa'an kanaaf, 
baay'ee obsuu danda'eera yoo ta'e immoo maal ta'inna laata ree?23 Akkasumas badhaadhummaaulfina 
isaa, namoota akka qodaa araaraa ta'an warra inni duraan dursee ulfinaaf qopheesse irratti, 
mul'isuudhaaf godheera yoo ta'eo? 24 Warri qodaatti fakkeeffamnes nuyi;inni warra Yihudoota duwwaa 
waame utuu hin ta'in, Yihudoota warra hin ta' ni keessaas waameera. 25 Inni macaafa Hose'aa 
keessatti, "Warra kan koo hin ta' in,saba koo jedhee, nan waama;biyya hin jaallataminis, 'Jaallatamtuu 
koo' jedhee nan waama; 26 iddoodhuma, 'Isin saba koo miti' jedhamee itti himametti,'Ihnaan Waaqayyoo 
jiraataa' jedhamanii in waamamu" jedha. 



9:19 "jaalala isaatiin eenyu mormu danda'aree" kun(perfect active indicative) 

dha haqa qubatee itti fufinsaan bu'aa argamsiisaa jira (2Sena 20:6, Iyo 9:12; Far 135:6; Dan 4:35) Muggutiin itti 

fufeera. Phaawuloos hubachuuf muggutichi isaa gaariidha. Seensa boqonnaa B. 1 ilaalaa. Fedhiin Waaqayyoo 

sadarkaa lamatti iaalama. Inni duraa karoora cubbu qulqulleessuu dhala namaa hundaaf (Uma 3:15) karoorri kun 

fedhii namootaan hin cabu. Sadarkaa lammataa Waaqayyo meeshummaa namootaatti fayyadamu filachuu isaati. 

(Ba'u 3:7-0 fi 10) Namoonni karoora isaa fiixaan baasuuf filatamu (Muusee gaarummaafi Fara'oon moo 

badinsaaf) 

9:20-21 kun Isa 29:16; 45:9-13; 64: 8 fi Erm 18:1-12 keessaa waraabame. Dubbiin dalgaa YHWH akka suphee 
dhooftuu Waaqayyo uumaa ta'u agarsiisuuf, wayita namoota suphee gochu barbaadetti (Uma 2:7) Phaawuloos 
gaaffilee sadi ta'an gaafachuun birmadummaa Waaqoo deebise-lameen duraa lak 20 fi sadaffaa lak 21 keessatti. 
Gaaffin dhumaa gara fakkenya Waaqayyo filannoo gaarummaaf-Muusee, badinsa Fara'oon godheenti deebi'e. 
Fugginni walfakkaataan (1) Yisaaq-Israa'el, lak 8-9 (2) Yaaqoob-Esaaw lak 10-12, fi (3) SABA Israa'eliifi saba 
Edoom lak 13 gidduutti mul'atal. Fakkeenya walfakkaataan kun haala Phaawuloos amma itti jiru amantootaafi 
hin amannee Waaqayyoo gaarummaa amantoota Ormaa (lak 24-29 fi 30-33) dabalaman hanga dhuma hin qabnetti 
mul'ata. 

9:22 "yoo" Hima haalaa kutaa dursaa dha kallatti barreessichaqan dhugaadha jedhame tilmaamama, gara 
xumura seerluga hin qabu. Lakkofsi 22-24 akka Giriikitti hima tokko. Lakkofsi 22 amala Waaqayyoo cubbu 
dhiquu agarsiisa. Waaqayyo Waaqa qajeeladha Namoota hojii saaniif ni gaafatan. Garuuu moo Waaqa araarati. 
Namoonni hundi ni du'u. (1:18-3:21) Qajeelli oduu gammachisa miti. Amalli Waaqayyo dursa araara malee 
dhekkamsa miti. (Deb 5:9-10, 7:9, Hos 11:8-9) filannoon Isaa cubbu qulleesuuf (Hizq 36:22-33) cubbamtootaaf 
obsa ni qaba (Hizq 18) Akeeka Isaa Witch of Endor, Assyria, Nabuuke danatsiyor, Qirus fi boyonnaa 1 1 keessatti 
Israa'eloota hin amanne) 



135 



a 

KQSAH "inni dheekkamsa isaa agarsiisu" 

KJHH "dheekkamsa isaa agarsiisu barbaade" 

KQSHH "dheekkamuuf fedha godhate" 

TIV "aarsiisaa garsiisu barbaade" 

KQJ "aariisaa agarsiisu qophaa'e" 

Waaqayyo dheekkamsa isaa kan agarsiise lameen humna isaa (lak 22) fi duuroma ulfina Isaa (lak 23) 
beeksifatuufi. Gochi Waaqayyo yoo mara akeeka qulleessu qaba. (Yeroo Gehanna, malee, addaan bahinsa 
xumuraa hin amanneefi cubbuu) 

H "qooda dheekkamsaa" jechi kun itti fufinsa dubbii Phaawuloos waa'ee suphee lak 20 fi 21 ti. Warra hin 
amanne Waaqayyo dabalee karoora qulleessuuf itti fayyadamu agarsiisa. 

H 

KQSAH, KJHH "qophaa'an" 

KQSHH "tolfaman" 

TIV "godhaman" 

KQJ "bocaman" 

Jechichi waan qophaa'e wayiit fayyada. Warri hin amanne guyyaa murtii qajeeluma itti argatan ni jira. 
Haa ta'uti, Waaqayyo warra hin amanne akeeka Isaa balloo, dabalaafi cubbuutti qulleessuu ni fayyadama. M.R. 
hincent, Word Studies, jil 2 keessatti "Waaqayyo balleessuf odoo hin taanee, qopheessa, bilcheesse balleessa 
jedhakunis henna amma, garuuu dur tolfama, akkatti ta'eef kan ibsahinqabnedhajedha" (ful 716) 

H "badiisaaf" mataduree addaa 3:3 ilaalaa. 

9:23 "Warra inni dursee ulfinaaf qopheesse" Dhugaan walfakkata Rom 8:29-30 fi Efs 1:4, 11 keessatti ni argama. 
Kakuu Haaraa keessa boqonnaan kun iddotti birmaduun Waaqayyo jabbeefame ibsamedha. Waaqayyo uumaafi 
qulleessa ta'uun wanni mormisiisaa hin jiru. Dhugaan guddaa kun hin laafatu ykn hin xiqqeeffamu. Haa ta'uuti, 
filannoo Waaqayyo kakuudha akka mala ittin uumama namaa isa bifa isaatiin uumeetti firomsuun wal madaalu 
qaba. Kakuun bara Kakuu Moofaa, akka Uma 9:8-17 fi 15:12-21 jiran al-haalaa fi deebi nam hundaa wajjiin kan 
hin simne ta'uun dhugumadha. Garuuu akuuleen Biroo deebii namootaaf haalan turan: (S.S Eden, Noho, Muusee, 
Daawit) Waaqayyo karoora cubbutti qulleessu ni qaba, kana namuu diiguu hin danda'u. Waaqayyos namoonni 
dhuunfaa karoora kana keessati akka hirmaatan filate hayyame. Caraan hirmaannaa kun muddama xigamani 
birmadummaa (Rom 9) fi fedha tola namoota (Rom 10)ti. 

Xiyyeeffannoo Kitaaba Qulqulluu tokko filachuun isa kaan achi qabuun hin malu. Doktirina giddu 
muddamatu jira. Sababnis warri bahaa dhugaa kan dhiyeessan dhugaa barbaadan ykn cimdii muddanidha. 
Doktiriini walitti dhufeenya qabamu qaba. Dhugaan buburree dhugaati. 

Asitti iccitiin ni jira. Phaawuloos xumura dubbi warra hin amannee dheekkamsa qopha'anii (Kataptizo) 
(lak 22) fi amantoota (Proeto imazo) ulfina qlopha'anii (lak 23) hin keenye. Filannoon Waaqayyo ulaagaa isa 
qofaati moo filannoo araara irratti hundaa' edha, garuuu gariin ni qeequ? Namoonni gara fuula duraa qooda ni 
qabaataa? (9:30-10:21)? Gar lameeniinu dubbii irra darbaatu jira (Augisxoosi .. Pelaaguis) Anaaf yaadni kakuufi 
xiyyeeffannoon Waaqayyo isaan gamtoomsa. Kaka'umsa Waaqayyoof namoonni qofti deebii ni ta'a. (fkn Yoh 
6:44, 65) Anaaf garuuu, ammalli Waaqayyo jijjiirama miti. Araara qabeessa malee. Namoota fakkeenya isaatiin 
uumaman hunda ni dhaqqaba. (Uma 1:26,27) Ani yaada kanaan qabsa'a. Yaada jabaadha; gurraachaafi adiin jira. 
Xiyyeefannoon isa yihudoota hin amannedha; isa Ormoota dabalatu (boqonna 11) Garuuu amala Waaqayyoo 
irratti barru isa qofaa miti. 

H "ulfina" yaadannoo 3:23 ilaalaa 

9:24 Lakkoofsi kun kan agarsiisu mormiin Waaqayyo irra jiru saba Israa'el caalaa bal'ata. Waaqayyo filanno 
isaarratti hundaa'ee araara agarsiise. Abdiin Uma 3:15 irra jirus sanyi namaa hundaaf (sababnisaas hanga 
boqonnaa 12ti yihudonni hin turre. 

136 



Yaamamuun Abrahaam sanyi namaa ilaallata, Uma 12:3. Yaamichi Israa'el akka mootummaa lubootaatti 
ta'e sanyi dhokataadha, garuuu amma mul'ae (Efs 2:11-3:13; Gal 3:28, Qol 3:11). Waabdiin Phaawuloos lak 24 
waraabbii Kakuu Moofaa (lak 25-29) keessatti agarsiifameera. 

1. lakkoofsa 25, Hos 2:23 

2. lakoofsi 26, Hos 1:10b 

3. lakkoofsa 27, Isa 10:22 fi/ykn Hos 1: 10a 

4. lakkoofsa 28, Isa 10:23 

5. lakkoofsi29, Isa 1:9 

9:25-26. Dubbisni kun Septuagint (LXX) Hos 2:2 (foyyen fudhatame) fi 1:10 irra fudhatame. Gosoota kudhan 
gara kaabaa jiran agarsiisa, garuuu asitti Phaawuloos Ormoota agarsiisa. Kun agarsiisuma barreessitoota Kakuu 
Haaraa yeroo Kakuu Moofaati fayyadamanidha. Waldaa akka ittin guuta abdii Israa'elootaati ilaalu (2Qor 6:16; 
Tit 2:14, lPhex 2:5-9) Akka kanatti dubbisni Hosee'I amanti dhabumma Israa'el agarsiisa. Yoo Waaqayyo 
gosoota kurneen xuraa'an kaaba jiran deebisee ijaare dhaabe, kan Phaawuloos akka ragaa jaalalaai dhiifama 
Waaqayyootti isa gaaf tokko moo xuraa'ota Ormaa dabalachuuf jirutti agarsiisuu barbaada. 

9:27-29 

27 Isaayaas immoo waa'ee Israa'eliif, "Lakkoobsi ijoollee Israa'el akka cirracha galaana qarqaraa 
yoo baay'ate iyyuu, isaan keessaa hambaa isaanii duwwaatu oola, 28 gooftichi dubbii isaa isa sodaachisaa 
gabaabsee lafa irratti ni raawwata"jedhee ni labsa. 29 Akkuma Isaayaas duraan dursee 
dubbates,"Gooftaan maccaa ijoollee utuu nuufhin hambifne ta'ee, nuyi akka Sodoom taanee, Gomoraas 
fakkaannee turre" jedhe. 



9:27 

KQSAH, KJHH 

KQSHH, NKQJ "akkuma" 

TIV "akka" 

Kun (third class conditional sentence) dha. Isa gocha kuufamaa agarsiisu. 9:27-28: kun waraabbii laaftuu 
Septugint (LXX) Isaayyaas 10:22-23 irraa waraabamedha. Inni dabalataa gaalee xumuraa Septuagint Isa 10:23ti. 
Barru Giriikoota durii keessa hin jiru p46,?, A, fi B, isa dhummarra akka garagaalchitootaan ta'uun irra 
gahamedha. YBS4 hafuuraa mirkana' jedheera. 

H "akka cirracha galaanaa" kutaan dubbi afaan kanaa bu'aa heddu Waaqayyo Abrahaamiif galedha. (Uma 
15:5; 22:17; 26:4) 

H "harcaatuun fayyan" Jechi "harcaatu" jedhu bara kakuu moofaa Israa'eloota godaansaa bahan, booda 
biyyatti deebi'an agarsiisa. Akka dubbi Phaawuloos sitti moo yihudoota Waaqayyoon quunamti amanti 
qabaniifi/ykn wangeela dhagahanii Kiristoositti amantiin deebii kennan ilaallata. 

Yeroo kakuu Israa'el gargar afuuraa dhalate ture, isaan keessaas gariin Waaqayyoti tolaa turan. Filamuun 
Israa'el deebii amantii dhuunfaa hin mine. (Isa 1 : 16-20) 

Phaawuloos gaalee Kakuu Moofaa yihudoot godaansaa agarsiisu isaan keessaas muraasni gara 
filisxeemitti deebi'an, warra wangeela dhagahe, irra caalaan isaanii hin amannee fi Kiristoosin hin fudhanne ture. 
Dhibbentaan xiqqoo dhagahan keessaa (yihudootaafi Ormoota) wangeelaaf deebii kennan. Phaawuloos isaaniin 
harcaatotajedha. 



MATADUREE ADDAA :HARCAATOOTA, MIIRA SADII 

Yaadni Kakuu Moofaa "harcaatoota manan" jedhu qabiyye refuu raajotaati. (irra gudda raajoota jaarraa 
saddeetiifi Ermiyaas) Miira sadiin tajaajila: 

1. Warra qodaansa baraaran (fkn Isa 10:20-23, 17:4-6; 37:31-32, Erm 42:15, 19; 44:12, 14, 28; Amo 1:8) 

2. isaan amantiin turan (fkn Isa, 4:1-5; 11:11, 16: 28:5, Amo 5:14-15; Mik 2:12-13; 4:6-7; 5:7-9; 7:18-20) 

3 . warra qaama bara dhumaafi lammatta uumamuufi haaromuu ta' an (Amo 9:11-15) 

Yaada kanaan Waaqayyo muraasa qofa filate (warra amanti qaban) harcaatota keessaa (baraartoota godaansa) 
gara yihudaatti deebi'an. Akkuma dursinee boqonnaa kana keessatti durii Israa'el irraa dhalate (lak 6) Waaqayyo 

137 



lakkoofsa gadi xiqqeessa yoo kana humna agarsiisuu, dhiyeessiifi eegganno gochuu waan danda'uufi (fkn 
Geedi'oon, Ab. Firdi 6-7) 



9:29 Kun waraabbii Isaayyaas 1:9 isa LXX irraati. Innis cubbamuu saba Israa'el agarsiisa. 

H " Gooftaan maccaa" 

Kun maqaa YHWH isa Kakuu Moofaa keessaa, akka "Gooftaa maccaa (Yaq 5:4)dha. Yaada kanarratti 
hundaa'un, kun Waaqayyo miira loltummaa agarsiisa. "ajajaa waraana jannata keessaa" (Iya 5:13-15) ykn miira 
bulchiinsaa, keessatti yaada waqolii heedduu waaqessuu Baabiloonotaa, qaamolee samiin firoomanidha. "Gooftaa 
qaamooti samiidha". Urjiin uumama malee Waaqoli miti, ta'a hin bocan hin abbomani. (Uma 1:16; Far 8:3; 
147:4; Isa 40:26) 

Barruun Ibrootaa Isa 1:9 "harcaatoota" qaba, garuuu Septuagint "sanyii" ti hiika. (KJHH). Firdiin 
Waaqayyo Israa'eloota (1) amantoota harcaatee ykn (2) dhalata Muusee irrattidha. Waaqayyo muraasa filate, 
baayyee bira gahuufi. 
H "Sodoom ... Gomoraa" lakkoofsi 28 firdii Waaqayyooti firooma. Lakkoofsi kun magaalota amanti 

dhabeeyyi lama agarsiisa. Isaan Waaqayyoon barbadaahan Uma 19:24-26. Jecha dubbi murtii Waaqayyoos 

ta'e (Deb 29:34, Isa 13: 19; Erm 20: 16; 49: 18, 50:40 Amo 4: 1 1) 



9:30-33 

30 Egaa amma maal jennu ree? Saba Waaqayyoo warri hin ta'in, qajeelummaa argachuudhaafis 
warri hin dhama'in, qajeelummaa argataniiru, qajeelummaan isaanii immoo aman tii keessaa ni argama. 
31 Israa'el warri seera qajeelOta isaan godhu argachuudhaaf dhama'an garuuu, isa bira hin geenye. 
32 Maaliif isa bira hin geenye? Isaan amantii keessaa utuu hin ta'in akka waan inni hojii keessaa 
argamuutti waan itti dhama'aniif isa bira hin geenye; isaan "Dhagaa gufannaa" sana irratti gufatan. 
33 Akkuma caafame, "Kunoo ani dhagaa gufannaa kattaa nama kuffisus Xiyoon keessa nan kaa'a, inni isatti 
amanatu immoo hin yeella'u" jedhe. 



9:30-31 kun goolabbii akeeka filannoo Waaqayyooti. Lak 30-33 xumura boqonnaa 9 fi seensa boqonnaa lOti. 
Warri amanan Ormoonni Waaqayyoof tolaa ta'an, garuuu yihudoota mara miti. Waaqayyo sanyi namaa hunda 
waliin bifa kakuun no hojjeta. Waaqayyo hoggayyu dursa fudhate haala mijeessa. Namuu qalbi diddirannaan, 
amantiin, abbomamuuniifi obsaan deebii kenna. Namoonni (1) birmaduu Waaqayyoon (2) karaa hojii Masiihi 
xumurameen amanuun ykn (3) amantii dhunfaa ni fayyuu? Eeyyee 
"Amansiisuu" isajedhuuf yaadanno 14:19 ilaalaa. 

H "qajeelummaa" mataduree addaa 1:17 ilaalaa 9:32 "hojiin" Barruun "seeraan" jedha. Kunis dabata 
garagaalchootaati. Phaawuloos gaalee kana "hojii seeraa" jechuun fayyadame. (3:20, 28; Gal 2:16; 3:2, 5, 
10). Haa ta'uti barruun Giriik durii p46, ??, A, B, F, ft Ghambisanii jiru. YBS 4 moo "B" ittinjedheera. 

Qajeelummaa Waaqayyoof furtuun gocha namootaa odoo hin ta'iin amalaafi kenna Waaqayyo karaa 
Kiristoosidha. Qajeelummaan waan kuftuur sanyii namaa argachuu hin dandeenye garuuu Kiristoositti amanu 
qofaan tola argamudha (3:21-31). Haa ta'uti, argamu waan qabudha. (lak 33, Yoh 1:12; 3:16; Rom 4:1, 10:9-13; 
Efs 2:8-9) kun dhugaa yihudoonni hamiltoonni amantoonni (seertoni) dhaban. 

Jorji Eldon Ladd Kitaaba isaa A. Theology of New Testament jedhu keessatti qabxi gaarii kaa'eera. 

"Barsiifni Paawuloos waa'ee seera kallattii muuxanno seenaa ykn Phaawuloos akka barsisaa yihuditti, ykn 
akka yihudii seera jala tureeti. Haa ta'uti, ilaalchi Phaawuloos akka waadaa afuuraa ofoosama ykn akka fariisoota 
jaarraa duraa seeressitootaati ilaalama, garuuu akka hiiktoota xin amantii warra ilaalcha kiristaanummaa karaa 
qajeelumma lama qabanitti, qajeelummaafi amanti (ful 495) 
9:33 kun Isaayyaas 28:16 6 8:14 irraa fudhatame 

" inni isatti amane hin saalfatu "28: 16b 

Lakkoofsa kana akkanatti walitti makuun (toftaa barsiisummaa) hiikkaa Isa 28:16 mirgarraa bitaatti 
deebiseera. Phaawuloos fedha ofiif Kakuu Moofaa bijibijeera. 

1 . hiikka fedhe filatera (LXX, MT, kan ofisaa) 

138 



2 . waabee j ij j iireera (godaantoota irra Ormootatti) 

3 . barru wal makeera 

4 . Maqaa fi bakka maqaa j ijj iira, YHWH Yesuusiif 

H "inni isatti amanatu moo hin yaalla'u" kun Isa 28:16b irraa fudhatame. Rom 10:11 keessattis tuqameera: 
Iyo'el 2:32, Rom 10:13 keessatti tuqameera. Furtuun fayyinaa lameen (1) wanticha (dhagaa golee) fi (2) 
fudhanna dhuunfaa (amanti) dha. Matadure addaa: Amanti 4:5 

H "dhagaa" kun dura maqaa Waaqayyo ture (fa 18:1-2, 31, 46; Deb 32:18; ISam 2:2; Far 28:1; 31:3; 42:9; 
71:3; 78:35), garuuu maqaa sanyii Muusee ta'e (Uma 49:24; Far 118:22; Isa 8: 14; 28: 16 Dan 2:34-35, 44-45, Matt 
21:42-44) Abdii kakuu Waaqayyo wantoonni furtuu ta'e (masihicha) dagatamee, tuffatame (lQor 1:23). 
Yihudoonni kan hubannoo dhaban akeeka Masihicha qofa odoo hin taanee, Waaqaa kakuu Waaqayyoo male. 
Kiristoos yihudootaaf gufannaaf sababa itti ta'e (Isa 8:14, Luq 2:34) garuuu amantootaaf, warri yihudaafi Ormaa, 
dhagaa bu'uuraati. (Isa 28: 16; lPhex 2:6-10) 



MATADUREE ADDAA: DHAGAA GOLEE 

I. Itti fayyadama Kakuu Moofaa 

A. Yaadni dhagaa akka jabaa hin dulloomnee bu'uura gaariitti YHWH agarsiisa ture (Far 18: 1) 

B. Maqaa hidda Muusee ta'e (Uma 49:24; Far 1 18:22; Isa 28: 16 

C. Qajeelummaa YHWH isa karaa Masiih bakka bu'e (Isa 8: 14 Dan 2:34-25, 44-45) 

D. Gara fakkeenya ijaarsaati guddate 

1 . dhagaa bu'uura dura kaa'amu, isarra ka'ee rogaa ijraarsichaaf dhagaa hafeef qajeelcha ta'u 

2. dhagaa xumura dimdimaata, isa keenyaan walitti qabu (Zach 4:7; Efs 2:20, 21) 

3. "dhagaa balbalaa" isa karaa balbalaa jiruufi ulfina keenyaan maraa baatu jechudha. 

II. itti fayyadama Kakuu Haaraa 

A. Yesuus far 118 yeroo hedduu irra deddeebi'ee of agarsiisuuf itti fayydameera (Matt 21:41-46, Marq 
12: 10-11, Luq 20: 17) 

B. Phaawuloos far 118 tuffii YHWHn amantii dhabeeyyiif, Israa'eeloota gantoota ta'aniif fayydameen 
walqabsise irra deddeebi'ee fayyadame (Rom 9:33) 

C. Phaawuloos yaada "dagaa gubee" Efs 2:20-22 keessatti Kiristoosiin walqabsiise fayydame. 

D. Phaawuloos yaada Kiristoos kana ergaa 1 Phexroos 2:1-10 keessatti fayyadame. Yesuus dhagaa 
golee yoo ta'u amantoonni ammoo dhagaa jiraataadha. (S.S amantoonni akka mana sagadaa lQor 
6: 19) isa iratti ijaaramanii (Yesuus mana sagadaa haarawaadha) Marq 14:58, Matt 12:6; Yoh 2: 19-20) 

Yihudoonni hoggu Yesuusiin akka ijaaru hayyamu fudhachuu didan bu'uura abdiisaanis waluman didan. 

III. Dubbii xinamantii 

A. YHWHn Daawit Soloman mana sagadaa akka ijaaru hayyamu yoo isaan kakuu isaa eeganiif akka 
isaan eebbisuufi wajjin ta'u, yoo didan garuuu manni sagadichaayyu akka jijjiigu himeef (IMot 9: 1-9) 

B. Barsiisni yihudootaa safuufi duudha irratti xiyyeeffate kallatti amanti dhuunfaa dhiisa (kun dubbi 
haguugi miti) Waaqayyoo uumaa fakkaatti isaa wajjin walitti dhufeenya dhuunfaa, guyyuufi 
Waaqummaa tolfachu barbaadan (Uma 1:26-27), Luqaas 20:17-18 sagalee sodaachisaa qajeelummaa 
qabatera. 

C. Yesuus yaada mana sagadaa akka qaama dhaqnaati dhiyeessa. Kun yaada dhuunfaa babal'ise. 
Yesuusitti akka masiihi amanuun furtuu walitti dhufeenya YHWHti. 

D. Fayyina jechuun fakkeenya Waaqayyo nama keessatti deebisuu jechudha. Yoo kana walomni 
Waaqayyo ni danda'ama. Galmi kiristaanaa Kiristoosiin fakkaachudha. Amantoonni dhagaa jiraataa 
Kiristoosirratti hunda'an (mana sagada haarawaadha) 

E. Yesuus bu'uura amantaa keenyaafi dhagaa qubbee amantii keenyaati. (S.S Beelii-balal) Dhagaa 
gufannaafi kattaa kufinsaati. Isa dhabuu jechuun waan hundumaa dhabuu jechuudha. Asitti iddoon 

gidduu lachuudhaa hin jiru. 



139 



GAAFFIILEE MARIIDHAA 

Kun ibsituu qajeelcha qo'annoofi kun jechuun ati hiikkaa kitaaba qulqulluu keef itti gaafatamoodha. 
Hundi keenya ifa qabnu keessa socho'uu qabna. Ati, kitaabni Qulqulluufi Hafuurri Qulqulluu hiikkaa keessatti 
dursa qabdu. Kana Ibsa wajjiin walitti laaquu hin qabdu. 

Gaaffileen marii kunneen dhimmoota ijoo kutaa kitaaba kanaa irratti akka yaadduuf si gargaaruuf kan 
qophaa'edha. Akka ilaalcha dadamaqsaniif malee hiikkaaf kan qophaa'an miti. 

1 . Boqonnaan 9 (dur murtaa'oon) akkamitti boqonnaa 10 (fedha tola namootaa) firoomaa? 

2. Qabiyyeen muummee boqonnaa 9: 1-29 maalidhaa? 

3. Waaqayyo abdii Israa'elootaaf qabu cabseera? 

4. Caalmaa sabni Israa'el argate ture tarreessi (9:4-5) 

5. Yihudoonni hundi Waaqayyoof qajeelo turanii? Maaliif ykn maaliif dhaban (9:6)? 

6. Yoo namni fedha Waaqayyo hojjechuuf dirqame inni haamileef itti gaafatamoodha? 

7. Furtuun dur murtaa'oo 'araarri' akkamii (15, 16, 18, 23; 11:30-32)? 



140 



ROOMAA 10 



HIRAMSA BUUFA1 


rAA HIIKKAA HIMMAYYAA 


YBS 4 


KJHH 


KQSHH 


TIV 


KQJ 


Israa'eliifi wangeele 


Israa'el wangeela 


Qajeelummaan 


Israa'eliifi wangeela 


Israa'el Qululluun 




barbaaddi 


dhugaa amantiinii 




Waaqayyo ta'uu 
ilaaluu dadhabde 


9:30-10:4 


10:1-13 


9:30-10:4 


9:30-10:4 


10:1-4 


Fayyinni hundaafi 






Fayyinni hundaafi 




10:5-13 




10:5-13 


10:5-13 


10:5-13 




Israa'el wangeela 


Israa'el kufaatii 




Dhuga bahiinsa 




10:14-21 


ishiif ittigaafatamti 




Muusee 






10:14-17 


10:14-17 


10:14-17 


10:14-21 




10:18-21 


10:18-21 


10:18-21 



MARROO DUBBISAA SADII (fuula viii) 

SADARKAA BUUFATAATTI FEDHA BARREESSICHAA HORDOFUU 

Kun ibsituu qajeelcha qo'annaati. Kun jechuun ati hiikkaa kitaaba Qulqulluu keef itti gaafatamoodha. 
Hundi keenya ifa qabnu keessa socho'uu qabna. Ati, kitaabni Quqlulluufi Hafuurri quqlulluu hiikkaa keessatti 
dursa qabdu. Kana ibsaa wajjin walitti laaquu hin qabdu. 

Boqonnicha taa'umsa takkaan taa'ii dubbisi. Dhimmicha addaan baafadhu. Hiramsa dhima kee hiramsa 
hiikkaalee shaman irra keessa jiran wajjiin walcina qabii madaali. Buufanni afuurahuun miti, garuuu fedha 
barreessichaa ka'umsaa hordofuuf, isa handhuuraa hiikkaadhaaf furtuudha. Buufanni hundi dhimma tokkoofi 
tokkoo qofaa qaba. 

1 . Buufata duraa 

2. Buufata lammataa 

3 . Buufata sadaffaa 

4. kkf 
Ilaa Qabiyyee 

A. Boqonnaan 10 carraa Israa'eloonni afeerraa fayyinaa YHWH isaanii godhee deebii qaban irratti 
xiyyeeffata. Boqonnaan 9 waa'ee Waaqayyo yihudoota filachuun akkeeka filannoo Isaan hammatamu 
dhabuu haasa'a. (S.S kakuu abboomiiti) 

B. Phaawuloos dhimmasaa Wangeelaaf Kakuu Moofaa fayyadamuu itti fufe. Kun amala ergamtoota 
lallaba HoEti. Isaanis akka kerygam ti beekkamu (S.S kan labsame) mataduree addaa kerygma 1:2 
ilaala. 

C. Dhugaan wiirtuu 9:30-10:4 dhaa: 

1 . Ormoonni qajeelummaa Waaqayyo karaa amantii Kiristoosin qabaachuu isaanii 

2. Yihudoonni qajeelummaa Waaqayyoo sababa Kiristoositti amanuu dhabuusaaniin hankaakuu 
isaanii 

3. Seerri qajeelummaa hin kennu kenna Waaqayyoo isa karaa Kiristoositti amanuu malee gochaa 
namootaan argamu miti (3:21-31) 

D. Burce Corley fi Curtis Vaughan kitaaba isaanii "A Study Guid Commentary, Romans, " jedhu 
Zondervaaniin maxxanfame, ful 1 15-1 16 keessatti waa'ee cubu yihudootaa qabxii gargaaru ka'aniiru. 

1. boona amantii 10:2a 

2. qaroo dhabummaa afuuraa 10:2b 3a 

3 . qaj eelummaa dhuunfaa 10:36 

4 . rakkisaa ij a hin qabne 1 : 4a 



141 



Anis yaada goolabbii isaanii xumura boqonnaa 9 fi waa'ee boqonnaa 10 "filannoon kan dhufu fannoo isaa 
lallabun isa jedhu (ITas 1:4-10) innis birmaduun humnaa (9:6-2a) dubbisa ergaa jabaa xalayoota Phaawuloos 
(10:1-21) irra jiruun hordofamuun nan jaaladhe. Aangon jabaa wangeela lallabuudha beekkomsa, kana gochuun, 
Waaqayyo akeeka filannoo Isaa Kiristoosin gochuun Isaa amanamadha (ful 114) 

QO'ANNOO JECHAAFI GAALEE 

10:1-4 

'Obboloota ko! Yihudoonni akka fayyan garaa koc hundumaan nan hawwa, isaaniifis 
Waaqayyoon narkadhadha. 2 Isaan Waaqayyoof akka hinaafan dhugaa nar ba'aaf; haa ta'u iyyuu malee, 
Waaqayyoof hinaafuun isaani akka hubannaa dhugaatti miti. 3 Qajeelummaa isa Waaqayyo kennu 
wallaalanii, qajeelummaa mataa isaanii dhaabbachul yaalaniiru; qajeelummaa isa Waaqayyo namaaf 
kennu jalas of hin gal chine. 4 Kristos nama amanu hundumaa gara qajeelummaatti geessuudhaan seericha 
iddoodhaan ni ga' a. 

10:1 "obbooloota koo" jecha kana Phaawuloos yaada yaarawatti seenuuf fayydama (1:13; 7: 1, 4; 8: 12) 

H "akka fayyan garaa koo hundumaan nan hawwa, isaaniifis Waaqayyoon nan kadha" Phaawuloos akka 
yihudoni fayyuu danda'aniifi kadhatni isaas garaagartee akka fidu ni amana. Kun yaada faccisa durmurtaa'o 
irratti ka'e isa ajaa'ibaati. Mataduree addaa ilaalaa: kadhata araara 9:3. 

Garaagaruummaan barreeffama Giriik "isaaniif jedhu ni jira. Barreefamni "Israa'eli" bakka buuse ni jira. 
Haata'uti, ragaaan barreeffama "isaaniif isa jedhu deggera. 

10:2 "Waaqayyoof akka hinaafan" jaalalaafi caalchifanni gahaa miti (lak 3-4) Phaawuloos kana sirritti beeka 
(HoE 9:1; Gal 1:14; Filp 3:6) 

10:2-3 "Waaqayyoof hinaafuunsaanii akka hubannaa dhugaatti miti. Qajeelummaa Waaqayyo kennu 
wallaalanii" jechi "beeku" jedhu (lak 2, epig inosko) karaa lama fayyada (1) yihudonni wangeela hin hubanne 
(miira Giriikiin) ykn (2) yihudoonni walitti dhufeenya amantii Waaqayyo wajjiin hin qaban (miira Ibrootaan Uma 
4:1, Erm 1:5) yihudoonni Waaqayyoof deebii kennuu wallaalanii irraa hin gargallee (lak 16, 18, 19) garuuu 
amantii gocha namaan bakka buusanii, innis of boonsuutti amala baduutti, fi qoodinsatti isaan geessee (lak 3a) 

10:3 " qajeelummaa Waaqayyoo" yaada boqonnaa 9:11 keessatti Guutoon kun kan agarsiisu Waaqayyo ofiisaa 
wajjin sirritti dhaabbachuu (Rom 4) isaa, kunis bu'uura araara Isaa, hojii Kiristoos xumure irratti, afuuftaa 
afuuraafi gaabbii cubbamtootaa, deebii amantiifi ajajamuufi obsa itti fufinsa qabu irrattidha. 

Akkamitti yihudoonni qajeelummaa Waaqayyoo akka isaan hubachuu dadhaban arguu namni tokko arguu 
ni danda'a. Kakuu Moofaa abboommi seeraa irratti xiyyeeffata. (Deb 4:28-6:3, 17, 24-25). Wanni isaan 
qalbifachuu hafan wal madaallii amantiifi qalbii diddirranaati (Deb 5:29-30; 6:5). Seerri keessa Deebii sirriitti 
Waaqayyo bakka Israa'el socho'uu isaafi, kunis gatii qajeelumaa isaanii odoo hin taane, gatii amalasa ta'uu 
mirkansa. (9:6, 7, 13, 24, 27; 10:12-22; Hizq 36:22-38). Kana'aanonni kan qabiyyee isaanii gadhisan gatii 
qajeelummaa Israa'el miti, gatii cubbuu isaanii malee (9:4-6; Uma 15:16) 

Mataduree addaa 1:17 ilaalaa 
H "qajeelummaa isa Waaqayyo namaaf kennu jalas of hin galchine" 

Kun jecha loltoota cancala ajajaa keessa jiru "harka kennuu" jedhudha. Yihudoonni qajeelummaa 
Waaqayyoo argachuuf yaalaniiru, garuuu kennaadha. (3:24; 5:15; 6:23; Efs 2:8-9) Phaawuloos dhugaa kana 
karaa gara Damaasqotiitti geessu irratti ifatti argeera. 



MATADUREE ADDAA : JALA GALUU (HUPOTASSO) 

Septuagint jecha kana jecha Ibroota kudhan Biroo ittin hiikuuf fayadama. Hiikkaan bu'uuraa Kakuu Moofaa 
"ajajuu" ykn "abboomu"dha. LXX keessaa fuudhame. 

1. Abboomii Waaqayyoo (lak 10: 1; Yona 2: 1; 4:6-8 

2. Abboomii Muusee (Ba'u 36:6; Deb 27: 1) 

3. Abboomii Moototaa (2Sen 31:13) 

142 



Kakuu Haaraa keessatti miirri kun itti fufee, HoE 10:48 keessatti abboomii ergamoota ta'a. Haa ta'uti Kakuu 
Haaraa keessatti hiikkaan Biroo argamaa dhufe. 

1 . Kallattiin fedhinnaa dagaage 

2. gochi of daangeessu jala galuu Yesuus, Abbaa jalaan mul'ate (Luq 2:21) 

3. amantoonni kallatti aadaa jala galuu isaaniitin wangeelli akka homaa hin gooneti fudhatan. 

a. amantoonni hundi (Efs 5:21) 

b. nadhoonni amanani (Qol 3:18; Efs 5:22-24; Tit 2:5 lPhex2:13) 

c. amantoonni mootummaa waqmalee (Rom 13:1-7; lPhex 2: 13) 

Amantoonni kaka'umsa jaalala ala, Waaqayyoof, Kiristoosiif mootummaaf, gaarumaa warra kaaniif godhu. 
Akkuma agapao waldaan jecha kanaa hiikkaa haarawaan mootummaa Waaqayyoofi fedhii warra kaaniif jecha itti 
guuttee jirti. Jechichis gaarummaa of dhabinsaatti deeme, abboommi irratti hin hundaa'u, garuuu walitti 
dhufeenya haarawaa of kennaa isa ta'e Waaqayyoofi Masihicha wajjiini. Amantoonnis gaarummaa walii galaafi 
eebba maatii Waaqayyoof abboomamuufi jala galuu qaban. 



10:4 

KQSAH, KJHH, 

KQSHH "Kiristoos xumura seerichaatii" 

TIV "Kiristoos seericha gara xumuraatti fide" 

KQJ "Kiristoosiin seerichi amma xumure. 

Dubbiin kun Matt 5:17-48 wajjin walargata. Akeekni galmii ykn xumurri (telos) seerichaa fayyina miti, 
komeedha. Akeekni sunis itti fufe (Gal 3:24-25) Barruun Kakuu Haaraa kana irratti Gal 3: 1-29 dha. 

Yennaa waa'ee kanaa ka'u gaadni barruu murteessaadha. Phaawuloos Kakuu Moofaa bifa hedduun 
fayydameera. Yennaa jireenyaa kiristaanaa mariiyannu, km mul'ata Waaqayyoodha (Rom 15:4; lQor 10:6, 11) 
garuuu yennaa fayyina marii yannu gatii dhabaafi itti darbe ta'a. (Ibr 8: 13). Sababni isaas kun dullootaaf dubbin 
dalgaati. Wangeelli Yesuusitti amanuudhaa bara haarawaa afuuraati. Yeroon seera dhumate mataduree addaa 
ilaalcha Phaawuloos seera Muusee irratti qabu 13:9 ilaalaa. 

H 

KQSAH, KJHH "nama amanuu hundumaa gara qajeelummatti" 

KQSHH "warra amananiif hundumaa qajeelumman ni ta'a" 

TIV "kana mane hundi Waaqayyoon qajeelaa ta'a" 

KQJ "kanaafu kan amanti qabu hundi ni qajeela" 

Boqonnaan 9-11 walfaana hiikkamu qaba. Xiyyeeffannoon birmadoma Waaqayyoo irratti boqonnaa 9 
keessatti eerame yaamicha amantootqaf boqonnaa 10 keessatti godhameen muddame ilaalamu qaba (lak 4, 9, 11, 
13; 3:22; 4:11, 16) 

Duuniyooma jaalala Waaqayyoofi akeekni dhiifama cubbuu Uma 3:15 keessatti eeramee jira; Uma 12:3 fi 
Ba'u 19:5-6 keessatti jabinaan. Waa'ee jaalala duuniyaa deddeebisanii dubbataniiru. Dhugaatti Waaqa tokkotu 
jira. Inni hunda fakkeenya isaan uume, hundis akka waliin fayyu afeere. Haa ta'uti, wanti iccitii namu bakka 
bu'ummaa afuuraan ala deebii kennu dadhabuu isaati. (Yoh 6:44, 65) Gaaffiin ama dhufu "Waaqayyo nama 
hundaa fayyinatti geessaa?" dha. Deebiin "Eeyyee!" (Yoh 3:16; 1:42 lYoh 2:2; 4:14; lXim 2:4; 2Phex 3:9) 
Deeddeebi'u cubbuu, kfuaatiifi seeyxaanaaf namoonni gariin "miti" jedhu. 

Wayita Phaawuloos lallabu Yihudoonni muraasni debi kennanii jiran, kennine; Ormoonni muraasni deebii 
kennan, gariin hin kennine. 

Jechi "amantii" (pisteuo) hiikka afaan ingiliz sadii qaba "amantii", "amanamaa" fi "amantaa" kenna 
ammati. Garuuu itti fufinsa agarsiisa. Galateeffanno haqaa (xinamantii, keessa seenaa, odeeffanno wangeelaa) 
miti, isa kenna ulfina Waaqayyoo karaa Kiristoos argatu miti. Kakuu Haaraa kakuudha. Waaqayyo ajandaas ofii 
kaa'ee deebii barbaachisaafis ni kakaasa, garuuu namoonni amantii jalqabaatti deebii kennuun fi qalbii 
diddirrachu qabu, itti fufinsaanis amanuufi qalbi diddirrachu qabu. Abboomamuufi obsi murteessaadha. 
Kiristoosin fakkaachuufi hojiin wangeela galmadha. 



MATADUREE ADDAA: GOCHIMA HENNAA GIRIIK FAYYINAA FAYYADU 

Fayyinni bu'aa miti, walitti dhufeenyadha. Yoo tokko Kiristositti amanu hin xumuramu, ni eegala malee! 

143 



Imaammata wabii abiddaas miti, ykn tasgarii gara jannataa miti. 


Jireenya Kiristoosin fakkaachuutti 


guddachuudha. 




FAYYINNI AKKA GOCHA XUMURAMEE 




- HoE 15:11 




- Rom 8:24 




- 2Xim 1:9 




- Tit 3:5 




- Rom 13:11 




FAYYINNI AKKA WAAN JIRAATAA 




- Efs 2:5, 8 




FAYYINNI AKKA DEEMSA ITTII FUFAA 




- lQor 1:18; 15:2 




- 2Qor2:15 




FAYYINNII AKKA DHUMATA FUULA DURAA 




- Rom 5:9, 10; 10:9, 13 




- lQor 3:15, 5:5 




- Filp 1:28 




- ITasI 5:8-9 




- Ibroo 1:14; 9:28 




- (Matt keessatti 10:22, 24: 13) 




- Marq 13:13 





10:5-13 

s Museen waa'ee qajeelummaa isa seera keessaa argamuutiif, "Namni wanta seerichi jedhu godhu, ittiin ni 
jiraata' jedhee caafeera. 6 Qajeelummaan amantii keessaa argamu garuuu, "Kristosin gad fiduudhaaf, 
'Eenyutu gara waaqaatti ol ba' a?' 7 Yookiis immoo, Kristosin warra du' an keessaa ol fiduudhaaf, 'Eenyutu 
qileetti gad bu'a?' jettee garaa keetti hi yaadin!" jedhe. 8 Egaa maal godhi jedha ree? "Dubbichi siti dhi' oo 
dha; afaan kee keessa, garaa kee keessas jira" jedh,dubbichis dubbii amantii isa nuyi lallabnuu dha. 
9 Yesus gooftaa akka ta'e afaan keetiin yoo beeksifte, Waaqayyo du'a akka isa kaase immoo garaa keetti 
yoo amante fayyina bara baraa ni argatta. 10 Namni garaa isaatti amanee qajeelaa ta'a, afaan isaatiinis 
beeksisee ni fayya. "Caaffanni qulqullaa' aan, "Namni isatti amanu hundinuu hin yeella'u" ni jedha. 
12 Kanattis warra Yihudootaa fi warra Yihudoota hin ta'in gidduu garaagaruummaan hin jiru; innoo 
gooftaa nama hundu maa ti, warra isa waammatan hundumaafis badhaadhummaa isaa irraa ni kenna. 
13 Caaffanni qulqullaa'aan, "Namni maqaa gooftaa waammatu hundinuu ni oola" ni jedha. 



10:5 Lakkoofsi kun itti hidhata lak 18:5ti. Abdiichi dhugaa yoo namni tokko seera eege, Waaqayyoon fudhatama 
ni argata (Luq 10:28; Gal 3:12). Rakkinni Rom 3:9, 10-18, 19, 23; 5:18; 11:32 dhugaa eera. Hundi cubbameera. 
Lubbuun cubbamte ni duuti. (Uma 2:17, Deb 30:13; Hizlq 18:4, 20) karaan Kakuu Moofaa kun cufameera. 
Murtii du'aata'e, abaarsa (7: 10; Gal 3:13; Qol 2: 14) 

10:6-8 kun itti hidhata Deb 30:11-14 Septuagint (LXX) keessaati. Garuuu Phaawuloos faayidaa ofii jecha 
fooyyesseera. Yadni kun Muuseedhaan waa'ee seeraa hoggu kaase dubbateera, asitti garuuu namoomuu, du'uufi 
du'aa ka'uu Kiristoosiif oolee jira. (lak 9; Efs 4:9-10) Phaawuloos garuuu fayyinni karaa amantii Kiristoosin 
ta'uu tuqa (Deb 30: 15-20) Salphaadha, barbaachisaadha, hundaafidha. Seera Muusee irraa adda. 

H "qajeelummaan amantii keessaan argamu" Phaawuloos durse "cubbuu" fi "ulfina" namoomseera, amma 
qajeelummaa amantii namoomsu barbaade. Kanas Kakuu Moofaa keessa kan waraabe lak 6, 7 fi 8 dubbateera. 

H "gadii fiduu ol ba'a" Kiristoos barbaada namoonni deemuu hin qaban; Waaqayyo hundaaf ifatti isa erge. 

Barbaadni namootaa barbaachisaa miti. 

H "Garaa" Garaan of garsiisuuf dhaabbata. Mataduree addaa 1:24 ilaalaa. 

144 



10:9 "yoo" kun (third class conditional sentence) dha jechun gocha fulduraa humna qabeessa jechudha. 
Lakkoofsi 9 yaada (hoti) ergaa amantiiti. 

H "waadaa galuu" Jechi tishoo, homologeo "jechuu'Ti "walfakkaataa" jechu yoo ta'u "biyya duratti irratti 
waliti galuu" jechudha. (sagalee al fudhani akka namni dhagahu dubbachuu) saba keessatti Kiristoosin waadaa 
galuu baayye barbaachisaadha. (Matt 10:32; Luq 12:8; Yoh 9:22 12:42, lXim 6:12; lYoh 23; 4:15). Waadaa 
seenuun waldaalee ganamaa cuuphaa ture. Kaadhimaan formulaa "Nan amana Yesuus Gooftaa dha" jedhu irra 
deebi'ee jechuudhaan irbuu seena. Mataduree itti aanu ilaala. 



MATADUREE ADDAA: WAADAA GALUU 

A. Hiddi jecha Giriik walfakkaataan lama "waadaa galuu" ykn "orbuu seenuu" homoloegeo fi exomologeo 
jedhan ni jira. Jechi tishoo Yaaqob fayyadame "homo" irraati. Walfakkaataan, lego-dubbachufi ex 
keessaa jedhu qaba. Hikkaan bu'uura waan walfakkaataa deebisani haasa'u waliigaluu jechudha. ex itti 
dabalamte hawaasa labsuu jechudha. 

B . Hiikkaan Ingiliffaa garee j echa kanaa 

1. eellifachu 

2. waliigaluu 

3. labsuu 

4. irbuu seenu 

5. waadaa galuu 

C . garee j echoota itti fayyadama faallaa lakkuu qaba 

1. (Waaqajajachuu) 

2. cubbuu amanuu 

Kun feetu cubbamuu namootaafi qulqullummaa Waaqayyoo agarsiisuuf guyyaa keessa kan dhufedha. Dhugaa 
tokko fudhachuun lameenu fudhachuudha. 

D. Itti fayyadamni Kakuu Haaraa dhaa: 

1. abdachisuu (Matt 14:7; HoE 7: 17) 

2. fedhinaan waliigaluu (Yoh 1:20; Luq 22:6; HoE 24: 14, Ibr 11:13 

3. Leellifachuu (Matt 11:25, Lul 10:21; Rom 14:11; 15:9) 

4. irratti waliigaluu 

a. namaan (Matt 10:32, Luq 12:8 Yoh 9:22, le:42, Rom 10:9; Filp 2:11; Yoh 2:23; Mul 3:5) 

b. dhugaan (HoE 23:8; 2Qor 11:13; lYoh 4:2) 

5. Hawaasa labsuu (kakuu amantiitti miirii seeraa dhawaataan seene. HoE 24: 14, lXim 6: 13) 
a. Odoo yakka hin amannee (lXim 6: 12, Ibr 10:23) 

b. Yakka amanuun (Matt 3:6, HoE 19: 18; Ibro 4: 14 Yaq 5:16; lYoh 1:9) 



H 

KQSAH "Yesuus Gooftaa akka ta'e" 

KJHH "Gooftichi Yesuusidha" 

KQSHH, TIV, KQJ "Yesuus Gooftaadha" 

Kun xin amanti waldaalee ganamaa waada amantiifi cuuphaa ittin gaggeessan ture. Jechi "Gooftaa" 
jedhu ayyaana Yesuus agarsiisuufidha. (Yoel 2:32; Hoe 2:32-33, 36; Filp 2:6-1 1) wayita Yesuus inni jedhumoo 
seenaa isaa isa namoomaa agarsiisuufi (Yoh 4:1-6) 



MATADUREE ADDAA : MAQAA GOOFTICHAA 

Galeen kun Kakuu Haaraa keessatti haasawa beekkamaa waldaalee keessaa ta'eeti jiraachuu qaamaaniifi humna 

jaaa sadacha Waaqayyoo kan agarsisudha. Formulaa humna digimtii odoo hin taanee amala Waaqayyootti ol 

iyyannoodha. 

Galeen kun Yesuus akka Gooftaa ta'e agarsiisaa. (Filp 2: 1 1) 

1. hoggu namni tokko Yesuusitti amanee cuuphamu (Rom 10:9-13; HoE 2:38; 8:12, 16; 10:48; 19:5; 22:16; 
lQor 1:13, 15 Yaq 2:7) 

2. afuura xuraaha baasuu (Matt 7:22; Marq 9:38; Luq 9:49; 10: 17; HoE 19: 13) 

145 



3. Fayyisuu irratti (HoE 3:6, lb; 4:10; 9:34; Yalq 5:14) 

4. Hojii wangeela irratti (Matt 10:42; 18:5, Luq 9:48) 

5 . hoj ii waldaa (Matt 18:15-20) 

6. Ormatti yoo lallaban (Luq 24:47; HoE 9:15,. 15:17: Rom 1:5) 

7. kadhata irratti (Yoh 14:13-14; 15:2, 16:23; lQor 1:2) 

8. kiristaanumma agarsiisuuf (HoE 26:9, lQor 1:10; 2Xim 2: 19; Yaq 2:7, lPhex 4: 14 

Wanna fedhe goonu akka lallabdoota, hojjettoota wangeela gargaartootaa, fayyistootaa, afura xuraawa 
abboomtoota kkf amala Isaan, humna Isaan, kenna Isaafi Maqaa Isaan goona. 



H "garee keeti yoo amantiee" Guutoon kun waadaa galuu waliin cinaayina qaba, lakku amantiis ni ta'a. Jechi 
Kitaaba Qulqulluu "amanuu" jedhu (1) amanannaa dhuunfaa (2) yaada hayyummaa (Giriiki) fi (3) aarsaa fedhinna 
deemaajiru (Deb 30:20) 

Jechi "garaa" jedhu miira Kakuu Moofaa tajaajila. Phaawuloos jechoota "afaan" fi "garaa" jedhu yaada 
kana keessatti kan kaase. Deb 30:14 keessa lak 8 fi waraabeeti. Kun jechuun seeraa jabaafi sardaa fayyuuf 
sagalee ofuudhe dubbatu uumuu jechuu miti. 

10:10 "qajeelaa ni ta'a" Galmii Waaqayyo amantootaaf qabu gaaf tokko jannata galuu qofaa miti, har'a 
Kiristoosiin fakkaachudha. Ergaan jabaa durmurtaa'oo, Efs 1:3-4, dhugaan kun lak 4 keessatti mirkanaahee jira. 
Amantoonni kan filataman komee dhabeeyyiifi qulqullaa'oo akka ta'aniif. Tilannoon doktiriina qofa odoo hin 
taanee biddiqajireenyaati (Deb 30:15-20) 

Lakkoofsi 10 xiyyeeffanno dachaa "Great Commishin" (Matt 28:19-20) fayyinaa (duuka butuu horachu) 
fi qajeelummaa (wanni isin abbome hunda akka qayyabattan barsiisaa) Kennuun calaqqise. Madaalliin gita kanaa 
Efs 2:8-9 (fayyina tolaa ulfina Waaqayyo karaa Kiristoosin) keessattiifi yaamicha gara "hojii gaarii" Efs 2:10 
keessatti argama. Sabni fakkeenya isaan jiru fedha Waaqayyoo hoggayyu ni barbaada. 

10:11 kun waraabbi Isa 28:16 ta'e isa Phaawuloos "eenyllee" jedhee itti dabaleeti. Isaayyaas keessatti kun akka 
amntiin masiihichatti, dhagaa golee Waaqayyootti (9:32033) agarsiisa. Akkuma boqonnaan 9 birmadu 
Waaqayyoo mul'isu, boqonnaan 10 ammooo namuu matayyaan, eenyulleefi hundillee, Kiristoositti of kennuu 
akka qabu mul'isa. Afeerraan duuniyaaf gara kanatti godhamu "tokkon tokko" lak 4 keessattiifi "eenyulle" lakk 
11, 13 fi "hundi" lak 12 (si'a lamaO keessatti mul'ate. Kun madaalli gitaa filannoo (durmurtaa'o) boqonnaa 9 
keessatti xiyyeeffannoo argateeti. 

H "isatti araane" Amanuu qofti deebi ka'umsaa hin ta'u; ulaagaa fayyinaa barbaadamudha. xinamantii sirriin 
(dhugaan wangeelaa) qofti odoo hin taane kan fayyisu, walitti dhufeenyi dhuunfaa (nama wangeelaa) biddiqa 
jireenya Waaqayyo (jireenya wangeela) yoo qabaatedha. Amananna salphaa dhugaafi jireenya addaan baasu irraa 
of eega. Amantiin fayyisu amantii faccisuufi jijjiirudha. Jireenyi bara baraa amala ijaan mul'atu qaba. Mataduree 
addaa : Amantoota 4:5 ilaalaa. 

H 

KQSAH, TIV "hin yeella'u" 

KJHH, KQSHH "hin qaana'u" 

KQJ "sababa itti qaana'u hin qabu" 

Warri Kiristosiin amane (amanate) dugda hin garagaalu. Kun Isa 28:16 waraabame, yaada furtuu 
dhiyeessi Phaawuloos 9:33 ta'e. 

10:12 "warra yihudootaafi Giriikootaa giddu garaagarteen hin jiru" kun dheebuu muummee kakuu 
haarawaati (Rom 3:22, 29, Gal 3:28; Efs 2:11-3:13; Qol 3:11) Waaqxi tokkichi uumama Isaa badan karaa gocha 
Isaan lubbu biteera. Fedhiin Isaas warra fakkeenyi isaan tolfaman gara Isaatti dhufani akka Isaa akka ta'anidha. 
Feetu hundi dhufuu ni danda'a. 

Haalli Wangeelaa duuniyaatti ("hundi" lak 12 keessa si'a lama) iddo lamatti baha : (1) yihudootaafi 
Ormoota gidduu garaagarteen hin jiru, hundi dhabamaniiru (3:9, 19, 22-23, 11:32) fi (2) garaagarteen 
yihudootaafi Ormoota gidduu hin jiru: hundi fayyuu ni danda'u. Wangeelli dunquqquu namaa haqeera (Yoel 
2:28-29; lQor 12: 13; Gal 3:28; Qol 3:11) naannoo fayyinaa irratti. 

146 



H "badhaadhummaa isaarra ni kenna" Phaawuloos wayita ulfina Waaqayyo Kiristoos keessaan ilaalu, jecha 
"badhaadha" fayyadama (2:4; 9:23; 11:12 (si'a lama) 33; lQor 1:5; 2Qor 8:9, Efs 1:7, 18; 2:7; 3:8, 16; Filp 4:19; 

Qol 1:27; 2:2) 

10:12 Waraabbiin jabaa Yoel 2:32 kun xiyyeeffanno lama itti fayyadama Phaawuloos keessatti argate (1) Yo'el 
keessatti maqaa YHWH ta'e, Phaawuloos ammooo Roomaa keessatti Pheexroos ammooo HoE 2:21 keessatti 
Yesuusin bakkabuusan (akkasumas Yoh 12:41 fi Isa 6:9-10, Filp 2:9 fi Isa 45:22-25; Rom 9:33 fi Isa 8:13-14) fi 
(2) Yo'el keessatti saba duratti waadaa galuu agarsiisa. Yaadni walfakkaataan kun HoE 7:59; 9:14, 21; 22:16; 
lQor 1:2; 2Xim 2:22. Mataduree addaa : Waamamuu 1:6 ilaalaa. 



MATADUREE ADDAA : YESUUS NAAZIREET 

Kakuu Haaraa keessatti Yesuus isa kam ta'uu agarsiisuuf jechoota Giriiki hedduutti fayyadameera. 

A. Jecha Kakuu Haaraa 

1. Naazireet - magaalaa Galiilaatti argamtu (Luq 1:26; 2:4, 29, 51; 4:16; HoE 10:38). Magaalaan kun 
madda jiran irratti hin caqasamne, isa booddee keessatti argama. 

Yesuus Naazireet irraa ta'uun dubbi miti (Yoh 1:46) Mallattoon fannoo Yesuus irraa maqaa 
iddoo kanaa qabu mallattoo yihudootaa ta'e. 

2. Nazarenos - iddo lafaa agarsiisa fakkaata (Luq 4:34; 24: 19) 

3. Nazaraios - magaalaa agarsiisaa, garuuu tapha jecha Ibrootaa keessatti "dame" ta'a (Netzer, Isa 4:2; 
11:1; 53:2, Erm 23:5; 33:15; Zek 3:8; 6:12) Luqaas kana yesuusiif fayyadame 18:37 fi HoE 2:22; 3:6; 
4:10; 6:14 22:8; 24:5; 26:9 

B. Itti fayyadamni seenaa Kakuu Haaraa alaa itti fayyadama Biroo qaba 

1 . gosa yihudaa (dura kiristaanaa) turan agarsiisa 

2. Yihudoota biratti amantoo Kiristoos agarsiisa (HoE 24:5, 14; 28:22) 

3. amantoota waldaa Syrian (Aramaik) agarsiisuuf "kiristaana" inni jedhu jecha Giriik amantoota 
agarsiisudha. 

4. darbee darbee moo eegi Yeruusaalem jigdeen booda Fariisonni deebi'anii Jaamniyaati gumaa'un 
mana sagadaafi waldaatti wal hiran. Fakkeenyi formulaa abaarsaa farra kiristiyaanaa "the Etighteen 
Benediction" jedhu Bera koth 28b-29ati. amantoota "Nazarenes" jedhee yaamu uumame. 

Feetu Nazarenes fi heretics odoo hin turree hoggasu baduu hin oolan. Galmee jireenyaa irras haqaman, 
amanti qabeessummaanis hin barreeffamne. 

C. Carraa barreessaa 

Qubee jecha kanaa heddummatutti ani baayye ajaa'ibadha, akkuma Iyyaasuun qubee Ibroota heddu qabu, 
sababaa (1) dhiyeenya jecha Muuseenoota "dame" jedhuu (2) hiikka bitagaleessaan makatuu, (3) magaalaa 
Galiilaatti qabatee ragaaan jiru xiqqoo ykn qullaa ta'uun akkan hiikka kanaaf mirkansu na qabe. fi (4) afaan 
warra hafuura xuraawaa irra akka bara dhumaatti dhufuun (S.S "nu balleessu dhuftee") jedhudha. Qo'annoo 
jecha kanaa guutuu ilaaluuf colin Brown Naw International Dictionary of New Testament Theology jil 2 p 
346 



10:14-15 

14 Namoonni immoo, nama itti hin amanne attamitti waammatu ree? Attamittis nama waa'ee isaa 
dhaga'anii hin beeknetti amanu ree? Namni utuu isaanitti hin lallabin, attamitti waa'ee isaa dhaga'u ree? 
15 Namoonni yoo ergaman malee, attamitti lallabu ree? "Warri oduu gaarii fidanii dhufan maal maal nama 
gammachiisu!" kan jedhu illee caafameera. 

10:14-15 waraabbii Kakuu Moofaati aansee gaaffilee hedduutu kaa'aa ture. Waa'ee Israa'elonni ergaa YHWH fi 
ergamtoo Isaaf deebii kennuu dhabuun (Neh 9; HoE 7) Waaqayyo ergamtoota (raajoota, ergamtoota, lallabdoota, 
barsiisoota, hojjettoota wangeelaa) ergeera. Ergamtoonni kunneenis addunyaa barbaadamtuuf eegga Waaqayyoo 
turan. Akkuma Waaqayyo ergamtoota wangeelaa erge, dhaggeeffattonnis ergichatti sirritti deebi kennuu qabu 
turan. Phaawuloos yaada kana Isa 52:7 irraa waraabun gudunfe. Phaawuloos lakkoofsa Kakuu Moofaa kana 
lallabdoota wangeelaa agarsiisuuf bal'iseera. 

147 



Amantiin fayyinaa waan hedduu of keessaa qaba. (1) ergaa itti amanan (2) nama simatamu (3) qalbi 
diddirranaafi amantii ka'umsaa fi itti fufiinsa qabu (4) jireenya abboomama fi (5) obsa (yaadanno 1:5 ilaala) 
10:15 kun "ergaa guddaa Roomaatti. Fayyinni wangeela dhagahuufi wangeela fudhachuun dhufa. Lallabdonni 
kan ergamanis "hundi" akka fayyufidha. 

10:16-17 

16 Hundumti isaanii garuuu wangeela dhaga'anii hin abboomamne; Isaayaas, "Gooftaa, eenyutu waan nu 
irraa dhaga'e amane ree?" ni jedha. 17 Egaa amantiin dhaga'uu irraa ni dhufa, wanti dhaga'uun ta'u 
immoo dubbii Kristosiin ni beekama. 

10:16 Phaawuloos ammas dubbii raajoota Kakuu Moofaa dursee ergaa YHWH ittin agarsiisuuf fayydaman 
innimoo ergaa wangeela yesuus Masiihicha agarsiisuuf oolchate. Akkuma Yihudoonni Kakuu Moofaa ergaa 
Waaqayyoo gatan, hihudoonni gaafa Phaawuloosis wangeela gatan. Kun waraabbi Isa 53:1 ti. Garuuu xinamantii 
walqabataa ganiinsa Israa'eloota ergaa Waaqayyoo Isa 6:9-13 keessaati. 

10:17 wangeelli dursa ergaadha (Gal 3:2) Garuuu ergichi sagalee dhuunfaati. "sagalee Kiristoos" (Qol 3:15-16) 

H "Sagalee Kiristoos" sababaa yaada kana keessaaf kun ergaa Kiristoos isa lallabamuu agarsiisa. Wangeela 
lallabuun karaa Waaqayyo Kiristoosin gara addunyaa gahuu filatedha. 

Garaagarteen barruu Giriik durii waliin qabxii kana irratti ni jira. (1) MSS p 46 , ? , B, C, D "sagalee 
Kiristoos" kan jedhu qabu. (2) MSS ? c , A, D c , K, Pn ammooo "sagalee Waaqayyoo" jedhu qabu. Inni duraa hin 
baramne (Qol 3:16) kanaafuu, feetu ka'umsa (qeeqa barreeffamicha) isa bu'uuraati) YBS 4 "A" kennaaf (mirkana) 
kun iddootti Kakuu Haaraa keessatti mul'ate qofa. Inni lammataa "sagalee Waaqayyo" jedhu yeroo heddu 
argameera (LuQ 3:2; Yoh 3:34; Efs 6: 17, Ibr 6:5 fi 1 1:3) 

10:18-21 

18 Amma isaan dhuguma waa'ee kanaa hin dhageenyee ree? jedheen gaafadha. Dhaga'uun isaanii mama hin 
qabu; caaffanni qulqullaa'aan, "Waan isaan afaan isaaniitiin dubbatan lafa hundumaatti ba'e, dubbiin 
isaaniis lafa namni j iraatu hundumaa ga' e" ni jedha. 19 Yookiis Israa' el hin hubannee ree? jedheen 
gaafadha. Waaqayyo duraan dursee, "Warra saba koo hin ta'initti akka hinaaftan nan godha, gaabbitaniis 
saba wallaalaatti akka isin aartan nan godha" jechuu isaa Museen dubbateera. 20 Akkasumas immoo, 
"Warra ana hin barbaadinitti argameera, warra ana hin gaafatinittis mul'adheera" jechuu isaa Isaayaas 
mul'inatti dubbateera. 21 Israa'el irratti immoo, " 'Harka koo guyyaa guutuu gara saba abboomamuu 
didee, anaan mormuutti bal'iseen jira' jedhee dubbateera" ni jedha. 

10:18 Lakkoofsi kun yihudoonni irra guddeessi ergaa kana akka dhagahaniifi diduu isaaniifis itti gaafatamtoota 
ta'u mirkaneessa (gaalee Giriik xiyyee dacha). Rakkinni diduu isaanii osoo hin taanee amanuu dhabuudha. 

Phaauloos Far 19:4 waraabeti. Lakkoofsa Far 1-6 kana keessatti mul'ata uumamaa, isa Waaqayyo karaa 
uumamaa dubbate (Rom l-2)dha. Phaawuloos (1) ragaa duuniyaa ("gara biyya lafaaf) fi (2) mala ittin ergaa 
wangeelaa sagalee caldhisa irraa gara lallabdoota wangeela (ergamtoota, raajoota, hojjettoota wangeela, paastora 
fi barsiisoota, Efs 4:11), isa mul'ata addaa agarsiisu (Far 19:8-14) Ilaalchi guddoo ergaan wangeelaa gara 
addunyaa beekamtu bara Phaawuloositti bahuu isaati. (Bara Giriikiifi Roomaati) Phaawuloos hiikkaa 
barsiisummaa fayyadama. Hojiisaa xinamantiifi polemicaliif yaada Kakuu Moofaa dursee kaasa. Wanni sirritti 
hubatame taa'uu qabu itti fayyadamni Kakuu Moofaa Phaawuloos, akkuma ergamtoota Biroo, Hafuura qulqulluun 
guutameeti. (2Phex 1:20-21) 

Amantoonni har'aa, ibsaa afuura qulqulluu jala ta'anii, toftaa hiikkaa barreessitoonni Kakuu Haaraa 
qaban ture deebisani hoomishuu hin dandeenye. 

10:19-20: Yihudoonni ergicha dhagahan, Musee irrayyu dhagahan. Yihudoonni dhagan waa'ee namni hundi 
Waaqayyotti qajeelaata'u ergaa amantii dabalataas hubachu danda'anii jiru. 

Lakkoofsa kana keessatti, Waaqayyo saba isaa kakuutti waa'ee Ormootaa dabalee itti himeera. Kunis 
waraabbi Deb 32:21 lak 19 keessatti fi Isa 65:1-2 moo lak 20-21 keessatti ta'eera. Dabalanni rifaasisaan 
Ormootaa kun yihudoota gara amantiiti kakaasuufi ture (11:11,14) 

148 



10:21 lakkofsi kun Septuagint Isa 65:2 waa'ee sabni kakuudhaa YHWH diduu (Isa 65:1-7) keessaa waraabame. 
Waaqayyo amanamaadha. Israa'elonni amanamoo hin turre. Amanti dhabuun isaanii gara firdiitti akka biyyaafi 
dhuunfaati dabarsa yeroof isaan kenne, garuuu qajeelummaa Waaqayyoo isa karaa Kiristoos diduunsaanii firdii 
bara baraati dabarsee isaan kenne. 

Gaaffilee mariidhaa 

Kun qajeelcha qo'annoo ibsituuti. Kunsi jechuun hiikkaa kitaaba quqlulluu keetiif ati ittifaatamoodha. 
Tokkoon tokkoo keenya ifaa qabnu keessa socho'uu qabna. Ati, kitaabni qulqulluufi afuurri qulqulluudhaa 
hiikkaa keessatti dursitoota. Ati kana ibsaa wajjin walitti laaquu hinqabdu. 

Gaaffileen marii kunneen dhimmoota gurguddoo kutaa kitaaba kanaa irratti akka ixyyeeffattuuf akka 
sigargaaruuf kan qophaa'edha. Isaanis ilaalcha dadamaqsuuf malee, hiikkaadhaaf miti. 

1. Eegii filannoon Waaqayyoodhaa murteessaa ta'ee Phaawuloos 10:1 keessatti maaliif Israa'eelootaaf 
kadhatee? Lakkoofsi 10:9-13 woo maaliifu deebii namootaa irratti xiyyeeffannoo jabaa godhatee? 

2. Lakkoofsa 4 jechuun maal jechuudhaa? Kiristoos seera irratti daangaa xumuraa godhee jiraa? 

3. Wantoota amantii lakkoofsa 10:9-10 keessatti tuqamanii jiran tarreessi. 

4. Phaawuloos irraa deddeebi'ee maaliif Km keessaa waraabbataa? Kun hoo akkamitti waldaa Ormootaa 
durii Roomaatti argamanii wajjin walitti firoomuu danda'aa? 

5. Akkamiin lakkoofsa 11-13 boqonnaa 9 ti fimoomaa? 

6. Akkamitti lakkoofsi 14-15 jiru ergaa addunyaa wlaiin firoomuu danda'aa? 

7. Akkamitti fedhin tola namootaa fayyina namootaa isa boqonnaa 10 keessaa wajjin qaama ta'aa? 



149 



ROOMAA11 



HIRAMSA BUUFA1 


rAA HIIKKAA HAM 


MAYYAA 


YBS 4 


KJHH 


KQSHH 


TIV 


KQJ 


Harcaatoota Israa'el 


Diduu Israa'el 


Diddaan Israa'el isa 


Araara Waaqayyoo 


Harcaatoota Israa'el 




hunda miti 


dhumaa miti 


Israa'el irratti 




11:1-10 


11:1-10 


11:1-10 


11:1-6 
11:7-10 


11:1-10 
Yihudoonni 


Fayyina Ormootaa 


Diddaan Israa'el isa 
dhumaa miti 






deebi'anii 
ijaaramuufi 


11:11-12 


11:11-36 


11:11-12 


11:11-12 
Fayyina Ormoota 


11:11-15 

Yihudoonni 
ammallee saba 


11:13-16 




11:13-16 


11:13-15 


filatamedha 






Dubbi muka Ejeersa 


11:16-18 


116-24 


11:17-24 




11:17-24 


11:17-24 


Jijjiirama 
yihudootaa 


Deebii'u Israa'el 




Israa'el ni fayyuu 


Araarri Waaqayyoo 
hundaaf 




11:25-32 




11:25-32 


11:25-32 


11:25-27 


11:33-36 




11:33-36 


Waaqayyoon 
leellisaa 

11:33-36 


11:28-29 

11:30-32 

Faaruu Araara 

Waaqayyoofi 

ogummaasaa 

11:33-36 



MARROO DUBBISAA SADII (fuula viii ilaali) 

Kun ibsituu qajeelcha qo'annaati. Kun jechuu ati hiikkaa kitaaba qulqulluu keetiif ittigaafatamoodha. Hundi 
keenya ifaa qabnu keessa socho'uu qabna. Ati, kitaabni quqlulluufi afurri quqlulluu hiikkaa keessatti dursaa 
qabdu kan ibsaa wajjiin walitti laaquu hin qabdu. 

Boqonnicha taa'umsa tokkoon gad taa'ii dubbisi. Dhimmicha addaan baafadhu. Hiramsa dhimma kee hiramsa 
hiikkaalee shaman irraa keessa jiran wajjiin walcina qabii madaali. Buufanni afuurahuun miti, garuuu fedha 
barreessichaa ka'umsaa hordofuuf, isa handhuraa hiikkaadhaaf furtuudha. buufanni hundi dhimma tokkoofi tokko 
qofaa qaba. 

1. Buufata duraa 

2. Buufata lammataa 

3. Buufata sadaffaa 

4. kkf 
Ilaa Qabiyyee 



150 



A. Boqonnaa 11 walitti dhufeenya bitaa filannoofi wangeela gidduu jiru itti fufinsaan dhiyeessa. Filannoon 
Kakuu Moofaa tajajilaafi, wayita filannoon Kakuu Haaraa fayyinaaf jiru (tarreessa ilaali). Amantoonni maatii 
Waaqayyoo (Kakuu Haaraa) fi tajaajiltoota (Kakuu Moofaa) jedhamani waamamu. Filannoon gamtoomaafi 
dhunfaani, bitaafi mirga (Yaaqob/Israa'el-Esaaw/Edom; Musee/Fara'on) Muddamichi birmadu Waaqayyoofi 
fedha tola hamootaa giddutti qofaa miti, amala Waaqayyoo irrattis male. Boqonnaan 9-1 1 jiru irra deddeebi'e 
araara Waaqayyoofi gantummaa sanyi namaa kaasa. Waaqayyo amanamaadha; namoonni ammoooo amantaa 
dhabeeyyiidha. 

Filannoon waa hambisuuf doktiriina miti; garuuu warreen abdiichaafi ilma kakuu Waaqayyoof deebii 
kennaniif bu'uura abdii nageenyaafi ofitti amantaadha. 

B. Boqonnaa 9 keessatti Phaawuloos birmadummaafi bilisuummaa Waaqayyoo mirkansa. Walitti dhufeenya 
kakuu keessattilee Waaqayyo bilisadha. Boqonnaa 10 keessatti yihudoonni abdii Waaqayyoofi kakuu Isaa 
fudhachuufi diduuf bilisa ta'u mirkansa. Amantii dhabummaafi abdiifi kakuu Waaqayyoo diduun isaani eegii 
mirkansanii, isaan, gama tokkoon, Waaqayyoon didamaniiru jechuudha. Ilaa t'auuti boqonnaa 11, keessatti 
Phaawuloos amanamummaa Waaqayyoo, Israa'eloota fulduratti (Deb 8) qabu mirkansa. 

C. Yeroo darbe, akkuma ammaati, harcaatonni yihudii Masiih Waaqayyootti amananii shakalatti jiran 
Phaawuloos mataansaa fakkeenya kanaati. Diddaan yihudootaa hin amannee muraasni Ormoota amanan 
dabalachuuf hayyame. Dabalamuun Ormootaa kaniinni bu'e:- (1) Saba Waaqayyoo guutuu ykn (2) lakkoofsa 
guutuu filatamoota, yihudootaafi Ormootaati. Dabalamuun Ormootaa Israa'elonni Masiihicha Waaqayyoo, 
Yesuusitti akka amanan ni kakaasa. 

QO'ANNOO JECHOOTAAFI GAALEE 



11:1-6 

1 Egaa ani nan gaafadha, Waaqayyo saba isaa gateeraa ree? Matumaa kun ta'uu hin danda'u! Ani ofii 
kootii nama Israa'el, sanyii Abrahaam gosa Benyaamiin keessaa tokko. 2 Waaqayyo saba isaa warra duraan 
dursee beekumsa isaatiin fo'ate hin ganne; waa'ee isa Eliyaas, Waaqayyoon Israa'elitti kadhatee, caaffanni 
qulqullaa'aan waan jedhu ni beektu mitii? 3 Innoo, "Gooftaa! Isaan raajota kee ajjeesaniiru; iddoowwan 
aarsaa kees diiganiiru; ana duwwaatu hafe, isaan jireenya koos balleessuu ni barbaadu" jedhe. 4 Deebiin 
Waaqayyo isaaf kenne immoo maal ture? "Ani namoota Ba'aaliif jilbeenfatanii hin sagadin kuma torba 
ofii kootiif hambifadheera" kan jedhu ture. 5 Bara si'anaas immoo akkasuma hambaan warra Waaqayyo 
ayyaana isaatiin fo'atee jiru. 6 Fo'amuun isaanii ayyaanaan erga ta'ee immoo, hojii isaaniitiin ta'uu hin 
danda'u; kanaa achi ayyaanni ayyaana ta'ee jiraachuu hin danda'u! 



11:1 "Waaqayyo saba isaa gateeraa ree?" Gaaffiin kun deebii "lakkii" eeggata. Phaawuloos gaaffii kana lak 
lb-10 keessatti deebii kenneera. Kutaan kun ga'insa Phaawuloos duraaniitti firoomuu qaba. Boqonnaa 9-11 
gamtooma ga'insa dheeratee ni uuma. 

Barreeffama Paapirus Giriik p 46 fi Unicls F fi F "dhaaltuu" bikka "sabaa" fayyadamuusaa feetumoo 
LXXii far 94: 14 sirritti hubachuun gammachiisaadha. 

H "matumaa kun ta'uu hin danda'u" kun amala Phaawuloos ittiin yaada mormitoota isaa kaasee ittiin 
tuffatuuti. (tutuqa dubii, 3:4, 6, 31; 6:2, 15; 7:7, 13; 9:14; 11:1, 11) 

H "Ani ofii kooti nama Israa'eli" Phaawuloos matuma isaatti fakkeenya amanaa yihudii harcaatuu ta'uu 
agarsiise. Bal'ina duddubee Phaawuloos yihudii ta'uu Filp 3:5 ilaalaa. 1 1:2 "Waaqayyo saba isaa hin ganne" kun 
feetuitti seensa Far 94:14 (Deb 31:6, ISam 12:22; IMot 6:13; 3:31-32). Deebii gahaa gaaffii lak 1 keessaati. 

"Warra dursee beekkomsa isaatiin fo'atee" kun wabii beekkamaa filannoo Waaqayyo Israa'eloota 
godheeti. Yaadannoo 8:29 ilaalaa. Dubbicha gara boqonnaa 9 ti akkuma lak 4-6 ti dubatti deebisa. Gochi guddaa 
gocha Israa'el osoo hin taanee filannoo Waaqayyooti. Waaqayyo, gatii eenyummaa Isaa, abdii Isaaf 
amanamaadha. (Hizq 36:22-32) 

"Caaffanni Quqlullaa'a waan jedhu" kun isa Eeliyaas, Jezebel IMot 19:10 keessatti sanyiidhaa godhe lak 
3 keessa waraabame waabeffata. 

11:4 "kuma toorba ofii kootiif hambifadheera." "ofii kootiif caaffata Masoretiika Ibrootaa IMot 19:18 keessa hin 
jiru (Phaawuloos MT ykn LXX irraa hin warbaabne), garuuu Phaawuloos maan filannoon Waaqayyoof 

151 



xiyyeeffannoo kennuuf dabalame. Harcaatonni amantootaa IMot 19:18 kan mul'ate ilaalcha Waaqayyoon malee 
diddaasaanii Ba'aali jilbeeffachu miti. 

Phaawuloos kaniinni barbaade bara Eeliyaas keessa amantoonni muraasa sanuu amanta dhabeessa, 
israa'el badadoo ta'an keessa akka turan agarsiisuudha. Bara Phaawuloos harcaatonni yihudii amantoonni ni 
turan. Bara hunda keessa Israa'elonni muraasni haallii ofiin odoo hin taanee amantiin deebii kennaniiru. 
Phaawuloos yihudoonni amanan araaraafi ayyaana Waaqayyoon guutamu isaanii mirkaneesseera (lak 5-6) 

H "Ba'aaliif" Kunis kan ta'e sababa yihudoonni dubbachiiftu dhalooma agarsiisu jecha Ibrootaa "shame" 
(boshetti) gar dubbatama maqaa ayyaana warra Waaqmaleeyyi fiduun qosaa godhatu ture. 

11:5-6 Isaan kun lakkoofsa furtuudha. Gocha Waaqayyo dabre kakuu MOofaa keessaa gara haala ammaatti fidu 
filannoo Waaqayyoo araaraan ta'u agarsiisu. (9:15, 16, 18; 11:30, 31, 32). Ayyaanni Waaqayyoo dursaadha; 
amantiin namootaa barbaachisaadha. (Marq 1:15; HoE 3:16, 19; 20:21), haa ta'uuti, fedha namootaa irratti hin 
hundaa'uu (Efs 2:8-9; 2Xim 1:9; Tita 3:5) Haasa'a dhugaa Phaawuloos kun boqonnaa 9-11 keessatti 
murteessaadha. 

11:6 "yoo" Kallatti barreessichaan dhugaa akeeka barruuti jedhame tilmaamama. Fayyina ayyaana Waaqayyoon 
(yaadannoo 3:24 ilaalaa 6:23, Efs 2:8-9) 

H KJV lak 6f gaalee xumuraa dabala. "garuuu yoo hojiirraa ta'e, ayyaanni hin jiru, yoo kana hojiin kanarra 

hin jiraatu. Guutoon kun barreeffama Giriik durii keessatti hin argamu. A, C, d, G, ykn P fi hiikka Laatiinii durii, 
garuuu bifti gaalee Birooo lama barreeffama ? fi B keessatti mul'ateera. YBS 4 hafuusaa "A" irra kaa'eera. 



11:7-10 

7 Egaa maal ta'inna laata ree? Warri Israa'el waan barbaadan argachuu ni dadhaban; warri fo'aman 
argataniiru; warri kaan garuuu ni hadoodchifaman. 8 Akkuma caafamee jiru, "Waaqayyo hafuura 
hadoodchu isaanitti fide, hamma har'aattis ija hin arginee fi gurra hin dhageenye isaaniif kenne". 
9 Daawitis akkasuma, "Maaddiin isaanii furgaasaadhaa fi kiyyoo, boolla itti qabamanii fi adaba isaanitti 
haa ta'u; 10 akka isaan hin arginetti iji isaanii haa dukkanaa'u, dugdi isaaniis bara isaanii guutuu haa 
goopha'u" jedha. 



11:7 "warri Israa'el waan barbaadan argachuu dadhaban" kun dubbii Phaawuloositti xiyyeeffannoo kennuuf 
hima Giriikaa keessatti iddoo duraa argateera. Hinudoonni hedduu Waaqayyootti qajeeloo ta'uu ni barbaadu, 
kana moo jila amantii, caalmaa sanyiifi carraaqqi ofiitti dhimma bahu. Galma isaanii gatani! foon kamuu fuula 
Waaqayyooti ulfina hin argatu. (lQor 1:29; Efs 2:9) 

H 

KQSAH "warri fo'aman argataniiru" 

KJHH "garuuu warri filataman argataniiru" 

KQSHH "filatamtoonni argataniiru" 

TIV "kan argatan warra xiqqoo filatamanidha" 

KQJ "garuuu kan filataman yartuudha" 

kun yaada Kakuu Moofaa "harcaatu" namoota 7,000 isa IMot 19:1 8ti agarsiisa. Furtuun carraaqqi 
namoota, sanyiifi amantummaa miti. (lak 6) ayyaana Waaqayyo filannooti. (Efs 1:3-14) 

H "warri kaan garuuu ni hadoodchifaman." (2Qor 3:14). Akka Waaqayyo isaan hadooche agarsiisa. (lak 
8-10). Ergamaan hadoochaa amajaajii (2Qor 4:4) "Hadoochuun" (porpp) jecha ogummaa fayyaana garnyeesu ykn 
jaamsuuti. (Rom 11:25; 2Qor 3:14; Efs 4:18). Jechi wal fakkaataa ergama Marq 6:52 ekessatti argama. Kun 
jecha Giriik adda ta'e lak 9:18 (skleruno) isa faallaa araaraati. (Ibr 3:8, 15; 4:7) 

Lakkoofsi kun ifaadha, dhimbiibaa 11:1 -6ti . Gariin filataman ni amanan, gariin hin filatamiin ammoooo 
hadoodan. Haata'uti, lakkoofsi kun akka dhaadannoo xinamantiiti. Qoodamee barreeffame miti. 

152 



Qaama dubbii xinamantii dheeratedha. Dhugaa lakkoofsa kana keessatti eerameefi afeerraa duuniyaa 
boqonnaa 10 giddu muddamatu jira. Asitti ajaaba jira. Furmaannis shakkicha tuffachuu ykn xiqqeessuu odoo hin 
taanee, faallaa saniiti. 

11:8-10 Lakkoofsi kun Isa 29:10 (lak 8a), Deb 29:4 (lak 8b garuuu MT ykn LXX fi Far 69:22-23 (lak 9-10) 
keessaa miti) keessaa waraabame. dhugumatti yaamichaafi ergama Isaayaas (6:9-13)ti gara Israa'eloota gananii 
ta'uu dhugumatti calaqisa Isaayyaas sagalee Waaqayyo dhiyeessa, garuuu sabni Waaqayyo deebi hin kennine, hin 
kennanis. Phaawuloos ragaaa Km hadoochuu Waaqayyoof kenne, akkuma dur godhee san 9: 13, 15, 17. 

11:8 

KQSAH, KJHH "Waaqayyo afuura hadoochu isaanitti fide" 

KQSHH, KQJ "Waaqqayyo afuura waan hadooche." 

TIV "Waaqayyo sammuufi garaa isaanii hadooche. 

Jechi Giriik (katanuxis) as Kakuu Haaraa keessatti qofa tajaajile, akka iddaa ilbiisaa isii hadoochiituu 
miira heddummeessituu tajaajila. 

11:10 "akka isaan hin arginetti iji isaanii haa dukkanaa'u. Kun icciti birmadu Waaqayyoofi deebi namootaati. 
Waaqayyo madda hundaa, ka'umsa hunda, fedha isaatiin namoonni, uumamnisaa, akka deebi isaa kennan godhe. 
Warri amantiin itti deebisuu dadhaban ni hadoochaman. 

Yaada kana keessatti Phaawuloos karoora Waaqayyoo ilmaan Addaam cubbuutti dhiquuf ta'uu 
mirkanseera. Amanti dhabummaan yihudootaa balbala amantii Ormootaa bane karaa hinaafaan ammoooo Israa'el 
deebisee ijaara. Karoora makamuuti. (Efs 2: 1 1-3:13), Hadoochuun makara guddaa tajaajila. 

11:11-16 

n Egaa ani nan gaafadha, gufachuun isaanii akka kufanii hafaniif moo ree? Matumaa kun ta'uu hin 
danda'u; garuuu irra-daddarbuu isaaniitiin, hinaaffaa garaa warra Israa'el keessaa dammaqsuudhaaf, 
warra Yihudoota hin ta'iniif fayyinni argame. 12 Egaa irra-daddarbuun isaanii biyya lafaatiif eebba erga 
badhaasee, hir'inni isaanii saba Yihudoota hin ta'iniif eebba erga badhaasee, warri Israa'el deebi'anii 
guutummaatti argamuun immoo hammam caalaa eebba haa ta'u laata! 13 Ammas isin warra saba 
Waaqayyoo hin ta'inittan dubbadha; ani saba Waaqayyoo warra hin ta'iniif ergamaa akku man ta'e, ergaa 
koo kanas ol ol nan qaba. 14 Kanaan Yihudoota qomoo koo hinaafsisee, isaan keessaa muraasa illee oolcha 
yoon ta'e nan dhama'a. 15 Gatamuun isaanii araaramuu biyya lafaa erga ta'ee, fudhatamuun isaanii immoo 
maal ta'inna laata? Inni warra du'a keessaa ba'aniif jireenya ta'uuf jira. 16 Bukicha irraa gar tokko 
buduqfamee Waaqayyoof kan qulqulleeffame yoo ta'e, guutummaan bukichaas kan qulqulleeffame ni ta'a; 
hiddi muka tokkoos Waaqayyoof kan qulqulleeffame yoo ta'e, damoonni mukichaas kan qulqulleef faman 
ni ta'u. 

11:11 "kun gaalee jijinsa akka ll:lti" Itti fufinsa haasawa Phaawuloos akka Biroooti. Lak 1-10 keessatti 
Israa'el hundatu Waaqayyoon didame miti lakk 1 1-24 keessattis didamun Israa'elis kan baraaf miti akeekaaf ture, 
karaa sanaan Ormoon dabalaman. 

H 

KQSAH "gaafachuun isaanii akka kufanii hafanii moo ree?" 

KJHH, KQSHH "kan gufatan akka kufaniif ture" 

TIV "yihudoonni yoo gufatan, rakkoosaanii irratti kufu" 

KQJ "yihudoonni barootaaf kufani, moo hin gufatanii" 

Gaaffiin kun deebii "miti" eeggata. Amanti dhabummaan Israa'el kan barootaa miti. 

H 

KQSAH "irra daddarbuusaaniitiin" 

KJHH "kufaatiisaaniin" 

TIV "gufachuusaaniin" 

KQSHH "sababa cubbuusaaniin" 

153 



KQJ "kufaatiin" 

Yaadni kun yihudootni gooftaa yesuusiin akka masiitti fudhachu diduu isaanii (lak 12) agarsiisa. 

H "warra yihudoota in ta'iiniif fayyinni argama" Jecha rifaasisa akkami turee yihudoota jaarraa duraafi (lak 
12; HoE 13:46; 18:6; 22:21; 28:28) 

H "Hinaaffaa garaa isaanii dammaqsuuf" karoorri Waaqayyoo Ormoota dabaluu akeeka lama qaba (1) 
Waaqayyo cubbuu sanyi namaa hundaaf dhiisuu fi (2) Waaqayyo harcaatuu Israa'el gara amantii dhuunfaati 
deebise dhaabusaati. ani dhunfaati #2 yoo bara dhumaati dammaqu yihudoota ta'e (Zech 12:10) ykn manneen 
sagadaa hammayyaa Musoota yoo guutama abdicha ta'an ni jajadha. 

11:12-14 Lakkoofsa kana keessatti hima yerooma kudhantu dhimma yihudoota hin amanneefi Ormoota amanan 
gidduu hidhateetu jira. Lakkoofsi 12, 14, 15, 16, 17, 18, 21, 24 sadarkaan duraati. Kallatti barreessichaanis 
dhugaadha jedhamanii yaadamu, lak 22 fi 23 sadarkaa sadaffaa ta'anii gocha fulduraa kan agarsiisanidha. 

11:12 

KQSAH "guutummatti argamuun immoo hammani caalaa eebba haa ta'u laataa? 

KJHH "guutummaansaanii hangam haa caaluree" 

KQSHH "guutumuunsaanii jechuun hangam caalaa tue" 

TiV "egaawo, eebbisaanii hammam guddaa turee, hogguu lakkoofsi guutu yihudootaa 

dabalame." 
KQJ "isaan hunda deebisuun hammam akka fayyadu yaadaa" 

Hiikkaan jecha "guutummaa'saanii" ibsaadha (1) yihudoota fayyan lak 14b, 26b, ykn (2) lakkoofsa 
yihudootaafi ormoota amananiitti ni hidhataa? 

11:13 "isin warra saba Waaqayyo hin ta'iinittin dubbadha." Boqonnaan 9-1 1 gamtooma deebii qabu qaba. 
"Maaliif Masiin yihudootaa yihudootaan didamee?" Haa ta'uti gaaffichi maaliif Phaawuloos xalayaa kana 
keessatti itti dhagahame, iddo kanatti, isa jedhuun hafa. 

Lakkoofsi 13-24, 25c rakkoo waldaa Roomaa yihudoota sanyii guddataniifi Oromoota gidduu jiru 
calaqqisa. Amantoota yihudaafi Oromoota ykn Ormoota amananiifi yihudoota amanti maleeyii giddu argisiisa. 

H "Ani saba Waaqayyo warra hin ta'iiniif ergamaa" Phaawuloos warra Ormootaa irratti hojii wangeelaa 
akka hojjetuuf akka ergamaatti itti dhagahama. (HoE 9:15; 22:21, 26:17; Rom 1; 15:16; Gal 1:16; 2:7, 9; lXim 
2:7;2Xim4:17) 

H 

KQSAH, KJHH "Ergaa koo kana sol nan qaba" 

KQSHH "Ergaa koof ulfina kenna" 

TIV "Hojii koottin boona" 

KQJ "ergamuu kootti ani nan boona" 

Jechi "ol ol qabuu" jedhu (1) galatomfachuu, (2) itti boonuu; ykn (3) wayin califachuudha. Kunis feetu 
rakkoo waldaan Roomaa qabdu agarsiisuuf ta'a. Phaawuloos (1) Ormoota tajaajiluuf gammadu isaa ykn (2) 
tajaajila isaan yihudoota hinaafsisuu akka fayyan taasisuufidha (lak 11, 14 fi 9: l-3ti) 

11:14 "isaan keessaa muraasa oolcha yoon ta'e" kun yaamicha wangeelaa Phaawuloosidha. Akka isaan keessa 
yartuun deebii kennan ni beeka. (lQor 1:21) isaan kaan ammooo akkanumaani (lQor 9:22). Kun icciitii filannoo 
(bara Kakuu Moofaa fi Kakuu Haaraa)ti. 

11:15 Diduun Israa'eloota filatamani bara Kakuu Moofaa karoora Waaqayyo fayyinaa keessa ture (kosmos) of 
qajeelummaan, of dhiibni sanyummaafi seertummaan yihudootaa barbaachisummaa amantiif sardamsa dabale 
(9:30-33) Amantii YHWH fi masii isaa Waaqayyo wajjiin dhaabbachuuf furtuudha, gocha amantii namootaan 
miti. Garuuu diduun Israa'elootaa dhiifama cubbuu sanyii namaaf/hundaaf ta'u yaadadhaa. Ofjaja namootaaf 
yihudootaafis ta'e Ormootaaf iddoon hin jiru kun ergaa waldaan Roomaa addatti dhagahu qabdudha. 

154 



H "araaramu biyya lafaa eega ta'e" kun cinaayina xinamanti "qajeelummaa Waaqayyooti. Jechichi "kata" fi 
"alassi" irra dhufe (jijjiiru, geeddaru, jechudha). Jeequmsa nagaatti deebisuun loogii ijaaru agarsiisa. (Rom 5:11; 
11:15; 2Qor 5:18, 19) Waaqayyo bakkatti deebi'u walooma lafa Eden ni barbaada. Cubbuun walooma sana 
cabse, Kiristoosi ammooo warra amanan hundaaf kufaatii isaani keessatti gadiddu Waaqayyo deebiseera. Araara 
argataniiru fudhataniiru. (cinaayin lak 15) dhalli namaa walitti dhufeenya kana ofiin deebisuu hin danda'u, 
garuuu Waaqayyootu kan godha. 

11:16 "Bukicha irraa inni budduqe kan qulqullaa'e yoo ta'e" kun dha. Kallatti barreessichaan dhugaadha 
jedhamee tilmaamama. Waldugaa lak 15:17-21ti. Dubbii cigoo Kakuu Moofaa ija midhaan duraa Waaqayyoof 
kennuun hundumaa Isaa kennu agarsiisudha. 

Amantoonni yihudii harcaatonni durii ammallee sabicha irratti dhiibbaa ni qabu. (Uma 18:27-33, 2Qor 
7:14) Dubbin cigoon "ija duraa" "hiddaan" cinaayina qaba. (Erm 11:16-17) lameenu amanti qabeeyyi, keessattu 
jaarsolii Kakuu Moofaa (lak 28) Israa'el agarsiisu. 

11:17-24 

17 Garuuu damoota sana keessaa kaan irraa cabnaan, ati immoo inni akka damee ejersa diidaa, soora 
mukichi ejersaa sun qabu irraa hirmaachuudhaaf iddoo damoota cabaniitti itti fayyifamteetta, 18 damoota 
sanatti of hin jajin! Yoo of jajje garuuu hiddichatu si qabee jira malee, ati hiddicha akka hin qabin 
yaadadhu! 19 Ati immoo, "Akka ani iddoo isaaniitti fayyifamuuf damoonni sun irraa caccaban" ni jetta 
ta'a. 20 Ba'eessa jette; isaan amanti-dhabina isaaniitiif irraa caccaban. Ati garuuu amanti-qabeenya keetiin 
jabaattee ni dhaabatta; kanaafis sodaadhaan eeggadhu malee, waan guddaa ofhin se'in. 21 Waaqayyo, 
damoota warra mukichattii dhalatan hin qusanne erga ta'ee, sis hin qusatu. 22 Egaa gaarummaa fi humna 
Waaqayyoo yaadadhu! Warra irraa kufanitti hamaa dha, siif garuuu gaarii dha; kunis yoo ati gaarummaa 
isaatti jabaatte duwwaa dha; kanaa achi atis immoo mukicha irraa ni muramta. 23 Isaan immoo amanti 
dhabina isaanii irraa yoo deebi'an, iddoo sanatti ni fayyifamu; Waaqayyo deebisee itti isaan fayyisuudhaaf 
humna qaba. 24 Ati inni muka ejersa diidaattii dhalattee, isa irraa muramtee, muka ejersa qe' ee isa akka 
uumamaatti sittii gargar ba' etti, kan fayyifamte erga taatee, hammam caalaatti warri ittii 
dhalatan kun deebi'anii muka isaaniitti haa fayyifaman ree! 

11:17 "yoo" yaadannoo 11:12-24 ilaalaa 

H "damoota sana keessaa kaan irraa caban" kun Israa'eloota amantiin ala jiran agarsiisa (lak 18, 19) dame 
uumama"lak21) 

H "ejersa diidaa" kun amantoota Ormaa wangeelaaf deebii kennan agarsiisa. 

H "ittifayyadamteetta" Phaawuloos dubbi qonnaa lak 16 keessatti jalqabe ittuma fufe Ejersa diidaa dameesaa 
fuudhanii muka jiraataatti hodhun bu'aa akka fooyyeffatu taasisu lak 24) 

H "muka ejersaa" kun fakkeenya saba Israa'el (lak 24; Fars 52:8; 128:3; Erm 11:16; Hos 14:6) kun dubbii 
Phaawuloos isa ittin walitti dhufeenya yihudootaafi Ormoota gidduu jiran agarsiisu yaale isa yeroo lammataati. 

11:18 "damoota sanatti ofiin jajiina" Lak kanaafi lak 13, 20, 25 yihudootaafi Ormoota gidduutti waldaan 
Roomaa akka rakkoo qabdu agarsiise. 

11:9-20 lak 19 ga'iinsa Birooodha. (mormitu tilmaamaa) Phaawuloos maaliif yihudoonni akka didaman ibsa. 
Sababa al amantummaaf malee waan Ormoonni caalaatti jaalatamaniif miti. Ormoonni kan dabalamani, jaalala 
Waaqayyoo (Uma 3:15) fi amanti isaaniiti. Sababa hinaaffaas yihudonni gara Waaqayyoti akka deebi'an 
taasiseera (lak 11, 14) 

11:20 

KQSAH "ati garuuu amantii qabachuu keetiin jabaatte dhaabbatta" 

KJHH "amantiin jabaatee dhaabbatta" 

155 



KQSHH "karaa amantiin qofa jabaatte dhaabbata" 

TIV "wayita iddoorra turtu, sababni kee amantidha" 

KQJ "yoo jabaatte dhaabbate, galata amantii keeti" 

Kun (perfect active indicative)dha Waaqayyo dura dhaabbachuun keenyaafi itti fufuun amantiidhaani. 
Yoo amantiin qabatu, ejjennoon keenya qabata. Fayyinni (1) deebii amantii jalqabaati. (2) amantiidhaan 
ta'uudha (3) amantiin jiraachudha. Xumura amantiin gad jechuudha. Caasaa xin amantii kamu dhugaa kana 
keessa tokkotti xiyyeeffatu irraa of eeggadha. Mata duree addaa 10:4 ilaalaa. 

Waaqayyo barreessaa, kaka'umsa, waraafi tasgabsiisaa fayyinaati garuuu kakuu akkinanidha. Sanyin 
namaa cubbamoonni qalbii diddirannaafi amantiiti sadarkaa hundattu akk qabaatan filate. 

H 

KQSAH "sodaadhaan eeggadhu malee waan gudda ofin jehin" 

KJHH "of hin guddisin, garuuu sodaadhu." 

KQSHH "hin booniin, garuuu dammaqinaan dhaaphu" 

TIV "ittin of hin jajiin, garuuu saalfadhu" 

KQJ "si saalfachiisuu malee sin boonsuu hin qabu" 

Himoonni kun lameenu (perfect active indicative) dha. Inni duraa bitaadha. Hojii itti jirtu dhaabi kan 
jedhu. Rakkoo waldaa Roomaa tuqa. Sababni sodas tuqameera. Lak21. 

11:21 "Sis hin qusatu" Akkuma Israa'elonni Waaqayyootti bulu didanii YHWH irraa gargalanii al amantoomaan 
boonanii irraa citan, akkanuma waldaanilee yoo amantii karaa kiristoosin hin taane qajeelummaa ofiiniifi boonaan 
irra cittii jechudha. 

Amantiin jalqabaa biddiqa jireenya amantiin hordofamu qaba (Matt 13:1-23; Marq 4:1-12; Luq 8:4-10). 
Boonni itti fufinsaan faccifamu qaba. Nuyi ayyaana Waaqayyoo ?dha Warra Kiristoosin amanan hundumaan 
obboleeyyan! 

11:22 "gaarummaafi humna Waaqayyoo" Waaqayyo yeroo hundumaa faallaa warra kufanii fakkaata (Isa 55:8- 
1 1). Filannoo keenyaaf namaatti bitooma hin qabu. Filatamuun saba Israa'el fayyina namootaa hin waboomu. 

H "yoo gaarummaa isaatti jabaatte" kun (third class conditional sentence) dha kun itti fufinsi amantoota 
Ormaa haaloma qabaachu agarsiisa (kun birmadumooma Waaqayyo Rom 9ti) Amanti keenya haaromfachuuf 
dammaqu qabna. (Filp 2:12-13) kun dhaamaatii gareefi dhuunfaa agarsiisa. (Gal 6:9, Mul 2:7, 17; 3:6, 13, 22) 
kun iccitiifi muddama gareefi dhuunfaa kitaaba qulqulluu keessaati. Yaadni lameenuu (amala Waaqayyoo irratti 
hunfaa'ee) fi kakuun haalaa (deebii namoota irratti bu'uraa'e) ni jiru. Mataduree addaa barbaachisa dhamaasuu 
8:25 ilaalaa. 

11:23 lakkoofsi kun akkina xinamantiifi seerluga lak 22 faanessa. Yoo yihudonni qalbi diddiratanii amanan itti ni 
makamu. Yoo Ormoonni amanu didan, ni gatamu (lak 20) Amantiin jalqabaafi itti fufinsa karaa Kiristoos 
lameenifuu murteessitootadha. 



11:25-32 

25 Nutu gargar baasee hubate akka isin hin jenneef, dhoksaa dhugaa kana akka beektan nan barbaada, yaa 
obboloota koo! Innis immoo, mata-jabinni Israa'el keessaa gar tokkotti dhufe, hamma warri saba 
Waaqayyoo hin ta'in guutummaatti saba isaatti dabalamanitti malee, isaan irratti hin hafu. 26 Israa'elis 
guutummaatti ni fayyifama; caaffanni qulqullaa' aan waa' ee isaatiif, "Inni furu Xiyoonii ni dhufa, 
Waaqayyo malee jiraachuus sanyii Yaaqoob keessaa ni baasa"; 27 akkasumas, "Yeroon cubbuu isaanii 
isaan irraa fuudhu, kakuu koo kana isaaniif nan dhaaba" ni jedha. 28 Wangeela tuffachuu isaaniitiin 
Yihudoonni sababii keessaniif jedhanii akka diina Waaqayyootti ni ilaalamu; fo'amuu isaaniitiin garuuu 
sababii abbootaaf jedhanii Waaqayyo duratti ni jaallatamu. 29 Kennaan Waaqayyoo, waamichi isaas hin 
geddaramu, 30 isin kanaan dura Waaqayyoof abboomamuu diddanii turtan; amma garuuu warri 
Yihudootaa abboomamuu waan didaniif araara Waaqayyoo argattaniittu. 

31 Akkasuma immoo araara isa is ni argattaniin, isaanis araara argachuudhaaf amma Waaqayyoof 
abboomamuu didan. 32 Waaqayyo sanyii namaa hundumaaf araara kennuuf jedhee, namoota hundumaa 
abboomamuu diduu jalatti boojisiise. 

156 



11:25 "dhoksaa dhugaa kanaa akka beektan nan barbaada. yaa obboloota koo" kun akka dubbii Phaawuloos 
baramtedha (1:1; lQor 10: 1; 12: 1, 2Qor 1:8; ITas 4: 13) Marii barbaachisaa kaachisa. Akkuma "Ameen, Ameen" 
Yesuusi jalqaba irratti fayyada. Phaawuloos yaada haarawaa ittin kaachisuuf itti fayyadama. 

H 

KQSAH, KJHH 

KQSHH "dhoksaa" 

TIV "icciitii dhugaa" 

KQJ "sababa dhokataa hunda kanaa" 



MATDUREE ADDAA : ICCIITII 

Waaqayyo akkee gumaa'aa fayyina sanyi namaa isa kufaatiisaa dursu qaba ture (Uma 3). Fiixeen karoora kanaa 
Kakuu Moofaa keessatti (Uma 3:15; 12:3; Ba'u 19:5-6 fi dubbisa raajoota hunda) tuqameera. Haa ta'uuti 
ajandaan kun guutunsaa ifa miti. (lQor 2:6-8) dhufaatii yesuusiifi afuuraan deebi'ee beekkamaa ta'e. 
Phaawuloos jecha "iccitii" kana karoora qalbi diddiranaaf ittin ibsuuf fayyadame. (lQor 4:1, Efs 6:19; Qol 4:3; 
lXim 1:9) Haa ta'uuti. Miira hedduun fayyadame. 

1. akka ormoonni dabalamaniif Israa'eloota haooche. Hojiin Ormoota makuu kun toftaa ittiin yihudoonni 
raajii Kiristoos raajame akka fudhataniif ta'edha. (Rom 1 1:25-30) 

2. Wangeelli sabichi akka beeku taasifame, warra gara Kiristoosittiifi karaa Kiristositti dabalameef (Rom 
16:25-27, Qol 2:2) 

3. Qaama amantoota haarawaa dhufaatii lammesso (lQor 15:5-57; ITas 4: 13-18) 

4. Wanti hundi Kiristoosin walitti ida'amu (Efs 1:8-11) 

5. Ormoonniifi yihudonni waliin dhaaltoota ta'u (Efs 2: 1 1-3:13) 

6. walitti dhiyeenyi Kiristoosiifi waldaa bifa gaayilaan ibsame (Efs 5:22-33) 

7. Saba kakuufi afuuraan cuuphamanitti dabalamuun Ormoota bilchina Kiristoosin fakkaachuutti, sunis, 
namoota kufan keessatti gaadiduun Waaqayyon walfuudhu deebisa (Uma 6:5, 11-13; 8:21) akka 
dhaabbatu godha (Uma 1:26-27; 5:1; 9:6; Qol 1:26-28) 

8 . Farrooota Kiristoos bara dhumaa (2Tas 2:1-11) 

9. Gulaaliin iccitii waldaale ganamaa lXim 3:16 keessatti argama. 



H "nutu gargar baasee hubate akka isin hin jenneef Asittis fiixeen muddamaa waldaa Roomaa Birooo jira 
(lakl8) 

H 

KQSAH "Israa'eloota irratti hadoochuun muraasni ta'eera." 

KJHH "hadooddin walakeessi Israa'eloota irratti ta'e" 

KQSHH "Israa'eloota walaka irratti hadoochutu ta'e" 

TIV "gufachuun Israa'eloota dhaabbaataa miti" 

KQJ "cinaachi Israa'eloota tokko ni jaame" 

Hamni kun boqonnaa 1 1 hundatti firooma qaba. Yihudonni muraasni ta'aniiru itti fufmsaanis ni ta'u. 
Jaamuun muraasaa Waaqayyoon taasifame (lak 8-10) innis sababa yesuusiin didanii, karoora Waaqayyootti 
hundan qalbii diddiirutti ta'an. Waaqayyo fayyina hundaaf abdachiise. (Uma 3:15) Abrahaam hunda akka gahu 
filatee (Uma 12:3) Israa'el hunda akka gahu filate? (Ba'u 19:5-6) Israa'el ergmashee, boonuuniifi al 
amantummaan bahachuu dadhabde. Waaqayyo Ormoota karaa eebba Israa'el gahuu barbaade (Deb 27-29) 
Israa'el kakuu eegu hin dandeenye, kanaafu, murtoon Waaqayyo irratti jige. Waaqayyo murtii kanaan karoora 
isaa qalbii diddiree fayyisuus itti fayyadame karaa amantiidhaan. (lak 30-31, Hizq 36:22-38) 

H "hamma warri saba Waaqayyoo hin ta'iin guutummaatti saba isaatti dabalamanitti" jechi walfakkaataa 
(pleroma) lak 12 keessatti yihudootaaf fayydameera. Lakkoofsi lameenu durbeekuufi filannoo Waaqayyo 
agarsiisu. Jechi "hamma" jettu daangaa yeroo Ormootaa (Luq 21:24) agarsiisuufidha. 
H 

11:26 "isaan irratti hin hafu" carraa hiikkaa lamatu jira (1) kun saba Israa'el agarsiisa. Yihudoota dhuunfaan 
odoo hin taane irraa caalmaa iddoo tokkottidha (2) gama kaaniin Israa'eloota afuuraa, waldaa agarsiisa. 

157 



Phaawuloos yaada kana Rom 2:28-29; Gal 6:16, lPhex 2:5, 9; Mul 1:6 keessatti dhimma baheera. "Waraabbiin 
guutu yihudootaa" lak 12 fi "Waraabbiin guutuu Ormootaa" lak 25 keessaa walitti dhufeenya cinaayinaa qabu. 
"Hundi miira filannoo Waaqayyoon malee miira matayaan miti kakuun muka ejersa gaaf tokko ni guutama. 

Ibsitoonni muraasni kun saba Israa'el agarsiisaa sababnisaa (1) yaada boqonnaa 9-11; (2) Kakuu Moofaa 
lak 26-27 keessatti warbaamu; (3) dubbii xaliiya lak 28 keessaati jedhu. Waaqayyo ammallee sanyiin Abrahaam 
akka fayyu jaalalaafi fedha qabaaf. Amantii Kiristoos keessan akka dhufanis ni dirqa (Zak 12: 10) 

Gaaffiin waa'ee Israa'eloota "hadoochamanii" carraa dhumaa deebii kennu danda'uusaanii kallatti 
kanaanis ta'e akka Birooon wanti ibsame hin jiru. Nuyi akka Ameerikummaatti wantoota dhuunfaa gaafachuu 
aadeeffanneerra. Garuuu kitaabni qulqulluu gamtaa waliigalaatti xiyyeeffata. Gaaffileen akkana Birooo 
Waaqayyoof dhiifamu. Inni uumama isaatti isa jaalatutti qixa. 

H "akka caafamett" kun waraabii lameen Septuagint Isa 59:20-21 (lak 26) fi 27:9 (lak 27) agariisa. Toftaan 
fayyinaa Yesuus masiitti amanudha. Karoorri B hin jiru, A malee, karaan fayyina tokkuma. (Yon 10:7-18; 
11:25-29; 14:6) 

11:27 Isaayyaas 27:9 inni lak 27 keessatti warbaame, deebi'ani ijaaramu Israa'elootaa lafa kakuutti (lak 1-11) fi 
afeeraa gara diinoota duriitti (ormoota) wajjinitti waliin maka (lak 12-23) yoo ijaaramuun kun barreeffamummaa 
ta'e barkumni raajii kana dhugoomsa. Yoo fakkeenya ta'e, kakuun haarafhi icciitiin wangeelaa, inni 
yihudoonniifi Ormoonni amanti masii Waaqayyoon itti tokkooman galmadha (Efs 2:11-3:13), Murtoof 
rakkisaadha. Raajonni Kakuu Moofaa muraasni waldaa irratti ta'aniiru. Ammallee Waaqayyo kakuusaaf inni 
amanamaadha, yeroo namoonni hankaa kan ittile (Hizq 36:22-36) 11:28 lakkoofsi kun haala lakkuu filanno 
agarsiifti. (1) Kakuu Moofaa keessatti filannoon tajaajilaafi, Waaqayyo meeshummaa namoota qalbii diddirannaa 
namootaaf fayyadame. (2) bara Kakuu Haaraa wangeelaafi fayyina bara baraa walin hidhata. Fayyinni namootaa 
hundaa fakkeenya Waaqayyoon ta'e galmadha (Uma 3:15) 

Waaqayyo kakuu isaaf amanamaadha. Kun amantoota Kakuu Moofaa fi quqlulloota Kakuu Haaraa 
dhugaadha. Furtuun amanamuu Waaqaati malee kan namootaa miti, araara Waaqayyo malee gocha namootaa 
miti. Filannoon akeeka eebbaafi malee qooddiif miti. 

H "sababii abbootaaf jedhanii Waaqayyo duratti hin jaalatamu" kun abdi Ba'u 20:5-6ti. Deb 5:9-10 fi 

7:9ti. Sababa labata darbee maatiin ni eebbifamu. Israa'eli sababa jaarsolii amanamoo eebbifaman (Deb 4:37, 
7:8, 10:15). Masiin yihudaa keessaa dhufuun abdii Daawitiif kennamedha. (2 Sam 7) Haa ta'uti, warrumti 
amanamoonille seericha guuttachu dadhabuunsaanii hubatamu qaba. (Hizq 36:22-26) Amantii .. amantii 
dhuunfa,a amantii maatii, garuuu amantii qixaa miti .. Waaqayyo biratti fudhatamaafi karaa maatis darbuu kan 
danda'udha. (lQor 7:8-16) 

11:29 

KQSAH, KJHH 

KQSHH "kennaafi yaamichi Waaqayyo hin geddaramu" 

TIV "Waaqayyo warra filateefi eebbisa irraa hin garagaalu" 

KQJ "Waaqayyo kennaa ykn filanno isaa deebise hin mulqu" 

Kun kennaa afuuraa dhuunfaaf kenname hin ilaallatu (lQor 12) abdii Waaqayyo fayyinaaf Kakuu Moofaa 
fi Kakuu Haaraa ti kenne malee. Filatamuun sirridha. Amanamuun Waaqayyoo abdi saba Israa'el (Mai 3:6) 
11:30-32 Lakkoofsi kun qulaallii karooraafi akeeka Waaqayyooti. (1) yoo mara araara isaa irratti hundaa'u 
(yaadannoo 9: 15-16 ilaalaa) malee murtoo battalaa miti. Yaada dheeraa kana keessatti jechi "araara" jedhu yeroo 
afuur tajaajila (9:15, 16, 18, 23) (2) Waaqayyo nama hunda murtootti fideera. Yihudonniifi Ormoonni 
cubbamaniiru. (3:9, 19, 23; 5:11) (3) Waaqayyo fedhaafi dadhabbina sanyi namaa hundatti akka carraa ittin 
araarasaa agarsiifannatti itti fayydama. (lak 22). Ammas jechi "hunda" jedhu ifaa lak 12 fi 25-26n ilaalamu qaba. 
Namoota hundatu afeerraa Waaqayyoof deebii kenna miti, garuuu hundinuu qalbii diddirranna keessatti 
amatamaniiru. (5:12-21; Yoh 3:16) Oh Yaa Waaqayyo, ta'innaa laata! 



11:33-36 

33 Badhaadhummaan araara Waaqayyoo hammani guddata!Ogummaan isaa fi beekumni isaa hammani 
gad fagaata! Akka inni itti murtoo godhu, namni qoree bira hin ga'u!Karaa isaas namni faana dha'ee hin 
hubatu! 34 Caaffata keessatti iyyuu,"Eenyutu takkaa yaada garaa Waaqayyoo beeka ree?Yookiis eenyutu 

158 



gorsa kennuufii danda'e ree? 35 Eenyutu waa isaaf kennee beeka ree? Eenyutus waa isa dubbifata ree?"kan 
jedhu caafameera. 36 Wanta hundumaa Waaqayyotu uume; wanti hundumtuu isaan ni jiraata;wanti 
hundumtuu isaaf ni jiraata;bara baraan isaaf galanni haa ta'u! Ameen"'! 



11:33-36 kun jechoota galataa Phaawuloos osoo itti hin yaadamiin darbatu keessaa dinqisiisa tokkodha. 
Phaawuloos karaa Waaqayyoon guutama, kakuu amanamummaa, kakuu makamu kakuu raawwatamuu. 
11:33 "Badhaadhummaa" kun dabbii Phaawuloos jaalatudha (2:4; 9:23; 10:12; 11:12, 33; Efs 1:7, 8; 2:7; 3:8, 16; 
Filp 4:19, Qol 1:27) Abdiin namootaafid hugaan wangeelaa ammuu araara Waaqayyo amalaafi karoora isaati. 
(Isa 55: 1-7) 

H "akkatti murtoo godhu, namni goree bira hin gahu! Karaa isaas namni faana dhahee hin hubatu." 

Kun jecha galataa sirrii dhugaa boqonnaa 9-1 1 keessaaf faallaadha. (Isa 55:8-1 1) 

11:34 Kun waraabbii Septuagint Isa 40: 13-14ti iddootti Waaqayyo saba isaa kooluu irraa deebisee fayyiseeti. 
lQor 2: 16 keessatti Phaawuloos waraabii walfakkaataa qaba garuuu jecha "Gooftaa" jettu Yesusitti deebisa. 

11:35 kun waraabii laaftuu Iyyoob 35:7 ykn 41:1 lti. 

11:36 "wanta hundumaa Waaqayyotu uume, wanti hundumaa isaan jiraata, wanti hundumtuu isaa 
jiraata." Guutoon kun asitti Waaqayyo Abbaa agarsiisa. (lQor 1 1: 12) garuuu dubbisa Kakuu Haaraa Waaqayyo 
ilmaa agarsiisaniinis ni fakkaata lQor 8:6; Qol 1:16, Ibr 2:10) Phaawuloos wanti hundi Waaqayyo irraa bahee 
Waaqayyootti deebi'uu mirkaneesse. 

H "bara baraan isaan galanni haa ta'u" kun amala eebba Kakuu Haaraa ayyaana irraati. Kan agarsiisus (1) 
takka tokka Abbaa (16:27; Efs 3:2; filp 4:20; lPhex 4:11-6:11, Yih 25; Mul 5:13; 7:12) fi (2) takka takka ilma 
(lXim 1:17; 2Xim 4: 18; 2Phex 3:18, Mul 1:16) yaadannoo guutuu 3:23 irra ilaaladha. 

H "Ameen" mataduree addaa 1:25 ilaalaa. 

Gaaffilee Mariidhaa 

Kun ibsituu qajeelcha qo'annaati. Kun jechuun ati hiikkaa kitaaba Qulqulluu keetiif itti gaafatamoodha. Hundi 
keenya ifa qabnu keessa socho'uu qabna. Ati, kitaabni Qulqulluufi afuurri qulqulluu hiikkaa keessatti dursa 
qabdu. Kana ibsaa wajjiin walitti laaquu hin qabdu. 

Gaaffiileen marii kunneen akka dhimmoota ijoo ta'an yaada kitaabichaa irratti akka yaadduuf akka si 
gargaaraniifidha. Akka ilaalcha daddamaqsaniifi malee hiikkaa kennuuf miti. 

1 . Israa'eeloonni akkamitti karaa fayyina Waaqayyo dhabani? 

2. Waaqayyo Israa'eloota akka hin didne sababni lameen Phaawuloos dhiyeesse maalfa'a turee? 

3. Maaliif Waaqayyo laphee yihudootaa hadoochee? Akkamitti? 

4 . Yaadni "harcaatuu" yihudootaa j edhu maal j echuudhaa? 

5 . Jecha icciitii j edhu Kakuu Haaraa keessaa ibsi . 

6. Lak 1 1:26 maal jechudhaa? maaliifuu? Akkamitti ammooo 9:6ti firoomu danda'aa? 

7. Phaawuloos akkeekkachisa maal amantaa Ormaa akeekkachiisee (lak 17-24)? 



159 



ROOMAA 12 



HIRAMSA BUUFA1 


rA HIIKKAA HAMM 


AYYAA 


YBS 4 


KJHH 


KQSHH 


TIV 


KQJ 


Lubbu haarawaa 


Waaqayyoof aarsa 


Jireenya 


Jireenya taj aaj ilaa 


Sagada afuuraa 


Kiristoosin 


ta'anjiraachuu 


warajoo 


Waaqayyoo keessaa 




12:1-2 


12:1-8 


12:1-2 


12:1-2 


12:1-2 

Gadjechuufi 
garaamumaa 


12:3-8 














12:3-8 


12:3-8 


12:3-8 

Diinalle dabaaltee 


Seerajireenya 


Akka kiristaana of 


Gorsa garaa 




hundaafu 


kiristaanummaa 


gochuu 






garraamachuu 


12:9-21 


12:9-21 


12:9-13 


12:9-13 


12:9-13 






12:14-21 


12:14-16 
12:17-21 


12:14-21 



MARROO DUBBISAA SADII (viii ilaal) 

(FEDHA BARREESSAA KA 'UMSAA SADARKAA BUUFATAATTI HORDOFUUN) 

Kun ibsituu qajeelcha qo'annaati. Kun jechuun ati hiikkaa kitaaba Qulqulluu keetiif ittigaafatamoodha. 
Hundi keenya ifaa qabnuu keessa socho'uu qabna. Ati, kitaabni Ququlluufi afuurri quqlulluu hiikkaa keessatti 
dursaa qabdu, kana ibsaa wajjin walitti laaquu hin qabdu. 

Boqonnicha gadtaa'umsa tokkoon dubbisi. Dhimmicha addaan baafadhu. Hiramsa dhimma kee hiramsa 
hiikkaalee shaman irra keessa jiran wajjiin wal cina qabii madaali. Bufanni afuuraahun miti garuuu fedha 
barreessichaa ka'umsa hordofuu, isa handhuura hiikkaadhaaf furtuudha. Buufanni hundi dhimma tokkoofi tokko 
qaba. 

1. Buufanni duraa 

2. Buufanni lammataa 

3. Buufanni sadaffaa 

4. kkf. 

Ilaa Qabiyyee lak 1-8 



A. Kun kutaa Roomaa isa dhugoome (12:1-15:13) agarsiisa. Ergaan Phaawuloos irra guddeessi ragaa haal 
yerooti. Kanaafu, lameen doktiriinaafi hojumaataa qabatanii jiru. Phaawuloos rakkoolee gandaa ykn 
balaa agarsiisuu barbaada. Roomaa 1-8 gulaalli akkuma kanaati. Kutaan raamusaafi hojumaata humna 
wal qixaa qabatan jiru. 

B. Xinamantiin biddiqa jireenyaan alaa kan Waaqayyo miti. (Matt 7:24-27; Yoh 13:17; Rom 2:13; Yaq 
1:22, 25; 2:14-26) Phaawuloos fayyina tola Waaqayyo karaa Yesuusitti amanuun barsiisa; garuuu tolli 
kun j echuu isa j ireenya keenya guutuman j ijj iiru j echudha! Fayyinni tola, garuuu Kiristoosin fakkaachuu 
faana'uu qaba. 

C. Lakkoofsi 1-2 kutaa hujumaataa hundaaf seensa uuma. Jireenya hafuuraan durfamuuf bu'uura. (S.S. 
boqonnaa 8) 

D. Lakkoofsi 3-8 kenna afuuraa kaasa. Ija qabeessummaan waliigalaa Kiristoositti tajaajila Waaqayyooti. 
(Deb 6:4-5; Matt 22:37) fi Ormootaaf (Lew 19:18; Matt 19:19). Kenni kun Kiristoositti tokkomnee 
kenna keenyaan addaddomuu kan agarsiisudha (Efs 4:1-10). Amantoonni gamtoomaafi malee 

160 



walfakkoomaaf kaka'u hin qaban. Nuyi waltajaajiluuf Waaqayyoon hidhanne. (lQor 12:7, 11; Efs 4:11- 
13)! 

QO'ANNOO JECHAAFI GAALEE 

12:1-2 

'Ammas yaa obboloota ko, araara Waaqayyoof jedhaa tii namummaan keessan qulqullaa' aadhaa fi 
Waaqayyo duratti fudhatamaa akka ta'utti, aarsaa jiraatu gootanii akka isa dhi'eessitan isin nan gorsa; 
akkasittis hafuuraan Waaqayyoof ni sagaddu. 2 Fakkeenya jireenya bara isa darbu kanaa duukaa hin 
bu'inaa! Jaalalli Waaqayyoo isa kam akka ta'e gargar baasuudhaaf, yaada garaa keessanii 
haareffachuudhaan of diddiiraa! Jaalalli Waaqayyoo immoo waan gaarii ta'e,waan isa duratti fudhatamaa 
ta' e, waan akeeka isaa fiixaan baasus hubachuu dha. 



H "kanaafuu" jecha kana Phaawuloos cehumsa dhugaa wangeelaa barbaachisaa ta'an kitaaba Roomaa keessatti 
fayyadama. 5:1 keessatti "qajeelummaa amantiin" jedhu ittin dhimbiibe. 8:1 keessatti walitti dhufeenya 
amantootaafi cubbuu ittiin dhimbiibe, quqlulleessu jechudha; 12:1 keessatti moo hojumaata qajeelummaati 
quqlullummaa amantoota guyyuu keessa walitti firoomse. 

12:1 

KQSAH "isin nan gorsa" 

KJHH "isinin gorsa" 

KQSHH, TIV "isiniin gaafadha" 
KQJ "isiniin kadha 

Guutoon kun jabaafi rifaasisadha. Yaamicha jireenya qixaati. Phaawuloos irra deddeebi'e jecha kanaan 
fayyadama. (12:1; 15:30; 16:17; lQor 1:10; 4:16; 16:15; 2Qor 2:8; 5:20; 6:1; 10:1; 12:8; Efs 4:1; Filp 4:2; ITas 
4:10 lXim 1:3; Film lak 9-10) 

H "yaa obboloota koo" Phaawuloos jecha kana yaada haarawa ittin ibsuuf fayyadama. 

H "araara Waaqayyoof jedhaati" LXX keessatti kun huruursaa amala Waaqayyoo agarsiisa (Ba'u 34:6) Asitti 
dagaagina doktiriina boqonnaa 1-1 1 jiru agarsiisa. "Araara" jecha jedhu irratti Roomaa keessatti xiyyeeffannoon 
ni jira (lameen oikieCro fi eleeo) (9:15, 16, 18, 23: 11:30, 31, 32; 12:8; 15:9). Sababaa ayyaanniifi araarri 
Waaqayyoo tola dhiyaate, amantoonni jireenya Waaqumma (Efs 1:4; 2: 10) fedha garaan odoo hin taanee kabajaan 
jiraachu qaban (Efs 2:8-9). 

H "akka dhiyeessitan" Kun jechoota aarsaa hedduu keessa tokkodha; aarsaa, lak 1; quqlulla'u, lak 1; 
fudhatamu, lak 1. Yaadni walfakkaataan akkanaa 6:13, 16, 19 keessatti ibsameera. Namoonni Waaqayyoo ykn 
seeyxaanaaf of kennuu. Akkuma Kiristoos fedha Abbaa hojjechuuf of kenne, hanga fannifamutti jiru, 
hordoftoonni isaas jireenya of dhaba isaa faanayu qaban (2Qor 5: 14-15; Gal 2:20; Yoh 3:16) 

H "namummaa keessan" kiristaanummaan falaasama Giriikota hedduu irraa isa qaama namooma amajaajii 
godhu irra fagoo jira. Qorumsa garuuu haamileen walaba. Jechi "anmooma" jedhu "sammuuf cinaayina lak 2 
keessatti Amantoonni guutummaa namooma isaanii Waaqayyoof aarsuu qabu (Deb 6:5; lQor 6:20) akkuma 
duraan cubbutti galan sanatti (Rom 6). 

H "jiraataa" Inni kun aarsaa yihudoota ykn waqmaleeyyota du'aaa aarsanii irra adda (6: 13; Gal 2:20) 

Of gatuu irraas adda bahuu qaba (qaama akeeka amantiif jecha gidirsuu). Dhaqna adda baasuun, adabuu ykn 

dararuu miti kan barbaadamu, jireenya tajaajila dammaqaafi jaalala Kiristoosin fakkaachuuti. 

H "aarsaa quqlullaa'aa" jechi "qulqulluu" jedhu "Waaqayyoo adda bahuu" jechudha. Xiyyeen jecha kanaa 
addanati amantootani akeeka Waaqayyoo adda bahuufi argamu murisuufidha. 

161 



MATADUREE ADDAA: QULQULLUU 

I. Itti fayyadamni kakuu Moofaa 

A. hiddi jecha (kadosh) ifaa miti, kan warra kana'an ta'uu hin oolu. Feetu hidda (S.S, Kd) ta'u hin didu. 
Innis "gargar hiruu" jechudha. Kun hiikkaa beekamadha. "adda bahe. (aadaa kana'anootarra) Deb 
7:6, 14:2, 21; 26:19) hojii Waaqayyoof. 

B. Wanoota addaa, iddoo, yeroofi namaa walitti fida. Seera uumaa keessa hin jiru garuuu Ba'u, Leewii fi 
lakkoofsa keessatti beekkamaadha. 

C. Barruu raajootaa (kkeessattu Isaayaasiifi Hosee) keessatti wantoonni dura dhuunfaa turan, amma hin 
jiran hin dhufan. Karaa ittiin keessa dubbii Waaqayyo iddo itti godhan ta'e. (Isa 6:3) Waaqayyo 
qulqulluudha, maqaan Isaa amala qulqullummasaa agarsiisa. Sabni isaa amala isaa addunyaa Isa 
barbaadutti mul'isuuf jedhan qulqulloota (yoo kakuu san amantiin raawwatan) 

D. Araarriifi jaallalli Waaqayyo kallatti yaada xinamantii kakuu, qjaleelaafi amala barbaachisaan kan 
adda hin baanedha. iddo kanatti muddamni Waaqayyo warra hin qulqulloofhe, kufaniifi ganan irratti 
ta'a. Dubbiin bareeduun tokko dhimma walitti dhufeenya Waaqayyo keessatti akkamni "araara 
qabeessa" fi Waaqayyo akka "quqlulluu" ta'e kan agarsiisu kitaaba Robert B. Girdil Stoon, Synonyms 
of the Old Testament, ful 112-113 keessatti ni argama. 

II. Kakuu Haarawaa 

A. Barreessitoonni bara Kakuu Haaraa ilaalcha Ibroota warra qaban (Luqaasin ala) garuuu Giriikotaan 
kan booji'aman (S.S Septuagint) dhaalamnidha. Hiikkaa Kakuu Moofaa isa Giriikiitu jechoota isaan 
isaan to'ata malee hogbarruu, ilaalchaa ykn amantii Giriik baranetu isaan to'ata miti. 

B. Yesuus qulqulluudha. Sababni isaas waan Waaqota keessaafi akka Waaqotaa waan ta'eefidha. (Luq 
1:35; 4:34; HoE 3:14, 4:27, 30) Inni qulqulluufi qajeelaadha. (HoE 3:14, 22:14). Yesuus sababaa 
cubbu maleeyyi ta'eef qulqulluudha. (Yoh 8:46; 2Qor 5:21; Ibr 4:15; 7:26; lPhex 1:19; 2:22; lYoh 
3:5) 

C. Waaqayyo waan quqlulluu ta'eef ijoolen isaa qulqulluu ta'uu qabu (Lew 11:44-45; 19:2; 20:7:26; 
Matt 5:48, lPhex 1:16). Sababaa Yesuus qulqulluu ta'e hordoftonni isaa qulqulla'uu qabu. (Rom 
8:28-29; 2Qor 3:18; Gal 4:19; Efs 1:4, ITas 3:13; 4:3; lPhex 1:15) kiristaanonni akka fayyan kan 

godhame fakkeenya Kiristoosin akkatajaajilaniifidha. 



H "Waaqayyotti fudhatamaa" kun aarsaa qixaa bara Kakuu Moofaa agarsiisa. (lak 2) kun yaada "komee 
dhabeessa" wajjin wal fakkaata. yeroo namoota agarsiisu (Uma 6:9, 17:1, Deb 18:13; Iyo 1:1) 

KQSAH "hafuuraan Waaqayyoof ni sagaddu" 

KJHH "tajaajilakeessan quubsaa ta'edha" 

KQSHH "sagada afuuraa keessanidha" 

TIV "kun sagada dhugaa isin dhiyeessuu qabdanidha" 

KQJ "karaa yaada bu'aa qabeessadha" 

Jechi kun (logikos) jecha logizomai jedhu irraa kan madde yoo ta'u hiikkaan isaas "sababeessuu" dha 
(Marq 11:31; lQor 13:11; Filp 4:8) yaada kanaan ammooo qalbeeffataa, nama qixaa jechudha. Garuuu jechichi 
miira "hafuuraan" isa jedhu akkuma lPhex 2:2ti tajaajila. Keessi jechiichaa aarsaa dhugaa of dhiyeessuufi du'aa 
bineeldaa dhiyeessu giddu jirudha. Waaqayyoo lubbuu keenya jaalalaafi tajaajila isaaf ni barbaada. Karaa idileen 
jireenya guyyu hin dhibbaneedha. 

12:2 "dhukaa hin bu'iinaa" Gocha darbe ammas ta'aa jiru dhaabsisuudha. Akkuma isa Filp 2:6-8 keessatti 
jijjiirama gara alaatti ta'u (schema, 2:8) fi gara keessatti hin jijjiiramne (morphe 2:6-7) giddu jiruu lak 2 wajjin 
fugginatu jira. Amantoonni akka addunyaa jijjiiramtu, caasaa kufaatii (bara moofaa ganiinsaa) faana hin buunee 
isa ammalle cinaachaan itti jiran irraa of qabani, garuuu gara karaa isa fakkeenya Kiristoositti (bara afuura 
haarawaa) jijjiiramatti akka dhufan gorfamu. 

H "addunyaa kanatti" kun jecha "bara" jedhuufidha. Yihudoonni baroota lama argan (Matt 12:32; Marq 

10:30, Luq 20:34-35) bara amajaajii ammaa kana (Gal 1:4, 2Qor 4:4; Efs 2:2) fi bara dhufuuf jiru (Matt 28:20; Ibr 
1:3 lYoh 2:15-17) ti. Amantoonni yeroo muddamaan guutame bara walitti dhufe kana keessa jiru. Sababa 

162 



lameenuu dhufaatii Kiristoos, amantoonni "bara ta'eefi ammalee" muddaa mootummaa Waaqayyo keessa akka 
ammaafi fulduraattiifi jiraataajiru. 



MATADUREE ADDAA : BARA KANAAFI BARA DHUFU 

Raajonni Kakuu Moofaa bara dhufuu isa ammaan agarsiisu yaalu isaaniif fuldurri deebitee ijaaramuu 
Israa'el lafarraati. Haa ta'uuti, guyyaa harawaa arganiiran (Isa 65:17, 66:22). Dhaaltoota Abrahaamiin hanga 
ammaalee fedha guutuun YHWHn didamuun (boojuurra deebin boodallee) barruu mul'ata kakuu yihudoota 
haarawa akka ka'u ta'e (S.S 1 Henook, 4Izraa, 2Biruuk). Barroon kunneen baroota lameen gidduutti adda baasu 
eegalan: bara amajaaji amma seeyxaanaan bulfamuufi bara qajeelummaa dhufaa jiru afuuraan bulfamuufi 
Masiin hogganamu giddutti. 

Naannoo xinamantii kanaa (bara dhumaa) wanti murataan ni jira. xinamantoonni kana "mul'ata 
tarkaanfata ittin jedhu. Kakuu Haaraa dhugaa baroota lamaan kanaa ni mirkansa. (S.S dhaanquu Yeroomaati) 



Yesuus 


Phaawuloos 


Iboorta 


Matt 12:32 


Roomaa 1:2 


1:2 


Matt 13:22 fi 29 


lQor 1:20; 2:6, 8; 3:18 


6:5 


Marq 10:10 


2Qor4:4 


11:3 


Luq 16:8 


Gal 1:4 




Luq 18:30 


Efs 1:21; 2:1,7; 6:12 




Luq 20:34-35 


lXim6:17 

2Xim4:10 

Tito 2: 12 





H "of diddiiraa" Amantoonni dirqama diddiramu qaban, malee himamuu hin qaban. Bifti seerluga jecha kanaa 
"of diddiraa turuu" dha. kunis dhugaa "duukaa bu'uu" lak 2a keessaati. Fuggina walfakkaataaf Hizq 18:31 
(gochaafi of kenaa namootaa) fi Hizq 36:26-27 (kenna humnaa) walibra qabaa. Lameenu ni barbaachisu. 

Moggoon jecha kana "tolfamu" (Matt 17:2) diddirame Yesuus keessatti iddo eenyummaan dhugaa Isaa 
mul'ate jirutti hojjeteera. Humni dhugaan kun (2Phex 1:3-4) gara amantoota hundaatti darbuu qaba. (2Qor 3:18; 
Efs 4: 13) 

H "yaada garaa keessanii haareffachuudhaan" kun jecha Giriiki waan haarawaa (kainos) agarsiisudha; 
yeroodhaan haaroma miti. (chronos). Yihudootaaf arguufi dhagahuun hula lubbuuti. Namni waanuma yaadu 
ta'a. Fayyinaan booda, sababa afuuraan cuuphamu, amantoonni kallatti ilaalcha haarawaa qabaatu. (Efs 4: 13, 23; 
Tito 3:5). Ilaalchi haarawaa kitaaba Qulqulluu kun, afuuraan cuphamu waliin, isa sammuufi biddiqa jireenya 
amantoota haarawaa jijjiirudha. 

Amantoonni dhugaa karaa addaan hutabu, sabanisaas sammuun isaanii afuuraan waan guutameefidha. 
Sammuun dhiqame haarawaafi afuuraan geggeeffamu biddiqa jireenya haarawaa argamsiisa. 



MATADUREE ADDAA: HAAROMSAA (ANAKAINOSIS) 

Jechi Giriik kun bifa duraan (anakainoo, anakainizo) hiikka bu'uuraa lama qaba. 

1 . "wanni tokko akka haaromuufi adda ta'u taasiisuu (S.S gara fooyyinaati) Rom 12:1; Qol 3:10 

2. "gara filatamaa duraaniitti deebisuu" 2Qor 4:16; Ibr 6:4-6) (lew fi Nidaa, Greek-English Lexicon, Jil 1, ful 
157, 594 irraa kan fudhatamedha) 

Moltaniifi Milliqaan, The Vocabulary of Greek Testament, kitaabni jedhu (S.S anakkainosis) jechi kun 
akka hog barruu Giriikoota keessatti Phaawuloosin dura akka hin argamne dubbata. Jecha kana innumti 
Phaawuloos akka gudunfuu hin oolle tilmaamam (ful 34) 

"Deebisanii kaasuufi haaromsuun Waaqayyo qofaafi. Anakkainosis, jechi "haaromsa" gochadha; 
kakuu haarawaa keessatti argama, haaromsa walirra hin cinne agarsiisa, akka isa Roomaa 12:2 keessaa. 
"Akkaataa diddirama sammuu keessaniitti diddiirama" 2Qor 4:16 "keessi namooma keenyaa guyyuu 
diddiirama" Qolaasiyaas 3:10 "nama haarawa" akka "nama isa fakkeenya isa uumeen beekomsaan 
haaromu" ilaallatu ibsa. Kanaafu nam haaromsa" gocha duraan kan deebi'e harkifatudha; itti fufinsaas 
gocha Waaqayyoo kennaafi waariisaa jireenya bara baraa qabaachu agarsiisa. (ful 118) 



163 



H "jaalalli Waaqayyo moo waan gaarii ta'uu" Jechi (dokinazo) jedhu hiikkaa "qoratan mirkansuu" jedhu 
qabata. Mata duree addaa 2:18 jalaa ilaalaa. 

Fedhiin Waaqayyo karaa Kiristoos akka fayyina argannudha (Yoh 6:39-40) achis akkuma Kiristoositti 
jiraannudha (Rom 8:28-29; Gal 4:19; Efs 1:4; 4:13, 15; 5:17-18) Wabiin kiristaanummaa kaniinni bu'uraa'u. 

1 . abdii amanamaa Waaqayyoo irratti 

2. afuura quqlulluu cuuphamuu irratti (Rom 8:14-16) 

3. jireenya amantoota jijjiirameefi jijjiiramaa jiruu (Yaaqoobiifi 1 Yohaannis) irrattidha. "ija dhabeessa 
hidda haleessa" (Matt 13:1, 19-23) 

H "Jaalalli Waaqayyoo isa kam akka ta'e" mata duree addaa itti aanee jiru ilaalaa 



MATADUREE ADDAA : FEDHA (thelima) WAAQAYYOO 
WANGEELA YOHAANNIS 

- Yesuus fedha Abbaa gochuuf dhufe (4:34; 5:30; 6:38) 

gaafa dhumaa warra Waaqayyo Abbaan, Ilmaaf kenne kaasuudha (6:39) 

hundi Ilmatti akka amanu (6:29,40) 

kadhanni deebii argate fedha Waaqayyoo raawwachu waliin firooma (9:3 1 fi lYoh 5:14) 
WANGEELA SINOOPTIK 

fedha Waaqayyo gochuun murteessaadha (Matt 7:21) 

fedha Waaqayyoo gochuun Yesuusiin obboleeyyan tokko nama godha (Matt 12:50; Marq 3:35) 

namu akka badu fedha Waaqayyo miti (Matt 18: 14; lXim 2:4; 2Phex 3:9) 

Qaraaniyoon fedha Waaqayyo Yesuusiif qabu ture. (Matt 26:42, Luq 22:42) 
ERGAA PHAAWULOOS 

bilchiinaafi taj aaj ila amantoota hundaa (Rom 12:1-2) 

amantoota bara amaj aaj ii j alaa baraaruu (Gal 1:4) 

fedhiin Waaqayyo karoora lubbu bituudha (Efs 1:5,9, 11) 

amantoonni j ireenya afuuraan guutame j iraachuufi shaakaluudha (Efs 5:17-18) 

amantoonni beekomsa Waaqayyoon guutamuu (Qol 1:9) 

amantoota guutuufi qixaan taasisuu (Qol 4:12) 

amantoota qulqulleessuu (ITas 4:3) 

galala kennuu amantoota waan hundaa irratti (Tas 5:18) 
ERGAA PHEEXROOS 

amantoonni qaj eela gochuu (S . S abbootii taayitaaf gad j echuu) fi gowwoota gab gochuu ( 1 Phex 2:15) 

gidiraa amantootaa ( 1 Phex 3 : 1 7; 4 : 1 9) 

j ireenya ofittummaa amantootaa ( 1 Phex 4:2) 
ERGAA YOHAANNIS 

amantoota bara baraaf qabuu ( 1 Yoh 2:17) 

kadhata amantootaa deebii argateef furtu ( 1 Yoh 5:14) 



H "waan gaarii ta'eefi isa fulduratti fudhatamaa ta'e" kun fedha Waaqayyo amantootaaf fayyina booda qabu 

kan agarsiisudha. (Filp 4:4-9) Galmi Waaqayyo amantoota hundaafu qabu bilchina Kiristoosin qabaidha. (Matt 

5:48) 

H "sirri" jechu kun jechuun "bilchina, guutuummaan hidhachu, hojii raawwachuu, gahuu, xumura, "Jechudha. 

Kun jechuun cubbuu dhabuu jechu miti. Kan fayyadus (1) harkaafi miila cabe dhinee tajaajilatti deebi'eeru. 

saaphan kiyyoo qurxummii tarsa'e deebi'ee suphamuun hojiirra oole. (2) micii lukkuu amma geessee (3) gabaa 

bahuuf qophoofteefi (4) bidiruu daakaaf qophooftedha. 

12:3-8 

3 Ayyaana isa anaaf kennameen namni waan yaaduun isaaf ta'u caalaatti akka of hin yaadne, tokkon 
tokkon keessanitti nan hima; garuuu adduma addaan akka amantii isaaf kennameetti akka ofilaaluun 
ta'uufitti, haa yaadu! 4 Nuyi dhagna tokkotti bu'aa dhagnaa baay'ee qabna; bu'aan dhagnaa hundinuu 
immoo hojii adda addaa qabu. 5 Akkasuma nus immoo utuma baay'ee taanee jirruu, Kristositti dhagna 
tokko; nuyis bu'aa dhagna walii ti. 6 Akka ayyaana Waaqayyoo isa nuuf kennameetti kennaa garaa garaa 

164 



qabna; kennaan isaa waan Waaqayyo namatti ibsu dubbachuu yoo ta'e, akka amantichaa wajjin waliif 
galutti dubbachuu dha. 7 Kennaan keenya hojiidhaan nama gargaaruu yoo ta'e, hojiidhaan nam a 
gargaaruutti ni jabaanna! Barsiisuu yoo ta'e barsiisichatti haa jabaatu! 8 Kennaan isaa nama gorsuu yoo 
ta'e, gorsuutti haa jabaatu! Inni namaaf kennu, garaa qulqulluudhaan haa kennu! Inni dura bu'us 
dhimmee haa geggeessu! Namni nam aa oo'us fuula ifaadhaan haa hojjetu! 



12:3 lakkoofsi 1-2 fedha "sammuu haarawaa" qillisa. Lak 3 keessatti jecha "yaadu" jedhu irratti lapha dacha 
afurtu jira. Kitaaba The Zondervan Study Guide Commentary, Romansi Biruus Korleey fi Kurtis Vughaan 
keessatti kanjira: 

"Yaanni baayye jajame... yaada qixaa. . . yaada akeeka guutuu ... yaada tasgabbaa'a" (ful 138) 
Amaleessuun kun ni gargaara. 

Lakkoofsi kun, akkuma 11:13-24, (1) rakkina amantoota yihudaafi amantoota Ormaa waldaa Roomaa 
keessa jiru agarsiisa ta'a ykn (2) Phaawuloos kan inni Roomaa barreesse Qoronxoosi eegi deebi'ee (erga imala 
isaa isa sadaffaa booda) amantoota baalageefi afuuftuu wajjiin walargeen booda ta'a. 

H "ayyaana isa anaaf kennameen" Ayyaanichi bara dur kan Waaqayyoon argamedha, darbeera (S.S isa daandi 
Damaasqoo qunnamedha). Yaada kana keessatti ayyaanni kenna afuuraan wal hidhata (15:15; lQor 3:10; 15:10; 
Gal 2:9; Efs 3:7-8) malee kenna qajeelummaati miti (Rom 4) kun dubbii Phaawuloos fi yaamicha ergaramuu gara 
Ormootaa ilaallata (HoE 9:15; Rom 1:15; Gal 1:15-16; 2:7-8; Efs 3:1-2, 8; lXim 2:7; 2Xim 4:17) 

H "tokkon tokkoo keessanitti ana hima" akeekachisa lak 3 keessa kiristaana hundaafidha malee 
geggeessitootaaf miti. 

H "waan yaaduun isaaf ta'u caalaatti akka hin yaadne" mataduree addaa ittifayyadama Phaawuloos jecha 
tishoo Huper 1:30 irrajiru ilaalaa. 

H "akka of ilaaluun ta'uufitti haa yaadu" Amantoonni kennaa afuuraasaanii hin filatanii (lQor 12:11; Efs 
4:7) Afuuraan fayyina irratti argatu. (lQor 12:7) kennaan afuuraa baajii araaraa nama gorsu odoo hin taane 
qoodaatajaajilaa ittin amantoonni qaama Kiristoos, waldaa ittin tajaajilanidha. 

H "akka amantiitti" kun dandeetti nama tokkooti kenna afuuraa tajaajilu danda'uu kan ifoomsudha. (lak 6) 
Fayyaalessa ta'uuf, kenni afuuraa firii afuraan argamuun shaakalamuu qaba. (lak 9-12; Gal 5:22-23) kenni kun isa 
hojii wangeelaa yesuus ergamoota gidduutti qoddamee yoo ta'u firiinsaa sammu kiristoosidha. Lameen hojii 
ga'insa qabuuf gaariidha. 

12:5 "nuyi, utuma baayyee taanee jirruu, kiristoositti dhaqna tokko" kun gamtoomaafi garaa garooma 
amantoota boqonnaan jaalalaa lQor 13 garaagartee kennaa muddama keessa jirtuu haasa'a. (lQor 12 fi 14) 
kiristaanonni dorgommii keessa osoo hin ta'in walfaanoma keessa jiru. 

12:6-8 lakkoofsi kun isa Giriik keessatti hima tokkodha. Yoo hiikkamu nam sadaffaa ta'a "mee ni fayydamna" 

12:6 "ayyaana ... kenna" jechi "kenna "Charisma" fi "ayyana" (charis) hidda jecha Giriik walfakkaataa "tola 
kennuu" jedhu qabu. yaadannoo 3:24 ilaalaa. Kenni afuuraa lQor 12; Rom 12, Efs 4 fi lPhex 4 keessatti 
tarreeffameera. Gostisaaniifi tarreensaanii tokko miti, kanaaf bakka buutoota malee nuffisiisaa miti. Kitaaba 
Qulqulluu akkatti namuu kenna isaa addaan baafatu waan jedhe hinqabu. Dhimma kana irratti al Kitaaba 
Qulqulluu yaada kiristaanummaa kan ta'e barruulee "Affirming The will of God" jedhu keessatti argeera. 
Qajeelfamni wal fakkaataa fedha Waaqayyoo beekuun naannoo tajaajilaa bu'a qabeessarra bobbahu gargaara. 
Kanaan alatti amantoonni kennaa qabaachuu beekun akkamitti akka argatan ykn maal akka argatan beekuurra ni 
caala. 

H "yoo" kun eite (lak 6, 7 si'a lama, 8) dha, yenna hiikkamu "yoo... yoo..." ykn "henna... henna..." ta'a. 
Lakkoofsa kana keessatti gochima hin qabu. (lQor 3:22; 8:5; 2Qor 5: 10) 



165 



H "namatti ibsu" kun raajummaa Kakuu Moofaa akka mul'ate ergaa Waaqayyo biraa wajjiin firoma in qabu. 
Bara Kakuu Moofaa raajonni ni barreessu turan. Bara Tg dhugaa Waaqayyoo labsuu ta'e. Dursani tilmaamuus ni 
dabalata. (HoE 11:27-28, 21:10-11) xiyyeeffannoon yaadu haarawa osoo hin taanee ergaa wangeela ifoomsuun 
hojumaatasaa agarsiisudha. Jechicha keessa dhangalaani ni jira. Gocha amantootaan shaakalamu (lQor 14:1, 39) 
fi kenna afuura addaa ta'u (lQor 12:28; 14:29; Efs 4:1 1) ni agarsiisa. Dhangalaasni kun ergaa Phaawuloos gara 
Qoronxoos keessatti ni mul'ata warra yeroo tokko barreeffaman keessatti (lQor 12: 10, 12; 13:8; 14: 1, 5, 29, 39) 



MATADUREE ADDAA : RAAJII KAKUU HAARAWAA 

I. Akka raajii Kakuu Moofaa miti, isa hiikkaa barsiisummaa qabaate YHWH biraa madduu miti (HoE 
3:18, 21, Rom 16:26). Raajoota qofatu barreessa. 

A . Muuseen raaj ummaan yaamame (Deb 18:15-21) 

B. kitaaba seenaa (Iyaasu-Mootota (Ruutin ala) "raajoota durii" jedhamani yamamu (HoE 3:24) 

C. Raajoonni iddo luboota gurguddo bakka bu'uun madda odeeffannoo Waaqayyorra ta'an (Isaayasi 
Milkiyaasiiti) 

D. Hiramsi qanoonaa Ibrootaa lammaffaa "raajoota" (Matt 5:17; 22:40; Luq 16: 16; 24:25, 27: Rom 3:21) 

II. Kakuu Haaraa keessatti yaadichi karaa hedduun tajaajila 

A. Raajoota Kakuu Moofaa ti qabatee ergaasaanii garsiisa (Matt 2:23, 5:12; 11:13; 13:14; Rom 1:2) 

B. Walfaanama irra caala ergaa dhunfaatti fulleeffatu (raajoonni Kakuu Moofaa Israa'el qofatti dubbatu) 

C. lameen Yohaannis cuphaa (Matt 11:9; 14:6; 21:26; Luq 1:76) fi Yesuus akka labsitoota mootummaa 
Waaqayyooti agarsiisa (Matt 13:57; 21:11; Luq 4:24; 7:16; 13:33; 24:19) Yesuus raajoota irra guddaa 
ta'uun ni tuqama (Matt 11:9; 12:41; Luq 7:26) 

D. raajoota Biroo Kakuu Haaraa keessaa 

1 . jireenya Yesuus duraanii wangeela Luqaas keessaa (S.S yaadannoo Maariyaam) 

a. Elzaabeet (Luq 1:41-42) 

b. Zachaariyaas (Luq 1:67-79) 

c. Simoon (Luq 2:25-35) 

d. Hana (Luq 2:36) 

2. dubbii cigoo (Qayaafaa, Yoh 11:51) 

E. isa wangeela labsu tokkotti fulleffachuu (tarreeffama kennoota lQor 12:28-29; Efs 4:11 keessaati) 

F. kenna waldaa keessa amma jiru agarsiisa (Matt 21:34 HoE 13:1; 15:32; Rom 12:6; 1 Qor 12:10, 28-29; 
13:2; Efs 4:11), kun darbee darbee dubartii agarsiisa (Luq 2:36; HoE 2:17; 21:9, lQor 11:4-5) 

G. kitaaba mul'ataa agarsiisa (Mul 1:3; 22:7; 10, 18, 19) 

III. Raajii Kakuu Haaraa 

A. Akka raajoota Kakuu Moofaa raajummaa dadamaqsa hin kennan (S.S Kitaaba Qulqulluu) kunis sababa 
gaalee "amantii" (miira wangeela guutuun) HoE 6:7; 13:8; 14:22; Gal 1:23; 3:23; 6:10; Filp 1:27 Yihu 

3. 20) keessatti dhimma baheen ni danda'ame. 

Yaadni kun gaalee yihudaa 3 keessatti argamuun "isa duraafi isa dhumaaf amantiin dabarfame 
qulqulloota kenname" jedhun ifa ta'e. Amantiin "isa duraafi isa dhumaa" jedhu kan agarsiisu dhugaa, 
doktiriina, yaada, ilaalcha addunyaafi barsiisa kiristaanati. Xiyyeen dura kenname kun barreeffama Kakuu 
Haaraa daangaa Xinamantii bu'uura Kitaaba Qulqulluu ta'eera. Kunis barreeffamni sana boodaa ykn kan 
Birooon sana mul'isuuf akka hin gargaarre lafa kaa'eera. Kakuu Haaraa keessatti wanti baayyee walxaxaa hin 
mirkanoofneefi daalachaaye taa'eera, garuuu warri amanan amantiisaaniin wanni "barbaachisaa" hanga 
amantiifi shaakalaa ta'u dabalamee ifaan taa'ee Kakuu Haaraa keessa taa'ee jira jedhu. Yaadni kunis 
"revelatory triangle" jedhu keessatti tuqamee jira 

1 . Waaqayyo seenaa yoomessaan of mul'ise (MUL'ATA) 

2. Namoota muraasa gocha Idaa akka barreesaniifi barsiisan filatee (kaka'umsa) 

3. Sammuufi laphee namoota barreeffama kana akka hubatan akka hiikkan miti, garuuu fayyinaafi 
jireenya kiristaana akka jiraataniif afuurasaa kenneef (ITTITBSE) 

Qabxiin kanaa kaka'umsi barreessitoota Kitaaba Qulqulluu daangeeffame. Barreeffamni, mul'atni, ykn 
ergaan Biroo humna qabeessi hinjiru Qanoonaan cufameera. Waan Waaqayyoof deebisuu mallu dhugaa 
barbaachisaa guutuu qabna. 

Dhugaan kunis waliigaltee barreesstootaa Kitaaba Qulqulluu fi wal dhibdee Waaqeffatoota Waaqolii 
gidduutti mul'ate. Barreessaan ykn dubbataan bara kanaa kamiyyuu geggeessummaa humna isa barreessitoonni 
Kitaaba Qulqulluu argatan kan qabu hinjiru. 



166 



B. Gama kaaniin raajonni Kakuu Haaraa fi Km walfakkeenya qabu 

1. Waan ta'uuf jiru tilmaamuuti (Phaw, HoE 27:22, Agabas HoE 1 1:27-28; 21:10-1 1, kan maqaan hin 
beekamiin HoE 20:23) 

2. Murtii labsuu (Phaw, HoW 13:11; 28:25-28) 

3 . gocha fakkeenyaa ta'a ibsu (Agabas, HoE 21:11) 

C. Dhugaa wangeelaa takka takka bifa tilmaamaan haasa'u (HoE 11:27-28, 20:23; 21:10-11) garuuu kun 
xiyyeeffannoo dura miti. Raajiin kitaaba Qoronxoos duraa keessaa kan wangeelaan wal argedha (14:24, 
39) 

D. Afuura yeroo sanii isa hojumaata dhugaa Waaqayyo haala yeroo haarawa, aadaafi yeroo mul'isudha 
(lQor 14:3) 

E. Bara waldaalee Phaawuloos ganamaa keessatti ho'itudha (lQor 11:4-5, 12:28, 29; 13:29; 14:1, 3, 4, 5, 
6, 22, 24, 29, 31, 32, 37, 39, Efs 2:20; 3:5, 4:11; ITas 5:20) Didache keessattis tuqameera (jaaraa duraa 
gara booda keessa ykn jaarraa lammataa gara duraa keessa hoggu hin beekkamne barreeffame) 
akkasumas Montaanizim jaarraa lammataafi sadaffaa kaaba Afrikaatti. 

IV. Kennii Kakuu Haaraa qabamee? 

A. Gaaffi kana deebisuun rakkisaadha? Akeeka kennaa ibsuun gaafficha ifa gochuu danda'a. Lallaba 
wangeela jalqabaa mirkansuufi moo ykn deemsa waldaa hojii wangeelaa ofiifi addunyaa baddeef 
labsiitudha. 

B. Gaaffii kana deebisuuf seenaa waldaalee ilaallamu qaba ykn Kakuu Haaraa matumasaa ilaaldudha? 
Kakuu Haaraa keessatti kenni waan yeroon daangeeffame ta'uu wanti agarsiisu homtuu hin jiru, warri 
lQor 13:8-13 jiru kaasuun waan kana mormu barbaadan aangoo dubbicha dogoggorsu isa jaalala malee 
hundi ni darba jedhe mirkansu. 

C. kana jechuuf nan qorama hanga Kakuu Haaraa, seenaa waldaa ala, aangoo qabeessa ta'eeti amantoonni 
kenni akka wal irraa hin cinne mirkansu qabu. Haa ta'uuti, aadaan akkanni hiikkaa hacuucuu danda'u 
nan amana. Wanti barreeffamaa if ata'e aadaa garii keessatti fudhatama hin qabaatu. (S.S dhunguu 
quqlulloolaa, uffata dubartoota waldaalee manaa kkf) eeyii aadaan barreeffama dhiibdee, seenaan 
waldaalee hoo maa dadhabaree? 

D. Kun gaaffii cal'isee deebii argannedha. Amantoonni garii "qabamu" fi gariin "hin qabamu" labus. 
Iddoo kanatti, akkuma isa kaanii, lapheen amantootaa isa furtuudha. Kakuu Haaraa walxaxaafi 
aadaadha. Rakkinni murtoodha barreeffama isa kamtu aadaa/seenaadhaan gad qabamee isa kamtu moo 
jiraataadha jechu dadhabudha. (Fiifi Stuart Kitaaba isaanii How to Read the Bible for All Its Worth, ful 
14-19 fi 69-77 ilaalaa) Asitti mariin bilisummaa fi ittigaafatamummaa Rom 14:1-15:13 fi lQor 8-10 
keessa jrian murteessadha. 

1. Amantoonni hundi ifaa qabannii amantiisaaniin socho'uudha. Waaqayyo garaafi sochii keenya 
ilaala. 

2. Amantoonni hundi amantoota Biroo akka hubannoosaanitti akka socho'an hayyamuufii qaban. 
Waa'ee Kitaaba Qulqulluu keessatti obsa barbaachisaa, Waaqayyo akka Isaa akka waljaalannu 
barbaada. 

E. Walitti qabuudhaaf kiristaanummaan jireenya amantiiti. Jaalalaati, malee xinamanti cichaa miti. 
Walitti dhufeenyi isa wajjiinii inni walitti dhufeenyuma keenya irratti dhiibbaa qabu caalaatti 
barbaachisaadha. 



H "Akka ayyaana Waaqayyo isa nuuf kennameetti" kun lak 3 ti hidhata. "akkuma Waaqayyo hundaaf akka 
amantii isaatti safari" (Efs 4:7). Yaada guddaa isa amantoonni akkamitti kennasaaniiti fayyadamu isa jedhu 
wajjiin hidhata qaba. Kunis amala, kaka'umsaafi humna amantootaa hojii wangeelaa isa Waaqayyo isaaniif 
kenneen isa tajaajiluudha isaanis isa Gal 5:22-23 keessatti tarreeffame ija afuuraati. 

12:7 

KQSAH "yoo hojiin nama garaaru ta'e" 

KJHH, KQSHH "ykn hojii wangeelaa, hojii wangeela keenyaatti fayydamuudha" 

TIV "yoo tajaajiluu ta'e haa tajaajillu" 

KQJ "yoo bulchuu ta'e, ittiin bulchaa" 

Hikkaan hammayyaa garagaaraa, sababnisaas jecha Giriik (diakonia) jedhuuf hiikkaan gitaa afaan 
Ingiliffaa hin jiru (1) tajaajila dhugaa ykn (2) bulchiinsa jechuu ni ta'a. (HoE 6:1, lQor 12:5, 28) kitaabni The 

167 



Analytical Greek Lexicon Revised jedhu Harold K. Moulton akka "hojumaata, gocha ykn Biroo godha Rom 12:7, 
lQor 12:5; Qol 4: 17; 2Xim 4:5" (ful 92) keessatti yaadnisa guddaan Orma gargaaruudha. 

H "barsiisonni ... barsiisu" kenni kun (didasko) lQor 12:28 fi 14:26 keessatti tuqameera. Hojii raajootaaHoE 
13:1 fi hojii tiksootaa Efs 4:11 walinis waldhugeera. Waldaan ganama kana namoonni kenna dacha qaban kana 
waan arganiifi. Lallabuun, raajuuniifi barsiisuun hundi wangeela irrattidha. Garuuu toftaafi xiyyeeffannoo gara 
garaanidha. 

12:8 "Gorsa... gorsuu" jechi (parakaleo) jedhu barsiisutti dhiyaata (lXim 4:13) kunis ogummaa ittiin dhugaan 
jireenya keessatti mirkanaahudha. Efs 4:15, 16 "dhugaa jaalalaan haasa'uu . . . qaamni dhugaan ijaaramti" 

H "inni kennuus garramummaa haa kennu" Matudree aanu ilaalaa 



MATADURAA ADDAA: ARJAA (GARALAAFESSA) 

Jechi kun (haplotes) hiikkaa lama qaba. "arjaa" ykn "garalafeessa" mul'ata wajjiin dubbi dalgaa qaba. Bara 
Kakuu Haaraa ijjii akka dubbi dalgaa kaka'umsaatti bifa lamaan tajaajila ture (1) ija amajaajii (hammeenya Deb 
15:9 fi Fak 23:6; 28:22) fi (2) ija gaarii (arjaa, Fak 22:9). Yesuus itti fayyadama kanatti dhimma bahe. (Matt 
6:22-23; 20:15) Phaawuloos jecha kana miira lamaan fayydama. (1) "garramummaa" (Rom 12:8; 2Qor 8:2; 
9:11,13) 



H "inni bulchu haa geggeessu" kun hoggansa waldaa kiristaana ykn gandaa agarsiisa. 

H "inni naamaa oo'us fula ifaan haa hojjetu" kun warra nama dhukkubsateefi gargaarsa barbaadeef godhamu 
agarsiisa. 

Jireenya hawaasummaa amantootaafi lallaba doktiriinaa gidduu garaagarteen jiraatu hin qabaatu. 
Saantimni tokkollee cinaacha lama qaba. "wangeelli hawaasummaa" hin jiru wangeela malee. 

GAAFFILEE MARII LAKKOOFS 1-8TTI 

Kun ibsituu qajeelcha qo'annooti. Kana jechuunis ati hiikkaa Kitaaba Qulqulluu keetiif 
ittigaafatamoodha. Hundi keenya ifa qabnu keessa sochoona. Ati, Kitaaba Qulqulluu fi afuurri Qulqulluu hiikkaa 
keessatti dursa qabdu. Kana ibsituu wajjiin walitti laaquu hin qabdu. 

Gaaffileen mairi kunneen dhiimmoota gurguddoo kutaa kitaaba kana keessaa irratti akka ixyyeeffattee 
yaadduufidha. Isaanis ilaalcha dadammaqsuufi malee hiikkoof miti. 

1 . Qaama akka aarsaa jiraataatti dhiyeessuu maaltu ta'uu qabaa (lak 1)? 

2. Amantoonni hundi kennaa afuuraa ni qabuu (lak 3-8, lQor 12:7)? yoo ta'e isa kam filatan fudhachu 
danda'u? 

3 . Akeekni kennaa afuuraa maalidha? 

4. Kitaaba Qulqulluu keessatti tarreeffamni kennaa nuffisiisaa ni jiraa? 

5 . Namni akkamitti kennaa isaa adda baafataa? 

ILAA QABIYYEE LAKKOOFSA 9:21 

A. Kutaan kun "qajeelcha kiristaanaa walitti dhufeenya walwalii" yoo jedhame gaariidha. Kun marii jaalalaa 
dhugaadha. (Matt 5-7; lQor 13 fi lYoh 3:18; 4:7-21) 

B. Boqonnaan 12 kan Roomaa lQor 12-13 wajjiin qabiyyeefi caasaan walfakkaata. Eeya marii kenna 
afuuraan booda dheekkamsi waa'ee boonaafi jaalalabiddiqajireenyaa irratti xiyyeeffatu dhufe. 

C. Yaadichi kan haasa'u 

1. walitti dhufeenya keenya kiristaanoota waliinii (12:9-13) kunis bal'inaan 14:1-15:13 fi lQor 8:11; 
10:23-33) ka'eera. 

2. walitti dhufeenya qabnu wajjiin (12:14-21). Kutaan kun warra waldiddaa qabnu wajjiin (12:14-21). 
Kutaan kun lallaba Yesuus tullu irratti godhe (Matt 5-7) kan agarsiisu fakkaata. 

D. Dubbisni kun abboomi biddiqa jireenya amma ta'aa jiruun hacuuccameera. Waaqayyoon isa karaa hojii 
kiristoosin xumurameefi afuura'uu afuura garuuu takka argamnaan, of kennaafi biddiqa jireenya hunda 
aarsaa barbaadudha. yesuusiin "Gooftaa" jedhanii waamuun dubbi miti. (Luq 6:46) 

168 



E. Dubbisni kunis jechoota gocha amma ta'aa jiru kan agarsiisan ni qaba. Innis waan ta'aa jiru san dhaabu 
of keessa qaba (lak 14, 16 (si'a lama) 47, 19, fi 21) Kiristaanni ammuu alajiraachaajiru. Gamatokkoon 
cubbuu jechuu kenna Waaqayyoo ammuu Waaqayyoon ala fudhachuudhajechuun ni danda'ama. 

F. Kiristaanummaan "banaa" sammuu banaa, harka banaa, laphee banaa, balbala banaa (Yaq 2) ta'uu qaba. 

QO'ANNOO JECHAAFI GAALEE 

12:9-13 

9 Nama jaallachuun keessan jaalala dhugaa haa ta'u, waan hamaa jibbaa, wanta gaarii ta'etti qabamaa 
jiraadhaa! 10 alala obbolummaatiin ho'isaa wal jaalladhaa; walii keessaniif ulfina kennuudhaaf wal 
dorgomaa ! u Waa dhimma baasuudhaaf hin dhibaa'inaa! Hafuura gubaa qabaadhaa! Gooftichaafis of 
irraa bu'aa hojjedhaa! 12 Abdii qabdanitti gammadaa; rakkina obsaa; Waaqayyoon kadhachuuttis cimaa ! 
13 Warra Waaqayyoof qulqullaa' an rakkina isaaniitti gargaaruu keessaa qooda qabaadhaa! Keessummoota 
simachuutti dhimmaa ! 



2:9 "Nama jaalachuun keessan jaalala dhugaa haa ta'u" Barru Giriik keessatti jechoonni walitti gudunfan 
(asyndeton) hin jiru. Kun garuuu hin baramne. Feetu seerluga Ibrootaa gammachuu Matt 5 duubatti agarsiisu 
barbaade ta'a. Seerluga kun gaaleewwan tokkon tokko qofaatti akka dhugaatti dhiyeessu. 

"dhugaan" jedhu kun jecha tiyaatiraa "girdoon duuba haasa'uu jechudha. Jaalala jechuun tapha ykn qoosaa miti. 
(2Qor 6:6) Jaalalli amala amantootaati (Yoh 13:34-35; 15:12, 17; lYoh 3:11, 18; 4:7-21) sababa amala 
Waaqayyoo ta'eef. 

H "hamaa jibbaa" kun (present active participle) dha, amantoonni amajaajiin fincilamuufi dinqamu qabu. 
(ITas 5:21-22) nuti garuuu isa kallatiin jireenya keenya dhiibu irratti dinqamna. 

H 

KQSAH, KJHH "wanta gaariitti qabama" 

KQSHH "waan gaariitti dafaa qabamaa" 

TIV "wanna bayeessa ta'etti jiraadha" 

NKQJ "waan gaariitti maxxanaa" 

12:10 

KQSAH "jaalala obbolummaa ho'iisaa waljaaladhaa" 

KJHH "jaalala obboleeyyummaan wal ho'isaa" 

KQSHH "faayidaa waliif wal jaaladhaa" 

TIV "akkuma kiristaanatti ho'isa waljaaladha" 

KQJ "hamma obboloonni wal jaaladhaa" 

Kun jecha tishoo Giriikotaa )phileot storge) yoo ta'u "jaalala obbolummaa" fi "jaalala maatii" kan inni 
faayidaarra oole as Kakuu Haaraa keessatti. Kiristaanonni maatiidha. Akka waljaalannu abbomamneerra (ITas 
4:9) 

Kun dubbi Giriikootaa keessatti xiyyeeffannoof isa dura hireere. 

H 

KQSAH "ulfina walii kennuuf dorgoma" 

KJHH "dorgommiidhaan ulfina waliif kennaa" 

KQSHH "ulfinaan waliif godhaa" 

TIV "ulfina waliif kennuuf dammaqaa" 

KQJ "waliif kabaja qabaadhaa" 

Amantoonni hiriyyoota kakuusaanii Biroo of caalchifatuu qaban (Efs 4:2; Filp 2:3) 



169 



12:11 

KQSAH "waan dhiimma baasuuf hin dhibaayinaa" 

KJHH "dhimma baasuuf hin harkifatiinaa" 

KQSHH "hojiifhinbarfatiinaa" 

TIV "jabaadhaa hojjedhaa malee hin laafinaa" 

KQJ "Gooftaadhaaf hojjechu hin dadhabiinaa" 

Jaalallii dhugaan humna jabaa hoomisha (Gal 6:9) 

H 

KQSAH, KJHH "afuura gubaa qabaadhaa" 

KQSHH "afuuraan bulluqaa" 

TIV "laphee guutuun of kennaa" 

KQJ "jabina afuuraa guddaadhaan" 

H "Gooftaa tajaajiluu" Garaagaruummaan barreeffama iddoo kanatti ni jira. Gariin gosa barruu Giriikoota 
"yerootti (kairos) jedhanii dubbifamu, bakka isa "gooftaan" (kurios) jedhu. Garaagarteen gooftichaafi waldaa Isaa 
akka carraan argameen tajaajiluti xiyya. (Yoh 9:4; Efs 5:16) 

Iddo hundatti jeequmsi kan ta'e sababa kurios hin hubatamiin ykn hin dubbifamiinifidha. Barruu Giriik 
durii fi filatamaa gooftaa tajaajilu" jedha. "Gooftaa" akka "mirkanatti" (A) irra kaa'eera. 

12:12 "abdii qabdanitti gammadaa" Jechi "abdii" jedhu dhufaatii lammataan walqabata (5:2) Abdii jecha 
Ingiliffaa fedha agarsiisu miti. Miira Tg ta'a yeroon hin murtoofhe agarsiisadha. yaadannoo 4: 18 ft 5:2 ilaalaa. 

H "dhamaasuu" Jechichi "si'ata, fedhata ariifataa cichaa" jechuudha. 

H "gidiraa" Akkuma 5:3,5 keessatti "abdii" gidiraatti hidhata (thlipsis) kun safuu kiristoosin hordoftootaati. 

(Matt 5:10-16; HoE 14:22; Rom 8: 17; 2Xim 3:12; lPhex 4: 12) Barbaaduu ykn soqu hin qabnu. Mataduree addaa 

: Gidiraa 5:3 ilaalaa. 

H "kadhatatti of kennuu" Kadhanni naamusa afuuraati. kennajabaahojii Waaqayyooti. Amantoonni jaalala 

Abbaa Waaqarraa dhiibba gochuu danda'u. Waaqayyo kadhata ijoollee isaatti of daangeesseera (HoE 1: 14; 2:42; 

2:4; Efs 6;18-19; Qol 4:2). Kun kadhata ittigaafatama godhe. Three Crucial Questions About Spiritual Warfare 

kitaaba jedhu kitaaba Kilinton Aroold ful 43-44, 187-188 jiru dubbisaa 

12:13 

KQSAH, KQSHH "warra Waaqayyoof qulqulla'an rakkina isaaniitti gargaaruuti qooda qabaadhaa" 

KJHH "fedhii qulqullootaaf gargaaruu" 

TIV "qooda kiristaanoota hiriyoota keessanii keessatti hirmaadhaa" 

KQJ "gargaarsa namoota Waaqayyoo barbaadan irratti hirmaadha qooda fudhaa" 

Jechi Giriik koinoneo jechuun "Walooma" jechuudha. Jechi kun Phaawuloosiifi hiikkaa hedduu qaba. 
Innis walooma wangeela keessaafi fedha qaamaa ni qaba (Gal 6:6) 

Gidiraa Kiristoos qooddachuunis ni tajaajila (Filp 3:8-10, lPhex 4:13) fi kan Phaawuloos (Filp 4:14). 
Inni Kiristoosiin gamtoomu jedhu saba Isaa wajjiin sadarkaa hundatti gamtoomu jechuudha. Mataduree addaa 
Quqlulloota 1:7 jedhu ilaalaa. 

(Fak 3:27, Gal 6:10) Amantoonni akka waan Ormaaf hafaa ta'e qabaataniif jabaatanii hojjechu qaban, 
maqaa Yesuusiin (2Qor 8:11-12; Efs 4:28) 



MATDUREE ADDAA ; KOINONIA 

Jechi "walooma" (koninonia) jedhu 

1 . hidhata maxxanaa namoota waj j iinii 

a. ilma wajjiin (lYoh 1:6; lQor 1:9) 

b. afuura wajjin (2Qor 13:13; Filp 2: 1) 

c. Abbaafi ilma wajjiin (lYoh 1:3) 

d. obboleeyyan kakuu Biroo wajjin (lYoh 1:7, HoE 2:42; Gal 2:9; Film 17) 

2. hidhata maxxansaa wantoota ykn garee wajjiin 

a. wangeela wajjiin (Filp 1:5; Film 6) 



170 



b . dhiiga Kiristoos wajj iin ( 1 Qor 10:16) 

c . dukkana wajj iin miti (2Qor 6:14) 

d. gidiraa wajjiin (Filp 3:10; 4: 14, lPhex 4: 13) 

3. kennaykn gumaata arjoomaan godhame (Rom 12:13, 15:16; 2Qor 8:4; 9:13; Filp 4:15; Ibr 13:16) 

4. kennaa ayyaanaa Waaqayyoo karaa Kiristoos, isa walooma sanyii namaaf Isaafi obboleeyyan deebisee 
dhaabuu 

Kun walitti dhufeenya dalgaa (namaafi namaa) isa deebii'ee walitti dhufeenya dhaabbii (namaafi 
uumaa) mirkansudha. Fedhaafi gammachuu hawaasa kiristaana xiyyeeffanno kenna. Hennaan gochima 
jalqabbiifi itti fufinsa shaakala hawaasaa mul'isa (1:3 (si'a lama) 7;7,) kiristaanummaan walfaanooma. 



H "keessummoota simachuutti dhimmaa" Gara laafina agarsii jechudha. (yaadannoo 14:19 ilaalaa, lXim 3:2 
Tit 1:8, Ibr 13:2; lPhex 4:9) hojiin wangeelaa kun waldaa ganamaaf baayyee barbaachisaadha. Sababni afuura 
xuraawaa isaa buteef "innis" kun ka'umsatti barsiisoota kiristaanaa hojiif sosso'an simachuufi nyaachiisuu kan 
ilaallatudha. 



12:14-21 

14 Warra isin ari'atan eebbisaa, isaan eebbisaa malee hin abaarinaa! 15 Warra gammadanii wajjin 
gammadaa; warra boo'anii wajjinis boo'aa! 16 Waa'ee walii keessaniif yaada tokko qabaadhaa; isin ol of 
qabuu hin yaadinaa, warra gad deebi'anii wajjin jiraachuu baraa! Nuyi ogeessota ofiin jettanii, ogummaa 
keessan of duwwaadhaaf hin godhatinaa ! 17 Namni hamaa yoo isin irratti hojjete, deebiftanii hamaa irratti 
hin hojjetinaa! Waan fuula nama hundumaa duratti fudhatamaa ta'e yaadatti qabadhaa! 18 Nama 
hundumaa wajjin nagaatti jiraachuudhaaf karaa keessan wanta danda'amu hundumaa godhaa! 
19 Michoota ko! Ijaa baasuu dheekkamsa Waaqayyootti dhiisaa malee, ofii keessanii ijaa hin baafatinaa! 
Caaffata qulqullaa'aa keessatti, Waaqayyo gooftaan, "Ijaa baasuun kan koo ti, ani hojii namaa mataa isaa 
irratti nan deebisa" jedhee dubbateera. 20 Iddoo tokkotti immoo, "Diinni kee yoo beela'e nyaachisi, yoo 
dheebotes obaasi! Kana gochuu keetiinis gaabbee akka inni yeella'u ni goota" jedhamee caafameera. 
21 Waan gaariidhaan isa hamaa mo'i malee, hamaan si hin mo'in! 



12:14: "warra isin ariiyatan eebbisaa" Jecha ingiliffaa "evlogy" jedhu asii argame "eebba" ta'e (Matt 5:44, 
Luq 6:28; lQor 4:12; Yaq 3:9-12; lPhex 3:9) P 46 (barruu paapirus) fi barruu B (vaatikan) "isin" jedhu keessa 
bahee jennaan hundaan makataa ykn akka Biroo jijjiirame dubbii waliigalaa ta'e. Jecha "ariiyatamu" jedhuuf 
yaadanno 14:9 ilaalaa. 

H "hin abaariinaa" gocha deemaa jiru dhaabsiisuudha. Kun yaamicha maqaa Waaqayyoo yennaa kadhataa 
haaloo bahannaaf yaamamu agarsiisa. (akkuma abaarsa lQor 12:3)ti. Kun isa Waaqayyootti agarsiifatan hin 
ilaallatu (Efs 4:29; lPhex 3:9) 

12:15 "warra gammadan wajjiin gammadaa warra booyan wajjiin booyaa" Kiristaanni maatiidha. 
Amontonni jaalala walqabatu malee hin dorgoman. Sababa yaada lak 14-21 amantoonni warra hin amanneefu 
haala aadaafi yerootti fayyadamun carraa barsiisuu ofii mijeeffatu. 

12:16 

KQSAH, KJHH "waa'ee walii keessaniif yaada tokko qabaadha" 

KQSHH "jaalalaan waliin jiraadhaa" 

TIV "waliif yaaduu qabaadhaa" 

KQJ "hundaanuu qixxeetti ilaaluu dadna'aa" 

Lakkoofsi 16 feetu walididdaa (1) amantoota yhudaafi amantoota Ormaa gidduu waldaa Roomaa jiru 
(11:13-24) (2) dinagdee durii qabee jiru (3) garaagartee kennaa afuuraa gidduu, ykn (4) barmaatilee dabalaafi 
filannoo dhuunfa gidduu jiru ta'uu ni danda'a. 

H "isin ol of qabuu hin yaadinaa, warra gad deebi'an wajjiin jiraachuu baraa" 

171 



Jechi "agd deebi'uu" jedhu dhiirooma ykn walaba kan agarsiisu fakkaata. Yoo walaba ta'e hiikkaan isaa 
"ayyaana gad jedha fudhachuu" ti dubbifama. Yoo dhiiroome namoota gad jedhoo ykn deeganiti hidhata. 

H "ogummaa keessan of duuwwaaf hin godhatiinaa" Gocha deemaa jiru dhaabsisuudha. (Fak 3:7, Isa 5:21, 
lQor 10: 12; Gal 6:3) Amantoonni walirratti of jajuufi hawaasa al amantiitti of mul'isu hin qaban. 

12:17 "nama hamaa isinitti hojjetetti hamaan hin hojjetiinaa" Gocha deemaa jirud haabsiisudha. Dhimmoota 
qixaan kaa'un kan Waaqayyoo malee kan amantootaa miti (Fak 20:22; 24: 29; Matt 5:38-48, ;uq 6:27, ITas 5:15; 
lPhex 3:9) 

H "waan ija namaa duratti gaarii ta'e yaadatti qabaadha." (2Qor 8:21, ITas 5:22, fi lXim 3:7) Fak 3:4tti 
eera ta'u mala. Amantoonni ila ijaa al amantoota barsiisu irra godhatani jiraatu. Al amantoota kan aarsu ykn 
hifachiisu homaa gochu hin dandeenyu (lQor 9: 10-23) Hinumaawu jaalalaan dhiyaachu qabna. 

12:18 "yoo danda'ame, nama hundaan nagaan jiraadha" kun hima haalaa sadarkaa duraati. Kallatti 
barreessichaanis dhugaadha jedhame tilmaamama. Kun filannoo amantoota yeroo maraa osoo hin taane 
seerlugaatu akka danda'amu agarsise. (Marq 9:50; 2Qor 13:11; ITas 5:13) 

12:19 "ofii keessan ija hin baafatiinaa" 

Waaqayyo gaaf tokko sirreessa. 

H "caaffamee jira" akka dubbii seemoota ittin barreeffama afuura dubbatanidha. Akki dubbii kunis "akka 
Gooftaanjedhetti" isajedhutti cinaaya (lQor 14:21 fi 2Qor 6:17). Kun Deb 32:35 keessa waraabame. 

12:20 "yoo diinni kee" kun (third class conditional sentence)ta'eeti gocha humniffa fulduraa kaaT" kun itti eera 
fak 25:21-22 tiyooriin hiikkaadha. 

1 . kun akka dubbii aadaa feetu kan misrootaa, garraamuma mala ittin diina hiriyoomfatanidha. Ammallee 
deebii kiristaanoota afuura xuraawaa ariiyatuuf (Matt 5 :44) 

2. "abidda gubaa" jechuun gochaasaanii sirri hin ta'in isa mul'atu jaalalaafi dhiifamaan saalfachisudha. 
(Ambrosiiyaastar, Awgisxoos, Yarooma) 

3 . Origeniifi Kriystom kun garramachu kiristaanotaa isa akka Waaqayyo qalbii hin deeffattiinitti akka murtii 
kennu godhudha jedhu. (Terome Biblical Commentary, jil 2 ful 326) 

Tiyooriin gaarajiran haganuma. Furtuun garuuu gulaallii Phaawuloos lak 21 keessatti tuqeera. 

12:21 "Waan gaariidhaan isa hamaa mohaa malee, hamaan isin hin mohiin" 

Deebiin keenya hin malle hanga gammachuufi nagaa keessa keenyaa ni agarsiisa, ni murteessa. Jibbii daranyo 
9xannacha) afuuraati. Amantoonni Waaqayyotti kennatu qaban 

H "Hamaa" kun dhiirooma, hamaa tokko agarsiisu, ykn walaba hamaa waliigala agarsiisudha. Kun walxaxa 
Kakuu Haaraabeekama (Matt 5:37, 6;13; 13:19, 28, Yoh 17:15; 2Tas 3:3; lYoh 2: 13-14; 3:12, 5:18-19) 

GAAFFIILEE MARII LAKKOOFSA 9-21 

Kun ibsituu qajeelcha qo'annooti, kana jechuunis ati hiikkaa Kitaaba Qulqulluu keetiif ittigaafatamaadha. 
Hundi keenya ifa qabnu keessa sosoona. Ati, fi afurri Quqlulluu hiikkaa keessatti dursa qabdu. Kana ibsitu 
wallaaqu hin qabu. 

Gaaffileen marii kunneen dhimmoota gurguddoo kutaa kitaaba kanaa keessaa irratti akka yaadduufidha. isaanis 
ilaalcha daddammaqsuuf malee hiikkoof miti. 

1. Abboommi kana keessa jiran hundaa iddoo Biroootti tarreessi. Isaanis wanna Kiristaanni tokko 
hubatee jireenya Kiristoosin fakkaachuu isaa guyyuu keessatti shaakalu qabudha. 

2. maaliifu lakkoofsi kum haala qabannaa kiristaanonni Ormoota amantii itti qabataniifi al 
amantoota itti qabatan addaan baasuun rakkiisaata'ee? 



172 



ROOMAA 13 



HIRAMSA BUUFATAA HIIKKAA HAMMAYYAA 


YBS 4 


KJHH 


KQSHH 


TIV 


KQJ 


Seeratti 


Mootummaatti 


Kiristaanaa fi 


Kiristaanaafi 


Abbootii taayitaaf buluu 


abboomamuu 


buluu 


mootii 


mootii 


13:1-7 


13:1-7 


13:1-7 


13:1-7 


13:1-7 




Jaalala 


Jaalala olla 


Jaalalli seera 


Dirqama walii 


Jaalalaafi waraana 


obboleeyummaa 




guuta 






13:8-10 


13:8-10 


13:8-10 


13:8-10 


13:8-10 


Guyyaan 


Kiristoos kaa'a 


Dhufaatii 




Ijoollee Ifaa 


Kiristoos 




Kiristoos isa 






dhufaachuu 




lammaffaa 






13:11-14 


13:11-14 


13:11-14 


13:11-13 
13:14 


13:11-14 



MARROO DUBBISAA SADAFFAA (fuula viii ilaal) 

FEDHA BARREESSAA KA 'UMSAA SADARKAA BUUFATAATTI HORDOFUU 

Kun ibsituu qajeelcha qo'annooti. Kun jechuun ati hiikkaa kitaaba qulqulluu keetiif itti gaafatamoodha. Hundi 

keenya ifa qabnu keessa socho'uu qabna. Ati, kitaabni qulqulluufi afuurri qultulluu hiikkaa keessatti dursa qabdu. 

Kana ibsisaa wajjiin walitti laaquu hin qabdu. 

Boqonnicha taa'umsa tokkoon gadi taa'ii dubbisi. Dhimmicha addaan baafadhu. Hiramsa dhimma kee hiramsa 

hiikkaalee shaman irra keessa jiran wajjiin wal cina qabii madaali Buufanni afuuraahuun miti. Garuuu fedha 

barreessichaa ka'umsaa hordofuu, isa handhuuraa, hiikkaadhaaf furtuudha. Buufanni hundi dhimma tokko fo 

tokko qofaa qaba. 

1 . Buufanni duraa 

2. Buufanni lammataa 

3. Buufanni sadaffaa 

4. kkf 

Ilaa Qabiyyee lakk 1-7 



A. Akkuma boqonnaa 12 dhimma kiristaanummaafi walooma amantoota (lak 9-13) fi hawaasaa (lak 14-21) ta'e 
boqonnaan 13:1-7 moo waa'ee kiristaanummaafi mootota biyyaati. Haa ta'uuti, hiramsi yaadaa dhimma kana 
gidduu hin jiru. Phaawuloos tokkumatti fudhata. Jireenyi hundi kan Waaqayyooti. Amantoonni iddoo 
hundatti tajaajiltoota! Hidhanni boqonnaa kana lamaani 12:18 keessatti mul'ata. 

B. Hubannoon amantoonni iddo mootummaa biyya lafaaf qaban gargari. Bara Kakuu Moofaa mootummaan 
hidda Qaayil irraa madda ture (Uma 4:16-22). Ijaarsi Baabi'eel (Uma 11) namoonni Waaqayyo irraa citanii 
of bulchuu akka barbaadan agarsiisa. Israa'eloota biratti mootummaa jechuun mootummaa Waaqayyoo karaa 
seera humnaafi karaa tika isa (Mooti) ture. Garuuu sababa cubbuu namootaa hin milkoofne. Dubbiin Yesuus 
Matt 22:21 fi Marq 12:17 keessatti kaase iddoon qixaa kan mootummaa murteessaadha. Iddo kanatti wanti 
ajaa'ibaa Phaawuloos godhe sagalee yesuus tokkolle hin xuqiin hafuusaati. (haa ta'uu lak 1-7 fill cinaayina 
fakkaata Matt 22:15-22 fi 39) Addunyaa kuftu kana keessatti iddon Waaqayyoo mootummaaf kenne ni jira. 
Ergamtichi irra deddeebi'ee akkamitti mootummaafi amantii akka firoomsu qabsaa'aa tureera. Innis dirqama 
tolaafi bitaa ta'e gocha aangoo namootarra ejjetee mirkansu yaaleera. Phaawuloos mootummaadhaan 
aryatameeras tikfameeras. Haa ta'u, Yohaannis, Mul'ata keessatti mootummaan akka sagaagaltuu guddaatti 
ibse (Mul 17) 

173 



Hanga deemsaafi gaaffii keenya afuuraatti hin bunetti mootummaa ni deggerra. bulchiinsi biyya lafaa 
jeequmsarra wayyaadha (2Tas 2:6-7) 

C. Dhimmi walfakkaataan kun Tito 3: 1 fi lPhex 2: 13-1 7ti ka'eera. 

D. Mootummaa Roomaa jaarraa duraa keessatti amantiin Judizim seera qabeessa. Kiristaanummaan akka dame 
isaatti ilaalamaa ture. (HoE 18:12-16) Kunis sochii hojii wangeelaaf godhamaa tureef gaaddisa ta'ee tureera. 
Hojii Ergamoota akeeknisa tokko Kiristaanni uumaan akka hojii siyaasaa hin turre warra Roomaatti agarsiisu 
ture. Haa ta'uuti Roomaan nagaa fi tasgabbii (Pax Roomaa) sadarkaa addunyaa keessa wangeelli labsame 
uumtee ture. (lXima 2: 1-2) 

E. Dubbisni kun kan bal'ate muxannoo fi ifa Phaawuloos abbooti taayitaa walin qabu ture. Kutaan kun kan 
dabalame sababaa : (1) muddamnu waldaa Roomaa keessa ture abbootii taayiitaa wajjiin hidhata waan qabuuf 
(fkn ittifamuu duudhaa yihudoota) kunimoo yihudoonni hanga ta'e magaalatti akka gadhisanii bahan ta'e 
(fkn, Aqiilaa fi Phirisqilaa HoE 18:2). Iddo isaan hin jirreetti ni gaggeesummaan Ormootaa eegalame. (2) 
muddamni waldaa Room keessa ture sababa hawaasa yihudaa keessatti wangeelli bal'inaan lallabamudha. 
Seenaan Suwtoniyoos Life of Clavdius 25:2 keessatti mootichi yihudoota magaalaa keessaa ariiyachuu bara 
49, D.B sababa mormii karaa "Chiristas" ka'een ta'uu eeree jira. Kun garaagaruummaa qubee laatiinii 
Kiristoos (Chiristos) ta'uu hin didu. 

QO'ANNOO JECHAA FI GAALEE 



13:1-7 

^amni hundinuu warra biyya bulchuudhaaf aboo qabaniif haa abboomamu! Fedha Waaqayyoo malee 
aboo qabachuun hin danda'amu; warra aboo qabatanis Waaqayyotu achi isaan dhaabe. 2 Kanaaf namni 
aboo kanaaf abboomamuu didu, waan Waaqayyo dhaabeen ni morma; warri kana godhanis firdii of 
irratti ni fidu. 3 Namoota waan gadhee hojjetan malee, namoonni gaarii hojjetan warra biyya seerratan hin 
sodaatan. Egaa atis aboo isaanii akka hin sodaanne godhachuu ni barbaaddaa? Yoos waan gaarii hoj- 
jedhu! Akkasitti warra aboo qaban biraa galata ni argatta. 4 Isaan kun waan gaarii hojjechiisuudhaaf 
WaaqaJyo biraa siif kennaman. Ati waan hamaa yoo hojjette garuuu, isaan sodaadhu! Isaan nama hamaa 
hojjetu irratti adaba Waaqayyoo raawwachuudhaaf malee, billaa isa ittiin adabuudhaaf itti kenname sana 
akkasumaan hin baatan. 5 Kanaafis, namni adaba Waaqayyoo duwwaaf utuu hin ta'in, yaada garaa isaa 
ciibsachuuf abboomamuun ni ta'a. 6 Isinis kanaaf gibira baaftu, warri aboo qaban kunis yeroo kana 
raawwachuudhaaf dhaabatanitti Waaqayyoof hojjechuu isaanii ti. 7 Egaa hundumaaf waan isaan isin irraa 
argachuuf malan, baasaaf; isa gibirri isaaf ta'uuf gibira, isa qaraxi isaaf ta'uuf qaraxa, isa sodaatamuun 
isaaf ta'uuf sodaatamuu, isa ulfinni isaaf ta'uuf ulfina kennaaf ! 



13:1 "Namni hundu haa abboomamu" kana jechuunis "gad jechuu itti haafufu" (Tito 3:1; lPhex 2:13) "gad 
jedhu" jecha waraanaa ta'eeti ajaja fudhachuu jechuudha. Phaawuloos amantoonni waliifu gad jedhu qaban 
barsiisedha. 

Bara keenya gadjechuun hiikkaa bitaa qaba. Jecha hacuuccaa agarsiisuu fi hubannoo nuyi biyya 
Waaqayyoof qabnuuf keessatti of arginu ta'ee argama. Yesuus inniyyu gad jedheera (1) maatiisaa biyya lafaaf 
(Luq 2:51) fi (2) Abbaasaa Waaqarraaf (lQor 15:28) Iddo kanatti qajeelcha keenya ta'ee argama. 

H "warra biyya bulchaniif ' Phaawuloos dubbii kana (exousia) iddo Birooottis fayyadameera ittinis humna 
ergamoota, afuura Waaqolii (8:38; Qol 1:16; 2:10, 15) Efs 1:21; 3:10; 6:12) asitti yaadicha abbootii taayitaa 
ilaallata (lQor 2:6, 8, Tito 3:1, lPhex 2: 13) Kitaaba Qulqulluu abbooti taayitaa duuba humni ergamoota akka jiru 
agarsiisuu yaala. (Dan 10 fi LXXn Deb 32:8 " yeroo jaarsoliin gurguddoo sabicha hiran, yeroo ijoollee Addaam 
gargar baase, daangaa akkaata lakkoofsa ergamoota Waaqayyoon ta'uu) Garuuu ammallee warri biyya bulchan 
Waaqayyo jalattidha (lak lb, 4a fi 6) mata duree aanee jiru ilaalaa. 



174 



MATA DUREE ADDAA : MOOTUMMAA NAMOOTAA 

I. SEENSA 

A. Hiikkaa - Mootummaa jechuun fedha biyya lafaa guutuu fi eeguuf kanneen of gurmeessanidha. 

B. Akeeka - Waaqayyo abboommi sana seera dhabdumma irra waan caalchifateefi. 

1. Seera Muusee, keessattu abboomii kudhan, fedha Waaqayyo hawaasicha ergedha jireenyaa fi 
Waaqeffanna wal madaalaa akka turan gargaara. 

2. Kitaaba Qulqulluu keessatti caasaan ykn bifti mootummaa tuqameeru hin jiru, bulchiinsi Israa'el 
durii matumti isaallee bifa bulchiinsa Jannataan tilmaamameti. Demokraasy ykn kaappitaalizm kan 
Kitaaba Qulqulluu miti. Kiristaanni caasaa mootummaa kamittu ni jiraatu. Akeeknisaanii wangeela 
lallabuu malee warraaqsuu miti. 

C. Dhaloota mootummaa namootaa 

1. Kaatolikni Roomaa mootummaan namootaa kufaatin durayyu fedha dhalootaa ta'uu keessi. 
Aristootil dubbii kana irratti waliigala. Inni "namni bineelda siyaasaati" jedha. Kana jechuun 'saa 
"jireenya gaarii agarsiisuuf jiraata" jechuufidha. 

2. Pirooteestaantooti, keessattu Maartiin Luutaar kingi mootummaan namootaa kufaatirra dhaalame 
jedha. Innis "harka bitaa mootummaa Waaqayy" jedheetu waama. "Karaa to'annoo Waaqayyoo 
namoota yaraa, namoota to'annoo jala oolchuudhaa" jedhees dubbata. 

3. Kaarli Maarkis moo 

II. EESHAALE KITAABA QULULLUU 

A. Kakuu Moofaa 

1. Israa'el akkina jannatatti raawwatamtuti. Bara Israa'el durii YHWH mootii ture. Ti'okraasiin 
bulchiinsa Waaqayyoo isakallattii agarsiisa ture (ISam 8:4-2. 2. 2. 

2. Birmadoomni Waaqayyo mootummaa namootaa keessatti: kan mulataa ture: 

a. Ermiyaas 27:6, Ezr 1:1 

b. 2 Sena 36:22 

c. Isa 44:28 

d. Dan 2:21 

e. Dan 2:44 

f Dan 4: 17, 25 
g. Dan 5:28 

3 . Sabni Waaqayyoo gad jedhaa fi kabajaadha, warra humnaan isa weeraranii isa qabaniifillee 

a. Dan 1-4, Naabukedenetsiyoor 

b. Dan 5 Belshazaar 

c. Dan 6 Daariyoos 

d. Ezraa fi Nehimiyaa 

4. Sabni Waaqayyo mootummaa lafaaf ni kadhata 

a. Ermiyaas 28:7 

b. Mishnaah, Abot 3:2 

B. Kakuu Haaraa 

1 . Yesuus mootota namaaf kabaj aa agarsiise . 

a. Matt 17:24-27: qaashuuraa kafale 

b . Matt 22 : 1 5 -22 ashuuraa mootummaa Roomaaf ni labse . 

c. Yoh 19:11 Waaqayyo mootummaa kenne 

2. Sagaleen Phaawuloos mootummaa namaatti hidhata 

a. Rom 13:1-7 amantoonni mootummaaf gad jechuufi sagaduu qaban 

b . 1 Xim 2:1-3 amantoonni mootummaaf kadhatuu qabu 

c. Tit 3:1 amantoonni mootummaaf gad jedhu qabu 

3 . Sagaleen Pheexroos mootummaa namootaan hidhata qaba. 

a. HoE 4:1-31, 5:29 Pheexroosii fi Yohaannis shoongoo dura akka dhaabbatan (kun ajajamu 
agarsiisa) 

b. lPhex 2: 13-17 amantoonni mootummaaf gad jedhu 

4. Sagalee Yohaannis mootummaan namootaatti hidhatu 

a. Mul 17. Gamoon Baabiloon Mootummaa namootaa mormii Waaqayyoof ka'e ta'uu agarsiisa. 



175 



II. Goolabbi 

A. Mootummaan namootaa Waaqayyoon durfama. Kun "mirga mootootaa humna qabeessa miti" garuuu 
iddoo mootoota humna qabeessadha malee kan gaaratti eerameen alatti wanti jedhame homtuu hin jiru. 

B. Amala gaariin moototaaf gad jedhuun dirqama manantoota irraa eeggamudha. 

C. Mootummaa ashuuraa kaffaluu fi kadhataan gargaaruu amantootaaf barbaachiisaadha. 

D. Mootummaan namootaa seera eegsiisuufi. Isaan dhimma kana irratti tajaajiltoota Waaqayyooti. 

E. Mootummaan namoota kan hanga hin qabne miti. Aangoo qabuun daangeeffamadha. Hoggu isaan isa 
daangeeffame cabsani darbuun waan himmallee godhan sammuu ofiif jecha amantoonni daani haa 
godhan. Akkuma Augistoos "The City of God" jedhu keessatti dhugoomse nuyi lammilee mootummaa 
lamaati. Inni tokko yeroo fi inni kaan bara baraati. Isaan lameenuu keessatti ittigaafatama qabna; garuuu 
mootummaan Waaqayyoo isa bara baraati. Ittigaafatama Waaqayyoof qabnu keessatti xiyyeen dhuunfaa 
fi walooma nurra jira. 

F. Sirna demokiraatawaa ta'e keessatti amantoonni dammaqanii mootummaa ijaaruufi dhugoomsuu keessatti 
akka hirmaatan, yoo danda'an Kitaaba Qulqulluu akka barsiisan ni gorsina. 

G. Jijjiiramni hawaasaa dhuunfaan eegalu qaba. Abdiin mootummaan hanga bara dhumaa hin jiru. Hangamu 
Waaqayyo itti fayyadamu mootonni namoota hundi cubbamootaati. Yaadni kun "Addunyaa" yaada 
Yohannen keessatti ka'eera. 



KQSAH "warra aboo qabataanis Waaqayyotu achi dhaabe" 

KJHH "isaan achi jiran Waaqayyootu isaan muude" 

KQSHH "isaan Waaqayyoon dhaabamani" 

TIV "Waaqayyoon achi taa'an" 

NKQJ "Waaqayyoon muudamani" 

Waaqayyo abbootii taayitaa dugda duuba jiraachuu mirkansa. (Yoh 19:11) kun "humna mirga moth" 
osoo hin taanee fedha humna sirnaa agarsiisuufidha. Kun mootummaa addaa tokko agarsiisuuf osoo hin taane 
mootummaa agarsiisuufidha. Sirna dhabu irra seerri mootummaa foyya'adha (lak 6) 

13:2 "namni aboo kanaaf abboomamu didu". Kun gantummaa namootaa seera tolfameef qban kan baratame 
agarsiisa. "mormiin dhaabachuu" jechudha. (HoE 18:6; Yaq 5:6) Maarqoos 12:17 keessatti Yesuus mootummoota 
lameen mootummaafi waldaa ifatti kaa'eera. HoE 5:25-32 keessatti yoo abbootiin aangoo daddarbaa qabaatan 
wanna ta'u argineerra. 

H "ni morma... warri godhanis" Kun waa'ee ganumsa dhaabbatee ykn hundaa'ee dubbata. Waaqayyootu 
addunyaa kufteef abboome (lak 4,6) Seera mormuun Waaqayyoo mormuudha, yoo abbootiin taayitaa aangoo 
Waaqayyo isaaniif kenne daddarban malee. Dhugaan afuuraa abbootii taayitaaf gadi jedhuudha. Sanyiin namaa 
kuftuun abboommii jaalatti. 

H "firdii ofirratti ni fidu" Hiikkaan KJV "gadeebi'u" jedhaan. Jechi kun hiikkaa isaa Ingoliffaa bara 1611 D.B 
bal'ifatee jira. Hiikkaan KJHH moo "murtii jedhe hiika. Akka yaadaatti kun kan agarsiisu (1) murtii Waaqayyoo 
ykn (2) adaba yakkaa (lak 4). Namonni kun amala isaaniin gochaa isaaniin murtii Waaqayyoo ofirratti fidu. (Yoh 
3:17-21) 

13:3 Qeeqa cinaayina kanaa lPhex 2:14 keessa ilaalaa 13:4 "waan gaarii hojjechuuf Waaqayyo biraa siif 
kennaman" mootonni hogguu namoota afuura homoo irratti tarkaanfii fudhatan garuuu amantoonni of 
daangeessuu keessa jiran (12:17-19) Luutaar akki jedhe "karaan Waaqayyo itti namoota badaa to'atu, namoota 
badoo ta'an to'annaa jalaa galchunidha." 

H 

KQSAH "iillaa isa ittiin adabuudhaaf itti kenname akkasumaan hin baatani." 

KJHH "biillicha akkasumaan hin hidhanne" 

TIV "aangoonsaanii adabuuf ta'uun mirkanuma" 

NKQJ "biillichi mallatto aangoo isaanii ta'uunsaa garuuu akkanumaan miti. 



176 



Jechi "biillaa" {machaira) jedhu meeshaa xiqqoo Roomaanota gaafa adaba yakkaa guddaa itti 
fayyadamaniidha. (HoE 12:2; Rom 8:35) Dubbisni kuniifi HoE 25:11 Tgf bu'uura adabbii jabaata'a. WayitaUma 
9:6 qixaan kallatti Kakuu Moofaa agarsiisa. Sodaan burjaajessadha. 

H "isaan kun adaba Waaqayyoo raawwachuudhaaf ' jechi "haaloo bahuu" jedhu (edikos) yeroo baayye Kakuu 
Moofaa keessatti tajaajileera. Kutaa jalqaba lakkoofsa 19:18 hojiirra oolee jira. Kakuu Moofaa keessatti yoo 
namni darbee nama ajjeese; tasa utuu hin beekin, maatiin nama sanaa "ija ijaan jaamsuuf mirga qabu. (gumaa 
dhiigaa) Phaawuloosis barmaatilee Kakuu Moofaa gara abbootii taayitaa akka fiduu barbaadedha. 

13:5 "abboomamuun ni ta'a" sababa lamatu eerama (1) adabbii baqachuuf takkaahu kan Waaqayyoo ykn 
abbooti taayitaa mootummaa fi (2) sammuudhuma amantootaaf jecha 

H "yaada garaa" Jecha Biriikaa "yaada garaa" jedhuuf gitni hin jiru kan Ibrootaa "harma" jedhu malee innis 
beekkomsa dhuunfaa jechuudha. Jechi Giriiki "yaada garaa" ykn (qalbii) jedhu hiikka shan ni qaba. Keessa 
miiraa agarsiisuuf (Rom 2:15) dhufe. Phaawuloos jecha kana si'a lama HoE keessatti (S.S 23:1 fi 24:16) ti itti 
dhimma baheera. Innis wanni inni beekaatuma dirqama amantii Waaqayyo irratti raawwate akka hin jirre 
agarsiisuuf ture. (lQor4:4) 

Qalbii (yaada garaa) hubannoo amantootaa dammaqinaafi gocha irratti hundaa'e dagaagu ta'eeti. (1) 
ilaalcha addunyaa Kitaaba Qulqulluu galeessa ta'e (2) afuura cuuphaa fi (3) beekkomsa biddiqa jireenyaa sagalee 
Waaqayyoo irratti hundaa'edha. Kunimmoo kan danda'amu fudhannaa wangeelaa dhuunfaatiinidha. 

13:6 "Isiniis kanaaf gibira baaftu". Kun fakkeenya ittigaafatamuummaa Kiristaanaati. Sababnisaas abbootiin 
taayitaa tajaajiltoota Waaqayyooti jedha. 

13:7 

KQSAH "waan isiniirraa malom baasaaf; gibira ... ashuuraa ... sodaatamu ... ulfina." 

KJHH "gatiisaanii baasaaf, gibira... ashuuraa ... sodaa ...; ulfina.." 

KQSHH "waan isaaniif malu kaffalaaf - gibira ... bu'aa ..., kabaja ... ulfina" 

TIV "kaffalaaf, waan argachu qaban: ashuuraa dhuunfaa fi meeshaa kaffalaaf isaaniifis 

kabajaa fi ulfina kennaa" 
KQJ "waan namoonni mootummaa argachuu mirga qaban kennaaf - ashuuraa kallatti ykn al 

kallatti -sodaa fi kabajaan 
Kun garee abbootii taayitaa lama agarsiisa. (RSV) kun jechuun Kiristaanonni ashuuraa fi kabaja abbootii 
taayitaaf kennuu qaba. Sababni hojii Waaqayyoo waan hojjetaniifi (lak 1, 4 (si'a lama), 6: Matt 22: 15-22) 

H Jechoonni kunneen "gibiraa" fi "ashuuraan" asitti akka moggiyaati tajaajilu (TIV garaagaruummaa kenna) 
Osoo hiikkaa ka'umsaa (etymologically) qoratame inni duraa gibira namoota dhuunfatamaniin bahudha. (Luq 
20:22) yoo ta'u lanmanni gibira dhuunfaaf ?dha. (Matt 17:25; 22: 17,19) 

ILAA QABIYYEE ROOMAA 13:8-14 

A. Lakkoofsi 1-7 kan jiru akka yaada barruuti fudhachuun ni danda'ama. Haa ta'uuti, dhimmi "argachuu' jedhu 
lak 7 keessa itti fufee lak 8 keessattis bifa Birooon mul'ata. Amantoonni waan mootummaan argatuu qabu 
dirqama baasuu qaban, akkanuma nama Birooofillee baasuu qaban. 

B. Lakkoofsi 8-10 ilaalcha waligalaa ta'eera, akkuma lak 11-14 boqonnaa 12 irraa kaasee waa'ee ittigaafatama 
jaalala kiristaanota kaasee mariisisa. 

C. Phaawuloos abboommi kurnaw Km akka qajeelcha haamilee amantoota Kakuu Haaraa ti fiduun 
barbaachisummaa inni jireenya Waaqumma keessatti qabaatu (qulullinaaf), kan fayyinaa miti (murtoo Gal 3) 
barsiisa. Phaawuloos madda hedduu walitti cuunfuudhaan qajeelcha naamusaa kaa'e. 

1 . Sagalee Yesuus 

2. qajeelcha hafuuraa 

3 . Kakuu Moofaa 

4. Leenjii barsiisummaa 

5 . beekomsa hayyoota Giriik (kkeessattu ciniinnatoo) 

Kun "seera jaalalaa" jaalala Waaqayyoo, jaalala namoo tajaajila Waaqayyo tajaajila namoo agarsiisa. 

177 



D. lak 11-14 yaada bara dhumaa qaba. Fugginni dukkanaa fi ifaa amala barruu yihudootaati; marata Deed sea 
dabalatee. Barreeffama Phaawuloosii fi Yohaannis keessattis barameera. "Inni turee" fi "Inni jiru" gidduu 
dhimmi jiru sababa jireenya Waaqummaa kiristaanotaa ta'eera. "Barri haarawaa" (Mootummaan Waaqayyoo) 
kabajamaa tureera, dhiyeenyattis ni xumurama. Dubbiin kun dubbi ITas 5:1-11 waliin walfakkaata. 

E. Lakkoofsi 13-14 haala jireenya Awugisxoos ganna 386 DB keessa kan jijjiire ture. Dhugaa bahinsa 8:29 
keessatti "kanarra dubbisuu hin qabu moo naalan barbaada; dhuma dubbi kanaa irratti, ifti ta'e laphee koo na 
seene dukkanni sodaa narraa godhaane" jedheera. 

QO'ANNOO JECHAAFI GAALEE 



13:8-10 

8 Wal jaallachuu irraa kan hafe gatii wal dubbifattan hin qabaatinaa! Namni nam a jaallatu waan seerri isa 
irraa barbaadu raawwachuu isaa ti. 9 Abboommonni, "Hin ejjin, hin ajjeesin, hin hat in, waan namaa hin 
hawwin" jedhan, warri kaanis hundinuu dubbii tokkicha isa, "Nama akka ofii keetiitti jaalladhu!" 
jedhuun ni xumuramu. 10 Namni nama erga jaallatee, waan hamaa isa irratti hin hojjetu; kanaafis nama 
jaallachuun seera raawwachuu dha. 



13:8 "gatii homaa wal dubbifattan hin qabaatiinaa" Waan gocharra jiru dhaabsidha. Guutoon kun bitaa lama 
qaba. Feetu dhimma gibiraan walqabata (lak 6-7) Liqaan maallaqaa gogsituu afuuraa jabaadha. Addunyaa 
fakkaachura of eegaa. Amantoonni akka dhimma kiristaanummaa fi arjooma dhuunfaa irratti qooda hin fudhanne 
qalbi hatti. Haa ta'uti, lakk kun akka ragaaa mirkansa "liqaan akka hinb arbaachifne" kan agarsiisu miti. Kitaabni 
Qulqulluu kan hiikkamu qabu ifa barasaaniini. Gaazexaa barii dubbifamu biyya Ameerikaa miti. Lak 8-10 
jaalala waliif qabnu dursa. (1) akka obboleeyyan kakuutti (Matt 22:39-40), Yoh 13:34-35) fi (2) akkuma dhala 
namummaatti (Matt 5:42; Gal 6:10) 

H "waljaalachuu irraan kan hafee" Ilaalchi furtuun lak 8-10ti. (Yoh 13:34; 15:12; Rom 12:10, lQor 13; Filp 
2:3-4, ITas 4:9; Ibr 13:1, 2Phex 1:7, lYoh 3:11; 4:7, 11-12) 

H "Namni nama jaalatu" Kun jaalala yeroo ykn qoodinsa hin agarsiisu, jaalala bidiqa jireenya 
kiristaanummaa yoo ta'e malee. 

Jechi "ollaa" jedhu "nam adda ta'e" (heteros) kan agarsiisudha. Garaa garuummaan heteros fi alios (waan 
wal fakkaatu Birooo) gidduu jiru Giriikiin cabe. Kun yaadaan ollaa tokko, jecha ballaa, amantoota, ykn kan 
Birooodha. (Luq 12:14-21; 10:25-37) Haa ta'uuti, inni Lew 19:18 keessa waraabame hiriyyaa kakuu Birooo kan 
agarsiisudha. (Israa'eloota waloo) 

Kiristaanonni darbani kiristaana Birooo akka obbooliiti, fi warra badani moo jabeessanii jaalatuu qabu. 
Kiristaanonni maatoomadha. Jireenyii fi tajaajilli miseensa kamuu guddinaa fi fayyummaa waliifidha (lQor 12:7) 

H 

KQSAH, KJHH 

KQSHH "seera guuttate" 

TIV "seeraaf bule" 

KQJ "dirqama isaa bahate" 

Gochimni Giriik (pleroo) karaa hedduu ni hiikkama. Innis (perfect active indicative) yoo ta'u. "kan turee 
fi guutama jiru" jechudha. Robert Hannaa kitaaba "A Grammatical Aid to The Greek New Testament, keessatti 
A.T. Roberston" gnomic prefect" (dhugaa aadaa, keessaa)" (p28) jedhee yaamaan. Kunis lak 10 keessatti (Gal 
5:14; 6:2) irra deebi'ameera. 

13:9 Seera Muuseetti fayyadamuun Phaawuloosiif haarawa miti. (Ba'u 20:13-17, Yk Deb 5:17-21 fi Lew 
19:18) Innis ittin amantoota Kakuu Haaraa daddamaqsuuf fayyadama. Efs 6:2-3 keessatti Phaawuloos 
kiristaanoota daddamaqsuuf abboommi 10 keessaa tokkotti fayydameera. (lXim 1:9-10) Wanni Kakuu Moofaa 
kun haala fayyinaa miti garuuu akkamitti namoonni Waaqayyoo fi wal wajjiin jiraachuu danda'an kan barsiisudha. 
(Rom 15:4; lQor 10:6,11) Phaawuloos Kakuu Moofaa keessaa tuqatuunsaa feetu lameen yihudootaa fi Ormoota 
waldaa Roomaa keessa jiran agarsiisu ta'a. Jechi "guuttachuu" jedhu kunis barsiisa yesuus seera Matt 5:17 
keessatti barsiiseen firoomti. 

178 



Kun seeruma waliigalaa agarsiisuudha, akka seerri aadaa hawaasaa ta'e malee akka addatti seeruma 
Muusee ta'e miti. (IB) Haa ta'uuti, haaqxisaa wanni Phaawuloos lak 9 keessatti Kakuu Moofaa irraa tuqate, 
seeruma Muusee agarsiisuufidha. Jaalala malee, abboomiin namootaa, seera guutuu hin danda'u. 
Mataduree itti aanu ilaalaa 



MATA DUREE ADDAA : ILAALCHA PHAAWULOOS SEERA MUUSEEF QABU 

A. Gaarii fi kan Waaqayyooti (Rom 7:12,16) 

B. karaa qajeelummaa fi fudhatama Waaqayyoo miti (abaarsa ta'u ni danda'a, Gal 3) 

C. Sababa itti of mul'isa Waaqayyoo waan ta'eefu ammalle fedha Waaqayyo amantootaaf qabudha 
(Phaawuloos irra deddeebi'ee amantootajajjabeessuu fi amansiisuuf Kakuu Moofaa tuqa) 

D. Amantoonni Kakuu Moofaa odeeffamani (Rom 4:23-24, 15:4, lQor 10:6,11) garuuu Kakuu Moofaa 
hin fayyine. (HoE 15, Rom 4; Gal 3, Ibr) 

E. Kakuu haarawaa keessatti kan tajaajilu akka: 

1 . Cubbamuu agarsiisuuf (Gal 3:15-29) 

2. Warra dhiifama argatan hawaasa keessatti qajeelchu 

3 . Kiristaanoota naamusa qabsiisu 

Ilaalcha Phaawuloos seera Muuseef qabu hubachuun barbaachisaa xin amantii abaarsa irraa gara eebbaatifi itti 
fufinsa jirutu dirqa. James Stewart kitaaba isaa A Man in Christ jedhu keessatti yaadaa fi barreeffama 
Phaawuloos dalgaa agarsiisuu yaaleera. 

"nama caasaa ilaalchaa fi doktiriinaa cimsee dhaabuu fi diriirsuuf of kaa'e tokko jechoota inni 
fayyadamu waanuma irraa eeggamudha. Maalitti akka aggaamu yaada gaalee inni ka'uun ni tilmaama. Feetu 
jecha takkaa barreessaan keessan iddo tokkotti fayydame hanga dhumaatti akkanumatti itti fufa jettani yaaddu 
ta'a. Kana Phaawuloos irraa eeguun nama aarsa ta'a. Baayyoonni gaaleewwansaa lafaadha, goggoggaa miti..." 
(Rom 7: 12, 22) jedha. Garuuu kallatti nomos Biroootu akkanni jedhu isa godhe. 'Kiristoos abaarsa seera jalaa 
nibiteera(Gal3:13)(ful26) 



MATA DUREE ADDAA : YAADANNOO BA'UU 20 IRRATTI 
BA'UU 20:13, AJJEECHA 

I. YAADA 

A. Abboomiin bifa hawaasummaa qaban dhugumatti amanti of keessaa akka qaban yaadachuu barbaachisa. 
Birmadu Waaqayyoo Uumama irratti qabu fi dhiifamni cubbuu kana keessatti qabamu. Abboomiin hin 
ajjeesiin jedhu, xiyyeeffannoonsaa, fakkeenya Waaqayyo namooma keessa jiruu fi eeggannoo fi 
dhimmama Waaqayyo jireenyuma namootaa keessatti qabudha. 

B. Abboommiin cufti hawaasa amantii akka ilaallatu beeku barbaachisa. Dhorkamni lubbuu seeraan ala 
dabarsuudhaa jalqabaafi akka bu'uuraatti hawaasa amantii ilaala. Hojummaannisaa akkuma namoomaa 
bal'ata. 

II. QO'ANNOO JECHOOTA BARBAACHISO 

A. "AJJEECHA" 

1. Kun jecha yartuu (rasah) lubbuuf oole, si'a 46 qoofa Kakuu Moofaa keessatti tajaajile. Jechi lama 
walfakkoon ni jiran 

a. Harag, si'a 165 tajaajile 

b. Hemit, si'a 201 tajaajile 

2. Jechi (rasah) kun hikkaa murtaahee fi hiikkaa dagaago qaba. 

a. Ka'umsatti lubbuu hiriyyaa kakuu karaa seera qabeessaan, karooraan, "fira dhiifama" ykn 
"go'el" ti. Ittifayyadamni kun karoorsuu qaba garuuu bifa gumaa bahuunidha (lakk 35:30-34; 
Lew 24:13-23) Dhugaatti Lex Talionis. "ija ijaan" (Uma 9:5-6) inni jedhu karaa ittin gumaa 
hambisan ture. Dhumarratti, gandi kooluu ni baayyate (Deb 4:41; Iya 20:3) kanaafuu namni 
kakuu beekaas haa ta'u tasa nama ajjeese hawaasa san keessaa dheekkamsa maatii warra gumaa 
baqatuun ni godaana. 



179 



b. Dhumarratti jechichi gocha lubbu dabarsu duuba darbee sababa isaa agarsiisu eegale. Yaadnii 
"beekaa itti yaade" jedhu irra caalaa dhufe. (Ba'u 21: 12-14; Lak 35: 11, 22: Deb 28:24) 

c. Garaagaruummaan kun abboomii kana keessatti waan ilaalaa ta'aa dhufe. Akka yaadaatti warra 
hawaasa keessa jiran Birooo waan agarsiisu fakkaata.Fira gumaa dhiifama godhu wajjin wal 
hidhata ykn gumaa dhiigaa ilallata. Haata'uuti jechichi toora dubbisa dhumaa keessatti isa 
abboommi kumeen HoS 4:2 fi Erm 7:9 ajjeechaa agarsiisuuf jechi kun seera qofa odoo hin ta'iin 
kaka'umsa wajjiniin ilaallata. Ollaa irra hanga nama kamiitti dagaaga. 

3. Jechi kun gonkumaa seera du'aa ykn waraana isa hammayyaa ammaa hin ilaallatu. Yihudoonni 
hawaasa kaasuu fi ykn loola qulqulluuf rakkoo hin qabani. (ykn isa qulqullu hin ta'iinu) 

4. Aadaa hammayyaa keenyaaf hiikkaan sirrii "ajeecha ta'e jedha 

III. ILAAQABIYYEE 

A. Abboomiin jahaffaa, torbaffaa fi saddeettaffaa jecha Ibroota lama irraa madde, jechoota gabaaboo fi 
qixaa irraa 

B. Lubbuun, akkuma lubbu hundaa, Waaqayyooti hidhata. Akkitti Orma qabannu ilaalcha Waaqayyoof 
qabnu agarsiisa. 

IV. CINAAYINA KAKUU HAARAWAA 

A. YESUUS 

1. Abboommi kana dagaagsusaa (Matt 5:21-26) waan bara kana godhuu qabnuuf hojiirra oolchinu 
karaa nu agarsiisa. 

2. Yesuus abboomi kudhanu bara gochaa irraa gara ka'umsaatti deebise. Nuyi waanuma yaadnudha. 
"Akkuma lapheesaatti yaadudha" Jireenyii yaadaa hanga nuyi gatii kenninuuf gararra 
barbaachisadha. 

B. YOHAANNIS 

1. lYoh 3:15 yaadni jibbaa akka cubbuu ajjeechaati dubbatamee jira. 

2. Jechi Giriik Matt 5:21 fi lYoh 3:15 gargari garuuu hiikkaansaa walfakkaata. 

3. Kallatti gaarummaa yaadaa lYoh 4: 19-21 keessatti 

V. DHUGAA HO JUMAATAA 

A. Namni tasa lubbuu dabarse gumaa baqatee ganda irraa godaanullee iddo koolu galetti hanga lubni 
guddaa du'uti beenyaa ni kaffala. (lak 35, Iya 20) Bu'aan gochasaa akkuma jirutti. 

B. Lak kun ajjeesanii baduu wajjin wal hinqabatu, warri durii moo yaada kanawu hin beekani, ammalle 
barruun haala qulqullina lubbu namaa qajeelfama hafuuraa ni qaba. Sababnis Waaqayyo lubbu namaa 
akeeka, birmadoomaa fi fakkeenyasaan waan uumeefi. Barruun kun jecha jabaa bara keenya kanaaf 
darbata. 

C. Barruun kun gaaffilee hammayyaa (1) adaba du'aa ykn (2) lolaaf jecha murteessaa hin qabu. 
Israa'elootaaf kun afuura xuraawummaa miti. Gocha lameenitu isaan hirmaataniiru. Ammallee, 
qajeelchi Waaqayyo nama akka fakkeenyasaatti uume inni jedhu dhugaa jiraataadha. 

D. Barruun kun waa'ee kabajaafi quqlullummaa lubbuu namaa jecha barbaachisaa dubbata. Nuyi hawaasni 
amantootaa gaachana, gocha keenya qofaaf osoo hin taanee, hawaasa keenyaafillee. Kenni jireenyaa 
dhuunfaafi walooma 

Nuyi arrabsamuu, qaama,a hawaasaa fi xinsammuu keenyaaf akkuma arrabsamuu qaama,a hawaasaafi 
xinsammuu biyya keenyaaf itti gaafatamoodha. Kun aadaa akka keenyaa keessatti iddotti dubbachuufi caasaa 
jijjiiruu dandeenyu irratti dhugaadha. Nuyi eegdota obboleeyyan keenyaati. 

BA'UU 20:14, EJJA 
I. YAADA 

A. Abboomiin kun kabajaa Waaqayyoof qabnuun hirkatee kabajaa nuyi lubbuu ollaa, niitii fi qabeenyaa 
namaaf qabnu (Erm 5:8) akka agarsiisu beekamaadha. Kunis tarreeffama abboomii kana keessa jiruf 
Septuagint agarsiisa. 

B. cinaayinni Deb dhugaa durii kana akka bara keenyaa deebisuun barbaachisaa ta'u agarsiisa. 

C. Kabajni maatii akkuma hawaasa keessati tasgabbiitti ilaallamu abboomiin kunille akkanuma. 

180 



D. Abboomiin kun qabeenyummaa fi to'annoo Waaqayyoo qunnamtii saalaa fi jireenya maatii keenyarratti 
inni qabu kan agarsiisudha. 

E. Abboomiin kun Uma 2:24 irratti kan bu'urfate fakkaata akka abboomii lak 4 Uma 2:1-3 irratti ta'e 

II. QO'ANNOO JECHAA 

A. Jechi ijoo yaada kanaa "ejja"dha. Jecha kanas ifa aadaa Ibroota durii keessatti hubachuun dansa. 

1. Akka Kakuu Moofaa jechichi adda "sagaagala" irraa. Ejji lameen keessaa tokko yoo kan gaayila qabu 
ta'edha. Jechi "sagaagala" jedhu yoo lameenu gaayila hin qaban ta'e (Fak 29:3; 31:3). Garaagarteen 
kun Kakuu Haaraa Giriik keessa hin jiru 

2. Carraan kun xiyyeeffannoon gaayilaaf akka kennamu godhe sababnis mirga dhaloota isa Waaqayyo 
"lafa kaku" kenne hidhata. Waggaa 50ti lafti hundi abbaa gosaatti ni deebi'a. 

3. Seera Muusee keessatti akkuma aadaattu ejjii abaaramaa ture (Uma 12: 10; 26:7; 39:9) 

4. Ejji akka cubbuu 

a. Ollaatti - Ba'u 20: 14, Deb 5: 18 

b. Gaayilaatti - Lew 18:20 

c. Waaqayyootti-Uma20:l-13; 26:7-11) ilaallama. 

5 . Lameeniinu du'aan adabsiisaa 

a. Lew 20:10 

b. Deb 22:22-24 

c. Hizq 16:40 

d. Akeekkachiifhi cimaa Fak 1-9 keessatti jira 

III. WALITTI DHUFEENYA Kakuu Haaraa 

A. Yesuus Lew 19:18 akka gulaallii mul'ata Moofaatti (Luq 10:27) fayyadame. Kun abboomiin kurnan 

kabaja nuyi warra kaaniif qabnu agarsiisa. 

B. Yesuus Matt 5:28 keessatti abboomicha bal'iseera. Gocharra kaka'umsarra godheera. Yihudoonni 

sammuu akka siree sanyii lubbuuti fudhatu. Waan namni tokko yaadu waanuma ta'edha. (Fak 23:7) 
kun moo jechoota 10 eeguun dadhabamedha - Akeekadha (Gal 2:15-3:29) 

IV. HO JUMAATA HAMMAYYAA 

A. Gaayilli fakkeenya of keennuu bara jireenya guutuu maqaa Waaqayyooti. Yaada kakuu Kakuu Moofaa 
dhugaa hubachuuf carraa gaariidha. (Mai 2: 14). Kabajni hiriyyaa keenya kallatti hundaan, qunnamtii 
saalaa dabaalte dhugaa lakkoofsa kanaa akka gulaallu nu gargaara 

B. Tasgabniifi gaarummaan gaayilaa, akkuma kabaja maatii, utubaa jabinaafi waarama hawaasaati. 

C. Walqunnamtiin saalaa kenna Waaqayyoo ta'uun hubatamuu qaba. Fedhaa fi yaada Waaqayyo namaa 

qabudha. Qajeelfamni kunis bilisummaafi gammachu mulquuf osoo hin taanee qajeelfama Waaqayyoo 
sanyi namootaaf kennuufidha. Cimdoomni gammachuufi faayidaa dheeraa mul'isa. Qunnamti saalaa 
namniin akka malee godhulle, kenna Waaqayyo cufa, ammallee humna sochoosa nama keessa jiru 
humna to'annoofi qajeelcha Waaqayyo jala galuun dirqama irra jiraatudha. 

D. Saalqunnamtin tikfamu qaba yoo kana qulqullummaan namaa (dhiira ykn dhalaa) ni kabajama. Sababa 

isaan bifa Waaqayyoon tolfamaniifu. Kufaatiin keenya "ana" irratti inni jedhu naannoo kanatti 
beekkamaadha. 

BA'UU 20:15, HANNA 

I. ODEEFFANNOO WALIIGALAA 

A. Akkuma abboommi kudhan Birooo, amantiin, jaalalliifi kabajni keenya Waaqayyoof qabnu bifa aarsaa fi 

dhoksaa ta'een jireenya keenya guyyuu keessatti mul'atu qaba. Isa beekuu fi hiriyaa kakuu keenya 
burjaajuun Waaqayyooti. Jibba agarsiisuudha (lYoh 4:20-21, 2:7-11) 

B. Abboomiin kun hawaasa kakuu ijaaruuf gargaara. Qulullinni walooma afuuraa addunyaa jeeqamtuu ni 

hawwata gara Waaqayyoo keenyaatti, kun akkeeka Kitaaba Qulqulluu ti 

C. Akkuma abboomiin kaan qabeenyummaa lubbuu hundaa irratti xiyyeeffatu kunis akkanuma. Nuyi 

gaachana, malee abbaa qabeenya miti. Kufaatii keenyatu garuuu abbummaatti nu dhiibe, gatii malee, 
dhorkaa kana garas jira. 



181 



II. QO'ANNOO JECHAA FI GAALEE 

A. Cabsa lammeesso abboomicha keessatti isa sadaffaadha. Jechoota Ibroota lamarra tolfame. 

B. Wanni dhorkaadha hafeera. Kunis kandeggarame: 

1 . Yaadni abboomii lameen duraa adaba guddaati hidhate 

2. Dubbisa cinaayina hojumaata jiraatuun lameen dafee (Ba'u 21:16) fi fulduratti (Deb 24:7) Uma 37 
ilaalaa 

C. Haata'uti, innumti gabaabo ni faccifama 

1. Afuuraannuuf galmaa'e 

2. Waraansasaa daangaa bal'isa 

3 . Yaada hannaatti kan firoomu dubbisni cinaayina battala ta'e ni j ira - Ba'u 22 : 1 

4. Yesuus dubbisa kana addatti hannaaf tuqateera. 

D. Hanni seera durii keessatti ka'eera, garuuu murtii adaba du'aan, qaama muruu fi 30 bakkatti deebisuun 

walitti hidhateeti ture. 

E. Dhugaa kana kan ibsaniifi hiikkaan dubbisni cinaayina Birooo ni jiran. 

1. Lew 19: 1-18 - "ani Gooftaan kee Waaqayyo qulq811uu akkuman ta'e; qulqulluu naaf ta'a" 

a. Biddiqni jireenya keenyaa amala abbaafi Waaqayyo keenyaa agarsiisu qaba (lak 1 8) 

b. Amantiin keenya jireenya keenya guyyaa bitaafi mirgaan dhorkuun, kaka'umsa gaariin gadi qabuu 
qaba (lak 1 7) 

c. warra dhiibamanii fi barbaadaniif, garalaafinni lak 9-10, 13 akka dida bilchina ollaa keenya 
ilaallama lak 1 1 . 

2. Amoot 8:4-7 Waaqayyo cunqursaa ni jibba. 

3. Mik 6:6-8 - Gocha keenya hundarratti Waaayyo kaka'umsa simaa barbaada. Maaliif hin hannuu inni 
jedhu dhimmadha. 

4. Ba'u 22: 1 - dhugaan dagatame bara hammayyaa marii hattootaa keessatti bikkatti deebisuu, cubbuun 
hoggayu gatii qaba. 

III. DHUGAA HO JUMAATAA 

A. Jooyi Daanidmaan haadha warraa CS Lewis, abboomi kurnan kana irratti kitaaba bareeda 
barreessiteetti. Abboomi kana "osoo homaa hin hojjetin argachuu yaaluu" kun abbuummaan duubatti 
daangaa bal'ise. Iseen akka jetteeti" qabeenyi ykn cubbuu ykn mirga adda hin baane miti; garuuu 
liqaadha, amanannaa Waaqayyooti" 

B. Hanni, akkuma cubbuu laphee jigdee Birooolee, laphee haarawaan nig odhamti. Efs 4:28. Akkitti waan 

duri "fudhu" gara "hiritti" jijjiirame ajaa'iba. 

C. Kabajni Waaqayyoof qabnu kabaja namoota Birooof qabnuun ni mul'ata. Dhugaan kun abboomicha 
haguuge. 

D. Namni hammayyaa karaa hedduu hata! 

GAAFFIILEE MARII 

1 . Namni hammayyaa akkamitti hanna shaakalaa? 

2. Akkamitti bakkatti deebisuun qalbii didiran wajjin walitti hidhataa. 

3 . Akkamitti lakkoofsi kun ilaalcha kaappitaalizimiin qabeenya irratti qabuun walitti firooma? 

BA'UU 20:17 KLAJEELU 
I.SEENSA 

A. Walitti dhufeenya abboomii shaman darban ilaaluun gaariidha: 

1 . Lak 6,7,8 madaahinsa hiriyya kakuu gocha darbaan ni dhorka. 

2. Lak 9 madaahinsa hiriyyaa kakuu dubbii darbaan ni dhorka. 

3. Lak 10 madaahinsa hiriyyaa kakuu ilaalchaan ni dhorka. 

B. Gochi kajeellaa nama kajeelu, meeshicha miti, ollaarra kuta. Haatuuti, abboomichi ilaalchi akka hin 
cinne ni eega. 

C. Abboommi kana baayyonni akka seera Israa'eloota durii keessatti malee hin argamiin kaasuun adda 
godhu yaalu. Achuma gara giddu gala bahaa sanille hin jiru. Yaadni haarawaan kun ilaalcha dhorka. 
Israa'elonni jireenyi ilaalcha (kajeellaa) akka bu'uura afuura hamaati fudhatu. (Fak 23:7; Yaq 1:14-15) 



182 



Lak. Kun hawwii gochatti qajeelu agarsiisa. Dubbisni heddu "kajeellaa" gocha itti fufee jiruun wal 
qabsiisanii fayyadamu (Deb 7:25; Iya 7:21, Mik 2:2) 
D. Xiyyeeffannoon dhugumatti isa jalqabaa fi dhumaatti kennamun mul'ateera. Waaqeffannon Waaqayyo 
dursa, garuuu amalliifi kaka'umsi nuyi wantoota addunyaa kanaaf qabnu of kenna Waaqayyoof qabnu 
nu jalaa miidheera. Xiyyeen kun lameen barsiisa Yesuus gara irratti godheen mul'ateera. Matt 6:33. 
"dursa mootummaasaafi qajeelummaasaa barbaadadha; isaan kun isiniif dabalamu lak (19-32) 

II. QO'ANNOO JECHAA FI GAALEE 

A. Ba'u 20: 17 fi Deb 5:21 tokko ta'aniyu garaagaruummaa ni qabu 

1. Niitiin yaada "warrooma" ykn qabeenya namaatti dabalamti. Ba'u 20 keessatti, garuuu Deb 5 
keessatti moo adda baate, dursa argate, garee horatee mul'atti. 

2. Ba'u 20 keessatti jecha Ibroota "kajeella" hikkaa "qabaachu hawwu" jedhu qaba, garuuu Deb 5 
jecha lame "fedhii" fi "kajeellaa" qaba. "kajeellaa"n hiikkaa gocha qabaachuuf tattaafachuu yoo 
qabaatu, "hawwuun" garuuu amalicha irratti kan xiyyeeffatudha. 

3. Ba'u 20n ijoollee Israa'el wayita jireenya diggalumma keessa jiran yoo ta'u qabaachu keessatti iddo 
hin qabu. Deb 5 keessatti garuuu lafa abdiisaanii hawaasa qubate jiruuf ture. 

B. Jechi "kajeellaa" jedhu walabadha. Waan gaarii hawwuu ilaallata (Far 19:10; lQor 12:31) 

C. Fedhiin sirra mala hidd kufaatii seeyxaana, Addaam fi Hewaan. Phaawuloos qabsoo dhuunfaasaa 
kajeelu waliin qabu Rom 7:7-8 agarsiisa. Kajeellaan eeggumsa qananiifi dhiyeessi Waaqayyotti 
amananuu fi gammachuu dhabuuti. 

D. Dubbisni Kakuu Haaraa hedduun kajeellaati hidhatu. 

1. Rakkinni namootaa doqnoomaa fi gammachu dhabuu (Luq 12: 15; lXim 6:8-10) 

2. Kajeellaan tarreeffama cubbuu yesuus keessattis dabalameera. (Marq 7:17-23, lQor 5:10, Efs 5:5 
Qol3:5) 

III. DHUGAAHOJUMAATAA 

A. Deebin kajeelaa doqnaa xuraawaa fi gammachu dhabaa 

1. Jaalala-Rom 13:8-10 

2 . gammachuu — Ibr 13:5, Filp 4:11-13 (qooddachu, Filp 4 : 1 4) 

B. Abboomichi "dhaabaa" jedha garuuu yesuustu akkatti dhaaban nutti hime. Isaan jireenya abjuu keenya 
ni to 'anna. 

C. Waaqayyo garaa keenyaa fi sammuu keenya ni beeka. 

1. lSeenaa28:9 

2. Fakkeenya 20:27 

3. Far 139:1, 23 

4. Erm 17:10 

5. Rom 8:27 

6. Mul2:23 

D. Wantoonni afuura xuraawoo miti garuuu gaafa dhufanii nu keessatti dursa qabatan cubbuudha. 
Wantoonni kan dhuma hin qabnee ykn kan bara baraa miti. Namoota fakkeenya Waaqayyoon tolfaman 
malee kajeelaan hawaasa kakuu karaa mancaasaa fi diigaa ta'een ni cunqursa. 

GAAFFIILEE MARII 

1. Kajeellaan maali? 

2. Namoonni hammayyaa akkamiin kajeeluu? 

3 . Ilaalchi keenya cubbuudha? 

4. Maaliif ilaalchi jireenya kiristaanaa keessatti barbaachise? 

5. Maaliif abboomiin Ba'u 20:17jiru isa Deb 5:21 keessajiruungargarta'ee? 



H "kanaafis" kun abboommii kurnan agarsiisuufidha. Tarreen abboommii kunneen cabsaa lammaffaa barruu 
Giriik B, isa vaatikaan jedhamuun. Inni barruu Ibrootaa Masoraayitik jedhamu Ba'u 20 fi Deb 5 irra adda. 
Cabsaan lammata abboommi walitti dhufeenya Israa'eloota gidduu jiruu isa walitti dhufeenya Israa'eloota gidduu 
jiruu isa walitti dhufeenya YHWH irratti hundaa'edha. 

183 



H "abboomiin warri kaanis hundinuu" kun (first class conditional sentence) dha 

isa kallatti barreessicha akeeka barruuf dhugaadha jedhamee ni tilmaamama. Abboommiin Birooon ni jiran. 
Guutooni "abboomiin warri kaanis hundi" inni jedhu kanuma agarsiisa. Kunis seera Muusee hundaa ykn 
"seeruuma" jiru hunda jechuufi. 

Akka barruu Giriikitti hangam akka ta'anii fi tarreeffina maaliin kurnan kun akka jiran garaa 
garuummaatu jira. Yihudoonni tokko qabu; kaatoliknii fi pirootestaantiin kan Biroo qabu Hiikkaan qabiiyyee 
kanaaf jallateeru hin jiru akka bal'inaa fi garaa gartee irra guddeesati wanti qabiyye jijjiire hin argamne. 

H "jecha kanaan xumuramu" kun Lew 19:18 keessaa waraabame yeroo heddu waraabameera wangeela 
keessatti (Matt 5:43; 19: 19 22:39 Marq 12:31 fi Luq 10:27). Yesuus abboomii jabaa lammataa ykn hangafaa ittin 
jedheera. Gal 5:14 fi Yaq 2:8 keessattis tuqameera. Yoo tokko Waaqayyoon jaalatu yoo kana waan Waaqayyo 
jaalatu jaalate jechuudha namni fakkeenya isaa waan ta'eefi. 

H "nam a akka ofii keetti jaaladhu" Amantoonni akka Waaqayyo isaan jaalatutti waljaalachuu qaban osoo kan 
Biroo hin jaalatinii fi hin fudhatiin dura. Of jaalalli sirrii afuura xuraawaa miti. Dhugaan muummee yaada kanaa 
ifatti bahe taa'eera. Orma jaaladhaa (lak 10) warrii of kennaa, jaalala aarsaa Waaqayyoon tuqaman Orma akkuma 
kanatti jaalatu. Kun rakkoo hin furamne Kiristoosin fakkaachuuti. (fakkeenya Waaqayyoo iddootti deebi'e) iddo 
jaalalli akkanaa jirutti "seera" homaa hin barbaachisu. 



13:11-14 

n Yeroo itti dura amanne caalaas amma guyyaan fayyinaa waan nutti dhi'aateef, yeroon kun yeroo itti 
hirribaa dammaquun isin irra jiru ta'uu isaa beekaa! 12 Halkanichi sokkee, guyyichi dhi'aateera, kanaafis 
kottaa hojii dukkana keessa hojjetamu of irraa fuunee gannee, mi'a lolaa isa if a keessa ittiin hojjetan ni 
hidhannaa ! 13 Kottaa amala keenya tolfannee akka warra if a guyyaa keessa deddeebi'aniitti jiraanna 
malee, albaadhummaatti yookiis machiitti, halalummaatti yookiis gad-dhiisatti, nama loluutti yookiis 
weennootti hin jiraannu. 14 Gooftaa Yesus Kristosin akka uffata sibiilaatti uffadhaa malee, hawwa 
namummaa foonii raawwattanii isas gammachiisuudhaaf garaa hin kenninaa ! 



13:11 

KQSAH "kana beekaa" 

KJHH "beekaa" 

KQSHH "kana biratti" 

TIV "kana gochuu qabdu" 

NKQJ "kana malee" 

Kun isa itti aanu mala ittiin waldhugsiisanidha. (lak 1 1-14) isa duraa waliin (lak 9-10). Warra sagalicha 
dhagahan qofa odoo hin taane warra godhan ta'a. Jaalalli gochaanidha. 

H "yericha beekuun" Jechi yeroo (Kairos) kun yeoo addaatiif fayyada. yeroo maraaf miti. (chronos) 
Amantoonni Kiristoos yeroo maratti ni dhufajechaa jiraachu qabaniifi. 

H "yerichadha" dubbiin "yericha" (wangeela Yohaannis keessa jira) jedhu yeroo adda ta'e tokko agarsiisa. 
(karios wal fakkaata) karoora dhiifama Waaqayyoo keessatti. (3:26, lQor 7:29; 10:11; Yaq 5:8; lPhex 4:7, 2Phex 
3:9-13; lYoh 2: 18; Mul 1:3, 22: 10) Yeroo fannoo fi deebii yesuusti fayyadani. 

H "irribaa" jechi kun asitti dubbi dalgaa ittiin haamilee fi hanqina afuuraa itti agarsiisuuf dhufedha. (Efs 5:8- 
14, ITas 5:6) Jechoonni iddo jiranitti hiikkaa kennu. Hikkaa walmakoo irraa of eeggadha. Jechoonni hiikka 
hedduu ni qabaatu. 

H "yeroon fayyinaa waan dhiyaatee" Fayyinni murtoo fi deemsa jalqabaati. Mataduree addaa 10:14 ilaalaa. 
Hanga amantoonni qaama haarawaa hin arganneeti fayyinni guutuu miti (lYoh 3:2; ITas 4: 13-18; Ibr 9:28, lPhex 
1:5) kun xinamantiin "ulfina" (Rom 8:30) jedhama. Amantoonni hundinuu bara jireenyasaanii keessa kiristoos 
deebi'uun hawwiisaaniiti. (Luq 21:28) Phaawuloosis adda miti (ITas 4: 15) 

H "yeroo amanne caalaas" kiristaanummaan murtoon eegale (battala qajeelinaa fi qulqullinaa) garuuu jireenya 
Waaquma (qulqullina tarkaanfataa) eegalee jireenya kiristoosummaan xumuramu (ulfinaan) qaba. Namni tokko 

184 



afeerraa Waaqayyoo isa kan Kiristoos (Yoh 1: 12; 3:16; Rom 10:9-13) fudhachu qaba. Murtoon duraa kun eegala 
malee xumura miti. 

H "halkanichi darbee sokkeera" kun bara xuraawaa kana kan agarsiisudha. Isa mancaa'aafi darbaa, garuuu 
bakka buufamaa jiru (lQor 7;29-31; 10:11 Yaq 5:8; Efs 5:8, 14; lYoh 4:7; 2Yoh 2:17-18; Mul 1:3; 22:10) 
mataduree addaa 12:2 ilaalaa. 

® "guyyaan dhiyaateera" guyyaa xumuraati (Filp 4:5; Yaq 5:9) Eegi gaafa yesuus fooniin dhufee guyyaa 
xumura irra jirra. Kan xumuratu gaafa inni ulfinaan mul'atedha. Amantoonni hundi jaarraa duraa irraa eegalee 
turtii dheeraa Kiristoositti ajaa'ibamani jiru. Haa ta'uuti, barri haarawaa Kiristoosin ni bariiha. 

H "fuunee gannee ... ni hidhanna" yaadannoo waan carraadhaan ta'udha. Garagaalchisaa "ofii keetiin of 
gatiiti... of hidhadhu isa dhumaaf" Lameen Waaqayyoo fi namni qajeelummaati (qalbi diddirrachuu fi amanuuti) 
fi qulqullummaa (jireenya Waaquma si'aayinaa qabu. Dubbiin dalgaa uffataan qabatee jirtu kun amala 
Phaawuloosi. Amantoonni uffata ciisicha ofitti baasanii meeshaa lolaa naqachuun (Efs 4:22-25, Qol 3: 10, 12, 14) 
qaban. Nuyi kiristaanoota lola afuuraa hidhatee qophaayee jirudha. (Efs 6: 10-18) 

H "meeshaa lolaa ifa keessaa" kun ittin lixa Isa 59:1 7ti . Amantoonni dirqama meeshaa lolaafi qajeelummaa 
(2Qor 6:7; 10:4; Efs 6:11, 13; ITas 5:8) hidhachu qaban. Meeshaan lolaa kan Waaqayyoo amantoota hundaaf ni 
jira garuumoo isaan: (1) fedhisaani hubachu (2) dhiyeessi Waaqayyo beekuu fi (3) beekaa fi dhuunfaan ilaalchaa 
fi jireenysaanii guyyuu keessatti naquu qaban. Yoo mara waraanni (lolli) afuuraa ni jira. 

13:13 "Koota amala keenya tolfanna" Kun jecha dubbii Ibrootaa biddiqa jireenyaati. Phaawuloos kana si'a 33 
oli ittifayyadame. 

Tarreeffamni cubbuu lakkoofsa kana keessaa cimdii sadii jechoota lamarraa bahedha. Jechonni kunneen 
walirra dhufa hiikkaa ni qaban. Moggaayina ni qabu jechuun ni danda'ama. Mataduree addaa : Dachaa fi Lakkuu 
1:28-32 ilaalaa. Jechi kun feetu muddama waldaa Roomaa keessatti amantoota yihudiifi Ormoota gidduu jiri kan 
ilaallatu ta'a. amantoonni Ormaa haarafni (1) aadaasaanii waamaleeyumma waaqeffachuu itti fufanii jiru ta'a ykn 
(2) gaggeessitoota amantoota yihudii warra sababa muuroo gadhiisanii bahani turan amma garuuu deebi'aa jiran 
aarsuuf mormiin kan dhaabbattan keessattumoo yihudoonni Roomaa keessatti safuu isaanii dhowwamuun wal 
qabatee ta'a. 

H "Albaadhummaatti fi machiitti" kun waan adii malee salqunnamtii warra waaqmaleeyyi ta'aniifi duudha 
dhugaatii machiisaanii agarsiisuufi. cubbuu foonii Gal 5:21 keessatti tarreeffaman keessatti jechoonni kunis 
galaniijiru. 

H "halaalummaatti fi gadhiisiitti" cimdiin kun cimdii duraa waliin kan walirra bu'u fakkaata. Jechi lammata 
bal'inaan Kakuu Haaraa keessatti hojiirra ooleera. (Marq 7:22; 2Qor 12:21; Gal 5:19; Efs 4: 19; lPhex 4:3; 2Phex 
2:7) yoo inni duraa dhugaatii irratti kan xiyyeeffatu ta'e inni kun halaalummaa irratti ta'a, gadhiisii isa 
hawaasummaanu hin to'atamne ta'a. 

H "nama loluutti ykn weennoti hin jiraanu" Jechichi lola nama giddu jiru (Gal 5:20) dubbata. Kun 
sirnaa' alumina cimdii lameen duraa agarsiisa. Yoo kun kan kiristaanatti himamu ta'e (lQor 3:3; Qol 3:8) jireenya 
amantootaa keessatti kan dhaabbatu qabu shaakala amantii waaqmaleeyyoota agarsiisa. Haa ta'u, akka yaadaati 
lakkoofsi kun fuggina amantoota waan ta'eefu miira sanaan, akeekkachisadha. 

13:14 "Yesuus Kiristoos akka uffata sibilaatti uffadha malee" Dubbiin kun uffata gooftummaa Yesuus isa 
amma gateetti amantoota irra buufame (quqlullina gitaa) ti firooma. Hayyoonni garii akka uffata cuuphaatti 
ilaalu. Dubbiin uffannaa kun dursa lak 12 keessatti mul'ate. Amantootatti kara gita haarawaa Kiristoosin, 
argamu qabsiisuuf ture. Amantoonni biddiqa jireenyasaanii haarawa filatan akka agarsiisu qabanis itti 
xiyyeeffata. (qulullina dagaagaa) sababa gitasaanii haarawa Kiristoosin argataniin. (Efs 4:22, 24, Qol 3:8), Gal 
3:27 keessatti dhugaan kun haqaatti dubbattameera, agarsiisa, asitti moo akka ajajaati. 

Muddamni dubbii agarsiisa ta'eefi ajaja ta'e kun muddama gita keenya kiristoosinii fi lola keenya sana bira 
gahuuf ta'aa jirudha. Nuyi yeroo faffinaa keenyaatti qululloota turre, garuuu akka qulqulloota taanuuf moo ni 

185 



gorfamana. Kun bitaatummaa Kitaaba Qulqulluu fayyina Kiristoosin fi jireenyaan Kiristoosin fakkaachu guutuufi 
tolaati. 

H "garaa hin kenniinaa" kun (present middle imperative) dha. Seerlugni akkanaa waan hojiirra jiru tokko 
dhaabsisuudha. Kunis Kiristaanonni muraasni Roomaa jiraatan jireenya hamilee sirnaa'alummaa jiraachaa jiruu 
agarsiisuuf fakkaata. Kun feetu waaqeffanna waaqmaleeyyummaa isaanirra deebisuuf kan jedhame fakkaata. 
Waa'ee barsiisa kiristaanummaa foonii Kakuu Haaraa ibsuun rakkisaadha. Barreessitoonni Kakuu Haaraa haala 
sanyii namaa ifaafi dukanatti kaa'an kiristaanummaan foonii jechumattu walfaalleessa. Garuuu dhugaa jireenya 
keenyaa isa "ta'ee darbee" garuu moo "hin xumuramnee" ti. Phaawuloos namooma iddoo saditti hiree naqa 
(lQor 2: 14-3:1): 

1 . Nama uumamaa (namooma bade) 2:14 

2 . Nama afuuraa (namooma baraarame) 3 : 1 

3 . Nama foonii (kiristaanoma foonii ykn kiristaana daa'imaa) 3 : 1 

H "hawwa namooma foonii" Phaawuloos balaa kufaatii keenyaa Addaam irraa dhaallee ittimoo fume jirruu 
caalaatti ni beeka. (Rom 7, Efs 2:3) garuuu Yesuus Waaqayyoof akka jiraannu (Rom 6) humnaa fi fedhiisaa nuuf 
kenneera. Qabsoo itti fufee jirudha. (8:5-7, lYoh 3:6-9) 

GAAFFILEE MARIIDHAA 

Kun ibsituu qajeelcha qo'annoti. Kun jechuun ati hiikkaa kitaaba Quqlulluu keessatti ittigaafatamodha. Hundi 
keenya ifa qabnu keessa socho'uu qaban. Ati, kitaabni quqlulluu fi afuurri qulqulluu hiikkaa keessatti dursa 
qabdu. Kana ibsituu wajjin walitti laaquu hin qabdan. 

Gaaffiilee marii kunneen dhimmoota muummee kutaa kitaaba kanaa ta'an irratti akka itti xiyyeeffattan gargaaruuf 
kan dhiyaatedha. Ilaalcha akka daddammaqsniif malee hiikka akka itti laattaniif miti. 

1. Dubbiin Phaawuloos waa'ee mootummaa kiristaanota ganamaa irratti dhiyeesse hunde qabeessa 
maaliif ta'ee? 

2. Kiristaanonni bifa mootummaa isa kamiifu gad jechuu isaanii ta'aa? 

3. Kiristaanonni gaaffiilee mootummaa irraa isaaniif dhiyaatu kamiifu gad jechuun isaaniif ni ta'aa? 

4. Lakkoofsi 1 humna mirga moototaa barsiisaa? 

5. Phaawuloos akka xinamantiitti cabsee waan haarawa lafa kaa'e moo ykn sagale Yesuus Matt 22:21 
irratti dubbateen miltomajiraa? 

6. Abboomamuu diduun sivilootaa kiristaanoota murtooti ni dhiyeessaa? (HoE 5:25-32)? 

7. Akkamitti lak 4 dhimma murtii adaba du'aa wajjin walitti hidhataa? 

8. Qalbiin kiristiyaanotaa yoo mara sirriidhaa (lak 5)? 

9. Lakkoofsa 8 irratti hundaa'un, amantoonni kardii liqaa qabaachuu hin qabanii? 

10. lakkoofsi 8 waa'ee jaalala nuyi kiristaanotaaf qabnu moo nama hundaaf qabaachu qabnu haasa'a? 

11. Phaawuloos abboommi kurnan maaliif akka daddamqinaatti amantoota kakuu haarawaaf itti 
gargaaramee? 

12. Maaliif Phaawuloos amantootatti hirkatee cubbujeequmsaakanatarreessuu barbaadee? 

13. Akkamitti namni tokko "Kiristoos Yesuusin uffachuu" danda'aa? 



186 



ROOMAA 14 



HIRAMSA BUFATA HIIKKAA HAMMAYYAA 


YBS4 


KJHH 


KQSHH 


TIV 


KQJ 


Obboleessa keeti 
hin muriin 


Seera walaboma 


Jaalalli soda Orma 
kabaja qaba 


Ormatti hin 
murtiin 


Warra soda qabani gara 
laafmu 


14:1-12 


14:1-13 


14:1-4 
14:5-6 
14:7-9 
14:10-12 


14:1-4 
14:5-12 


14:1-12 


Obboleessi kee 
akka gufatu hin 
godhin 


Seera jaalalaa 




Akka warri kaan 
kufan hin godhiin 




14:13-23 


14:14-23 


14:13-23 


14:13-18 
14:19-23 


14:13-15 
14:16-21 

(14:22-15:6) 
14:22-23 



MARROO DUBBISAA SADAFFAA FEDHA BARREESSAA KA'UMSAA SADARKAA BUUFATAAT 
HORDOFUU 

Kun ibsituu qajeelcha qo'annooti. Kun jechuun ati hiikkaa kitaaba qulqulluu keetiif ittigaafatamodha. 
Hundi keenya ifa qabnu keessa socho'uu qabna. Ati, kitaabni Qulqulluufi afuurri Qulqulluu hiikkaa keessatti 
dursa qabu. Kana ibsituu wajjiin walitti laaquu hin qabdan. 

Boqonnicha taa'umsa tokkoon gadi taa'ii dubbisi. Dhimmicha addaan baafadhu. Hiramsa dhimma kee 
hiramsa hiikkaalee shaman irra keessa jiran wajjin wal cina qabii madaali. Buufanni afuurahuun miti. Garuuu 
fedha barreessichaa ka'uumsaa hordofuuf furtuudha, isa handhura hiikkaa ta'ee jiruuf. Buufanni hundi dhimma 
tokkoofi tokko qofa qaba. 

1 . Buufanni dursaa 

2. Buufanni lammataa 

3. Buufanni sadaffaa 

4. Kkf 

ILAA QABIYYEE LAKKOOFSA l-12Ti 

A. Boqonnaan kun ittigaafatamaafi bilisummaa kiristaanota wal madaalichisuu yaala. Boqonnaan barruudhaa 
hanga 15:1 3ti iffi fufa. 

B. Lakkoofsi boqonnaa kana afarsu rakkina amantoota Ormaafi yihudaa waldaa Roomaa keessa jiraniiti (ykn 
muuxanno Phaawuloos dhiyeenya Qoronxoosi argames ta'uu ni danda'a. Jijjiirama dura yihudoonni akka 
seera beektootaati warri Waaq maleeyonni moo sirnaa'aluma beekkanu turan. Boqonnaan kun hordoftoota 
jaalatamoo Yesuusiif kan akeekkatedha. Boqonnaan kun amantoota foonii hin ilaallatu (qQor 3:1). Ka'umsi 



187 



guddaan lameenifudha. Fixee lameeniinu balaan ni jira. Mariin kun hayyama seera injiruu ykn walabooma 
afarsuu miti. 
Phaawuloos Qoronxoos taa'ee Roomaatti barreessu hin dagatina. Achi rakkina garee uumuutu jira, garanamoo 
amantoota gidu garaagarteetu jira. 

C. Amantoonni xinamantiisaanii ykn naamusasaanii sadarkaa amantoota cufaa gochuurraa ofeggachuun 
gaariidha. (2Qor 10:12) Amantoonni cufti ifa qaban keessa socho'uun gaariidha. Garuuu xinamantiinsaanii 
xinamantii Waaqayyoo akka hin taane hubachuu qaban. Amantoonni ammallee cubbuun miidhamaa jiru. 
Yoo mara jaalalaan waljabeessuu, gorsu barsiisuu qaban. Kitaabicha irraas ragaaafi muuxannoo dhiyeessuun 
ta'uu qaba. Hanguma namni tokko caalatti beekaa deemetti hangasu akka hin beekne ture of beekaa deemaa 
(lQor 13:12). 

D. Amalliifi kaka'umsi nam tokko Waaqayyo duratti qabu gocha amantoota Biroo sakatta'uuf furtuu sirriidha. 
Kiristaanonni akkamitti akka wal qananiifataaa turan Kiristoos duratti murtiif ni dhiyaatu. (lak 10, 12 fi 2 Qor 
5:10) 

E. Maartiin Luutaar "Kiristaanni gooftaa tolaa hundaati, kan nam tokko miti, kiristaana tajaajilaa nama hundaati, 
kan nam hundaa" dhugaan Kitaaba Qulqulluu garagaalcha kana muddamaan guutame dhiyaata. 

F. Dhimma rakkisaa garuuu murteessaa ta'e kun Rom 14: 1=5: 13 fi lQor 8-10 fi Qol 2:8-23 keessatti ka'eera. 

G. Haa ta'u, amantoota jaalatamoo biratti dachoomni waan yaraa akka hin taane eeramu barbaachisa. 
Amantoonni cufti jabinaafi laaffina ni qabu. Cufti ifa qabuun/qabduun/ sochoo yoo kan qaban ta'u afuuraafi 
kq ti baanaa ta'anii ta'u qaba. Yeroo naaduraa dukkanaa keessaan ilaallamu bara kanatti (lQor 13:8-13) 
namuu jaalalaan (lak 15) fi nageenyaan (lak 17, 19) gabbina qaamaafi sammuu waliifu socho'uu qaban 

H. Jechoonni "jabaa" fi "laafaa" Phaawuloos jara kanaaf kenne nuyiin nu jonjeesseera. Kun fedha Phaawuloos 
hin turre lameenu garee amantoota jaalatamoo turan. Nuyi amantoota kiristaana Biroo akka keenyatti tolchuu 
hin qabnu. Nuyi kiristaanomatti walfudhanna. 

I. Dubbiin marii waliigala akkanatti tarreeffama akka 

1 . Sababa Waaqayyo kiristoosin nu fudhateef nuyi walfudhachu (14:1,3; 15:17) 

2. Kiristoosi gooftaafi abbaa murtii keenya waan ta'eef waliirratti hin murteessiinaa (14:3-12) 

3 . Jaalalli bilisummaa caalaa barbaachisaadha. (14: 1 3-23) 

4. Fakkeenya Kiristoos duuka bu'uun mirgoota keessan gaarummaafi gabbina qaama sammuu Ormootaaf 
dabarsaa(15:l-13) 

QO'ANNOO JECHOOTAAFI GAALEE 

14:1-4 

'Nama dubbii amantiitti dadhabaa ta'e ofitti qabaa! Isa ofitti qabuun keessan garuu yaada inni fudhateen 
morkachuudhaaf hin ta'in. 2 Namni waa gargar baasee hub ate waan hundumaa nyaachuu akka danda'u ni 
amana; inni gargar baasee hubachuu dadhabe garuu, nyaata biqiltuu garaa garaa ni nyaata. 3 Inni nyaata 
hundumaa sooratu, isa nyaata hundumaa hin sooranne sana hin ceepha'in; inni nyaata hundumaa hin 
soorannes isa sooratutti hin faradin! Waaqayyo isas ofitti qabeera. 4 Ati inni hojjetaa biraatti faraddu, 
eenyu ati? Inni yoo dhaabates, yoo kufes gooftaa isaatu beeka; haa ta'u iyyuu malee, gooftichi isa dhaaba- 
chiisuu waan danda'uuf inni ni dhaabata. 

14:1 

KQSAH "amma fudhaa" 

KJHH "fudhaa" 

KQSHH,TIV "simadhaa" 

NKQ J " sim ann aa kenn aaf " 

Dhimmicha irratti xiyyeeffate abboomii deemaa jirudha. "Bakmaqaa" "ati" gochima Giriiki ta'eeti 
Ingiliffa keessatti ta'eeti kiristaanota "jaboo" (15:1) agarsiisa. Garee lameen waldaa Roomaafi. Akkanuma (1) 
muddama amantoota yihudaafi Ormoota (15:7-21) ykn (2) namoota gargaraa ta'uu ni mala. Yaadni guutuun kun 
waa'ee dhugaa, amanoota jaalatamoo, jabinaafi laafina amantiisaanii haasa'a. Amantiin asitti hubannoo 
wangeelaafi hubannoo walabaafi bu'uura haarawaa agarsiisuuf dhiyaate. 

H 

KQSAH, KJHH "inni amantii dadhabaa" 

188 



KQSHH, TIV "isaan amantiisaaniitti dadhaboo" 

KQJ "yoo amantiin namaa jabaa hin taane" 

Guutoon kun dura buufamuusaatti, barruu Giriik keessatti xiyyeeffannoo godhata. Garuuu akka barruuti 
"amantiin laaqudha. Hennaan ammaa amala biddiqa jireenyaati xiyyeeffata. Kun ijaarama sammuu seratti 
hidhate agarsiisa. Kiristaanoni obboleeyyi boqonnaa kana keessatti karaa sadiin kaafamaniiru. (1) soorata 
dhorkamuu (14:2, 6, 21) (2) xiyyeeffannoon guyyoota addaa (14:6-6) fi (3) dhorkamuu waayine (14: 17, 21) ti. 
Namni walfakkaataan kun Rom 15:1 fi lQor 8:9-13; 9:22 keessatti ka'eera. Kiristaana jabaafi laafa keessatti 
daftanii of ramaduurraa eeggadhaa. Amantoonni iddoo tokkotti jabaafi Biroootti laaffina numa qabu. 

Ilaalchi Phaawuloos gama kanatti Gal 4:9-10 fi Qol 2:16-23 keessatti qabu addadha. Barsiisni kun 
amalaafi barsiisa barsiisota sobaati. Roomaati isaan kun amantoota jaalatamoo irra jireessa ofeeggatoota 
abaqalbiiti. 



MATADUREE ADDAA: LAAFFINA 










Fugginni asitti. Barsiisonni sobaa kan of 


jajan 


biddiqa 


afaan tolani hawwachuufi of ta'ina saaniini, 


garuuu Phaawuloos gatii "dadhabinaa" (astheneo) 


ni beeka. 


Jechi kun hangam irra deddeebi'ame akka 1 fi 2 


Qorontos keessatti ture hubadha. 










Of iajaa 








Laaffina 


1 Qorontos 1:29,31 








lQor 1:25,27 


3:21 








2:3 


4:7 








4:10 


5:6 








8:7,9, 10, 11, 12 


1:15, 16 








9:22 


2Qor 1:12, 14 








11:30 


5:12 (si'alama) 








12:22 


7:4, 14 (si'alama) 








15:43 


8:24 








2Qor 10:10 


9:2,3 








11:21,29,30 


10:8, 13, 15, 16, 17 








12:5,9, 10 (Si'alama) 


11: 12, 16, 17, 18,30 








13:3, 4 (si'alama) 9 


12:1,5,6,9 










Phaawuloos yaada laafinaa kara aheddu fayyadameera. 








1. Laafina Waaqayyo lQor 1:25 










2. Laafina addunyaa keessaa lQor 1 :27 










3 . Sodaafi dadhabina Phaawuloos ( 1 Qor 2 : 3 ; ( 


):22, 2Qor 


119 


30; 12:5) 


4. Phaawuloosiifi garee ergamasaa lQor 4: 10, 


2Qor 


11:21 




5. Amantoota laafoo (Rom 14:1-15:13), lQor 


8:7,9 


10, 


11, 


12; 9:22) 


6 . Dhibamuu qaamaa lQorll:30 










7. Nafanamooma 1 Qor 12:22 










8. Qaama namaa 1 Qor 15:43 










9. Qaamaan argamuu Phaawuloos ykn ogummaa afaan toluu 


isaa,2QorlO:10 


10. Laafinni Phaawuloos jabina Waaqayyo guddisee < 


igarsiise 


2Qor 12:9, 10; 13:4, 9 


11. Ergaa Kiristoos Phaawuloos keessaan 2Qor 










12. Qaama nafaa Kiristoos 2Qor 13:4 











H 

KQSAH "yaada inni fudhateen morkachuuf hin ta'iin" 

KJHH "garuuu yaada mormisiisaa irratti waldhabuuf hin ta'iin" 

KQSHH "yaada irrati walloluuf hin ta'iin" 

TIV "waa'ee dhimmasaanii irratti wal hin mormiinaa" 

KQJ "odoo waldiddaa hin eegaliin" 

Amanotonni amantoota Biroo isaan jijjiiruuf osoo hin yaaliin waliin turuu ni danda'u. Kun mirga qalbii 
abaa bu'uura waloomaati malee humnaan gamtoomu miti. Amantoonni hundi deemsarra jiru, afuuraaf akkanni 
hojjetu yeroo kennuufi bilchinatti wal garuuuf, garuuu bilchina keessati, hundi walii galuu dhiisuu danda'a. 

189 



14:2 sooranni lakkoofsa kana keessatti dhiyaate dhimmaa amantiif malee qaamaaf miti. Rakkinni soorataa kun 
iddo madda lamaa ka'a (1) seera soorata yihudoota (lew 11) ykn (2) foon aarsaa waaqmaleeyotaa (lQor 8-10)ti. 
Yesuus sooranni waan nama isa malee akka hin taane beekeera (Matt 15:10-20, Mar 7:14-23). Dhugaan kun 
Pheexroositti waa'ee Qorneeliwos irratti HoE keessatti mul'ateera. 

14:3 "Inni nyaata hunduma sooratu, ... hin qabamiin" "Hin qabamiin" Gocha godhamaa jiru haa dhaabatu 
jechudha. "qabamu" jechuun "ifa baasuu" "ifa gochuu" ykn "gatii dhaabatti lakkaa'udha (14: 10; Luq 18:9; lQor 
6:4; 16:11; 2Qor 10:10; Gal 4:14, ITas 5:20) Amantoonni qajeeloma ofii gad nama deebisurra of eeguu qaba. 
Inni amantiin jabaa isa laafaa balaaleffachu qaba. 

H "Murtii" Waan gocharra jiru dhaabu jechudha. Warri amantiin laafaa murtii gocha obboleeyyan isaaniin 
walii galuu didan irratti dabarsuuf turan akka dhaabaniifi. 

H "Waaqayyo isas ofitti qabeera" Kun (aorist middle indicative) dha. Jechi walfakkaataan kanaa "fudhachu" 
isa jedhutti lak 1 keessatti hiikkameera. Bu'uurri walfudhachuu amantoota Waaqayyo karaa Kiristoosin (15:7) 
waan isaan fudhateefi. Yaadni lak 3 dhaa kiristaanaa laafaa ta'e, safeeffataatti dubbata. 

14:4 "eenyu atii" obboleeyyaan laafaa ta'an kan agarsiisu xiyyeeffanno Giriikootaati. 

H "hojjetaa" jechi kun jecha 'Oiketes' jedhu Oikos isa jedhurraa kan tolfame "mana" (Lue 16:13; HoE 10:7; 
Rom 14:4; lPhex 2:18) kitaabicha keessati bifa kanaan tajaajila (Uma 9:25; 27:37; 44:16, 33; 50:18). Kakuu 
Haaraa keessatti garuuu jechichi akka garbaattiykn garadiitti tajaajila doulos miti. Hojjettu mana ykn garba 
agarsiisu ni danda'a. 

Yaadni Phaawuloos asitti garuuu amantoonni garboota/tajaajiltoota kiristoosidha. Inni Gooftaasaaniiti. 
Isaa fi isa qofatu isaan qajeelcha, isatus ittigaafatamoota gochasanaiifi kaka'umsasaanii (2Qor 5: 10) isaan godha. 

H "gooftichi isa dhaabbachiisu waan danda'uuf ni dhaabata" ifaadhaan Phaawuloos warra safeeffatan 
gahaa jira, garuuu jechichi garee lameeniinu ni ilaallata. Amantoonni huuba ijasaanii keessaa baafatuuf caalaatti 
hojjechu qaban (Matt 7: 1-15) 

H "Inni yoo dhaabates yoo kufes gooftaasaatu beeka" kun abdii bareedaadha. (5:1-2; Yihu 24-25). 
Walgargaara amantoota ni dabalata (lQor 15:1-2) mataduree addaa : Dhaabii 5:2 ilaala. 

14:5-9 

5 Namni guyyaa tokko guyyoota warra kaan irra caalchifatu jira; inni kaan immoo guyyoota hundumaa wal 
qixxeetti ilaala. Kana irratti namni adduma addaan akkuma fudhatetti yaada isaa gar tokkotti haa kutatu! 
6 Namni guyyicha yaadatu gooftaadhaaf isa yaadata; inni nyaata hundumaa sooratu Waaqayyoon waan 
galateeffatuuf, gooftaa isaatiif hojjechuudhaaf ni soorata. Inni nyaata hundumaa hin soorannes gooftaa 
isaatiif hojjechuudhaaf soorachuu dhiisa, Waaqayyoon immoo ni galateeffata. 7 Nu keessaa tokko illee 
akeeka ofii isaatiif hin jiraatu; tokko illees akeeka ofii isaatiif hin du'u. 8 Yoo jiraanne, akeeka 
gooftichaatiin jiraanna, yoo duunes akeeka gooftichaatiin duuna; egaa jiraannus duunus nuyi kan goof- 
tichaa ti. 9 Gooftaa warra du'aniif warra jiranii ta'uudhaaf, Kristos du'ee deebi'ee jiraate. 



14:5 "Namni guyyaa tokko warra kaanirraa caalchifata" Namoonni gariin ammalle dhaha lakkaa'u waa'ee 
amantiif (Gal 4:10; Qol 2:16-17) Guyyoonni hundi kan Waaqayyooti. Guyyaan adaa hin jiru. Kan "aarsaa 
malee" fi "aarsaa" wanni jedhu hin jiru. Hundinuu guyyaa aarsaati. 

H "akkuma adda adda fudhatetti yaada isaa gara tokkotti haa kutatu!" Kun nageenya naannoo kanaaf 
furtuudha. Amantoonni gochasaaniin yakkamu. (lak 23) Garuuu amantoota hundaaf miti. Waaqayyoo uuboo 
xinamantii koo keessa jiraata miti. Xinamantiin kook an Waaqayyooti jechuu dirqama miti. 



190 



14:6 "gooftaadhaaf" Guutoon kun si'a sadii lak 6 keessatti si'a lama lak 8 keessatti tajaajile. Filannoon biddiqa 
jireenya amantoota jaalatamoo hundaa "Gooftaaf ' tolfamu qabu. Efs 6:7 fi Qol 3:23) filannoo dhuunfaa miti. 
14:7 "Nu keessaa tokkollee akkeekaofiisaatiifhinjiraatu,"kiristaanni kamuu oddoolamiti. Kiristaannijalqabaa 
hanga dhumaatti Kiristoosiif jiraata. (lak 8) Gochii amantootaa Orma ni miidha. Isaan garuuu maatii afuuraati. 
Kanaafuu, bilisummaa dhuunfaasaanii jaalalatti daangeessuu qabu. (lQor 10:24, 27-33). Warri kaanis akka gara 
qajeelummaa ofiitti geessa, inni moo kan Waaqayyoo miti. Sagaleefi balaaleffannoon jabaa Yesuus gara 
fariisoota of qajeeloo of godhanii ture. 

14:8 "yoo. . . yoo ..." gocha fulduratti ta'uu danda'udha. 

14:9 "Gooftaa warra du'aniif warra jiraniif ' kun tarree jechoota kanaa ammaan dura hin turreedha. Tarreen 
kun du'aafi du'aa kan Yesuusidha. Inni amma birmaduu mootummaa lammeniiti. 

Kun xinamantii maaliif kiristaanonni ofnsaaniif osoo hin taane Orma amantootaaf jiraatan uuma. Isaan 
kan ofii miti, gatiin bitaman isaan tajaajiloota Yesuus, isa cubbuusaaniif jedhee du'e ammaan boodas cubbuutti 
garba hin taaneef, Waaqayyoof malee (Rom 6) Amantoonni jireenya Yesuus tajaajila jaalatu fedha 
ofiittummaasaanii du'ee agarsiise irraa baratu qabu (2Qor 5: 14-15; Gal 2:20; lYoh 3:16) 

14:10-12 

10 Ati garuu maaliif obboleessa keetti faradda ree? Y ookiis ati maaliif obboleessa kee ceephaata ree? 
Hundumti keenya barcuma firdii Waaqayyoo duratti dhi'aachuuf jirra. "Caaffata qulqullaa'aa keessatti, 
"'Dhugaa ana isa jiraataa! Jilbi hundinuu anaafjilbeenfachuuf, arrabni hundinuus ani Waaqayyo akkan 
ta'e beeksisuuf jiru' jedha gooftichi" kan jedhu caafameera. 12 Kanaafis nu keessaa hundumtinuu adda 
addaan waan godhe sababii isaa wajjin Waaqayyotti himuuf jira. 



14:10 "Atii garuuu" kun xiyyuuf fuldura bu'e. 

H Gaaffileen lameen lak 10 xiyyeeffannoo lak l-12ti. Gareen tokko lameen lak. 3 keessaa ammas 
fugginfamaniiru. Gareen tokko "Abbootii firdii" gareen Biroo "tuffatamoo" Haalli lameenu hojjettoota 
sirnaa'alummadha. Gooftaasaanii, yesuus Kiristoos, qofaatu mirga "qeequu" ykn "tuffachuu" danda'a. 
Amantoonni akka ab murtii ta'uuf (1) iddo Waaqayyo saamu fi (2)dursanii dhufuu oddo qopheessuufi 
hankaakkadha. 

H "Hundi keenya barcuma murtii Waaqayyo fulduratti dhiyaachuuf jirra" Dhugaan kun 2Qor 5:10 
keessatti ka'eera. Amantoonni akkatti wal qananiisan Gooftatti dhiyeessu qabu. Yesuus akka ab. Murtii 
human qabeessaati (Matt 25:32-46) 

KJHH "barcuma murtii Kiristoos" kan jedhu qaba. Barruun Giriik KJV deggerru warra sirreessitoota 
Giriik ganamaa durdurii ? 2 fi C 2 dha. Theos in jedhu MSS ?, B, C, D, F, fi G, keessani jira. 

Barreessitoonni barruu Giriik 2Qor 5:10 akka mirkansu godhaniiru ta'a. Barreessitoonni lakkoofsa kana 
ittin yaada Kiristoosiin "guddifatu" jedhu mormuuf hiikaniirus ta'uu ni danda'a. Garaagarteen barruu hedduu 
barricha caalatti sirrii gochuuf godhaman fakkaatan ni jiran (Bart D. Ehrman's The Orthodox Corruption of 
Scripture) kitaaba ful 90-9 1 keessatti tuqeera. 

14:11 "Waan barreeffameef" Kun jecha dubbii adda ta'e dubbii Kakuu Moofaa tuqachuuf aggaamamedha. Kun 
itti lixalsa45:23ti darbe Filp 2:10-11 keessasnijira. 

H "ana isa jiraataa" kun kakata maqaa kakuu Waaqayyoon YHWHn taphatamudha. YHWH gochima Ibrootaa 
"ta'uuf jiru" jedhuti. (Ba'u 3:14) Inni barayyu jiraata, jiraataa qofaa Waaqayyodha. Kanaafu jiraatuu isaatiin 
kakata. 

14:12 "hundumtiinuu adda addaan waan godhe sababii isaa wajjiin Waaqayyootti himuuf jira" Kiristaanni 
murtiiti ni dhiyaata (2Qor 5:10), obboleessa ceepha'uun qaama kanaatti Barruu Giriikoota durii "Waaqayyoof 
jedhu hin qabu. Akka yaadaatti hojiirra oola. Gargaagarteen kun garaagartee lak lOn ni raafama. 

191 



ILAA QABIYYEE ROOMAA 14:13-23 

A. Dhimmi akkamitti kiristaanni akka walgargaaan lakk 1-12 keessatti eegala. Bu'uura dhugaa kiristaana 
gosa hunda fudhachu akka qaban irratti hundaa'a sababni Kisistoosi, gooftaafi abbaan murtiisaanii, 
lameensaanii waan fudhateefi. Wantoonni afuuraa garee tokkoof barbaachisoo ta'an sababa wanta 
akkanaa, gosa namoomsaanii, firoottansaanii, filannoo dhuunfaasaanii, muuxannoosaanii kkf Waaqayyoo 
barbaachisoo hin ta'an. 

B. Kutaan lammataa mariin bilisummaafi ittigaafaamni kiristaanotaa dhimmicha kallatti hedduutti dagaagsee 
jira. Lakkoofsa kana keessatti jaalala amantootaa Waaqayyoof qabantu, kiristoosin, akkanni kiristaanota 
obbolii gargaarii jaalatu isa godhe. Akka Yesuus lubbuu isaa amantoota gate, isaanis warra inni du'eef 
bilisummaasaanii gatan bu'uura kiristaanotaati duraanis 13:8-10 keessatti walitti dhufeenya amanototaafi 
al amantootaan hidhatee mul'atee jira. 

C. Kiristaanota gariif dhugaan wantii hundi qaama addunyaa keessatti qula'aadha inni jedhu hin fudhatamu. 
Amantoonnilee komii cubbuu qaban "wantootarra" kaa'u. Ofirra kaa'uurra Phaawuloos wanti hundi 
quia' oo ta'u irra dedeebi'ee eereera (14:14, 20; lQor 6:12; 10:25-26; lXim 4:4; Tit 1:15) Dubbiinsa 
barsiisa Yesuus waa'ee soorataa Marq 7: 18-23 boodadha. Soorata qulqulluufi al qulqulluu ta'e agarsiisuu 
kan barbaade Phaawuloos Waaqayyo Qorneeloos HoE 10:15 keessatti fudhachuu argisiisuufidha. 

D. Kutaan kun dursee "obboleessa jabaa" gahuufidha. Dhugaa walakkaa dubicha "wanti hundi quqlulluu" 
jedhu Phaawuloos waliigalee, garuuu wanti hundi maatii Waaqayyo akka hin ijaarre ykn beekkomsaan 
hin gabbifhe itti dabala. (lQor 6:12; 10:23) Bilisummaan obboleessa jabaa obboleessa kiristaanaa ni 
miidha. Amantoonni eegdota obboleeyyansaanii karaa kiristoos deebisee kiristoosifidha. 

E. Phaawuloos "obboleessi laafaa" deemsa afuuraan gara "obboleessa jabaatti" dhufuu danda'u osoo hin 
tuqiin hafuun nama gammachiisa. Mariin kun cufti ayyaana guddachuu hin ilaallatu, garuuu hubannoo 
kiristaana gargaaraatti giddutti akka jaalalli dursu malee. Garee lameen keessaa tokkotti qabamuun 
amantootaa irra guddeesse akka namoomaa, shaakala amantiifi muuxannoo dhuunfaa "sirrii" ykn "miti" 
hojiin amantootaa jaalachuufi kabajuu malee jijjiiruu Ormaa miti. Dhimma laphee malee sammuu miti. 
Waaqayyo jaalate, fudhate, achi ilmasaa sanyi namaaf kenne, garee lameeniifu. 

QO'ANNOO JECHAAFI GAALEE 



14:13-23 

13 Egaa kottaa walitti hin farannu, isin gufuu aura keessanii obboleessa keessan karaa Waaqayyo irraa akka 
hin gufachiifneef murtoo godhaa malee. 14 Ani karaa gooftaa Yesus wanti tokko illee ofii isaatii xuraa' aa 
akka hin ta' ni beekeera, fudhadheeras; namni tokko wanti kun xuraa'aa dha jedhee yoo amane garuu, 
isaaf xuraa'aa ni ta'a. 15 Nyaanni ati nyaattu yaada obboleessa keetii yoo miidhe, ati jaalalatti qabamtee 
jiraatta miti; nyaata ofii keetiif nyaattuun nama Kristos du'eef, gara badiisaatti hin geessin. 16 Kanaanis 
wanta gaarii Waaqayyo biraa argattan hin arrabsiisinaa! 17 Mootummaan Waaqayyoo, mootummaa 
qajeelummaa, nagaa fi gammachuu warra hafuura qulqulluu biraa kennamanii ti malee, mootummaa 
nyaataa fi dhugaatii miti. 18 Namni isaan kanatti qabamee Kristosiif hojjetu, Waaqayyoon ni gammachiisa, 
namoota birattis ni fudhatama. 19 Kanaafis kottaa wanta nagaaf ta 'u, waan ittiin jireenya tokkummaa 
waliif ijaarru duukaa ni buunaa! 20 Nyaataaf jettee hojii Waaqayyoo hin diigin; wanti nyaatamu hundinuu 
qullaa'aa dha; namicha nyaata isaatiin nama gufachiisuuf garuu gadhee dha. 21 Egaa foon nyaachuu, 
daadhii waynii dhuguu yookiis waanuma obboleessi kee ittiin gufatu dhiisuun gaarii dha. 22 Waan qajeelaa 
dha jettee amantee fudhatte immoo, ofii kee fi Waaqayyo gidduutti qabaadhu! Namni want a hubatee 
fudhate sanatti deebi'ee ofitti hin faranne gammachuu qaba. 23 Namni mamaa nyaatu garuu, amantiidhaan 
waan inni hin fudhatiniif itti ni faradama; wanti amantiidhaan hin hojjetamne hundinuu cubbuu dha. 



14:13 "Egaa koottaa walitti hin faradnu Kun akeekachiisa osoo hin taane dhorkudha. Kunis lak 16 waliin 
walfakkidha. Jechi "faraduu" jedhu kun lak 1-12 keessatti Phaawuloos si'a 5 fayyadameera, ammammooo lak 
13-23 keessatti si'a afur dabalataan fayyadame. 



MATADUREE ADDAA: KIRISTAANNI WALITTI NI FARAD AA? 

Dhimmi kun karaa lamaan ilaallama. Dursa amantoonni akka walirratti hin faradne ni gorfamu (Matt 
7:1-6, Luq 6:37, 42; Rom 2:1-11; Yaq 4:11-12) Haa ta'u amantoonni akka gaggeessitoota qoratan ni gorfamu 



192 



(Matt 7:6, 15-16, lQor 14:29; lTas5:21; lXim 3:1-13 fi lYoh 4:l-6)ti. 
Waaqayyoon qorannoo muraasni ni gargaara. 

1 . Qorannoon akeeka mirkansaaf ta'uu qaba (lYoh 4: 1 "qorumsa" ilaalcha mirkansaaf) 

2. Qorannoon kabajaafi sima qabeessaan ta'uu qaba (Gal 6: 1) 

3. Qorannoon dhimma filannoo dhuunfaa irratti xiyyeeffatu hin qabu (Rom 14:1-23, lQor 8:1-13; 10:23- 

4. Qorannoon gegeessitoota "qeeqaaf harki hin jirree" waldaafi hawaasa keessaa adda ni baasa (lXim 3) 



H "isin gufuu gufa'u karaarra keessanii obboleessa keessan karaa Waaqayyoorra akka hin gufachiifhe murtoo 
godhaa" Gocha godhamaa jirus dhaabsiisiidha. Dhugaa wal fakkaataatu lak 21 fi lQor 8:9 keessatti 
eerameera. 

Jechi "gufachiisa" jedhu wanna karaarra taa'e gufachiisu agarsiisuufidha. Jechi "gufuu" jedhu moo 
kiyyoo bineensaaf kiyyeeffamu agarsiisufidha. 

Kiristaanumma wajjin waan walitti hidheef jira. Nuyi tikee obboleeyyan keenyaati, jajjabeessina, ni 
hiriyoomna, amantiin warrooma. 

14:14 

KQSAH "Ani karaa gooftaa Yesuus ni beeka" 

KJHH "ni beeka, karaa gooftaa Yesuus amaneera" 

KQSHH "Beekullee gooftaa Yesuusiin amaneera" 

TIV "Gooftaa wajjiin gamtoomun koo naa mirakneesseera" 

KQJ "Amma sirritti beekeera, gooftaa Yesuusittillee nan dubbadha" 

Jechuunis "beekuu ittuman fufaa, barachaan tureellee, moo amanuu itti fufeen jira." Jechuudha. Kun 
dhugaa irra deebi'ame lak 5b fi 22-23 ti. Hubannoon amantootaa waa'ee wantoota afuuraa irratti qaban karaa 
walitti dhufeenya kiristoosiin hafuura qululluun qabanidha. Ifa qabaniin jiraachu qabu. 

H "Wanti tokkolle ofiisaatiin xuraa'aa" Dhugaan kunillee HoE 10:9-16 keessatti ibsame. Wantoonni amajaajota 
osoo hin taanee namootatu amajaajiidha. Uumamaan homtuu ofiisaatiin amajaaji miti. (lak 20; Marq 7:18-23; 
lQor 10:25-267; lXim 4:4; fi Tit 1:15) 

H "nama tokko wanni kun xuraawaadha jedhee yoo amane garuuu, isaaf xuraa'aa ni ta'a." Xuraawummaa kuni 
miira amantiini. Amantoonni gochasaanii qalbiisaaniin qorachuu qaban (lak 5, 22-23) yoo isaanillee waa'ee 
dhimma ykn gochaa kan dogoggoran ta'e, ifa Waaqayyo duratti qabaniin haa socho'an. Amantoota Biroo 
ifasaaniin qoruu hin qaban keessattu iddoo walxaxaan jirutti (14: 1, 3, 4, 10, 13). 

14:15 "nyaati ati nyaattu yaada obboleessa keetii yoo miidhe" akeeka barreeffamichaa jedhe kallattiin 
barreessichaatti dhugaatti tilmaamama. Biddiqa jireenya keenyaa kan murteessu jaalala malee mirga miti, 
ittigaafatama malee bilisuummaa miti. 

Kun (1) seera soorata yihudootaa (Law 1 1) ykn (2) dhugaa kana ifatti kaa'a. 

H "ati jaalalatti qabamtee jiraatta miti" kun "seera walaboome" jedhame beekkama (Yaq 1:25; 3: 12) ykn "seera 
gooftolii (Yaq 2:8) ykn "seera Kiristoos" (Gal 6:2) jedhama. Qajeelchiifi ittigaafaamni kakuu haarawaa ni jira. 

H 

KQSAH, KJHH "nyaata ofii keetiif nyaattuun nama kiristoos du'eef, gara badiisaatti hin geessiin" 

KQSHH "wanni ati nyaattu nama Kiristoos du'eef gara hin taanetti akka isa oofu hin 

godhiin" 
TIV "nyaanni ati nyaate akka nama Kiristoos du'eef hin dhiibbanne iti hin dhiisiin" 

KQJ "Wanna feete isa Kiristoos isaaf jedhee du'e kuffistee nyaachuuf nagaa hin taatu" 

Kun gaalee jabaadha. Bilisummaan kiristaanota garii sababa badinsaa kiristaanoota Biroo ta'uu hin 
qabu. Kun fayyinna dhabuu hin agarsiisu, nagaa dhaba, wabii dhaba, hojii wangeela jabaa malee. 

193 



Jechi "balleessuu" jedhu jecha Giriik lupeo jechuunis "sababaaa aarii, gaddaa, dhukkubaa"ti (LXX 
keessatttis akkanuma) Phaawuloos jecha kana irra guddeessa 2Qor (2:2, 4, 5; 6: 10; 7:8, 9, 1 1) keessatti fayydame. 
Balleessuun hiikkaati dheeraadha. Kun dhabama fayyinaa hin agarsiisu, yakka afuura qulqulluun nama ofiin 
yakka irratti dhiyeessu malee. Yoo gochaan amantootaa kana amantiirra ka'u hin taane cubuudha (lak 23) 

14:16 

KQSAH, "wana gaarii Waaqayyo biraa argattan hin arrabsinaa" 

KJHH,KQSHH "wanna gaarii keessan hin arrabsiinaa" 

TIV "wanna gaariidha jettan akka maqaa badu hin godhiinaa" 

KQJ "caalmaa keessan mariif hin dhiyeesinaa" 

Bilisummaan salphaatti hayyamatti ni ceha. 

"Wanti gaarii" kun lak kana keessaa gocha obboleessa jabaa agarsiisa. Yoo Kiristaanni jabaa akka 
bilisummaansaati kan socho'u ta'e amantoonni laafoodha daran ni miidhamu, wanni gaariisaanii amajaajiif carraa 
ni ta'a. 

Lakkoofsi kun xiyyeeffannoo walgargaarsa kiristaanaa irraa gara dhimma al amantoootaatti deebisuu kan 
barbaadu fakkaata (lak 18b). Gocimni jecha "maqballeessi" (dubatame jedhurraa isa al mantootaa fayyadurra 
fudhatame. 

14: 17 "Mootummaa Waaqayyoo" Guutoon kun Roomaa keessatti kana qofa. Mata duree yesuus irra deddebi'ee 
ture. Asitti ammafi dhuumaatii fulduraatti mirkanadha. (Mat 6: 10) 

Shaakala bilisummaa dhuunfaa caalatti jireenyi gamtaa qaam Kiristoos wajjiini gatii irra qaba. Mataduree 
itti aanee jiru ilaalaa. 



MATDUREE ADDAA: MOOTUMMAA WAAQAYYOO 

Kakuu moofaa keessatti YHWH akka mooti Israa'elitti (ISam 8:7; Far 10:16; 24:7-9; 29:10; 44:4; 
89:18; 95:3; Isa 43:15 44:7,6) ilaallama; masiiihichi moo akka mootii yaadaan jirutti (Far 2:6)ti ilaallama. 
Dhalootahuu Yesuus beetelihemiitti qabatee (6-4 K.D) mootummaan Waaqayyoo gara seenaa haarawaa Erm 
31:31-34, Hizq 36:27-36) Yohaannis cuupha yeroon mootummaa Waaqayyo dhiyaachu labse. (Matt 3:2; Marq 
1:15) Yesuus moo mootummichi isaaniifi barsiisaa isaan dhiyaatu ibsee kaa'e. (Matt 4: 17; 23 9:35; 10:7; 11:11- 
12; 12:28; 16:19; Marq 12:34, Luq 10:9, 11; 11:20; 12:31-32; 16:16; 17:21). Ammalle mootummichi fuldura. 
(Matt 16:28 24:14; 26:29; Marq 9:1; Luq 21:31; 22:16, 18) 

Cinaayina Maarqosiifi Luqaas keessatti gaalee "mootummaa Waaqayyoo" jedhu argina. Mata dureen 
beekama barsiisa Yesuus kun mootummaa Waaqayyoo laphee namootaa keessa jiru guyyaa gaaf tokkoo ardii 
guutu irratti xumuratudha. Kun kadhata yesuus Matt 6:10 keessatti mul'ateera. Maatewos Yuhudootaa 
barreeffame, gaalee maqaa Waaqayyoo (mootummaa jannataa) hin kaafhe. Wayita barreeffamni Maarqosiifi 
Luqaas, Ormootatti barreessan, maqaa ayyaanaa kaasanitti. 

Kun gaalee furtuu wangeela Synoptic keessaati. Lallabni yesuus jalqabaafi xumuraafi mammaaksi isaa 
kanarrattidha ture. Amma mootummaa Waaqayyoo laphee namoota keessaa kaasa kan nama ajaa'ibu 
Yohaannis gaalee kana si'a lama qofa fayydame. (mammaaka Yesuus keessatti gonkumaa hin fayydamne). 
Wangeela Yohaannis keessatti "jireenyi bara baraa" jechaafi dubbii furtuu ture. Muddamni kun kan uumame 
sababa dhufaatin Kiristoos lama ta'eefi. Kakuu Moofaa dhufaatii Masii Waaqayyo tokkuma kaa'a. loltummaa, 
murtiin, ulfinaan garuuu Kakuu Haaraa moo jalqaba akka tajaajilaa gidiraatti Isa 53n fi mootii gad jedhaa Zak 
9:9 ta'e dhufaa jedha. Barnoonni lameen yihudootaa, jallinaafi barri haarawaa qajeelinaa walirri dhufa. yesuus 
dhiyeenya laphee amantoota keessatti mootoma, gaaf tokkomoo uumama hundarratti ni ta'a. Akka Kakuu 
Haaraa tilmaamteetti ni dhufa. Amantoonni kan ta'ee darbeefi ta'uu jirutti ni jiraatu (Gordon Di. Fii fi Daaglaas 
Staart. How to Read The Bible fo All Its Worth fix! 13 1-134) 



"qajeelummaa, nagaafi gammachuu warra fuuraa" sadarkaa kana amantootaafi hawaasichaa kan kenne afuuradha. 
Kun amalaa maatii Waaqayyoo keessaafi alaati. 

Jechi "qajeelummaa" jedhu asitti Phaawuloosiin bifa adda ta'een tajaajile. Mataduree addaa 1:17 ilaalaa. 
Isaaf qajeelummaa seeraan godhame (qorannoo) isa Waaqayyo dhiifama amantootaafi Kiristoosin dhaabbachuuf 
godhedha. (3:21-3 1;4). Namoonni cubbamoo akka qajeelummatti lakka'amuu qofa osoo hin taane qajeelaa 
ta'uudha. Lameen kennaafi galmadha. sullumaafi dhaaba gocha amantiifi jireenya amantiiti. Mataduree addaa 

194 



6:4 ilaalaa. 14:18. Amantoonni mirga ofii of daangeessuun amantoota laafoo jedhanii godhan Kiristoosin 
tajaajiludha. Warra inni du'eefiif jaalachu, of eeggachuu, isaan tiksuu kan caalu karaan jabaa ittin jaalala 
Kiristoosiif qabnu agarsiifnu hin jiru. 

H "Namoota birattis ni fudhatama" kun karaa itti jaalalli Kiristaanoonni warra kaaniif qaban balbala 
tajaajilaafi dhugbaate hawaasaaf banu agarsiisanidha. (lak 16; 2Qor 8:21; lPhex 2:12) Akkitti nuyi hawaasa 
keessatti amantootaan walqanananiifnu ragaa qixaa ykn bitaati. 

14:19 "koottaa ... duukaa buuna" Jechi, dioko akka dubbi bara Kakuu Moofaa yoo ta'u Septuagintiifi 
barreeffama Phaawuloos keessatti waan baramedha. Jechunis "dammaqinsaan faana bu'uu jechudha. Ykn 
"argachuuf jabeessanii yaaluu" dha. 

Phaawuloos jecha kana Rom 9:30, 31; 12: 13 fi asitti moomiira "faana bu'uu" ti fayydame. Garuuu 12: 14 
keessatti warra amantoota qoratuufi (lQor 4: 12; ofiisaa, 15:19; 2Qor 4:9; Gal 1:13, 23; Filp 3:6) 
YBS4 barruusaa keessatti kaa'eera, garuuu "D" kenneef (rakko guddaa waliin) 
Wanni kiristaanni faana bu'uu 

1. Keessumeessuu 12:13 

2 . wantoota nagaa kennaniifi wal ij aaran 14:19 

3. jaalala lQor 14:1 

4. kiristoosin fakkaachuu Filp 3:12, 14 

5. waan waliifis Ormaafis gaarii ITas 5: 15 

6. qajeelummaa, Waaqummaa, amantii, jaalalaa dhamaasaafi kabajamummaa lXim 6:11 

7. qajeelummaa, amantii, jaalalaafi nagaa isaan gooftaadhaan laphee quqlulluun isa yaaman wajjin 2Xim 
2:22. 

H "waan nagaaf ta'u ittin jireenya tokkummaa waliif ijaarru" kun galma amantootaa waan hundaani (Far 

34:15; Ibr 12:14) bilisummaan dhuunfaa tokkoofi hubannoon xinamantiisaa gara tasgabbiifi guddina qaama 

Kiristoositti isa geessuu qaba (15: 2; lQor 6:12; 14:26; Efs 4:12) mataduree addaa : SAMMUU Gabbatu 15:2 

ilaalaa. 

H 

14:20 "Hojii Waaqayyoo hin diigiin" gocha deemaa jiru dhaabsiisuudha. Kun jecha tishoo jabaadha. (kata + 

luo). si'a sadii qofa barreeffama Phaawuloos keessatti tajaajila (2Qor 5:1 dua'afi Gal 2:18 miira asittiin, diiguu) 

kun tapha "ijaaruu" lak 19 keessattiifi jecha kana, "tarsaasani gatuu" jechuti lameenu jecha dalgaa ijaarsaati. 

"Hojiin Waaqayyoo" yaada kana keessaa maalidhaa? Bilchina hin agarsiisu, sochii afuuraa amantoota 
"laafoo" malee. Gareen tokko isa tokko gargaaruu qaba kan jedhu Phaawuloos yaada kana keessatti ta'e lQor 8- 
10 keessatti iddotti mirkansa ykn jijjiire hin qabu. 

H "wanti hundinuu qulqullaa'aadha" yaadanno lak 14 ilaala. 

H 

KQSAH "namicha nyaatasaan nam a gufachiisuuf gadheedha." 

KJHH "isa nyaachisee gufachiisuuf yaraadha." 

KQSHH "waan nyaatteen nam a kuffisuus siif dogoggora" 

TIV "waan nama cubbutti galchu nyaatuun dogoggora" 

KQJ "nyaatee kan karaarra bahu yoo ta'e cubbuudha" 

Lak kun dhugaa boqonnaa kanaati (lQor 10:25-26; Tit 1:15) 

Kun foon aarsaa waaqmaleeyoota qalame agarsiisa. (lQor 8-10). Foonichi gaariifi yaraa hin qabu. 
Garuuu yoo obboleessi laafaa, sirnaa humnaatti yaadu argee innis nyaate, innumti haamileen walabaa deebi'ee 
xuraawa sababni waan fedha Waaqayyoof qalbiinsaa qabu ture waan cabseefidha. 

Hiikkaan Ingiliffaa hedduun waan kana "obboleessa jabaatti" qabuun nyaachasaaniin warri laafoo akka 
miidhaman agarsiisu. Hikkaan kaatolikaa Kitaaba Qulqulluu ameerikaa Haarawaa carraa Biroo kaa'un gaalee 
kana obboleeyyan laafoo agarsiisa. "yogguu qalbiinsaa isa didu namni tokko nyaata fudhatee nyaachuun 
dogoggora" jechuun hike. Akka yaadaatti carraan duraa gaariidha garuuu wallaalchifni beekaati waan ta'eefu 

195 



lameen akka agarsiisu lak 22-23. 14:21 kun jecha "obboleessa jabaa" kun bu'uura xinamanti wantoota 
nyaatamuufi dhugamu irratti "guutumatti dhiisu" jedhu kan uumedha. Kiristaanonni jabaa obboleeyyansaaniifi 
jaalatamoo barbaadaman 9saba bade) jecha jaalalaan of qabuu qaban. Of qabuu kun baayyeen aadaadha, 
naanummaadha, ykn/fi bu'ura amantiidha. 

14:22 

KQSAH "Waan qajeelaadha jettee amantee fudhatte moo, ofii keefi Waaqayyo gidduutti qabaadhu! 

Namni waan hubatee fudhatesanatti deebi'ee ofitti hin faradne, gammachuu qaba." 
KJHH "Amantii qabaadaa? Waaqayyo fulduratti qabaadhu. Waan itti amanee godheetti kan 

deebi'ee ofin balaaleffanne inni gammachu qaba." 
KQSHH "amantii qabdu sana, Waaqayyoo durattis qabaadhu. Warrii waan yaadanii godhanitti 

deebi'anii of hi qeeqne isaan gammadoodha." 
TIV "Waa'ee kanaaf waan yaadu qabaadhu, achii, siifi Waaqayyo giddutti, isaan waan sirriidha 

jedhani godhanitti deebi'anii hin gabbine gammachu qabu" 
KQJ "amantii keetti qabami, siifi Waaqayyo giddutti nama isa faallaa qalbiisaa deemee hin 

murteessin akka milkoometti ilaaliin." 

Kun amantoonni akka ifaa afuurri qulqulluu isaan geggeesseefi Kitaaba Qulqulluu isaan barsiiseen 
jiraataniif irra deebi'e mirkansa kennuusaati. (lak 5) ifa qaban keessa socho'u qabu. Garuuu maamile isaanii 
dogoggorsuun miti. Lak 22 wayita "obboleessa jabaa" agarsiisu lak 23 moo "obboleessa laafaa" kan agarsiisudha. 

Lak 22 garaagartee barruun eegala. Gaaffii (KJHH) ta'uu ni danda'a ykn dubbii (KQSAH, KQSHH, TIV 
fi KQJ ta'uus ni danda'a. 

H "mirkansu" mataduree addaa 2:18 ilaalaa 

14:23 "namni mamaa nyaatu" kun (present middle imperative)dha. Kun kiristaanoota safeeffatan ilaala. lak 3. 

H "itti faradama" kun perfect active indicative kata + krino, hikkanis 

(1) "fugginaan ifaa gaabbii seenu" (Harold K Moolen, The analytical Greek Lexicon Revised, p 216) ykn 

(2) "adaba itti fufee jiru malee balaaleffannoo miti" (Rom 5:16, 18; 8:1 (Mooltoniifi Milligaan, The 
Vocabulary of Greek Testament, ful 328) Asitti yaada qalbii nam tokko cabuufi dhukkubni iffi fufee jiru 
afuura qulqulluun yakkamuudha. 

H "yoo nyaate" kun (first class conditional sentence) dha 

H "wanti amantirraa hin taane hundi cubbuudha." Iddo walxaxaa Kitaaba Qulqulluu ti cubbuun cabinsa 

yaada qalbii keenyaati malee caba seeraa miti. Ifa qabnuun socho'uu qabna caalatti Kitaaba Qulqulluu fi 
Afuuraaf bannee of qopheessuun. 

Hubannoon amantoota fedha Waaqayyoof qaban gochasaanii irratti murteessa. Amantoota bilchoof 
yaada walxaxaa Kitaaba Qulqulluu keessaati ilaalcha Biroo qabaachuuf fedha Waaqayyoon ni danda'u. 

H Barruun Giriik gartokko jecha galataa 16:25:27 xumura boqonnaa 14 qabu. Gariin iddo lameenitu qabu. 
Barruun Paapiras tokko p46, xumura boqonnaa 15 irratti qaba. Iddo gargaraa jahaatu jira barru Giriikoota aadaa 
Roomaatti yaada guutuudhaaf A Textual commentary of the Greek New Testament, by Bruce M. Metzger, YBS 
maxxanfame ful 5 3 3 -5 3 6 j ir dubbisaa. Gulaalliin tiyooricha kunoo ( 1 ) Origen kan j edhu namni dhugaa j iru ganee 
baabbe Roomaatti Mariqon, boqonnaa lameen Roomaa xumurarra jiran hambise kun jecha galataa boqonnaa 14 
jiru ni agarsiisa (2) hayyonni gariin Phaawuloos ergaa warra Roomaa, Roomaatti ergamtu bifuma tokkoon 
barreesse kan jedhan ni jiru. 

Boqonnaa 1-14 jiruuf, boodamoo xalayaa walfakkaataa gara Efesoonitti, boqonnaa 1-16, erguu barbaade 
jedhu. Nagaa gaaffiin dheeraa kan dhuunfaa (boqonnaa 16) Efesoon malee Rooma hin argarsiisu (3) nagaa 
gaaffiin boqonnaa 16 amantoota imala karaa Roomaarra jiraniifi sababni Agiilaafi pirisqilaan Efesoon jiru malee 
Roomaatti akka deebi'ani jiran wanti jedhame hin jiru, fi (4) jechonni galataa kan ka'umsaa osoo hintaane 
garagaalchitootaan akeeka Waaqeffannaaf jedhame kan dabalamedhajedhama. 
M.R Vincent, Word Studies, jil 2, gammachisaadha. 

196 



"tiyoori kana faallaa dhaabachuun haqa gufachiisa daanga Phaawuloos beekkama MSS (waa'ee dhibba sadii) 
isaan baayye barbaachisoo dabalatee, boqonnaa kana akka tarreefi walitti jiruutti fiiufanitti dabarsaa, jecha galata 
dabaltan malee" (fill 750). 

GAAFFILEE MARIIDHAA 

Kun ibsituu qajeelcha qo'annooti, kun jechuun ati hiikka hiikkaa kitaaba qulqulluu keetiif itti 
gaafatamoodha. Hundi keenya ifa qabnu keessa socho'uu qabna. Ati, kitaabni Quqlulluufi afuurri qulqulluu 
hiikkaa keessatti dursa qabdu. Kana ibsituu wajjin walitti laaquu hin qabdu. 

Gaaffileen marii kunneen kan dhiyaatan akka ati dhimmoota ijoo kutaa kitaaba kanaa irratti xiyyeeffattee 
yaaddu akka si gargaaraniifidha. 
Akka ilaalcha dadammaqsaniif malee hiikkaaf miti. 

1 . "Obboleessa laafoo" jedhu ibis? Phaawuloos isaan hin bilchaanne jechuusaatii? 

2. Akkamitti bilisummaan kiristaanaa, ittigaafatama kiristaanaatti firoomaa? 

3 . Wanni hundi uumamaan "quqlulluu" dha moo haamileen walaba ta'anii (lak 14, 20)? 

4. Maaliif gaaffiin soorataa Qoronxoositti (lQor 8, 10)ti barbaachisaa ta'ee? yaadadhaa Phaawuloos Qoronxoos 
taa'eeti Roomaatti barreesse. 

5. Walitti dhufeenya beekkomsa, bilisummaa, fi jaalala boqonnaa kanaa keessa jiran ibis. 

6. Walooma waldaa keessaa bu'uura maaliirratti ijaaruu qabnaa? 

7. Filannoofi gocha dhuunfaa keenyaa bu'uura maaliirratti ijaaruu dandeenyaa? 

8. Akkamitti gochi keenya Ormaa miidhuu danda'aa? 

9. Naamusa kiristaanaa sirriidhaa akkamitti murteessuu dandeenyaa? 

10. Kiristaana bilchoof diduufi Waaqayyoof fudhatamu ni danda'amaafii? 



197 



ROOMAA 15 



HIRAMSA BUUFATA HIIKKAA HAMMAYYAA 


YBS4 


KJHH 


KQSHH 


TIV 


KQJ 


Hiriyaa kee malee 
ofin gammachiisiini 


Ba'aa warra kaani 
baachuu 


Jabaan laafaa haa 
kaase 


Miiltoo kee male 
ofin gammachisiin 


(14:22-15:6) 


15:1-6 


15:1-6 


15:1-6 


15:1-6 




Wangeelli warra 
Ormaafi yihudi 
tokko 


Walumaan ulfina 
Waaqayo kennaa 




Wangeela 
Ormootaaf 


Oliyaa gamtoomaaf 


15:7-13 


15:7-13 


15:7-13 


15:7-12 
15:13 


15:7-12 
15:13 


Komishinahojii 

wangeela 

Phaawuloos 


Iyyarusaalemi hanga 
Ilyiriqoo 


Yaadanno dhuunfaa 


Sababa barruu 
Phaawuloos jigaa 




15:14-21 


15:14-21 


15:14-21 


15:14-21 


15:15-16 
15:17-21 


Karoora Phaawuloos 

Roomaa 

daawwachuu 

15:22-29 


Karoora daawwii 
Roomaadha 

15:22-33 


15:22-29 


Karoora Phaawuloos 
Roomaa daawwii 

15:22-29 


Karoora Phaawuloos 

15:22-29 


15:22-33 




15:30-33 


15:30-33 


15:30-33 



MARROO DUBBISA SADAFFAA 

FEDHI1 BARREESSAA KA 'UMSAA SADARKAA BUUFATAATTI HORDOFUU 

Kun ibsituu qajeelcha qo'annooti. Kun jechuun ati hiikkaa kitaaba Qulqulluu keetiif itti gaafatamoodha. Hundi 
keenya ifa qabnu keessa socho'uu qabna. Ati, kitaabni qulquluufi afurri qulqulluu hiikkaa keessati dursa qabdu. 
Kana ibsituu wajjin walitti laaquu hin qabdu. 

Boqonnicha taa'umsa tokkoon gadi taa'ii dubbisi. Dhimmicha addaan baafadhu. Hiramsa dhimma kee hiramsa 
hiikkaalee shaman keessa jiran wajjin wal cina qabii madaali. Buufanni afuuraahuun miti. Garuuu fedha 
barreessichaa ka'umsa hordofuuf furtuudha. Isa handhuuraa hiikkaa ta'ee jiruuf buufanni hundi dhimma tokkoof 
tokko qofa qaba. 

1 . Buufanni duraa 

2. Buufanni lammataa 

3. Buufanni sadaffaa 

4. Kkf 

ILAA QABIYYEE LAKKOOFSA 1-13 

A. Waa'een bilisummaafi ittigaafatama kiristaanaa boqonnaa 14 irraa 15:1-13 itti fufeera. 

B. Waliigalli dubbii 14:1-15:13 jiru akka armaan gadiiti 

1. Waan Waaqayyo Kiristoosin nu fudhateef walfudhachuuf nuuf ta'a (14: 1, 3; 15:7) 

2. Kiristoos gooftaafi ab murtii waan ta'eef walirati hinmurtiinaa (14:3-12) 

3. Bilisummaa dhuunfaa caalaatti jaalala barbaachisa (14: 13-23) 



198 



4. Gaarummaafi guddina beekkomsa Ormaaf mirgoota keessan dabarsanii dhiisuun fakkeenya Kiristoos 
faanabu'a(15:l-13) 

C. 15:5-6 yaada 14: 1-15:13 keessaa dacha sadiin calaqqisa 

1 . Orma wajj in j aalalaan j iraadha. 

2 . Akka fakkeenya Kiristoositti j iraadhaa 

3 . Lapheefi hidhii qajeelaan Waaqayyo galateeffadha. 

D. Muddamni bilisummaa dhuunfaafi ittigaafatama gamtaa gidduu jiru lQor 8-10 keessati kaafameera. 

QO'ANNOO JECHAAFI GAALEE 



15:1-6 

*Nuyi warri dubbii amantiitti jajjaboo taane, dadhabbii warra dadhabootaa baachuutu nuuf ta' a malee, 
ofii keenya gammachiisuudhaaf dhama'uu miti. 2 Nu keessaa adduma addaan isa kaaniif gaarii akka ta'uuf, 
jireenya tokkummaas akka ijaaruuf nama haa gammachiisu! 3 Kristos immoo, isa caaffanni qulqullaa' aan, 
"Arrabsoon ittiin si arrabsan ana irra bu'e" jedhutu isa irratti raawwatame malee, inni ofii isaa hin 
gammachiifne. 4 Nuyi obsaa fi jajjabina caaffanni qulqullaa' oon nuuf kennaniin abdii akka argannutti, 
wanti caaffata qulqullaa'oo keessatti caafaman hundinuu nu barsiisuuf caafaman. 5 Waaqayyo inni obsaa fi 
jajjabina namaaf kennu immoo, fakkeenya Kristos Yesus duukaa buutanii, walii galtee akka qabaattaniif 
isin haa dandeessisu. 6 Yaada tokkos qabaattanii, sagalee tokkichaan Waaqayyoon abbaa gooftaa keenyaa 
Yesus Kristos akka galateeffattaniif isin haa gargaaru ! Wangeelli Warra Yihudoota Hin Ta'iniifis 
Kennamuu Isaa 



15:1 

KQSAH "nuyi warra dubbii amantiitti jajjaboo taane, dadhabbii warra dhadhabootaa baachuutu 

nuuf ta'a" 
KJHH "nuyi warra jajjabootu, dadhabii warra laafoo baachuutu nurra jiraata" 

KQSHH "nuyi warra jaaatu kufaatii dadhabootaa argee isaan kaasuu qaba." 

TIV "nuyi warra amantiin jabootu ba'aa warra dadhaboo irraa fuudhee baatuu qaba. 

KQJ "dadhabina warra laafaa irraa fuudhee baachuun dirqama nuyi wara jabaati. 

Jabaafi laafaa kaasuun boqonnaan 15 itti fufinsamarii 15:1 keessatti ka'eeti jechudha. Muddama waldaa 
Roomaa keessaafi waldaa hundaa, agarsiisuu kan barbaade fakkaata, iddoo jireenyi kiristaana akka Kitaaba 
Qulqulluu walxaxaata'e keessatti, Phaawuloos irra deebi'e garee jaboo keessatti of kaa'eera. 

Dubbistoota Ingiliffaa haarawaa biratti waa'ee laafaafi jabaa kaasuun garicha yaada miicciiruu ta'a. Kun 
fedhi Phaawuloos miti. Gareen jabaan warra bulchiinsa jireenya safuu amantiin haguugamte jalaa bahanii 
agarsiisa. 

Walitti dhufeenyisaanii Waaqayyo wajjiin qaban waan tokko gochuu irratti qofa kan hirkate miti. Ykn 
wantoota safuu amantii dhabamsiisuun miti. Gareen kaanis guutuutti kiristaanaafi guutuutti fudhatama argate, fi 
garee amantoota guutuutti aarsaaf qophaa'edha. Haa ta'uti, amantiisaanii karaa yaada amantiisaanii shaakala 
darbeen ibsatu. Amantoonni yihudii shaakala kakuu moofaa Judizm qabatani turu barbaadu. Waaqamaleeyyonni 
jijjiiraman yaadaafi shaakala amantisaanii duraa qabatani turu barbaadu. Hubadha, Phaawuloos sammuu 
amantootaa kana "cubbuu" jedhee hin yaamnee kaniinni cubbuu ta'u yeroo qalbiisaanii cabsan qofaadha. (lak 23) 

Jechi "laafaa" (adunates, jabina malee, Rom 8:3) jedhu jecha astheneo jedhuun 14:1, 21, gargarii (lQor 
8:7, 10, 11, 12; 9:22) jabina malee jechuudha. 

Yaadni kun kiristaanni obsa akka maleen kiristaana Biroo akka qabaatu osoo hin taanee jaalala "qananii" 
fi "walin hojjechu" ti. Jechii "baadhachuu" jedhu kiristoosifis kan fayyadu "fannoo baadhachuu" Yoh 19:17 fi 
Luq 14:27. Phaawuloos muddama saba amantii gidduutti ka'u ni beeka. Gamaali'eel barsiisaa mana barumsaa 
Hillel jalatti barate. 

H "ofi keenyaa gammachuuf dhama'uu miti" Ofittoomni mallattoo bilchina dhabuu isa sirriiti; fakkeenya 
Kiristoos faanomuu (lak 3; Filp 2:1-11) mallattoo bilchinaati. Dabalee, warra jabaatu gahame (14:1, 14, 16, 21, 
27) kun jechuun walooma sana deebisanii ijaaruun ittigaafatamasaaniiti jechu miti. Dhadhaboonni 14:3, 20, 3; 
15:5-6,7 keessatti gahaman. 



199 



15:2 "jireenya tokkummaa akka jiraannuuf nama haa gammachiifnu" kun "ollaa" jedha miira kiristaana 
miiltoome agarsiisuufi. Kun of araarfaa hin agarsiisu, garuuu sun filannoo dhuunfaa ykn yaada walxaxaa 
naannoo sanaa hin dhiibatu. Gamtaaniifi guddinni qaama Kiristoos, bilisummaa dhuunfaa osoo hin taane, hundu 
irra kan caaludha. (lQor 9: 19-23; 10:24-33; Efs 4: 1-16) 

H 

KQSAH "isa kaaniif gaarii akka ta'utti" 

KJHH "gara guddina sammuu gaariitti deemuuf" 

KQSHH "akeeka gaariif olla guddisuu" 

TIV "amantiidhaan isaan qabuuf" 

KQJ "akka kiristaana jabaa ta'an isaan gargaarii" 

Kun qabiyyee jabaa boqonnaa 14 (14:16,19) ti. Kenna afuuraa isa lQor 10:23; 12:7; 14:26; Efs 4:29 
keessajiruuf qorumsadha. 

Yaada kana keessatti amanaa jabaa guddina amantii obboleessa kiristaana ta'e gargaaruuf isa jaalalaan 
mirga ofii daangeesse agarsiisa. Yoseef A. Filzmyeeriifi Raaymond E. Biraawun. The Jerome Biblical 
Commentary, jil 2 keessatti lakkoofsa kanarratti ibsa bareedaa ni qaba. 

"Guutoon kun kan fudhatame "beekomsaan guddisu" (ollaa), guddina kiristaana ollaa tokko 
agarsiisufidha. Garuuu Phaawuloos jechoota ijaarsaa xalayootasaa keessatti sirnaan fayydame; gaalichi hiikkaa 
gamtaa hawaasaa dabalataan ni qaba (lQor 14: 12; Efs 4: 12; Rom 14: 19) (ful 328) 



MATADUREE ADDAA: QULQULLEESSUU 

Jechi kun Oikodomeo fi gosti kanaa Birooon Phaawuloosiin irra deddeebi'ame fayyadameera. Akka barruutti 
"mana ijaaruu" jechuudha. (Matt 7:24) garuuu moo dubbii dalgoo 

1. Qaama Kiristoos, waldaa, lQor 3:9; Efs 2:21; 4:16 

2. Ijaaruu 

a. Obboleeyyan dadhaboo, Rom 15:1 

b. Ollaa, Rom 15:2 

c. Wal waliif, Efs 4:29; ITas 5:11 

d. Quqlulloota hojii wangeelaaf, Efs 4:11 

3 . Nuyi ni ijaara ykn ni guddifna. 

a. Jaalala, lQor 8:1; Efs 4:16 

b. Bilisummaa dhuunfaa daangeessu, lQor 10:23-24 

c. Tilmaama hambisuu, lXim 1:4 

d. Tajaajila Waaqeffamna irratti dubbattoota xiqqeessu (Faarfatoota, barsiisoota, raajoota, afaan haaraafi 
turjumaana) lQor 14:3-4,12 

4. Wanni hundi gabbina sammuuf 

a. Aangoo Phaawuloos 2Qor 10:8; 12:19; 13:10 
b. Dubbii xumuraa Roomaa 14: 19 keessaafi lQor 14:26 



15:3 "Kiristoos moo" Kiristoos akkinaafi fakkeenya keenyadha. Dhugaa kunis lakk 5 keessatti xiyyeeffannoo 
argateera; Filp 2:1-11; lPhex2:21; lYoh3:16. 

H "Caaffanni Qulqullaa'aa" kun (present passive indicative) dha, innis akka dubbii barruu Kakuu Moofaati. 
Kun waraabbii Far 69:9 fi 7 ti. Kakuu Moofaa irraa waraabuu qofa osoo hin taane fakkeenyummaa Kiristoosin 
agarsiisuun, Phaawuloos abbootii taayitaa waldaa ganamaa barbaachisoo lama fayydameera. (Niiwmaan fi Nidaa, 
A Translator's Hand bood on Phaul's Letter to the Romans, p 271) Of dhabins Kiristos fi cubbuu biyya lafaa 
baachuunsaa fakkeenya keenya (lYoh 3:16) 

15:4 "wanti caaffata qulqullaa'oo keessatti caafaman hundinuu nu barsiisuuf caafaman." Kakuu Moofaa 
amantoota Kakuu Haaraafis kan barreeffame (Rom 4:23-24, 15:4; lQor 9:10; 10:6, 11). Amantoota haarawaaf 
waan gaariidha. (2Xim 2 : 1 5 ; 3 : 1 6- 1 7) . Itti fufinsi ni j ira, garuuu Kakuu Moofaa fi Kakuu Haaraa gidduu addaan 
citatujira. 

200 



H "Nuyi obsaafi jajjabina caaffanni qulqullaa'oon nuuf kennaniin abdii akka arganutti" Akkatti dhugaan 
Waaqayyoofi biddiqni jireenya amantootaa itti deebii kennan makameera. Amantiifi shaakalli wal makaniiru (lak 
5). Gaafa abdii kakuu deebii Kiristoos ta'utti ofitti amantaan jireenya keessaafi du'a keessatti ni argamu. 

H "Abdii ni qabna" kunis gocha dursee lak 4 keessati irratti abdiin keenya hirkachu nu agarsiisa. Kakuu 
Haaraa keessatti "abdiin" dhufaati lammataaniifi yeroo itti fayyinni keenya xumuramu agarsiisa. (Rom 8:30; 
lYoh 3:2) Jechi Giriik kun akka jedha Ingiliffaa hiikka mirkansa dhabuummaa of keessaa hin qabu. Dhufaatin 
lammata mirkana mirkan dhabummaa yeroon wallaalamuu keessaati. 

Phaawuloos jecha kana miira gargaaraa garuuu firooma ta'e hedduun fayyadameera. Xumura amantii 
amantootaan wal hidhata ni qaba. Kun bifa ulfinaa, jireenya arayyu, fayyina daanga malee, dhufaatii lammataa 
kkf ibsama. Xumuramun amantii yerootu gara fulduraafi hin beekamne malee mirkanuma. Amaniifi jaalala 
wajjiin wal hidhata (lQor 13: 13; ITas 1:3, 2Tas 2: 16) Ittifayyadamni Phaawuloos muraasni 

1 . Dhufaatii lammataa Gal 5 : 5 Efs, 1 : 1 8 ; 4 : 4, Tit 2 : 1 3 

2. Yesuus abdii keenya ITim 1:1 

3. Wangeelati amanuu Col 1:23 

4. Fayyina daangaa malee Col 1:5; ITas 4:13; 5:8 

5. Ulfina Waaqayyo, Rom 5:2; 2Qor 3:12; Qol 1:27 

6 . Wabii fayy inaa 1 Tas 5 : 8 

7. Jireenya bara baraa Tit 1:2; 3:7 

8. Dhiifama cubbuu uumama hundaa, Rom 8:20 

9. Amantii, Rom 8:23-25, 15:4 

10. Maqaa Waaqayyoo, Rom 15:13 

1 1 . Fedha Phaawuloos amantootaa qabu 2Qor 1:7 

15:6 "Waaqayyo abbaa gooftaa keenyaa Yesuus Kiristoos" kun maqaa ayyaanaa guutuu kan Waaqayyo bara 
Kakuu Haaraa keessaati. (2Qor 1:3; Efs 1:3; lPhex 1:3) kun Waaqayyo isa barbaachisummaa falaasamaa osoo 
hin taane isa mul'ataati. Maqaa Waaqayyoo kadhata lak 5-6 keessatti Phaawuloos fayydame lameen hubahdaa (1) 
Waaqayyo dhamaasuuf jajjaina fi (2) Waaqayyo abbaa gooftaa keenyaa Yesuus Kiristoos mataduree addaa : 
Dhamaasuu 8:25 fi Abbaa 1:7 ilaalaa. 

15:7-13 

7 Egaa akkuma Kristos ofitti isin qabe, isinis Waaqayyoon galateeffachiisuuf akka ta 'utti, inni tokko isa 
kaan ofitti haa qabu. 8 Kristos amanamummaa Waaqayyoo argisiisuudhaaf, kanaanis abdii Waaqayyo 
abbootaaf kenne cimsuudhaaf, hojjetaa Yihudoota warra seera dhagna-qabaa eeganii akka ta'e isinittan 
hima. 9 Akkasumas saba Yihudootaa warri hin ta'in, araara isaatiif Waaqayyoof ulfina akka kennaniif 
hojjetaa isaaniif ta'e. Akkuma caafamee jiru, "Kanaafis ani saba Waaqayyoo warra hin ta'in gidduutti sin 
galateeffadha, maqaa kees nan faarfadha" jedha. 10 Ammooo, "Isin saba Waaqayyoo warri hin ta' in, saba 
isaatii wajjin gammadaa!" jedhameera. "Animas immoo, "Isin saba Waaqayyoo warri hin ta'in hundumti 
keessan, goofticha galateeffadhaa! Sabni hundinuus isa haa galatteeffatan! 12 Isaayaas immoo itti dabalee, 
"Hidda Iseyi keessaa tokko dhufuuf jira, inni warra saba Waaqayyoo hin ta'in bulchuudhaaf ni ka'a;warri 
saba Waaqayyoo hin ta'inis abdii isaanii isa irra ni kaa'atu" jedhe. 13 Humna hafuura qulqulluutiin abdiitti 
guddachaa akka adeemtanitti, Waaqayyo inni abdii namaafkennu, isatti amanuu keessaniin gammachuu fi 
nagaa hundumaan isin haa guutu ! 

15:7 

KQSAH, TIV "inni tokko isa kaan ofitti haa qabu" 

KJHH "wal simadhaa" 

KQSHH "wal keessummeessaa" 

KQJ "hiriyyummaan wal qananiifadhaa" 

Amantoonni waan Kiristoos isaan fudhateef isaanis walfudhadhaa. Dhugaan walfakkaataan kun lak 14:1 
keessa ni jira. Haa'tau, asitti dubbisa Kakuu Moofaa waa'ee Waaqayyo Ormoota fudhachuu agarsiisan beeksisa. 
(lak 9-12). Kun feetu muddama waldaa Roomaa keessa jiru agarsiisuufi ta'a. 

201 



Amalli kiristaanaakan mul'atu waljaalala of kennuu amantootaanidha.(l:12; 12:5, 10, 16; 13:8; 14:13, 19; 
15:5,7,14; 16:16) 

H "akkuma Kiristoos ofitti isin qaba" Gochi kaka'umsiifi dhiibbaan amantootaa waliif godhan asitti (14:3). 
Boqonnaa 14 irratti xiyyeeffannoon (1) Kiristoos akka gooftaafi abbaa murtii, lak 1-12, fi (2) Kiristoos akka 
fakkeenya jaalalaafi of kennaa, lak 13-23 keessatti irrattidha. Akkuma Kiristoos nu fuhdate walfudhachuu qaban. 

H "Ulfina Waaqayyoof ' yaadannoo 3:23 ilaalaa. 

15:8 "Kiristoos ... hojjetaa yihudoota warra seera dhaqna qabaa eeganii" Yesuus guutama raajii 
Waaqayyoo bara Kakuu Moofaa ti. (Matt 15:24) kun feetu mudama waldaa Roomaa keessatti amantoota 
yihudootaa fi amantoota Ormaa gidduu jiru kan kallateeffatedha. 

H 

KQSAH "abdii Waaqayyo abbootaaf kenne cimsuudhaaf" 

KJHH "dhugaa Waaqayyoof, abdii abboota kenname cimsuuf" 

KQSHH "dhugaa Waaqayyon adii jaarsoliif kenne mirkansuuf 

TIV "bakka yihudootaa Waaqayyo amanamaa ta'uusaafi abdiinsaa cimsuuf 

KQJ "Waaqayyo kakuu jaarsoliisaaniif gale gochuuf amanamaadha." 

Kun feetu kakuu Waaqayyo bara Kakuu Moofaa Israa'eliif gale agarsisa. (4:16). Haa ta'u, adii 
Waaqayyo cubbuutti qulqulleessuu kenne ilaalachus ni dadna'a. (Uma 3:15, 12:3, Ba'u 19:5-6; Isa 2:2-4 56:7; 
66:18-24) Iccitiin wangeelaa karorri Waaqayyoo yeroo hunda walitti qabaa yihudootaafi Ormoota isa karaa 
Kiristoosii keessaa ta'uusaati (Efs 2: 1 1-3:13) 

Ergaan Kakuu Haaraa guutummatti waan haarawa odoo hin taanee itti guuta adii Waaqayyo bara Kakuu 
Moofaati. Ergamni guddaa Kiristoos (1) abdii Israa'eloota kenname guutuu, fi (2) balbala Ormootaaf banuudha 
(Rom 3:29-30; 9:30; 10:11-12, 15-20; 11-25, 32; 16:25; Efs 2:11-3:21). Akkuma ergama wangeelaa itti kenname. 
Waaqayyoon mul'isuus Ormoota amantiin hawwachuu dadhabde Yesuus Israa'el afuuraan haarawa kaafae (Gal 
6: 16) akka ergamee duuniyaa raawwatamuuf (Matt 28: 19-20, Yoh 3:16) 

H "mirkansa" mataduree Kakuu Moofaa irraa kan waraabame yoo ta'u Omroonni karoora Waaqayyo dursee 
karoorse keessa kan jiran ta'uu kan agarsiisudha. (10: 16-20) kun Kakuu Moofaa far 18:49 ykn 2 Sam 22:50; Deb 
32:43; Far 117:1; Isa 11:1, 10, kutaqanoo Ibroota: Seera, raajootaafi barreeffama keessa waraabbiinnijira. 

15:9 "araarasaatiif Waaqayyoof ulfina akka kennan" Durmurtaayinni Roomotaafi (9:15, 16, 18, 23) daalanni 
Ormootaaf (1 1:30, 31, 32; 15:9) araarrii Waaqayyoo ijoo dubbi xinamantiiti. Toftaansaas hojii namootaa (Rom 9) 
osoo hin taanee araaraafi amala Waaqayyoo hin jijjiiramne (Ba'u 34:6; Neh 9:17; Far 103:8,4; Yo'e 2:13) fi abdii 
masihichaati (Isa 11:1, 10) 

15:13 "Waaqayyoo inni abdii namaa kennu" Kun haasawa xumuraa boqonnaa 14:1 keessati jalqabameeti. 
Kun maqaa Waaqayyoo isa Birooodha. Waaqa abdiidha. 

15:13 "gammachuufi nagaa hundumaan isin haa guutu" Phaawuloos amantooa Roomaaf godhe agarsiisa. 
Argamuu "hundaa" yaadadha (5:1-2; 14: 17) 

H 

KQSAH, KJHH 

KQSHH "isatti amanuun" 

TIV "amanti keessaniin" 

KQJ "amanti keessaniin" 

Kun kan agarsiisu, itti fufinsa amantii karaa Kiristoosiifi human afuura quqlulluun ofitti amantaa 
dhaamaati gammachuufi nagaa dhunfaa akka argamudha. Amantiin Kiristoos deebii ka'umsaa qofa osoo hin 
taanee deebii biddiqa jireenyaati. 

202 



H "abdiitti guddachaa akka adeemsatan" jechuunis "irra caalaafi gararraa" jechudha. 



MATADUREE ADDAA : ITTI QAAMUU (PERISSEVO) 

Phaawuloos irra deddeebi'e fayyadama 

1 . ahugaa Waaqayyoo ulfinasaatti qabame, Rom 3 : 7 

2. aenna tolaa ulfina namtokko, Yesuus Kiristoosin qabamu Rom 5:15 

3. amantoonni abdiin qabamu, Rom 15:13 

4. amantoonni nyaatuufi dhiisuusaaniin Waaqayyoo ni abboomamu miti, lQor 8:8 

5. amantoonni waldaa ijaaruun lQor 14:12 

6. amantoonni hojii goftaan qabamu 2Qor 15:58 

7. amantoonni gidiraa Kiristoos irraa hafaa fi badhaadha Kiristoos irra hafaa ni qoodatu 2Qor 1:5 

8. aojiin qajeelummaa ulfinaan qabame 2Qor 3:9 

9. aalatni amantootaa ulfina Waaqayyotti qabama 2Qor 4:15 

10. amantoonni gammachuutti qabamuu 2Qor 8:2 

11. amantoonni waan hundati qabamuu (amantii, dubbachu beekkomsa, amanama, fi jaalala) kenna waldaa 
Iyyaruusaalem 2Qor 8:7) 

12. ayyaana hundaa amantootatti qabame, 2Qor 9: 8 

13. galata irraa hafaa amantoota Waaqayyoof 2Qor 9: 12 

14. sorummaa ulfinni Waaqayyoo amantoota irratti irra hafaadha Efs 1 : 8 

15. j aalalli amantootaa amalle irra irratti, Filp 1 : 9 

16. amantoonni Phaawuloosin qabamuun Kiristoositti irra hafaa isaan godhe Filp 1:26 

1 7 . Irra hafaa qabaachuu Filp 4:12, 18 

18. amantoonni kabajaan irra dhangala'u Qol 2:7 

1 9 . amantoonni dabalaafi j aalala waliif qabaniin irraa hafaa deemusaanii 1 Tas 3:12 

20. bidiqa jireenyaa Waaqomaa irraa hafaa ITas 4: 1 

2 1 . amantoota miiltoof j aalalaan qaamu 1 Tas 4:10 

Hubannoon Phaawuloos ulfina Waaqayyoo inni Kiristoos keessaa "irra guddaafi gararaa" irra jira ture: 
baraachisummaan amantoonni akka akkasitti deemuu danda'anis "irra guddaafi gararraan" ulfinaafi jaalala 
jireenya guyyuu keessattis caalaature 



H "Humna afuura Qulqulluu" Afurri Qulqulluu sadach si'aayina qabudha, wanni isa malee ta'u ykn 
xumuramuhomtuuhinjiru (15:19; lQor2:4; ITas 1:5) mataduree addaa 8:9 fi 8:11 ilaalaa. 

GAAFFILEE MARII 

Kun ibsituu qajeelcha qo'annooti. Jechuunis ati hiikkaa Kitaaba Qulqulluu keef ittigaafatmoodha. Hundi 
keenya ifa qabnu keessa socho'uu qabna. Ati, Kitaaba Qulqulluu, fi AQ hiikkaa keessati dursa qabdu. Kana ibsa 
wajjiin walitti laaquu hin qabdu. 

Gaaffileen marii kun kan dhiyaatan akka dhimmoota gurguddoo kutaa kitaaba kanaa irratti yaaduufidha. 
Ilaalcha dadammaqsuuf malee hiikkaa kennuuf miti. 

1. Dhugaan giddugalaa Roma 14: 1-15:3? Maali? 

2. Phaawuloos maaliif Kakuu Moofaa irra lak 9: 12 keessattii tuqee? Dhugaa guddaa maal barsiisu? 

ILAA QABIYYEE Lak 14-33 

A. Karaa hedduu cufinsi ergaa kanaa baniinsa isaa wajjiin walfakkiidha, 1:8-15 

1 . Amantiisaanii galateeffata (1:8) 

2. Ergama wangelummaa Phaawuloos gara Ormootaatti ergamu ni faccisa (1:13, 14) 

3 . Phaawuloos isaan daawwachuu barbaadu isaa mirkansa (1:10, 13) 

4. Phaawuloos hojii isaa darbee wangeela dhaqqabsiisuuf tattaaffatu keessatti akka isa gargaaran 
barbaaduusaa agarsiisaa (Sipeen, 1:13) 

B. Ammas, waldiddaan waldaa Roomaa keessa akka jiru amantoota yihudaafi amantoota Ormootaa gidduu 
fixeennijira. Kunis ergichaguutu keessatti yoo ta'u keessattu boqonnaa 9-11, 14:1-15:13 

C. Mormiin ergama Phaawuloos waldaale ganamaa gidduu akka ture fiixeen dubbi jirti. Inni waan ofirraa 
faccisu fakkaata lak 15-19; 1:2, 5. 

D. Boqonnaan kun mataduree lama qaba. 

203 



1 . Ergama Phaawuloos, lallaba wangeela, hojii Ormoota ilaallattu (lak 14-21) 

2. Karoorri imala Phaawuloos akeeka kana xumuruuf baafate feetu Roomaa keessa isa dabarsa. Lak 22-23) 



QO'ANNOO JECHAAFI GAALEE 



15:14-21 

14 Yaa obboloota ko! Ani ofii kootii gaarurfimaa guutuu akka qabdan, beekumsa hundumaan akka is ni 
guutamtan, wal gorsuus akka isin dandeessan, mama tokko malee hubadheera. 15 Garuuu ayyaanni 
Waaqayyo biraa waan anaaf kennameef, waa' ee waan tokko tokkoo is ni yaadachiisuudhaaf caalaa ija 
jabinaan isiniif caafeera. 16 Ani warra saba Waaqayyoo hin ta'iniif hojjetaa Kristos Yesus ta'ee, wangeela 
Waaqayyoof akka lubaatti hojjechuudhaaf ayyaana argadheera; akkasittis warri saba Waaqayyoo hin ta' 
in, hafuura qulqulluudhaan addaan baafamanii, akka aarsaatti Waaqayyo duratti akka fudhatamaniif 
isaaniif nan hojjedha. 17 Egaa karaa Kristos Yesus, ani hojiin amma Waaqayyoof hojjedhu kanaan 
kooruudhaaf sababii qaba. 18 Kristos warra saba Waaqayyoo hin ta'in Waaqayyoof abboomsisuudhaaf, 
harka kootiin waan raawwate duwwaa dubbachuudhaaf ija nan jabaadha; kanas waanan dubbadhee fi 
waanan hojjedheen raawwate. 19 Kan inni raawwates humna milikkitootaa fi dinqii baay'eetiin, humna 
hafuura qulqulluutiinis ture; kanaafan Yerusaalemii jalqabee naanna' ee hamma Iliiriqu mitti 
guutummaatti wangeela Kristos lallabuu danda'e. 20 Hundee namni kan biraa jalqabe irratti akkan hin 
hojjenneef immoo, lafa takkaa maqaan Kristos hin dhaga'aminitti malee, wangeela akkan hin lallabne 
murtoo godheera. 21 Akkuma caafame iyyuu, "Isaan isa takkaa waa'een isaa isaanitti hin himamin ni argu; 
isa takkaa waa'ee isaa hin dhaga'inis ni hubatu" jedha. 



15:14 

KQSAH "yaa obbolotakoo, ani ofii kootii waa'ee keessanii ofitti abdadheera." 

KJHH "amma, waa'ee keessaniif obbolotakoo ani ofitti amaneera." 

KQSHH "waa'ee keessan anuu abdiin guutumeera, obboleeyyan koo." 

JIV "obbolii, ani isinitti araane." 

KQJ "gatiin isin shakkuuf miti, obboleeyyan koo ani isinitti amanadheera." 

Giriikitti "ani" (auto ego) cimtuudha. Phaawuloos waldaa kana dhugatti amansiiseera. 

Phaawuloos waa'ee waldaa Roomaa waan sadii mirkansa. Lak 14 keessati (1) gaarummaan guutamuu (2) 
beekkomsaan guutamuu (3) wal gorsuu danda'uu Dubisni kun Phaawuloos ergaa haarawaa fidaa akka hin jirre, 
garuuu oduu gammachiisaa amaan dura dhgahaniifi fudhatanii jiran isaanii ifa godhe (lak 15) 

H "gaarummaa guutuu akka qabdan, waan hundaa akka guutamtan" Akkuma "ani mataan koo" sadarkaa 
duratti cimataa ture "isin mataan keessatti" cimataadha. Jechi "guutuu" (mestos) jedhu Phaawuloos si'a lama qofa 
sanuu Roome keessatti fayydame. (1:29; 15:14) Jecha "guutamuu" (pleroo) . Phaawuloos jecha kana Roomaa 
pleroma Roomaa (1 1: 12, 25; 13:10; 15:29) keessatti fayyadame garuuu akka ibsituuti hin fayyadamne. 

Wangeelli guutuun amantoota guutee jaalalaafi tajaajilan irra dhangala'ee arguun fedhii Phaawuloos ture. 
Amantoonni waan barbaadan Kiristoosin ni qabu. Wabi kana guutumatti argachuufi fudhachu ni barbaadu. 

H "gaarummaa guutuu, beekomsa hundumaan akka guutamtan" karaan itti jecha kana hubattan lamatu jira. 
(1) boqonnaa dursee ture 14:1-15:13 isa jirutti firomsu innis naannolee Kitaaba Qulqulluu hiikka walxaxaa 
qabaniif mormii kaasaa turan irra darbuun jaalala waliif qaban ture. Kunis itti fayyadama jecha "gaarummaa" 
jedhu lak 14: 16; 15:2 fi asitti mirkanaahee fi (2) shaakalaafi amantii guutuu wangeelaati firooma, ortodoksummaa 
fi ortopaaksumma. 

15:15 "caalaa ija jabinaan isiniif caafeera" Phaawuloos ergaasaa Roomiitti barreesse Qoronxoos taa'eeti. 
Garee achi turan keessaa nama tokkoon tuqame waa'ee ergaasaa ija jabinaafi qaamaan dadhabummaasaaf. Jechi 
"ija jabummaa" kun 2Qor 10:2, 12; 11:21 keessati argama. Ija jabummaan Phaawuloos yaamicha, ijjiirraafi 
beekomsa wangeelaa qaburraa kan maddedha. 

204 



H "ayyaana Waaqayyo biraa naa kennameen" Phaawuloos ulfina Waaqayyo (1:5, 12:3; lQor 3:10; 15:10; 
Gal 2:9: fi Efs 3:7-8) isa yaame, isa fayise, isa kennameef isa Omrootatti isa erge (11:13; 15:16) san agarsiisa. 
Karaa itti ergamummaasaafi aangoosaa agarsiifatedha (1: 1,5) 

15:16 "hojjetaa ... hojjechuudhaaf ... aarsaatu... fudhataman" lak 16 fi 17 jechootaafi gaalee luboomaa ni 
qabu. "hojjeta tajaajila lubootaati lak 27. Ibr 8:2 keessatti tajaajila Kiristoos fayyadeera. Phaawuloos akka lubaatti 
(Filp 2:17) Ormoota Waaqayyoof aarsaa gochuun, ergama Israa'elootaa (Ba'u 19:5-6; Isa 66:20) godhee of ilaala. 
Waldaan ergama wangeelaa kana kenniteerti. (Matt 28:18-20; Luq 24:47). Mul 16 fi lPhex 2:5, 9 keessatti 
waldaan maqaa lubooma Kakuu Moofaan yaamamti. 

H "hafuura Qulqulluun addaan baafamanii" Jechuunis "afuura qulqulluun bahaniiru, ni baafamus" 
jechudha. Ammalle waldiddaa amantoota yidudiifi Ormoota gidduu waldaa Roomaa keessa jiru calaqqisa. 
Phaawulos kana ifatti sabni (Ormoonni) afuura qulqulluun fudhatamuun akka itti fufu ibseera (lQor 6:11) 

15:17-19 Gocha sadacha Waaqayyo hubadha: Waaqayoti (lak 17) Kiristoosin (lak 17) human afuura qulqulluun 
(lak 19). Akkanuma sadeen matooma Waaqa hubadha lak 30. Akkanuma jechi "sadacha" jedhu Kitaaba 
Qulqulluu miti; yaadnisa garuuu (Matt 3:16-17; 28:20; Hoe 2:33-34: Rom 8:9-10; lQor 12:4-6; 2Qor 1:21; 13:14; 
Efs 1:3-14; 4:4-6; Tit 3:4-6; lPhes 1:2) mataduree addaa sadacha 8:11 ilaalaa. 

15:18-19 Phaawuloos karaa itti hojiin wangeelasaa itti Omroota irratti bu'a qabeessa ture ibseera. (1) sagaleen (2) 
gochaan (3) mallattoon (4) imalaaniifi (5) human afuuraan. 

Waa'ee garaa garuummaa barreeffamaa #5 "afuuraa" jedhu, barruun Giriikni muraasa "Hafuura 
Quqlulluu" itti dabalu, gariinammooo "afuura Waaqayyoo" jedhu. Akka garaagartee, dabalaa, ykn ibsa hinmallee 
dhugaan ergichaa hin jaallatu. Gaalee Kakuu Haaraa sadarkeessuuf fedhiin ni jira. 

15:18 "warra saba Waaqayyoo hin ta'iin abbomsisuudhaaf" Galmi Waaqayyoo yeroo hundaa saba amalasa 
calaqsudha. Wangeelli Yesuus fakkeenya Waaqayyo Uma 3 keessatti bade deebisa. Waloomni Waaqayyoo 
wajjin qabnu ragaa amala Waaqumma keenyaati. Amma galmii kiristaanummaa walooma Waaqayyo wajjin 
qabnu fi Kiristoosin fakkaachu keenyadha. 

H "waanan dubbadheefi hojjedhe" kun abbomamuu waldaa Roomaa osoo hin taanee hojii wangeelaa 
Phaawuloos agarsiisa. Humna afuuraa (lak 19) wal hidhateera. 

15:19 "human mallattoofi dinqii" jechoonni kun lameen yeroo hedduu hojii ergamootaa keessatti waliin mul'atu 
(14:8-10; 16:16-18, 25-26; 20:9-12; 28:8-9) hojii Waaqayyoos wangela keessaan agarsiisu (2Qor 12:12). Akka 
moggoyinaati mul'atu. Kun kan agarsiisuu - dinqii ykn jijjiiramu - mirkan dhabudha. Asittis kun fiixee mormii 
ergamummaa Phaawuloos irra jiru nu agarsiisa. Akkuma hojii kudha lameen Yeruusaalemitti mirkanse, 
Waaqayyo hojii Phaawuloosis mallattoo mul'atuun Omroota gidduutti mirkanse. 

H "Wangeela Kiristoos lallabu danda'e" Kun Phaawuloos hojii lallabaa baha Meditaraaniiyaanii keessa qabu 
xumurachuu kan agarsiisudha. (lak 23) 

H "hamma iliiriqumitti" konyaan Roomaa kun Damaatiyaas ni jedhamti, gama baha garba Adiraatie, kaaba 
dhiha galoo galaana Giriik (Maqaeloniiyaa)ti argamti. Hojiin ergamootaa Phaawuloos naannoo sanati lallabuusaa 
waniti jedhe hin jiru garuuu naannoo sana turu ni dubbata (20: 1-2) "Hamma" jechuun "daangaa" ykn "naannoo 
sanitti" jechuufidha. 

15:20 "lafa takkaa maqaa Kiristoos hin dhaga'aminitti malee, wangeela akkan hin lallabne murtoo 
godheera." Kun tarsiimo hojii wangeelaa Phaawuloosi (lQor 3:10; 2Qor 10:15-16) Inni Ormoota wangeela 
dhagahuufi fudhachuuf carraa hin argatiin filate. Inni magaaloota tarsiimoo qabanii, gurguddo empaayera 
Roomaa turan filate kanaani moo waldaa yoo ijaare naannoo sana duuka buutootaafi hojjettoota akka gochuu 
danda'urragahe. 

15:21 kun waraabii septuaginti (LXX) irraa Isa 52: 15 Ormoota waa'ee Waaqayyoo dhaganiiti. Phaawuloos raajii 
kana akka tarsimoo hojii isaati fayyadame. 

205 



15:22-29 

22 Sababii kanaaf yeroo baay'ee isin bira dhufuun anaaf hin danda'amne. 23 Amma garuuu naanna'aa kanaa 
hojii hafe waanan hin qabneef, dhufee isin arguudhaafis waggaa baay'ee hawwaa waanan tureef, 24 yeroo 
ani Isphaaniyaa dhaquudhaaf achiin darbu isin argee, takka isinitti gammadee, karaa koo irra akka na 
buuftan nan abdadha. 25 Amma garuuu warra Waaqayyoof qulqullaa' aniif gargaarsa fuudhee Yerusaalem 
dhaquu koo ti. 26 Warri Maqedooniyaa fi warri Akaayyaa, hiyyeessota Yerusaalemitti warra Waaqayyoof 
qulqullaa'an gidduutti argamaniif, waan tokkummaa isaanii ittiin mul' isan buusuudhaaf jaallataniiru. 
27 Isaan warri Yihudoota hin ta'in kun jaalala isaaniitiin kana godhan; karaa tokko immoo kun waanuma 
gochuun isaan irra jiru ture; erga warri Yihudootaa eebba hafuuraa isa Waaqayyo irraa argatan warra 
Yihudoota hin ta'inii wajjin hirmaatanii, warri Yihudoota hin ta'inis waan jireenya fooniitiif argataniin 
warra Yihudootaa gargaaruun isaan irra jira. 28 Ani hojii kana raawwadhee, horicha isaaniif walitti 
qabame sanas amanamummaadhaan eegee ergan itti kennee, karaa keessan darbee Isphaaniyaa 
dhaquudhaaf nan adeemaa. 29 Yeroon dhufus, eebba Kristos guutummaatti isiniif fidee akkan dhufu anuu 
beeka. 15:30-33 30Yaa obboloota ko gooftaa keenya Yesus Kristosiin, jaalala hafuurri qulqulluun nuuf 
kenneenis, isin anaa wajjin dhimmitanii Waaqayyoon akka anaaf kadhattaniif isinittan himadha. 31 
Yihudaa keessatti miidhaa warra hin amannee akkan ooluuf, warri Waaqayyoof qulqullaa' an gargaarsa 
ani Yerusaalemitti geessu gammachuudhaan akka fudhataniif, Waaqayyoon anaaf kadhadhaa! 32Ani 
immoo, jaalala Waaqayyoo yoo ta'e gammachuudhaan isin bira nan dhu5a, isinii wajjin wal arguudhaanis 
yaadni koo ni boqota. 33 Waaqayyo inni nagaa kennus hunduma keessan bira haa jiraatu! Ameen! 



15:22 "sababii kanaaf" sababni kun lak 20 keessati ibsameera. 

H "dhuufuun naaf hin danda'amne" Irra deddeebi'ee dhorkameera. (lak 1:13) waansaa hin ibsamne. 
Waaqayyo, seeyxaana, saba afuura xuraawaa, wantoota wangeela birroolee ta'uu ni danda'a. 

Phaawuloos ergaa kana Qoronxoosi ta'uu hin dagatamu Qoronxoositti farroonnisaa isa miidhaniiru. 
Sababa kanaa waan karoora imala isaa xumuratu hin dandeenye. Phaawuloos miidhaa waldaa Qoronxos isa 
mudateen dhugumatti cunqurfameera. Karoorri isaas fashala'uu irra deddeebi'ee ibsu yaaleera. 

15:23 "amma garuuu naanna'aa kanaa hojii hafe waana hin qabneef lakkoofsi kun akka naannoo murtaa'aa 
Eshiyaa xiqqaa ykn Baha Meditaraaniyaati ilaallamu qaba. Naannoo kanatti Phaawuloos nama hundaafi naannoo 
hundati osoo hin taanee muraasatti qofa lallabe. 

H "dhufee isin argufies waggaa baayyee hawwaa waanan turee" Phaawuloos fedhii Roomaa daawwachuuf 
akka qabu ibseera(l: 10-15, HoE 19:21; 23:11) 

Sadarkaa kanatti garaagarteen barruu Giriikii ni jira kan YBS 4 keessatti hin tarreeffamnedha. Barruun 
Giriikii durii MSS p46, ?, A, D, F, G & L "baayyee" (polus) isa lak 22 keessatti fayyadame, garuuu MSS B, C, 
&P "hedduu" (ikanos) qaba. Bareessitoonni boodaa haasa'a irra darbaa Phaawuloos waan shakkan fakkaata. 

15:24 "yeroo Ispaaniyaa dhaquuf achiin goru" Phaawuloos gara dhiha empaayera Roomaa dhaquuf ni 
barbaada. (2Qor 10:16) Hidhaa Roomotaa jalaa kaniinni bahe gara xumura hojii ergamtootaatti imala afraffaa 
hojii wangeela ka'ee godaane. Ergamtoonni (Xim, 2Xim fi Tito) kutaa imala afraffaa kana keessatti barreeffame 
2Xim 4:10 keessati ragaaan ni jira, barruun Giriik muraasni ?, C fi hiikkaan koptiikiifi vulgaati "Gaul" qaba. 
Kilmeent Room, xumura jaarraa duraa dura kan barreeffame, ergaa kanaan, "Ergaa Qoronxoos" 5:7 keessatti 
Phaawuloos gara "daangaa dhihaa" deemuusaa mirkanseera. 

H "karaa korra akka na buuftan" Guutoon kun akka dubbii toftaa waldaa keessaa ta'eef ergamtoota buufata 
lallaba itti aanuu ibsu kan gargaaru (HoE 15:3; lQor 16:6; ll:2Qor 1:16; Tito 3:13; 3Yoh6) Room gargaarsa 
waldaa Yeruusaalem jirtuuf homaa gochuu hin dandeenye garuuu hojii Phaawuloos keessatti imala gara dhihaatti 
irratti gumaatu hin oolle. 

15:25 "warra Waaqayyoof qulqullaa' aniif Jechi kun maallaqa buusuu wajjin wal hidhata. (lak 31; lQor 
16:15; 2Qor 8:4; 9:1) mataduree addaa : Qulqulloota 1:7 



206 



15:26 "hiyyeessoota Yeruusaalemitti warra Waaqayyoof qulqulla'an" Phaawuloos buusii kana fudhachaa 
(mataduree adda Koinonia 12:13) baroota dheera tureera (1) Galaatiyaafi Eshiyaa xiqqoo, (lQor 16:1-4), fi (2) 
Maqadooniyaafi Akiyaa (2Qor 8-9), yaada kana waldaa ganamaa gamtoomsuuf - yihudootaafi Ormoota ni 
gargaara jedhameeti. Waldaan Omrootaa akka "gammadan" ti hojiicha ibsame. (lak 26 fi 27) mataduree aanee 
jiru ilaalaa. 



MATADUREE 

ADDAA : KIRISTAANAAFI BEELA 

I. SEENSA 

A. Beelli yaadachiisa haala kufaatii namootaafi uumamaa yoommuu j iraatudha. 

B. Beelli fuula rakkinaa afuura xuraawaafi gidiraati. Kallattiin sanyi namaafu fide malee Waaqayyo miti. 
Waaqayyo eebba ykn abaarsa qonnaa akka karaa badhaasaafi adabaati. Saba kakuusaa (Deb 27-28) irratti 
fudhatullee warra al amantii biratti dhugaa miti (Matt 5:45). Belli fkn dooqna, ufittoofi namooma 
darsaati. Rakkinni beelaa soora qofaa osoo hin taane kaka'umsaafi duraantoma namoomaati. 

C. Jaalala Waaqayyo agarsiisuuf beelli carraa namoota dhiifama cubbuu barbaadaniiti. Gochiin amantootaa 
fedhiin qaamaa waldaafi addunyaa kana keessatti qaban eenyummaa keenya kan agarsiisudha. 

II. Wantoota Kitaaba Qulqulluu 

A. Kakuu Moofaa 

1 . Musee 

a. Sadeen kurnoo bara Israa'eloota durii keessaa tokko hiyyeessaafi (Deb 14:28-29) 

b. Hiyyeessi waan nyaatan akka argatan seerri ni dhiyeessa (Ba'u 23:11; Lew 19:10; 23:22; Deb 
24:19-22) 

c. Hiyyeessi gatii xiqqoo akka aarsan seerri ni dhiyeessa (Lew 14:21) 

d. Israa'elonni hiyyeessaafi dhabdootaa garalaafinaafi amala harka dheerachu hin qabana (Deb 15:7- 
11; Iyob 29:16; 30:25; 31:16-23) 

2. Barruu ogummaa 

a. Warra hiyyeessa gargaaraniif eebba addaa ka'ame ni jira (Far 41:1) 

b. Hiyyeessa gargaaruun Waaqayyo gargaarudha. (Fak 14:31; 17:5; 19:17) 

3. Raajoota 

a. Waaqayyo akka murtoo hawaasaafi garalaafina warra dhabeeyyiif godhamuti Waaqeffatuma 
barbaada (Isa 58:6-7, Mik 6:8) 

b. Mallattoon ergaa Waaqayyoo tokko hiyyeessaafi dhabeeyyiitti lallabamuudha(Isa61:l-2) 

c. Raajoni Waaqayyoo cunqursaa hawaasa mormuusaanii (Amos 2:6-8; 5:10-13; mik) 

B. Kakuu Haarawaa 

1 . Wangeela 

a. Hiyyeessa gargaaruun ni gorfama (Marq 10:21, Luq 3: 1 1) 

b. Murtoon jaalala maqaa Yesuusn irratti hunda'u qaba. Warra kaan gargaaruun Yesuus 
gargaarudha. (Mat 25:31-46) 

c. Marq 14:7 dogoggooraan hubatameera akka waan Yesuus hiyyeessaaf dhimma hin qabneetti. 
Garuuu lak kun adda ta'u Isaa malee gaddeebi'umma hiyyeessaafi miti. 

d. Isa 61: 1-2 kan calaqisu warri ergaa Waaqayyoo dhagahan warra hawaasa keessaa baafamanidha. 
(Luq 4:18; 7:22; 14:21) 

2. Phaawuloos 

a. Phaawuloos yaada aarsaa jaalalaa addaa hiyyeessa waldaa Yeruusaalemi godhamu Antsookiya 
Sooriyaairraabarate. (Rom 15:26; lQor 16:1; 2Qor 8:4, 6, 19; Gal 2) 

b. Phaawuloos araara, amantiifi hojii cimsa (Efs 2:8-10) 

3 . Yaaqob (Kakuu Haaraa Barruu ogummaa) 

a. Amantiin Waaqayyoo karaa Kiristoos dhimmamu hawaasaa maleedha dhibeedha (Yaq 2:14-17) 

b. Amantiin hojii maleedha du'adha. 

4. Yohaannis 

a. Kitaabni lYoh kan mirkansu wabiin kiristaanaa tajaajilaafi jireenya amantii jijjiiramte irratti akka 
bu'uuroftudha (Yoh 3: 17-18) 

III. Xumura 

A. Gidiraafi dhabni namaa cubbuu namaatti hidhata. Fulaa beelaa hedduutu jira. 

207 



1 . Amala gowwaa (Fak 19:15) 

2. Adaba Waaqayyo (Deb 27-28) 

3 . Taj aaj ila afuuraati hidhata (2Qor 11:27) 

4. Haala aadaa (doqna, ?) 

5 . Haala wantoota (Hongee, lolaa, ? kkf) 

B. Waaqayyo dhuguma namaa ni eeggata. Dhabeeyyi karaa adda ta'een ni jaallata. 

C. Waldaan gocharra jirtu deebii Waaqayyoo inni dhabeeyyiif qabudha ((qaamaafi afuuraan) 

1 . Qixaan, gocha dhuunfaa 

2. Gamtaan hiramsa/gocha waldaa 

3 . Dhaabata siyaasa j ij j iiramaaf 

D. Ifa Kitaaba Qulqulluu aadaa keenyaafi ofii keenya sakatta'uu qabna. (2Qor 8-9) 

E. Manaafi alatti ija keenya, laphee keenyaaf harka keenya dhabeeyyiif haa hiikkannu :Waldaafi 
addunyaafillee akkanuma 

F. Ergama guddaan gargaarsii waan huyi Kiristoosiin taantti firoomu qaba. (Matt 28:18-20) Gargaarsi 
qaamaafi afuuraan ta'uu qaba. 



15:27 "yoo" akeeka barruufi ykn kallatti barreessichaan dhugaadha jedhame tilmaama. Yoo Ormonni eebba 
afuuraa yihudootaa irraa ni qooddatu ta'e, (Rom 10-11) dhabeeyummaa waldaa Yeruusaalem jirtu irratti 
gargaaruu qaban. 

15:28 

KQSAH "ani hojii kana raawwadhee, horicha isaaniif walitti qabame sanas anamamummaan ergan 

itti kenne" 
KJHH "hogguun kana hojjedhe isaanii ergeen booda" 

KQSHH "yommuu kana fixe, kan walitti qabames kenneetu" 

TIV "yennaan kana xumuree, isa walitti qabames kenneef 

KQJ "kanas godhe kan buufames itti kenne" 

Kun akkaatuma baruu itti maranii ergan namuu godhuuti. Karaa itti Phaawuloos maallaqicha erguufi 
fudhachuudhaaf wabii uumedha. Kanattis wabii godhuuf bakka buutoota waldaa buusii godhanis walitti qabeera. 
(HoE 20:4) chaappaa, mataduree 4:11 ilaali. 

15:29 Jechi Pleroo pleroma ammas ni jira hubadhaa, yaadannoo lak 14 ilaalaa. 

15:30-33 

30 Yaa obboloota ko gooftaa keenya Yesus Kristosiin, jaalala hafuurri qulqulluun nuuf kenneenis, isin anaa 
wajjin dhimmitanii Waaqayyoon akka anaaf kadhattaniif isinittan himadha. 31 Yihudaa keessatti miidhaa 
warra hin amannee akkan ooluuf, warri Waaqayyoof qulqullaa' an gargaarsa ani Yerusaalemitti geessu 
gammachuudhaan akka fudhataniif, Waaqayyoon anaaf kadhadhaa! 32 Ani immoo, jaalala Waaqayyoo yoo 
ta'e gammachuudhaan isin bira nan dhu5a, isinii wajjin wal arguudhaanis yaadni koo ni boqota. 
33 Waaqayyo inni nagaa kennus hunduma keessan bira haa jiraatu! Ameen! 

15:30 "ana wajjin dhimmitanii ... isinittin himadha." Isaan kun jechoota Giriik jajjaboodha. Inni duraa 12:1 
keessas ni jira. Inni lammataa qabsoo Yesuus Getesemaanii keessati argama. Phaawuloos isaafis hojiisaa 
wangeelaafis kadhata akka isa barbaachisu itti dhagahameera. (2Qor 1:11; Efs 6:18-20; Qol 4:3; ITas 5:25; 2Tas 
3:1) Turtiinsaa Yeruusaalem rakkisaa ture (lak 31) Roomaa haa ga'us malee akka dursee yaade hin ture. 
Matadure addaa kadhata 9:3 ilaali. 

15:30-33 kadhatni Phaawuloos waan sadii of keessaa qaba. (1) diinootasaa yihudaa irra akka baraarfamu (HoE 
20:22-23) (2) kennaan waldaale Ormaa irraa waldaa Yeruusaalemiif argame gaarii ta'uu (HoE 15:1; 21:17) fi (3) 
imalasaa gara ispeen keessaan Roomaatti gore daawwachu qaba. 

15:31 "warra hin amanne" kun yihudoota mormitoota ykn warra yihudoota malee waldaa waliigala kan 
agarsiisu hin ta'u (11:30, 31) 

208 



15:32 kadhanni Phaawuloos gaaffii lamaa ol dhiyeessuun raawwatame (1) garasaanii gammachuun dhufuu (2) 
yeroo boqonnaa isaan wajjin argachuu asitti qofa Kakuu Haaraa keessati, garuuu Isa 11:6 keessati fayyade. 
Phaawuloos Isa 11:1,10 lak 12 keessatti tuqa) Phaawuloos yeroo boqonnaa sirriifi amantoota bilchoo gidduutti 
dhinee jabaachu barbaade. (2Qor 4:7-12;6:3-10; 11:23-33). Hin argane Hidhaafi qorannoo waggootaatu mana 
hidhaa Filisceem keessatu isa eega ture. 

15:33 "Waaqa nagaa" kun maqaa Waaqayyoo isa bareedaadha. (6:20; 2Qor 13:11; Filp 4:9; ITas 5:23; 2Tas 
3:16: Ibr 13:20) 

H "Ameen" mata duree addaa 1:25 ilaalaa 

GAAFFILEE MARII 

Kun ibistuu qajeelcha qo'annooti. Kun jechuun ati, hiikkaa kitaaba Qulqulluu keetiif ittigaafatamaadha. 
Hundi keenya ifa qabnu keessa socho'uu qabna. Ati, kitaabni Qulqulluufi afurri Qulqulluu hiikkaa keessatti 
dursiitoota. Kana ibsituu wajjin walitti laaquu hin qabdan. 

Gaaffileen marii kunneen dhimmoota ijoo kutaa kitaaba kanaa ta'an irratti akka itti yaaduuf akka si 
gargaaraniif kan dhiyaatanidha. Ilaalcha dadammaqsuuf malee waan hiikkaa barbaadan miti. 

1. Akkamitti Kakuu Moofaa faayidaa warra Kakuu Haaraa ta'uu danda'a? (lak 4-5 lQor 10:6,1 1) 

2. Maaliif Phaawuloos Kakuu Moofaa lak 9-12 keessatti tuqatee? 

3 . Kutaa Roomaa kana bikka kamitti muddamni waldaa Roomaa yihudootaafi Ormoota giddutti mul'atee? 

4. Kutaa Roomaa kana bikka kamitti wuddamni waa'ee ergaramummaa Phaawulos mul'atee? 

5 . Sababaan Phaawuloos waldaa warra Ormaaf akka waldaa Yeruusaalem gargaaran dhiyeesse maal turee (lak 
15-28)? 

6. Tarsiimoon hojii wangeelaa Phaawuloos maal turee? Maaliif gara Ispeen dhaquu barbaadee? 

7. Akkamiifi maaliif Phaawuloos hojiisaa akka lubaatti (lak 15) Israa'elin akka mootummaa lubootaatti 
agarsiisuun (Ba'u 19:5-6) ibsuu barbaade ykn waldaati (lPhex 2:5, 9; Mul 1:6)? 

8. Waaqayyo kadhaa Phaawuloos lak 30-33 deebi kenneera? 



209 



ROOMAA 16 



HIRMASA BUUFATA HIIKKAA HAMMAYYAA 


YBS 4 


KJHH 


KQSHH 


TIV 


KQJ 


Nagoomii Dhuunfaa 


Feeben fudhatamte 


Nagaa 


Nageenya 
dhuunfaa 


Nagenyaafi hawwii 


16:1-2 


16:1-2 

Quqlulloota 
Roomaaf nagenya 


16:1-2 


16:1-2 


16:1-2 


16:3-16 


16:3-16 


16:3-16 


16:3-5a 

16:5b-7 

16:8-11 

16:12-15 

16:16 


16:3-5a 




Warra nama hiran 
maqsuu 




Abboomii 
xumuraa 


Akeekkachiisaafi ergaa 
boodaa dursa 


16:17-20 


16:17-20 

Nagaa hiniyyaata 
Phaawuloos 


16:17-20 


16:17-20a 
16:20b-21 


16:17-20 

Nagaa xumuraafi ergaa 
booda lammata 


16:21-23 


16:21-24 


16:21 
16:22 
16:23 


16:22 
16:23 


16:21-23 


Eebba xumuraa 


Eebba 




Kadhata xumura 
galata 


Eebba xumuraa 


16:25-27 


16:25-27 


16:25-27 


16:25-26 
16:27 


16:25-27 



MARROO DUBBISAA SADAFFAA (fuula viii ilaal) 

FEDHII BARREESSAA KA'UMSAA SADARKAA BUUFATAATTI HORDOFUU 

Kunis ibsituu qajeelcha qo'annooti. Kun jechuun ati hiikkaa kitaaba qulqulluu keetiif itti gaafatamoodha. 
Hundi keenya ifa qabnu keessa socho'uu qabna. Ati, kitaabni qulqulluufi afuurri qulqulluu hiikkaa keessatti dursa 
qabdu. Kana ibsituu wajjiin walitti laaqu hin qabdu. 

Boqonnicha taa'umsa tokkoon gadii taa'ii dubbisi. Dhimmicha addaan baafadhu. Hiramsa dhimma kee 
hiramsa hiikkaalee shaman irra keessa jiran wajjiin wal cina qabii madaali. Buufanni afuurahuun miti. Garuuu 



210 



fedha barreessichaa ka'umsaa hordofuuf furtuudha isa handhuuraa hiikkaa ta'ee jiruuf. Buufanni hundi dhimma 
tokkoof tokko qofa qaa. 

1 . Buufanni duraa 

2. Buufanni lammataa 

3. Buufanni sadaffaa 

4. Kkf 

ILAA QABIYYEE LAKKOOFSA 1-27 

A. Dubartoonni kutaa xumuraa keessatti maqaa dhahaman hundi hojjettoota gargaarsaa wangeela 
Phaawuloosidha. (Filp 4:3) Feeben lak 1 keessati; Phirisqillaa lak 3, Mariyaam lak 6, Yunia 
(Yuniyaas - yoo dhiira hin ta'in) lak 7; Tiriifeenee fi Tiriifaasee lak 12, Pharsiis lak 12 "haadhasaa" 
lak 13; Yuliyaat lak 15 fi "obboleettisii" lak 15. Dubartoota iddoo hojii wangeelaa irratti cichaa 
ta'uurra of eeggadhaa. Amantoota hundaaf kennameera, (lQor 12:7, 11) hojjettoota yeroo guutuu 
(Efs 4: 12)ti. Kitaaba Qulqulluu dhiirti hogganaa ta'uu fedha Waaqoo ta'uu kaa'a. Tarreeffama kana 
keessati dhiyaaqona kan dubartootaa argina, Feebaniifi ergamtuu dubartii Yuhinaa (Yo'el 2:28; HoE 
2:16-21) Dhimma kana akka Kitaaba Qulqulluu ti qabachu beekuun ni rakkisa sababni isaas sababa 
dubbii dalgaa Phaawuloosdha akkuma lQor 1 1:4-5 fi 14:34; 

B. Sanyii maqoota kanaa duddubee hubadhaa 

1 . Amantoota yihudaa : Aqilaa, pirisqilaa, Andiroonicus Yuhiyaa maariyaam 

2. Maqaa warra guddaa Roomaa, Pirisqiba, Amphiliyaaxas, Apheles, Naarkisoos, Yuliyaa, 
Filoologus 

3 . Maqaa warra guddaa yihudootaa : Arisxoobulas Herodiyaan 

C. Lakkoofsi 1-6 nagoomii dhuunfaa Phaawuloosidha, lak 17-20 moo akkeekkachiisa xumuraa 
barsiisoota sobaaf dabarsedha. Lak 21-23 gareen hojii kun qoronxoos irraa ergaa nagoomii dabarfata. 

D. Boqonnaa 16 keessatti marii ture. Tyndale New Tesamnet Commentarry F.F Bruce barreeffame ni 
gargaara. Yoo maqoota kutaa kana keessa jiran gadii fageenyaan qorachuu barbaaddan fula 266-284 
dubbisaa. 

E. Iddotti xalayaan kun xumuramu mamsiisaadha. Iddoon xumuraa yeroo hedduu mul'atee ture xumura 
boqonnaa 14, 15 (MS P 46 ) fi 16 irratti barruu durii keessati ni argama. Haa ta'uti, xumurri aadaa 
16:25-27 kun MSS P 61 , ?, B, C, fi D akkasumas barruu Giriik kilmantii Roomaa keessattis (DB 95) 

16:1-2 

1 Feebeen obboleettii keenya ishee waldaa kristiyaanaa Kanchre'aaf gargaartuu taatee hojjettu, hadaraan 
isinitti kennadha. 2 Isheenis kan gooftaa waan taateef simamsa warra Waaqayyoof qulqullaa'aniif ta'uun 
ishee simaa! Waan barbaachisu hundumaanis ishee gargaaraa! Isheen namoota baay'eedhaaf anaafis 
immoo dubbattee gargaaraa turte. 

16:1 "Hadaraan isinitti kennadhe" kun ergaa mirkansaa daaqonummaa Feeben ture. Feetu xalayaa Phaawuloos 
kana fudhate gara Roomaa kan dhaqxe taati. Ergaan mirkansaa walfakkaataan kanaa Kakuu Haaraa keessa 
hedduutujira. (HoE 18:27 lQor 16:3; 2Qor 3:1; 8:18-24, fi Filp 2:19-30) 

H "Feeben" maqaan kun "ifa ykn "calalaqa" jechudha. 

H 

KQSAH, KJHH "ishee waldaa kiristiyaanaa gargaartu" 

KQSHH "diyaaqona waldaa" 

TEV "tajaajiltuu waldaa" 

KQJ "diyaaqontitti waldaa" 

Kun jecha diakonos jedhudha. Jecha Giriiki hojii wangelaa tajaajila bakka bu'udha. 

Kun kiristoosiif 15:8 fi Phaawuloosiif Efs 3:7; Qol 1:23, 25 tajaajileera. 

Biiroo diyaaqonootaaf barreeffamni waldaalee Kitaaba Qulqulluu booda fi Kakuu Haaraa keessatti 
ragaaaleen tuqaman ni jiran. Fkn dubartoota hojii wangeelaa waldaale keessaa irrati Kakuu Haaraa keessati kan 
tuqame "shoora dubartii" tikeedha (lXim 3:11; 5:3-16). Hiikkaan RSV, fi Philips "diyaaqonoota" 16:1 keessati 
ni qaba. KQSAH fi NIV miljalee irratti qabu. NEB "kan Biroo eegu" jedhe kaa'e. Amantoonni hundi hojii 

211 



wangeelaa, yeroo guutuun kennameefira, waamamaniiru. (Efs 4:12) Gariin hogganummaati yaamamana. Adaan 
keenya karaa Kitaaba Qulqulluu ti nu geessu haa qaaatu Diyaaqoni durii (dhiiraa dhalaan) tajaajiltoota malee 
boordi hojii raawwachiiftuu miti. 

M.R. Vinshent, Word Studies jil 2 ful 752 fi 1196 akki jedhu seerri phaaphaasoota jaarraa xumura 
lammataafi jalqaba sadaffaa ture keessatti, ayyaana dubartootaa gargaarsa (tajaajiltoota( waldaa garaagaruummaa 
jiru kaa'eera. 

1 . diyaaqona 

2. dubartoota(lXim 3:11; 5:9-10) 

3. dubarootabantii (HoE 21:9 fi lQor 7:34) 
Hojiin isaanii kaa'amte 

1 . dhibamtoota kunuunsuu 

2. warra qaama miidhaman kununsuu 

3 . warra amantiif hidhaman gaafachuu 

4. amantoota haarawaa barsiisuu 

5 . cuuphaa dubartootaa gargaaruu 

6. dubartoota miseensa waldaa to'achuu 



MATADUREE ADDAA : Dubartoota Kitaaba Qulqulluu keessatti 

I. Kakuu Moofaa keessatti 

A. Aadaa, dubartoonni akka qabeenyaatti ilaallamu 

1 . qabeenyatti lakka'amuu (Ba'u 20: 17) 

2. dubartoota garbatti ilaallamu (Ba'u 21:7-11) 

3 . dhiira ittigaafatamaa qabutti hidhamu (lak 30) 

4. akka boojuu waraanaa (Deb 20: 10-14; 21:10-14) 

B . Hoj maataan, walgargaarsi ni j ira 

1 . Dhiiraafi dhalaan fakkeenya Waaqayyo ta'u (Uma 1 :26-27) 

2. Abbaafi haadha ulfeessu (Ba'u 20: 12 (Deb 5:16) 

3 . Haadhaafi abbaa kabaj uu (Law 1 9 : 3 ; 20 : 9) 

4 . Dhiiraafi dhalaan Naazireetota (lak 6 : 1 -2) 

5 . Dubartoonni dhaalu danda'u (lak 27:1-11) 

6. Nama kakuufi (Deb 29: 10-12) 

7. Barsiisa abbaafi haadha ni ilaalu (Fak 1:8; 6:20) 

8. Durbootaafi ilmoota Heman (maatii leewi) iddoo sagadaati farfatan (lSen 25:5-6) 

9. Bara harawaa imanniifi dubroon 

C. Dubartoonni shoora geggeessummaa keessatti 

1. Obboleetti Muusee, Miriyaam, raajii jedhamte (Ba'u 15:20-21) 

2. akka dunkaana hodhan dubartoonni kennamu (Ba'u 35 :25-26) 

3. Dibooraan ni raajjii (Ab. Fir 4:4) geggeessite (Ab Fird 4:4-5; 5:7) 

4. Mootin Yoosiyaas raajitti Huldaa akka "Kitaaba seeraa" harawaa argame dubbistee hiiktu itti 
erguusaa (2Mot 22: 14; 2Sen 34:2-27) 

5 . Ruut, dubartii Waaqayyoo, akaakilee Daawiit 

6. Asteer mootitti, dubarti Waaqayyo, yihudoota baraarte 

II. Kakuu Harawaa 

A. Aadaa, dubartoonni bara yidudaa fi Giriikoo - Roomaa turan mirga xiqqoo argachuun alatti lammi 
lammata turan (kun maqadoniyaa hin dabalatu) 

B. Dubartoota hoggansaa 

1. Elsaabeetii fi Maariyaam (dubartoota Waaqayyo) (Luq 1-2) 

2. Hanna, dubarti Waaqoo, iddoo sagadaatajaajiltu. (Luq 2:36) 

3. Liidiyaa, geggeessitu waldaa manaa (HoE 16: 14,40) 

4. Dubree afran Filiphoosi (HoE 2 1 : 8-9) 

5. Feeben, diyaaqona waldaa kanchiri'aaf (Rom 16:1) 

6. Pirispillaa, hojjetaa gargaaraa Phaawuloosii fi barsiisa Appolloo (HoE 18:26; Rom 16:3) 

7. Maariyaam, Tirifeenee, Tiriifaasee, Pharsiis, Yuliyaati, obboletti Naaryosos, gargaartoota dubartoota 
Phaawuloos hedduu (Rom 16:6-16) 

212 



8. Yuliyaa (KJV), ergamtuu dubartii (Rom 16:7)#Euyoodiya fi Sintaaqe, gargaartoota Phaawuloos (Fil 
4:2-3) 
III. Akkamitti amanaan hammayyaa fkn Kitaaba Qulqulluu madaallatuu ni danda'a? 

A. Akkamitti namni tokko dhugaa seenaa ykn adda isa barruu ka'umsaatti ta'u, dhugaa jiraataa waldaaleef 
gatii qabu, hamantoonni bara kamuu addaan baafatuu? 

1. Yaada barreessaa ka'umsaa suuta hordofuu qabna. Kitaabni Qulqulluu sagalee Waaqayyooti 
amantiifi shaakalaafis madda tokkicha. 

2. Barruu afuura seena qabeessaas ilaaluu qabna. 

a. Jifuu (safuu fi dhuudhaa) Israa'eloota (HoE 15 Gal 3) 

b . Yudiizimi j aarraa duraa 

c. Dubbii Phaawuloos seenaa keessaa 1 Qoronxoos 

( 1 ) Seera Waaqmaleeyii Roomaa ( 1 Qor 6) 

(2) gabrummaatti hafan (lQor 7:20-24) 

(3) kan hin fuune yookiin kan hin heerumne,(lQor. 7: 1-35) 

(4) dubrummaa(l Qor 7:36-38) 

(5) aarsaa fakkitti galame (lQor 10:23-33) 

(6) gocha Irbaata Gooftaa irratti ta'e (lQor 11) 

3. Waaqayyo gayya ta'e, aadaa ta'e keessatti guutummaa fi ifatti of mul'iseera. Mul'aticha sirritti 
fudhachuu qabaanullee garuuu wantootasaa hundaa wajjin miti. Sagaleen Waaqayyoo yeroo ta'e, 
aadaa ta'e keessatti barreeffame. 

B. Hiikkaan Kitaaba Qulqulluu fedha ka'umsaa barreessichaa barbaadee argatuu qaba. Guyyaa har'aan mala 
jedhaa? Kun hiikkaa sirriif bu'uura barbaachiisaadha. Kanmoo hojiitti hiiknu qabana. Amma, rakkoon 
hoggansa dubarti (rakkoon hiikkaa feetu jecha ibsuudha.) kinooti. Bakka hojiin wangeelaa lakkoofsa 
ergamtootaa caaleti. Eenyutu hogganaadhaa? Diyaaqonoonni eessarratti hogganaa ta'uu (Rom 16:1)? 
Phaawuloos lQor 14:34-35 fi lXim 2:9-15, keessatti dubartoonni Waaqeffachiisuu keessatti akka isaan 
dursa hin fudhanne ifatti kaa'eera. Garuuu hardha sana akkamitti gochuun danda'amaa? Aadaa 
Phaawuloos hin fedhu, ykn kan koo fedhaa fi sagalee Waaqayyo ukkaamsu hin barbaadu. Guyyoon 
Phaawuloos murtaa'oo turan, garuuu kiyya moo banaa turan. Kanaaf sagalee fi barsiifni Phaawuloos 
haalalaallatee, jaarraa duraa, dhugaa gandaati jechuun natti hin tolu. sammuu koo ykn aadaa koo inni 
barreessaa fuurahun barreesse qeequudhaaf, anii eenyuu? 

Haata'uti, hoggu fakkeenyi dubartoota hoggansaa Kitaaba Qulqulluu keessa jiraatu (barreeffama 
Phaawuloos, Roma 16) argamanitti ani maalan godha? Fakkeenyi gaarii Phaawuloos waa'ee Waaqaffannaa mariif 
kaase keessaa lQor 11-1 4ti . 11:5 keessatti waan dubartootaaf kadhataafi lallaba kan hayyame ni fakkaata; yoo 
kan rifeensa mataa maratan ta'e, moo 14:34-35 keessatti akka caldhisan kadhata. Diyaaqonoota Rom 16:1 fi 
raajoonni (HoE 21:9) ni jiran. Garaagartee kanatu akkan qeeqa Phaawuloos jaarraa duraa Qoronxoosiifi Efesooni 
daangeffanu akkan sakatta'u kan naaf heyyame (uggura dubartootarra jiru) waldaale lameen keessatti mirga 
haarawa dubartootaa argamte shaakalu irratti rakkoon ni jira. (Biruus Minter, Corinth After Phul Left) ilaalaa) 
hanga waldaan saba Kiristoos gahuu hanqatutti. Mirgisaanii yoo daangeffame wangeelli caalatti hojiirra oola. 

Barri koo faallaa Phaawuloosidha. Barri koo kana moo yoo dubartoota leenji'an, dubbachu danda'aniif 
wangeelli hin qoodamu ta'e, hin hogganan yoo ta'e hojiin wangeelaa ni danqama. Maali galmii dhumaa 
Waaqeffannoodha? Wangeela barsiisuufi duuka buutuu horachuu mitii? Hoggantoota dubartoota Waaqayyo 
garaan isaa ciisaa? Waligalli Kitaaba Qulqulluu kan "eeyyee" jedhu fakkaata. 

Ani gara Phaawuloositti luuca'a. Xinamantiin koo Phaawuloosummaa qabdi. Ani leellistoota dubartoota 
hammayyaan yaadan cunqurfamu hin barbaadu! Haa ta'uu, waldaan dhugaa wangeelaaf laafuushiif nan gadda. 
Akkuma garbummaa, sanyummaa, dhiphummaafi sagaagaltummaati lafaa ta'e. Dubartoota addunyaa bara kanaas 
balaaleffachuufis laafaniiru. Waaqayyo karaa Kiristoos garbaafi dubartii walaboomseera. Jechi aadaan 
walqabsiifamee dubbatame kun akka isaan gad tumu fedhuudhaaf ija hinjaabaadhu. Qabxiin dabalataa: akka nama 
hiika hiikaatti waldaan Qorontoos jeequmsa akka qaban ni beeka sochii Hafuura Qulqulluu Dubartoonni kanaan 
qabamanii jiru. Anis kaniin amanu. Efesoon barsiisoota sobaan dubartootarra carraa fudhatamuufi waldaa manaa 
keessatti akka ittaantuu fayyadamaniin rakkachuushiiti. 

C . Yaada dabalataa dubbisaaf tolu 

1 . How to Read the Bible For All its worth 
(Gordon Fii fi Doog Istuwaarti (ful 61-77) 

213 



2. Gospel fi Ispiriti : Issues in New Testament 
Hermenteuties, Gondon Fii 

3. Hard Sayings of the Bible, Walter C. Kaiseer, Piter H Devids, F.F bBiruus fi Maanfireed T. Biraanchi 
(fill 613-616; 665-667) 



H "Waldaa" mataduree aanee jiru ilaalaa 



MATADUREE ADDAA: WALDAA (EKKLESIA) 

Jechi Giriik, ekklesia, jechoota "ala" fi "yaamicha" jedhurra dhufe. Kanaafu jechichi alaa yaamamauudha. 
Waldaaleen ganamaa jecha kana alaa fudhatan (HoE 19:32, 39, 41) fi sababa Septuagint "waaqeffannaa" 
Israa'eloota (Lak 16:3; 20:4) fayyadame tureefidha. Akka itti fufinsa saba Waaqayyoo bara Kakuu Moofaa fi 
fudhatani, Isaan Israa'eloota haarawaa (Rom 2:28-29) Gal 6:16; lPhex 2:5, 9; Mul 1:6) ittin guutama hojii 
Waaqayyoo addunyaa guutuu (Uma 3:15 12:3; Ba'u 19:5-6; Matt 28: 18-20; Luq 24:47; HoE 1:8) ture. 
Jechi kun miira gargaraan wangeelaafi HoE keessatti fayyada. 

1. Gumii,HoE 19:32, 39, 41 

2. Kiristoositti saba Waaqayyo, Matt 16: 18 fi Efs 

3. Waldaa gandaa amantoota Kiristoos, Matt 18:17; HoE 5:11 (lak kun waldaa Yeruusaaleem garsiisa) 

4. Saba Israa'el waliigalaa, HoE 7:38 lallaba istifaanos 

5 . Saba Waaqayyo naannoo, HoE 8 : 3 (Yihuda ykn Filisxeem 



H "kanchre'aaf ' kun buufata doonii Qoronxoos keessaatokko. Kun gama bahaati argamti (HoE 18:18) 

16:2 "isheenis kan Gooftaa waan taateef simadhaa" kun dha jechuunis "akka keessummaatti simachuu" 
jechudha (Filp 2:29). Phaawuloos dubartii kana waan amanuuf waldaan akka isii fudhatee bakkasaa ishii 
gargaaru gaafata. 

H "qulqulloota" Jechi kun "qulqulluu tokko" jechudha. Sadarkaa amantoonni Yesuusitti qaban qofa osoo hin 
taane jireenya Waaqummaasaanii, sadarkaa qulqullina haarawaa amma Kiristoosiin argatan agarsiisuusaanii kan 
agarsiisudha. 

Isa Philiphoosiyaas (4:21) keessatti malee jechi "quqlulloota" jedhuu dacha agarsiisa; achittile gamtooma 
ni qaba. Kiristaana ta'uuf miseensa hawaasa amantii, maatiifi qaama ta'uun dirqama. Waldaaleen gara dhihaa 
jiran gamtooma amantii kana buusaa jiru. Mataduree "Qulqulloota 1 :7" jedhu ilaalaa 

H "waan barbaachisu hundumaanis ishee gargaaraa" subjunctivii lamatu jira. Inni duraa paristemi Yeroo 
ammaa hojiira kan jiru jechunis "akka gargaaruuf dhaabbachu" Inni lammataa, chrezo yeroo amma ammaa 
jechuun "waan barbaadameen gargaaruu" (2Qor 3:1) 

Kun dhiyeessii meeshaalee hojii imala wangeelaaf gaafatudha. Akeekni ergaa kanaas mirkansuma kanaati. 

H 

KQSAH, KJHH "namoota baayyeedhaaf gargaaraa turte" 

KQSHH "fayyaddu namoota heddu turte" 

TIV "isin mataansee hiriyyaa nama hedduu turte." 

KQJ "nama baayyee duubaan turte" 

Jechi kun, proistatis, Kakuu Haaraa keessatti asitti qofa argama. Kun gargaarsa maallaqaa ykn qaamaa 
agarsiisa. Jechi kun ka'umsarratti duurooma agarsiisa. Eegi Feeban gara Roomaatti imala kaate (lak 1) fi hedduu 
gargaartee (lak 2) kun isheef seenaa dhugaa ta'uufi mala. 



214 



16:3-16 

3 Hojii Kristos Yesusitti warra hidhata koo ta'an, Phrisqiilaa fi Aqiilaadhaaf nagaa koo anaaf dhi' eessaa ! 
4 Isaanoo du'a na oolchuudhaaf jedhanii morma isaanii kennaniiru. Ani isaan nan galateeffadha; ana 
duwwaa utuu hin ta'in waldoonni kristiyaanaa saba warra kaanii hundinuus isaan ni galateeffatu. 
5 Waldicha isa mana isaaniitti walitti qabamuttis nagaa koo anaaf himaa! Ephanexos michuu koo, warra 
biyya Asiyaatii Kristosiif of kennan keessaa, isa angafatti nagaa koo anaaf dhi' eessaa ! 6 Maariyaam ishee 
jabeessitee isiniif hojjetteef nagaa koo anaaf dhi'eessaa! 7 Andronikosii fi Yuniyaas Yihudoota warra akka 
kootii, warra ana a wajjin hidhamanii turaniif nagaa koo anaaf dhi'eessaa! Isaan ergarp.oota keessaa 
beekamoo dha, ana dura kan Kristos ta'anis. 8 Amphiliiyaaxos isa karaa gooftaa michuu koo ta'etti nagaa 
koo anaaf himaa! 9 Urbaanos isa hojii Kristositti hidhata keenya ta' eef Isxaakis michuu kootti nagaa koo 
anaaf himaa! 10 Apheles isa kan Kristos ta'uun isaa qoramee bira ga'ameef nagaa koo anaaf dhi'eessaa! 
Namoota maatii Arisxobulos keessaa dhufanitti nagaa koo anaaf himaa! u Herodiyon Yihudii akka kootiitti 
nagaa koo anaaf himaa! Maatii Naarksos keessaa warra gooftaa fudhataniifnagaa koo anaaf dhi' eessaa! 
12 Triifeenee fi Triifaasee warra hojii gooftaatti dadhabaa jiranitti nagaa koo anaaf himaa! Pharsiis 
jaallatamtuu ishee hojii gooftaatti baay'ee dadhabdeefnagaa koo anaaf dhi'eessaa! 13 Ruufoos isa hojii 
gooftaatti fo'ame, akkasuma immoo haadha isaa ishee anaafis haadha taatetti nagaa koo anaaf himaa ! 
14 Asinkriixosii fi Filegoonii fi, Hermeesii fi Phaaxrobaas, Hermaasii fi obboloota isaan bira jiraniifis nagaa 
koo anaaf dhi'eessaa! 15 Filologosii fi Yuliyaatti, Neryoosii fi obboleettii isaatti Olimphaasittis, warra 
Waaqayyoof qulqullaa'anii isaan bira jiran hundumaattis nagaa koo anaaf himaa! 16.Yaada 
qulqullaa'aatiin wal dhungachuudhaan nagaa wal gaafadhaa! Waldoonni Kristos hundinuu nagaa isaanii 
isiniif ni ergu. 

16:3 "phirisqilaa fi Agiilaa" Luqaas "phirisqillaa" jedhee yaama Maqaa dhirsashii dura yaamamti. Kun waan 
baratame miti. (HoE 18:18, 26; lQor 16:19; 2Xim 4:19) warra guddaa Roomaa keessa kan dhufte ykn 
abboomtuu maatiicha ta'uu dandeessi. Lameen, Phaawuloosiifi warri kun hodhituu dunkaanaa ykn gogaa 
hojjetan ta'u. Phaawuloos "Yesuus Kiristoositti hojjeettota gargaarsaa" jedhaan. Feetu jabinaa fi dadhabina 
waldaa Roomaa jara kanarraa dhagahe ta'a. 

16:4 "mormasaanii kennanii" kun akka dubbii "haalbee ajeechaa" agarsiisudha. Kitaaba Qulqulluu waan 
Phaawuloos jedhu kana irratti waan jedhe hin qabu. 

H "ana duwwaa osoo hin ta'iin waldoonni kiristaanaa saba warra kaanii hundinuu isaan ni galateeffatu" 

Phaawuloos gargaarsaa fi michoomasaanii baayye guddifataan. Tajaajilasaaniille" waldoota Ormaa hunda" 
keessa ni dagaagsa. Mirkansaafi galateeffannaa garaa nama raasu warra appiloos jajjabeessaniifi barsiisan 
agarsiisuuf ta'a. (HoE 18:24-28) 

16:5 "waldaa" kun saba agarsiisa malee gamoo miti. Jechichi "warra yaamaman" Jechuudha. Kakuu Moofaa 
Giriikotaa keessatti, Septugint (LXX) jecha Ibrootaa 'qahal' bakka bu'a. Innis "Waaqeffachuu" jechuudha. 
Waldoonni ganamaa akka dhaaltotaa fi ittiin guuta Kakuu Moofaa "waldaa Israa'el" ti of ilaalu mataduree addaa 
16:1 ilaalaa. 

H "isa mana isaaniitti walitti qabamu" kiristiyaanonni ganama manattis walargu (16:23, HoE 12:12, lQor 

16:19; Qol 4: 15 fi Film 2) Ijaarsi waldaa hanga jaarraa sadaffaa D.B ti hin mul'anne. 

H "Ephanexos" maqaan nama kanaa "Galataa" j echuudha. 

H "isa hangafaatti" kunis maatii Isxifaanosifidha lQor 16: 15 

H "biyya Asiyaatti" kun konyaa Roomaa isa cinaacha sadiirra tokko Furkii hammayyoomti amma agarsiisa. 

16:6 "Maariyaam, ishe jabeessitee isiniif hojjetteef" waa'ee nama kanaa homtuu hin beekkamu. Feetu hojjettu 
wangeelaa waldaa Roomaa ni taati. Baayyonni, amantoonni Waaqayyoo nuuf hin beekkamiin malee Waaqayyo 
isaan ni beeka. 

16:7 "na wajjiin hidhamanii turan" Hayyoonni si'anaa waa'ee hidhama kanaa dubbii qabu. Phaawuloos 
amantiisaaf Filiphitti, Qesaariyaatti, Roomaatti fi iddo Biroottis hidhameera. (Efs, lQor 15:32; 2Qor 1:8) 

215 



H "Yuniyaas" Maqaan kun dhiiraa ykn dhalaa ta'uun loqodaan gargar baha. Gargagarteen barruu 

"Iounian" jedhuu MSS ? A, B, C, D, F, G, fi P keessa ni jira. Garuuu loqoda hin qaban. Inni loqodaan dubartii 
fakkeessu MSS b2, D2 fi 0150 keessa jira. Barruun paapiras ganama p56 fi gariin Vulgatiifi hiikkaan koptic 
akkasumas kan Giriik "Ioulian" jechuun dubartomsa. Hayyoonni kana dogoggora yeroo gargalchaati jedhu. Inni 
dubartummaa kun 16: 15 keessatti hin mul'anne. Lameen lak 7 keessatti maqaa dhahaman (1) yihudoota lama kan 
Phaawuloos waliin hidhamanii turan, (2) obboleeyyan, ykn (3) dhirsaafi niitiidha. Yoo kun dhala ta'ee fi 
Guutoon "ergamtoota" jedhu bal'atee fayyada ta'ee "kudha lameen" darbe kun ergamtoota dubartootaata'a. 

Wanni gammachiisaan Birooon qubeen "yuniyaas" kan jedhu Roomaa keessattis ta'e iddoo Biroo hin jiru 
garuuu kan "yuniya" jedhu iddoo hedduu guute. Maqaa warraa guddaa Roomootaati. Odeeffanno dubartoota 
hojii wangeelaaf women leaders and the church, Lindaa L. Bellevillee ful 188 mijalee 42 dubbisaa. 

H 

KQSAH "isaan ergamtoota keessaa beekkamoodha" 

KJHH "ergamtoota keessaa isaan beekkamoo" 

KQSHH "ergamtoota keessaa beekkamtoota" 

TIV "ergamtoota gidduutti isaan beekkaman" 

KQJ "ergamtoota beekkamoosaniin" 

Kun kudha lameen bir qabamanii, yoo isaanitti hin beekkamu ta'an, ykn garee hojjettoota wangeelaa 
"ergamtoota" jedhaman kan agarsiisudha. (HoE 14:4, 14; 18:5; lQor 4:9; Gal 1:19; Filp 2:25; ITas 2:6) Barruun 
akkuma Efs 4:11 keessatti faayidaa balloo jechaa agarsiisa, kudha lameen agarsiisa. Mataduree addaa: Erguu 
(Apostello) 1 : 1 ilaalaa 

H "ana dura kan Kiristoos ta'ani" kun jechuun osoo Phaawuloos daandii Damaasqoo irratti hin jijjiiramin dura 
fayyinnii garatajaajila Kiristoos cehan jechudha. 

16:8-16 Maqoonni kana keessa jiran hayyootaan hin beekkaman Waaqayyoofi Phaawuloosin haa jaalataman 
malee maqaafi tajaajiillisaanii Kakuu Haaraa keessattis ta'e barruu durii keessatti hin argamu. Kan dagatamu hin 
qabne maqoota garbaafi warra guddaa Roomaafi yihudaa walmakatee jiraachuusaati. Dhiiraafi dhabaan ni jiran. 
Duureyyii luba bahaniifi lallabdoota imala ni jiran. Namoonni biyya alaa piraasiyaa ni jiru. Waldaa Yesuus 
Kiristoos keessa garaagarteen hininuu ni jirana. (3:22; 10:12; Yo'el 2:28-32 (HoW 2:14-21), lQor 12:11; Gal 
3:28; Qol 3:11) 

16:8 "Amphiliiyaaxos" Akkuma maqaa priisqaa fi Yuuniyaa maqaa beekkama warra guddaa Roomotaati. 

H "karaa Gooftaa michuu koo" Jechi "michuu koo" jedhu Waaqayyo abbaatu ilmasaa Yesuusiif fayyadame. 
Matt 3:17 fi 17:5, FARUU Isaayaas irraa (Matt 12:18, tuq Isa 42:1) Haata'u Phaawuloos ittiin amantoota bira 
gahuuffayyadama(l:7; 16:8,9; lQor4:14, 17; 15:58; Efs 6:21; Filp 2:12; Qol 4:7, 9, 14; lXim 6:2; Film lak 16) 
16:9 "Urbaanos" Jechuun "jiraataa gandaa" ykn "magaalaa"dha 

H "Kiristoositti" kun irra deddeebi'ame "gooftaatti" wajjin wal hidhateera. Hojjettonni Kiristoos kunneen 
qaama maatii tokkichaafi fayyisaa tokkichaa ta'aniiru. 

H "Isxaakis" maqaa hin jirreedha "gurra" jechuudha. Arkiyoolojiin maqaan kun maatii qeesaaritti akka hidhata 
qabu ragaa kenneera. 

16:10 "kan Kiristoos ta'uunsaa qoratame irra gahame" Akki dubbii kun nama qorumsa keessa darbee murtii 
dhugaa argate amaname tokko agarsiisa. Mataduree addaa 2:18 ilaalaa. 

H "maatii" Hayyoonni garii Guutoon kun garboota tajaajiltoota Arisxobulos malee maatii mitii jedhu. Lak 1 1 
"maatii Narkos jedhulle akkuma kanatti dubbatu. 

H "Arisxo bulosiif ' Hayyoonni garii obboleessa Herood Agriipha I (isa ergama Yohaannis HoE 12 keessatti 
ajjeese) ti akka ta'e tilmaamu. Yoo kana, akkatti wangeelli maatii warra guddaa kana booji'ee agarsiisa. 

216 



16:11 "Herodiyon" kun garba maatii Herood ta'uu hin oolu. 

H "maatii Naarkisos" kun tajaajila beekkama mooticha Qalaawidiyoos kan agarsiisudha, yoo kanaa, akkatti 
wangeelli warra guddaa Roomaa naalche agarsiisa. 

16:12 "triifeenee" maqaan kun jechuun "bareeda" jechudha 

H "Triifaasee" jechuun "mi'ooftuu" jechuudha. Feetu lameen obboleeyyan, sanuu lakkuu ta'uu hin oolan. 

H "baayye dadhabdeef ' jechichi hiikkaa hojii humnaa ni qaba hanga dadhabaniitti hojjechuu qaba. 

H "baayye dadhabdeef jechichi hiikkaa hojii humnaa ni qaba. Hanga dadhabanitti hojjechuu qaba. 

H "Pharsiis" kun jechuun "dubartii" "pharsiyaa" jechudha. 

16:13 "Ruufoos" kun jechuun "diimaa" ykn "mataa diimatu" jechuudha. Roomaa keessatti addatti Ruufoos 
jedhame beekkamuni jira. (Marq 15:21) kun namuma kana haa ta'uu hin mirkanoofne garuuuni jira. 

H 

KQSAH "isa hojii gooftaaf fo'ame" 

KJHH, KQSHH "gooftaadhaan kan filatame" 

TIV "tajaajila gooftaa keessatti isa beekkame" 

KQJ "tajaajila filatamaa gooftaa" 

Kun "isa filatame" jechudha. Asitti jechichi yaamicha Waaqayyooti qofa osoo hin taanee tajaajila biddiqa 
jireenya dabalateeti. Harmeensaas Phaawuloosiin haalaan tajaajilteetti. 16:14 "Hermaasii" kun maqaa 
Waaqayyoo isa carraa gaariiti. Maqaa garbaa beekkama bara Giriikoo Roomaati. 16:15 "warra Waaqayyoof 
qulqull'an" mataduree: Qulqulloota 1:7 baale yoomiifi eessatti akka ta'e ragaaan hin jiru. Mana barumsaa 
amantii, akki nagaa gaaffiin sun waldoota keessa bal'ate, dhiirti dhiira maddiifi dubartoon waldhungatu (lQor 
16:20; 2Qor 13:12; ITas 5:26; lPhex 5:14) Dhunguun kun waldaa keessatti rakkisaa ta'e, akkasumas amantoota 
biratti hubannoo dogoggora uume. Kanaafis ni dhaabbate. 

16:17-20 

l7 obboloota ko! Warra barsiisa isin fudhattaniin mormuudhaan yaada namootaa gargar baasanii, amantii 
irraa kuffisanittii akka of eeggattan isinan gorsa; isaan irraa fagaadhaa ! 18 Warri wanta akkasii hojjetan 
kun garaa isaaniitiif yaadanii hojjetu malee, Kristos gooftaa keenyaaf hin hojjetan; isaanis dubbii gurra 
namaatti tolee gaarii fakkaatuun garaa namoota garraamotaa ni gowwoomsu. 19 Namoonni hundinuu 
wangeelaaf abboomamuu keessan dhaga'aniiru; kanaafis ani waa'ee keessaniif nan gammada. Wanta 
gaariidhaaf yaada ogummaa akka qabaattan, wanta hamaadhaaf garuu yaada haxxummaa akka isin hin 
qabaanne nan barbaada. 20 Waaqayyo inni nagaa kennu immoo dafee Seexana miilla keessan jalatti ni 
caccabsa; ayyaanni gooftaa keenya Yesus isinii wajjin haa ta'u ! 



16:17 Akeekkachifhi kun utuu hin beekkamiin qabiyyetti bu'e. Lak 17-18 keessa waan barsiisonni sobaa 
kunneen barsiisan tarreeffamee ni jira. 

1 . hiramsa uumuusaanii 

2. deemsa amantootaa danqaa ka'an 

3 . aj aj a waldaan kennitu mormii eegalan 

4 . fedhiisaanii qofa taj aaj iluu fufan 

5 . arraba lallaaftuun saba hin shakkine gowwomsuusaanii 
Kun cufti j abinaafi laafina amantootaati hin hidhatu . 14:1-15:13 

217 



H "isaanirraa fagaadhaa" (present active imperative ) dha. Kun qabiyyee haaromedha. (Gal 1:8-9; 2Tas 3:6, 
14; 2Yoh 10) 

16:18 

KQSAH, KQSHH 

TIV "dharraasaanii qofa" 

KJHH "garaasaanii" 

KJHH "doqnoomasaanii" 

Akka barruuti "garaa" dha (Filp 3:19: Tito 1:12) Barsiisonni sobaa waan hunda dantaasaaniiti gargalfatu. 

H "dubbii gurra namaatti tolu, lallaafuun" Barsiisonni sobaa qaamaan hawwatootaafi namooma addaa qabu 
(Qol 2:4) Dubbiisaaniin dhugaa fakkeessu. Uf eeggadha! Qorumsi Kitaaba Qulqulluu barsiisota sobaa Deb 13:1- 
5; 18:22; Matt 7; Filp 3:2-3, 18-19, lYoh 4:1-6) keessani jira. 

H "garaa namoota garraamii" kun wanna godhamaa jiru agarsiisa. Amantoonni haarawaafi garraamonni 
iddoo hin qabanne" afuura hamaan hin shakalle"dha. 

16:19 "wangeelaaf abboomamuu keessan hundi dhagahaniiru" Kun lak 1:8 keessatti tuqameera. Kun ol 
guddisuu Phaawuloos keessaa isa tokkodha. 

H "wanna gaariidhaaf ... yaada ogummaa, wanna hamaaf ... yaada haxxummaa qabaadhaa" kun barsiisa 
Yesuus calaqisa (Matt 10:16; Luq 10:3) 

16:20 "Waaqayyo inni nagaa kennu" kun maqaa bareeda Waaqayyoof kennamedha. (15:33; 2Qor 13:16; Filp 
4:9; ITas 5:23 filbr 13:20) 

H "dafee seeyxaana miila keessan jalatti hin cabsa" kun itti eera Uma 3:15ti. Walitti dhufeenyi amantoonni 
masiih waliin qaban injifanno isaan gonfachiiseera. (lYohn 5:18-20) kun ittigaafama fi abdii gammachiisaadha. 
Yaada kana keessatti seeyxanni karaa barsiisota sobaa ceequmsaa fi hrimsa daransuun waldaan akka ergamashee 
guddaa harkaa buufattu dhaqqabsiiseera. Kana duubatti barsiisonni sobaa waaqoli tolfamodha. Wangeelli warra 
dukkannii fi afuurri hamaa ammata waliin jiru jalaa hin kaachisa. Kitaabni bareedaa dhimma kanaa, Three curcial 
Questions About Spritual Warfare, by Kilinton E Arnoold barreeffame dubbisaa. 



MATADUREE ADDAA : AFUURA HAMAA DHUUNFAA 

Kun sababa hedduuf rakkisaadha. 

Kakuu Moofaa diinaa gaarummaatti hin dhiyeessu, garuuu tajaajilaan YHWH inni dhala namaaf carraa 
filannoo kenne fi qajeelumma dhabuufi moo dheekkamu kana kenna. 

1. Diinoomni Waaqayyoo kan guddataa dhufe Kitaaba Qulqulluu (N-qanoonaa) keessatti, sababa amantii 
Phariisotaa (Zoraastrianizm) kun moo darbee barsiisa yudootaa cimsee hacuuce ture. 

2. Kakuu Haaraa qabiyyee Kakuu Moofaa ni fudhata, filatee, gumeessee. Yoo namni tokko qo'annoo afuura 
hamaa kallatti xinamantii Kitaaba Qulqulluu itti dhiyaate, (Kitaabni hundi ykn barreessa ykn gosa 
qo'anno fi addatti tarreeffame) wanti addaa afuura hamaa ni mul'ata. 

Yoo namni tokko qo'annoo afuura hamaa kallattii al -Kitaaba Qulqulluu ykn dhiyaatina dabal Kitaaba Quqlullu 
amantii addunyaa ykn amantii dhiyoota ta'e, irra guddeessi dagaagsa Kakuu Haaraa amantii dachaama 
Fariisootaan fi afuuramu Giriiko-Roomaan haguuggama. 

Yoo namni tokko durfilmaamoo humna aboo Kitaaba Qulqulluu fi of kenne dagaagni Kakuu Haaraa akka mul'ata 
tattaafataati ilaallama. Kiristaanni akka foolli yihudootaa ykn hogbarruu dhiyootaa (S.S Daantee Milton) akka 
Kitaaba Qulqulluu ibsa hin kennine ittisuu qaban. Iddo kana irratti wanti iccitii fi walxaxaa ni jira. Waaqayyo 
waan hundaa amajaajiidhaa, maddasaa akeekasaa, ibsuu dhiisuu filate, garuuu injifatamuusaa ibseera. 
Kakuu Moofaa keessatti jechi seeyxana ykn yakkaan garee addaa sadii ta'an kan agarsii fakkaata. 

1. Yakkanamootaa(lSam29:4;2Sam 19:22; IMot 11:14, 23, 25; Far 109:6) 

2. Yakkaa ergamtoota (lak 22:22-23; Zak 3:1) 

218 



3. YakkaaWaaqolii(lSen21:l; IMot 22:21; Zak 13:2) 

Dhumarratti yeroo kakuun booda seeyxanni Uma 3 keessatti adda baafame (kitaaba ogummaa 2:23-24, 2 
Yenook 31:3) "Ilmaan Waaqayyoo" Uma 6 keessa jiran lYenok 54:6 keessatti ergamtoota ta'an. Kaniin kana 
ibsu, xinamanti qixaa ta'e mirkansuuf odoo hin taanee, guddinasaa agarsiisuufi. Kakuu Haaraa keessatti hojiilee 
Kakuu Moofaa ergamtootaa fi amajaajota maqaan tuqaman (S.S seeyxana) 2Qor 11:3; Mul 12:9 keessattis. 

Kakuu Moofaa keessaa ka'umsa amajaajii namoome murteessuuf rakkisaadha ykn hin danda'amu 
(ilaalcha keessanirratti hundaa'un) sababni tokkoffaa ejjennoo Israa'elonni tokkichuma qaban turedha (IMot 
22:20-22, Lai 7:14; Isa 45:7; Amos 3:6) Sababoonni hundi YHWHn tokkichummaa fi addummaasaa akka 
agarsiisu godhuun. (Isa 43: 11; 44:6, 8, 24; 45:5-6, 14, 18, 21, 22) 

Maddi odeeffannoo danda'amu kan xiyyeeffatu (1) Yoob 1-2 iddootti seeyxanni "ilmaan Waaqa" keessaa 
tokko ta'e (S.S ergamoota) ykn (2) Isa 14, Hizq 28 mootota bahaa cinatti iddootti boonaa ta'e (Baabiloon fi 
Xiiroos) boona seeyxaanaa agarsiisan (lXim 3:6) waa'ee kanaa walmakinsan qaba. Hizqeel dubbii iddo biqila 
Eden mooti Xiiroos qofa akka seeyxanaatti fudhate miti (Hiz 28:12-16) mootii Misiriifis akka muka beekkomsaa 
gaarii fi yaraatti (Hiz 31) malee. Haata'uuti Isa 14, keessattu lak 12-14 fincila ergamoota boona keessaan ta'e 
agarsiisa. Osoo Waaqayyo uumamaa fi madda seeyxaanaa nuuf mul'isuu barbaade karaa maraa fi kana isa hin 
barbaachisu ture. Xiqqo fudhachuu, walxaxa kakuu gara garaa, barreessitoota kitaabota, gosa fi gumeessani 
tokkotti fudhachuu toftaa xinamantii eeguu qabne. 

Alfireed Idersheymi (The life and times of Jesus the Messcah, jil 2, XIII (ful 748-763) fi XVI (ful 770- 
776) keessatti barsiisummaan yihudooma, dachuma fariisoota fi tilmaana Waaq tolfamaan cunqurfame. 
Barsiisonni iddoo kanarratti madda dhugaa ta'uu hin dandeenye. Yesuus barsiisa iddo sagadarra addatti gore. 
Akkan ani yaadutti yaanni barsiisa sagada ergamtootaa fi mormiin seera Muusee gaara sinaayitti kennamtee karra 
diinummaa ergamoota Waaqayyoo YHWH fi sanyi namaatti saaqe natty fakkaata. Waaqolin gurguddoo Iraanotaa 
(Zoraastrian) dacha lameen, Ahkiman fi Ormaza, gaarii fi yaraa kun gara dachoma amanti yihudootaa YHWH fi 
seeyxaanaatti guddate. 

Akka guddina amajaajiitti, Kakuu Haaraa keessatti mul'ata tattaafataatu ture. Fakkeenyi gaarii garaa 
gartee kana moo "lola jannata" keessaati. Kufaatiin seeyxaanaa waan barbaachisaadha, garuuu ibsi hin 
kennamne. Wannumti kennameyu ifa miti (Mul 12:4, 7, 12-13) Seeyxanni mohamee lafatti gaddarbatamullee 
ammallee YHWH tajaajilaajira (Matt 4: l;Luq 22:3 1-32; lQor5:5; lXim 1:20) 

Dammaqinsa keenya asirratti qabuutu nuuf ta'a. Humni qorumsaa fi amajaajin dhuunfaatti ni jira, garuuu 
Waaqayyo tokkichis ni jira, kanaafu ilmaan namaa filannoosaaf ofiin ittigaafatamoodha. Fayyinaan duraa fi 
boodas lolli afuuraa ni jiraata. Injifannoon karaa sadacha Waaqayyo qofaan nuuf dhufa. Amajaajiin injifatamee, 
duguggameera. 



H "ayyaanni Gooftaa keenya Yesuus isin wajjiin haa ta'u" kun cufinsa Phaawuloos baramedha. (lQor 
16:23; 2Qor 13:14; Gal 6:18; Filp 4:23; Qol 4:18; ITas 5:28; 2Tas 3:18 fi Mul 22:21) Feetu harkumasaan 
barreeffame ta'a. Karaa itti ergaasaa ibsudha (2Tas 3:17; lQor 16:21; Qol 4:18) 

16:21 

21 Ximotewos hidhati koo akkasumas immoo Yihudoonni akka kootii Luukiyosii fi Yaason, Sosiiphaaxrosis 

nagaa isiniif dhaamu. 

16:21-23 Lakkoofsi kunneen ergaan boodadha. Gargaartonni Phaawuloos Qoronxoos jiran nagoomiisaanii 
ergatan. 

16:21 "Luukiyosii" kun (1) Luqaas isa hakimaa (Qol 4:14) ykn akka dubbii nama beekaaf darbatame ta'a (2) 
Luukiyoosi biyya Qareenee (HoE 13:1) ykn (3) kiristaana hin beekamnee ta'e mla. 

H "yaasoon" kun isa Tasaloonqeetti (HoE 17:5-9) Phaawuloos manasaature ta'uu ni danda'a. 
H "sosiiphaaxrosis" kun nama Beriyaa Sophaaxros jedhame (HoE 20:4) keessa jiru ta'uu ni mala. 

16:22 

22 Ani Xerxiwos ergaa kana caafuu isaa kanan gargaare, nagaa isin nan gaafadha. 

219 



16:22 "Ani Xerxiwoos ergaa kana caafuu isaa kana gargaare" Phaawuloos ergaasaa barreessuuf nama 
gargalchuuf (amanvensis) fayyadama (lQor 16:21; Gal 6:11; Qol 4:18; 2Tas 3:17). Akkanni ani yaadutti 
Phaawuloos rakkina ijaa ni qaba. Kanaaf qaqallisee waraqaa paapiras irratti akka iddoo hin fudhanneetti 
barreessuu hin danda'u ykn maraa gogaa bara samiirratti (Gal 6:18) 

16:23-24 

23 Gaayos, inni nuyi, namoota waldaa kristiyaanaa kanaa hundumaas mana isaatti simate, nagaa isiniif 
erga; Erasxos inni horii mandarichaa baatu, obboleessi keenya Ku'arxosis nagaa isiniif dhaamu. [24 
Ayyaanni gooftaa keenyaa Yesus Kristos hunduma keessanii wajjin haa ta'u! Ameen!] 

16:23 "Gaayos" kun (1) Gaayoos Tiitoos HoE 18:7 (2) Gaayoos Darbe (HoE 19:29; 20:4; lQor 1:14); ykn (3) 
Gaayoos 3Yoh lak 1 ta'uu ni mala. 

H "Inni ana fi waldaa kiristaayaanaa manasaatti simate" kun keessummeessummaa waldaa keessatti 
barbaachisudha. Gariin akkuma nama kanaa, manasaa iddo walgeettif banuu qaba. Waldaaleen manaa waggoota 
dhibbaa oliif aadaa ture. Mata duree addaa : Waldaa (Ekklesia) 16: ldha. 

H "Erasxos, inni horii mandarichaa baatu," HoE 19:22, 2Xim 4:20 keessattis xuqameera. Hojii wangeelaa 
imalaa Phaawuloos waliin walqabate ni qaba. 

H "Ku'arxosis" maqaan kun laatiniin "afuraffaa" jechudha. Obboleessa Xarxeeysi ta'a isa laatinii sadafaa 
jedhu (lak 22) 

16:24 lakkoofsi kun barruu Giriikii durii p46, 61, X, A, B, C fi 0150 keessa hin jiru. Barruu Giriika muraasa 
keessatti 16:23 boodaa fi 16:27 booda ni jira. Phaawuloos wajjin ka'umsa miti. KQSAH, KQSHH, TIV fi NKQJ 
keessas hambifameera. YBS4 hambisuusaa "mirkansa" (A) kaa'eera. Xumura ergaa fi rakkoo eebba xumuraa 
boqonnaa 14, 15 fi 16 barruu Giriikota durii keessatti argamu irrattidha. 

16:25-27 

25 Waaqayyo akka wangeela kootti, akka isa ittiin Yesus Kristos lallabameetti, akka mul'achuu dhoksaa isa 
bara duriitii jalqabee hin dubbatamin tureettis, amantiitti isin jabeessuu ni danda'a. 26 Amma garuu 
dhoksaan kun ifatti ba'eera; akka Waaqayyo inni bara baraan jiraatu ajajettis, gara amantiitti, gara 
abboomamuuttis isaan geessuudhaaf caaffata raajotaatiin saba hundumaatti beeksifameera. 27 Karaa Yesus 
Kristos Waaqayyo isa ogeessa tokkichaaf hooqubaan bara baraan haa ta'u! Ameen! 

16:25-27 Kun akka Giriikitti hima tokko. Eebbi xumura akka kanaa boqonnaa 14 fi 15 xumura irratti argamu. 
Yaadni kun qabiyyee ijoo kitaabichaa harka Phaawuloosin barreeffamedha. 
Gariin eebbi xumuraa kun 

1 . Haguuggii xalayaa ergaa marroo Efesoon 

2. Warra daandii Roomaa irraaf sababa 

a. Phaawuloos Rooma hanga ammaa hin daawwanne garuuu namoota digdamii j aha harka fudha. 

b. Boqonnaan 16 barsiisoota sobaa tuqusaa 

c. Eebbi xumuraa kun barruu Giriik keessatti iddoo hedduutti mul'ateera. 

Phaawuloos garagaalcha lama, boqonnaa 1-14 gara Roomaa tti boqonnaa 1-1 6ti gara Efesoon qopheesse jechuu ni 

danda'ama. Mirkansi kunis deebi kan argatu (1) hojjettoonni kiristaanaa ganamaa baayyonni kun imaluunsaanii 

haqa (2) barruun Giriik ergaa Roomaa kamuu boqonnaa 16 ala akka hin taane haqa fi (3) carraan barsiisoota 

sobaa 14:1-15:13 keessatti dabalamuudha. 

16:25 "isa ittiin ... isin" kunis maqaa Waaqayyoo bareedaa Kakuu Haaraa keessatti si'a sadii mul'atedha. (Efs 

3:20,Yud24) 

Akkamitti Waaqayyo amantoota akka dandeechisu hubadhaa 

1 . Wangeela Phaawuloos 

2. Lallaba waa'ee Yesuus Kiristoos 

220 



3. Karoora fayyina Waaqayyoo iccitiin qabamee ture ifa bahuu hubadhaa. Amantoonni beekkomsa 
wangeelaan isaani danda'ame. Wangeelli kun amma hundaaf mul'ate. 
H "Dhoksaa isaa" Waaqayyo akeeka cubbutti dhiquu kufaatiin dura qaba ture. (Uma 3) Fiixeen karoora kanaa 
Kakuu Moofaa keessatti mul'ate (Uma 3:15; 12:3; Ba'u 19:5-6 fi barruu raajootaa waliigala) Haa ta'uuti 
guutumaan ajandichaa ifa hin turre (lQor 2:6-8) Dhufaatii Yesuusii fi afuuraan caalaatti beekkamaa dhufe. 
Phaawuloos jecha "icciitii" jedhu waan kana guutuu ittin ibsuu barbaadeeti (lQor 4:1, Efs 2:11-3:13; 6:19; Qol 
4:3; lXim 1:9) Haata'u miira gargariin hedduun fayadameera. 

1. Israa'eloota garii hadoochuun Ormoota dabalateera. Daballi Ormootaa kun akka toftaa ittin yihudoota 
Yesuus, Kiristoos isa raajame ta'uu fudhatan ittin hojjetamedha (Rom 1 1:25-32) 

2. Wangeelli akka biyyatti beekkamu ta'e, hundi karaa Kiristoosii fi kiristoosiin dabalame (Rom 16:25-27; 
Qol 2:2) 

3 . Dhufaatii lamatatti gama haarawaa amantootaa ( 1 Qor 15:5-57, 1 Tas 4:13-18) 

4. Wanti hundi Kiristoosin walitti ida'amuu (Efs 1:8-1 1) 

5. Ormoomnii fi yihudoonni dhaaltoota ta'uu (Efs 2: 1 1-3:13) 

6. Walitti dhufeenyi cimaa kiristoosii fi waldaa bifa gaayilaan ibsamuu (Efs 5:22-33) 

7. Omroonni saba kakuutti dabalamuu fi afuuraa Kiristoosin cuubamuun akka fakkeenya Kiristoositti 
guddatanii fakkeenya Waaqayyo deebisani kufaatii namaa keessa dhaabaniifi. (Uma 6-5, 11-13; 8:21) 
Waaqayyo nama keessa (Uma 1:26-27; 5:1; 9:6; Qol 1:26-28) 

8 . Xumura irratti farra Kiristoos (2Tas 2:1-11) 

9. Iccitiin gulaalaa waldaa ganamaa (Xim 1:16 keessatti argama. 

16:26 "amma ... ifatti baheer" icciitiin ykn karoorri Waaqayyo amam ifatti nama hundatti mul'ateera. 
Wangeela yesuus Kiristoosidha (Efs 2: 1 1-3:13) 

H "caaffata" Waaqayyo iccitii kana namootaa fi hojii Yesuusin dhugoomseera. Kun moo raajoota Kakuu 
Moofaa dubbatameera. Bu'uura'uun waldaa Kakuu Haaraa amantoota yihudaa fi Ormootaa yoo mara karoora 
Waaqayyoo ture (Uma 3:15; 12:3; Ba'u 19:5-6; Erm 31:31-34) 

H "Waaqayyo inni bara baraa" mata duree aanee jiru ilaalaa. 



MATA DUREE ADDAA : BARA BARA 

Robart B. Girdilstoon kitaaba isaa Synonyms of the Old Testament, keessatti jecha "bara baraa" irratti 
ibsa kenneera. 

"Ibsitu aionios Kakuu Haaraa keessatti si'a 40 ol kabajaa jireenya barabaraa waliin tuqameera, akka 
kenna yeroo ammaa fi abdii eegereetti. Argama Waaqayyoo daangaa malee agarsiisuufis ooleera. Rome 16:26 
keessatti, bu'aa du'a Kiristoos xumura hin qabne Ibr 9: 12; 13:20; fi bara dabre Rom 16:25, 2Xim 1, 9, Tito 1, 2. 

Jechi kun abdidda barabara birqabameelle ni ilaallama Matt 18:3, 25, 41, Yih 7, adaba barabaraa Matt 
25:46; murtii barabaraa ykn balaaleffannoo Marq 3:29, Ibr 6:2, badinsa barabaraa, 2Tas 1:9, Jechichi dubbisa 
kana keessatti xumura agarsiisa. Addatti moo yeroo itti waan kun raawwatu agarsiisa. Yeroo qorumsa dandeetti, 
jijjiirama, ykn carraa egeree ittin kaasan, darbee sokkuusa agarsiisa. Waa'ee fulduraa keenya namaa fi argamaa, 
waa'ee ulfina naamuusaa alamantii ifa barabaraa keessaan ilaallametti yoo, gama tokkon sagalee Waaqayyootti 
dabaluun dogoggora ta'e irraa adaba bara bara akka barreeffame jirutti fudhannu ta'e qabiyyeesaa eeguu qabna. 
Wangeela jaalala Waaqayyo karaa Kiristoos irraa utuu gargar hin bahiin, garuuu dudduubbeen nuyi hin beekiin 
hafan j iraachu amanaa (ful 318-319) 



H "saba hundumatti beeksifameera" Hima Giriik keessatti xumurara kaa'ameera. Afeerraa wangeelaa 
Waaqayyo addunyaa maraaf dhiyeesse akeeka isaati. (Uma 3:15) 

H 

KQSAH "gara abboomamuuttis isaan geessuudhaaf" 

KJHH "abboomamuun gara amantiitti" 

TIV "gara abboomamuu amantiitti isaan geessuuf 

KQJ "gara abboommii amantiitti isaan fiduuf 



221 



Kara itti gaalee kana hubatan hedduutu jira. Feetu (1) waa'ee doktiriina Kiristoos; (2) Kiristoositti 
amanuu ykn (3) ka'umsaa fi itti fufinsaan waneelaaf ajajamuu. Abboomamuun akka xinamantiitti yaada dhiifama 
cubbuu fi amantiin wajjin wal makuu qaba (Marq 1:15, HoE 3:16, 19; 20:21) 

16:17 "Waaqayyo isa ogeessa tokkichaaf" kun itti eera tokkichummaa (Deb 6:4-5) ti kiristaanummaan 
Waaqayyoo tokkicha qofa qaba. Akkuma Yihudizim, ayyaanni Kiristoos guutuu fi qaamni afuura qulqulluu 
"sadachatti" nu geessa. 

H "Hooqubaan barabaraa" yaadanno 3:23 ilaalaa 

H "Ameen" mata duree addaa 1:25 ilaalaa 

GAAFFIILEE MARII 

Kun qajeelcha qo'annoo ibsituuti. Jechuunis hiikkaa Kitaaba Quqlulluu keetiif ittigaafatamoodha. Hundi keenya 
ifa qabnu keessa socho'uu qabna. Ati, Kitaabni Qululluu fi afuurri Quqlulluun hiikkaa keessatti dursa qabdu. 
Kana moo ibsaa wajjin walitti laaquu hin qabdan. 

Gaaffileen marii kunneen dhimmoota ijoo kutaa kanaa irratti akka itti xiyyeeffattuuf akka si gargaarani kan 
dhiyaatanidha. Ilaalcha daddammaqsuuf, malee hiikkaaf miti. 

Akkamitti Phaawuloos namoota waldaa Roomaa keessa jlran beekuu danda 'ee yeroo achi gahee hin 
beeknetti? 

1 . Ragaaan diyaaqonoota dubartootaa Kitaaba Quqlulluu kee ssa ni j iraata (16:1, 1 Xim 3:11; 5:3-16) 

2. Faayidaan dubartoota as keessatti tarreeffamanii maal ta'innaa? 

3 . Toftaa fi ergaa barsiisoota sobaa ibsaa (lak 17-18) 



222 



HAFAA TOKKOFFAA 

Ibsaa ifaa jechoota seerluga Griikii 

Ibsa bal'aa jechoota seerluga Giriikii Konee Giriik, Helenstiik Giriik jechuun beekamu, bara injifannoo 
Aleksaander Ze gireet (336-323 D.K) qabee hanga waggaa dhibba saddeti (300 D.K-D.B 500)ti afaan biyyoota 
naannoo galaana Meeditaraaniyaana ture. Afaan Giriik isa salphaa osoo hin taanee, afaan Giriik bifa haaraa ka'ee 
afaan lammataa addunyaa Meeditaraaniyaanaa fib aha dhiyoo ta'eti. 

Kakuu Harawaa addadha sababnis itti fayyadamtoonni Luqaasin barreessaa Ibrootaan alatti, hundi afaan 
Aramaanaa akka jalqabaatti fayyadamu. Kanaaf barruunsaanii akka dubbii fi caasaa afaan Aramaan cunqurfama 
isaanumtu moo Septuagint (hiikkaa Kakuu Moofaa Giriik) afaan giriik barreeffame waan dubbisaniif ni 
waraabbatu ture. Garuu Septuagint hayyoota yihudaan afaan dhaloota Giriik hin qabneen barreeffame. 

Kunis Kakuu Harawaa gara caasaa Seerlugaatti akka nutti cimsinee hin dhiibne nu yaadachiisa. Adda 
ta'ees wanni inni qixxeetti qabu (1) Septuagint (2) barruu yihudootaa kan akka Yoseef; fi (3) Paapirasa Misiritti 
argameedha. Eegasuu akkamitti xinxala Kakuu Haarawaati dhiyaachuun danda'amaa? 

Haalli seerluga konini Giriikaa fi Kakuu haarawaa koyiha Giriikii dhagalaasadha. Yerichi yeroo seerluga 
salphisan ture. Yaadatu nu hoggana. Jechoonni yaada dheeraa keessatti hiikkaa argatu, kanaaf, seerrilugni kan 
hubatamu ifaa (1) biddiqa barreessa adda fi (2) yaada adda keessattidha. Hiikkaan xumuraa caasaa fi bifa Giriik 
tokkoyyu hin danda'amu. 

Afaan koyine Giriik afaan dubbiiti. Ijoon hiikkaadhaa gosaa fi bifa dubbiiti. Gaalee heddu keessatti 
gochimni dursee dhufeeti, caalmaasaa agarsiisa. Gochima Giriik xinxaluuf odeeffannoon maddee sadii hubatamu 
qaban (1) xiyyeeffannoon henna, sagalee fi muudii (ta'insa ykn mortoolojii); (2) hiikkaa bu'uuraa gochimaa 
(lexicography) fi (3) dhangalaasa yaadaa (syntax) 
I. HENNAA 

A. Hennaa ykn haalli walitti dhufeenya gochimaa sadarkaa gocha guutuu ykn hin guunneeti ilaala. 

1. Hennaa sirraa'aa mudata gocha irratti xiyyeeffata. Odeeffanno dabalataa hin kennu. Egalli, itti 
fufinsii ykn fiixee hin beekkamu. 

2. Hennaan hin sirraaiin itti fufinsa gochaa irratti xiyyeeffata gocha cinaa, gocha turti, gochi tarkaanfii 
jechuun ibsamuu ni danda'a. 

B. Hennaan akkaataa barreessaan gochoota ittin ilaaluun kurfeessuun ni danda'ama 

1. ta'eera = AORIST 

2. ta'eera fi jiraa = PERFECT 

3 . ta'ee ture fi jiraa, garuu amma miti = PLUPERFECT 

4. ta'aattijira = PRESENT 

5 . ta'eetti jira = IMPERFECT 

6. ta'uuttijira = FUTURE 

Fakkeenyi qabatamaa akkatti hennaan kun hiikkaa keessatti fayyadu kan agarsiisu jecha "fayyina" jedhudha 
Henna gara garaa keessatti deemsaa fi fixee agarsiisa. 

1 . AORIST - "fayyeera" (Rom 8:24) 

2. PERFECT - "fayyeera fi fayyuutti jiraa" (Efs 2:5-8) 

3 . PRESENT - "fayyaatti j ira" ( 1 Qor 1 : 1 8 ; 1 5 : 2) 

4. FUTURE - "fayyaatti jira" (Rom 5:9, 10; 10:9) 

C. Hennaa gochimarratti xiyyeeffachuun hiiktooni sababa filannoo barreessan ittin of ibsuu barbaade kaa'u. 
Sadarkaan henna "maxxarri hin qabne" AORIST dha. Gochima idilee "hin addoomne" in mallattoomne" 
ykn "hin tuqamne"dha. Bifa hedduun faayidaa kennuu ni danda'a. Wanni tokkoo ta'uusaa qofa kaa'a. 
Haalli darbe muudii agarsiisaa keessatti qofa yaalama. Yoo hennaan kan biroo kan fayyadu jiraata, wanni 
addaata'eef xiyyeeffannoon kennama. Garuu maal? 

1 . Hennaa sirraa'aa kun gocha xumuramee bu'aa amma waliin jiru kan agarsiisudha. Karaa ta'een moo 
walmakoo AORIST fi HENNAA AMMAAti. Xiyyeen bu'aa jiraa sanidha ykn xumura gochichaati. 
Fkn Efs 2:5 fi 8, "fayyiteeta, fayyinni kees itti fufeera" 

2. PLUPERFECT HENNAA TENSE 

Sirraa'aa ta'eeti bu'aan garuu dhaabbateera. Fkn "Pheexroos ala balbalarra dhaabbatee ture" (Yoh 
18:16) 

223 



3. HENNA AMMAA (PRESENT TENSE) Kuni gochaa hin sirraa'iin ykn hin xumuramiin dubbata. 
Xiyyeeffanni itti fufinsa ta'aati. Fkn "kan isaan qabame cubbamuutti hin fufu" "Eenyullee isaan 
dhalate cubbamuutti hin fufu (lYoh 3:6 fi) 

4. HENNAA HINSIRRAATIN (IMPERFECT TENSE) walitti dhufeenyi henna jiru moggoyina 
sababaan adda bahudha. Hin sirraa'iin kan dubbatu gocha hin xumuramne ture amma garuu 
dhaabbate ykn jalqabnisa darbeerudha. Fkn: "Yeruusaalem hundi garasaa dhufaa turani" ykn 
"Yeruusaalemoonni cufti garasaa dhaqaaturan" (Matt 3:5) 

5. HENNAA TA'ATU (FUTURE TENSE) kun gocha fulduratti ta'uuf yeroo qabatee jirudha. Kan 
xiyyeeffatu moo gocha ta'uuf jiru irratti odoo hin taane humna ta'iinsa irrattidha. Mirkana ta'iicha 
haasa'a. Fkn "Warrii eebbifaman . . . ni . . . " (Matt 5:4-9) 

II. SAGALEE 

A. Sagaleen walitti dhufeenya gocha gochimaa fi abhimaa gidduu jiru ibsa. 

B. Sagaleen si'ayina, abbaan himaa gocha gochimaan hojjetuu kan mirkansu karaa idilee, eeggamaa fi cicha 
hin qabnedha. 

C. Sagaleen al si'ayinaa jechuun ab himaa gocha gochima nama alaan hojjetame yeroo fudhatudha. Namni 
alaa gocha kana godhu Kakuu Harawaa keessatti kan tuqame yoo ta'u durgala fi sababa armaan gadiini. 

1 . bak bu'aa kallatti dhuunfaa hupo, sababa ABLATIVE wajjiin (Matt 1 :22; HoE 22:30) 

2. bak bu'aa giddu deemaa dhuunfaa dia sababa ABLATIVE wajjin (Matt 1 :22) 

3 . bak bu'aa namaa ala eru sababa meeshaalee wajjin 

4. yeroo garii bak bu'aa nama ykn namaa ala ta'a sababa meeshaalee qofaan. 

D. Sagalee gidduu jechuun abi himaa gocha gochimaa hoomishun darbees irratti hirmaachuun beekkama. 
Fedhi dhuunfaa alfagoo jedhame yaamama. Ijaarsi kun ab himaa ykn ab hirkatoo(clause) muldhisa. 
Ijaarsi akkanaa Infiliffa keessa hin jiru. Giriik keessatti carraa hiikkaa fi jijjiirraa bal'oo qaba. Fknaaf 

1. (REFLEXIVE) - gocha kallattiin abbaan ofirratti godhu fin "of fannies" (Matt 27:5) 

2. (INTENSIVE) - ab himaa gocha ofii jedhe uume. Fkn "seeyxanni ofiisaa akka ergama abbaa ifaatti of 
fakkeesse of dhiyeesse) 2Qor 11:14) 

3. Gargalcha (PRECPROCAL) - haasawa walii ab himaa lameen gidduu fkn "walii walii agarsani (Matt 
26:4) 

III. MUUDII (ykn MODE) 

A. Koniye Giriik keessatti moodii afurtu jira. Walitti dhufeenya gochimni dhugaa jirutti qaba agarsiisu, yoo 
xiqaate sammu barreessaa keessatti. Muudiin ramaddi guddaa lamatti qooddamu: isa dhugaa agarsiisu 
(AGARSIISAA) fi isa humna ta'insa agarsiisu (SUBJUNCTIVE, IMPERATVE, fi OPTATIVE) 

B. Muudiin AGARSIISAA muudii qixaa gocha ta'ee jiru kan agarsiisudha. Ykn yoo xiqqaate yaada 
barreessaa keessati ta'aa jiru kan agarsiisudha. Muudii Giriik qofatu yeroo sirrii agarsiisa, inni kun ykn 
sadarkaa lammataati. 

C. Muddiin (subjunctive mood) gocha fulduratti feetu ta'uu danda'u ibsa. Hanga ammaa waan hin taane 
garuu moo ta'uudhaaf kan carraa qabudha. Agarsiisa (Inductive mood) wajjin walfakkeenya ni qaba. 
Garaagarten jiru (subjucive) shakki hanga tokko waan qabudha. Afaan Ingiliffaa keessatti isaan kun 
jechoota akka "could" "would" "may" ykn "might" jedhuun ibsama. 

D. Muudi (OPTATIVE MOOD) kun fedhii manaamaan ta'uu danda'u kan ibsudha. 
(subjunctive) caala dhugaarraa sadarkaa tokko fagaata. (Optative) ta'u danda'uu kana hala amuraasa jala 
kaa'a. 

(optaive) Kakuu Haarawaa keessatti baayye xiqqoodha. Itti fayyadamnisaas gaalee jecha Phaawuloos 
"gonkumaa ta'uu hin danda'u) jedhu yeroo kudha shan itti gargaaramedha. (Rom 3:4, 6, 31; 6:2, 15; 7:7, 13; 
9:14; 11:1; lQor 6:15; Gal 2:17; 3:21; 6:14). Fkn birooon Tas 1:38; 20:16, HoE 8:20, fi ITas 3:11 
keessattidha. 

E. Muudii (IMPERATIVE Mood) Fedha isa dubbatu irratti hunda'auun ajaja godhamuu danda'uu kan 
cimsudha. Filannoo Ormaa irratti hundaa'eet gocha qofa mirkaneessa. Kadhataa fi gaaffii nama sadaffaa 
keessatti itti fayyadama (imperative) addaatu jira. Ajajni kunis henna (Aorist) fi ammaa (present) Kakuu 
Haarawaa keessatti qofa argama. 

F. Seerlugni garii (participle) akka garee muudii tokkootti ni ilaalu. Kakuu Harawaa Giriik keessatti 
beekkamaadha akka (verbal adjuctive) ti fudhatamas. Gochima itti jiran wajjin walitti fudhamaniitu 
hiikkamu. Karaa hedduudhaan isaan hiikuunis ni danda'ama. Hiikka afaan Ingiliffaa hedduu ilaalunis 
gaariidhaa. Tahe bible ni Twenty Six Translation jedhu Bakeerin bareeffame asitti ni gargaara. 

224 



G. Aorist active indicative wanna ta'e tokko homaa utuu itti hin dabaliin qixumaan karaa itti galmaa'udha. 
Hennaan biroo, sagaleen wanna barreessichu dubbisuu barbaadu ibsa addaa qabu. 

IV. Name afaan Giriik wajjiin wal hin beekneef gargaartuun qo'annoo itti aanee jiru odeeffanno barbaachisaa ni 
eknnaaf 

A. Firberg, Baarbaaraa fi Ximooty, Analayitical Giriik New Testament, Grand Rapid: Baker 1988 

B. Marshall, Alfred, Interlinear Greek-English New Testament, Grand Rapids: Zondervan, 1976 

C. Mounce, William D. The Analytical Lexicon to the Greek New Testament. Grand Rapids: Zondervan 
1993 

D. Summers, Ray Essentials of New Testament Greek, Nashville: Broad man 1950 

E. Barnoonni halaalaa fudhatamoo qabu kan afaan Giriikii Dhaabbata Moody Bible Institute jedhu 
Chikaagooti argachuun ni danda'ama. 

V. MAQOONNI 

A. Maqoonni akk sababaan qooddamu. Sababni moo gosa maqaa walitti dhufeenya gochimaa fi qaama 
himaa hafetti qabu kan agarsiisudha. Afaan koyinee Giriik keessatti faayidaan sababa kanaa durgaaleen 
ibsamu. Egaa gosti sababaa kun walitti dhufeenya gara garaa agarsiisuu danda'ani, durgaalli kunneen 
faayidaa kanatti addaan baatee ifa ta'e ni agarsiisu. 

B. Sababaan Giriik garee saddeet itti aanee jiruutti qooddamu 

1. Sababa (Nominative case) maqaa baasuuf kan fayyadu ta'eet abbaa himaa ykn abbaa dha. Darbe 
maqaa predicate nouns fi "to be" ykn "become" wajjin hojjeta. 

2. Sababa (Genitive case) ibse kennuuf fayyada ykn jechicha irratti sadarkaa qulqullinaa kennuun ni 
firoomsa. Gaaffii "gosa kam?" jedhuuf deebii ni kenna. Yeroo baayyee durgaale afaan Ingiliffaa "of 
jedhuun ibsama. 

3. Sababa (ablative case) bifuma (gentive) ta'eeti, garuu addaan bahiinsa agarsiisa. Kunis addaan 
bahinsa waan ta'ee yeroodhaan, iddoodhaan, maddaan, uumamaaan, ykn sadarkaadhaan. Durgaala 
afaan Ingiliffaa "from" jedhuun ibsama. 

4. Sababa (dative case) fedhii dhuunfaa agarsiisuuf fayyada. Kun haala gaarii ykn bitaa agarsiisu 
danda'a. Kun waan harka naannessaan godhamedha. Dugraala afaan Giriik "to" beekkama. 

5 . Sababa (locative case) Bifuma (dative case) Bifuma 9dative) dha. Sadarkaa ykn iddoo Yeroodhaan 
iddoodhaan, daanya sirriin agarsiisa. Durgala afaan Ingiliffaa "in, on, at, among, during, by, upon, fi 
beside" jedhaniin ibsama. 

6. Sababa (instrumental case) Bifuma (dative) fi (locative) dha. Fala ykn hidhata kan agarsiisudha. 
Durgala afaan Ingiliffaa "by" "with" ibsama. 

7. Sababa (accusative case) xumura gochaa agarsiisuuf fayyada. Daangeeffamas ni agarsiisa. 
Faayidaansaa guddaan wanna kallattiin ta'edha. Gaaffii "akkamitti" ykn "hanga kamitti?" jedhuuf 
deebii ni kenna. 

8. Sababa (vocative case) kallattiin gahuu agarsiisa. 

VI. Walitti Gudunfituu fi Qabsiisee 

A. Afaan Giriik sababa gudunfituu hedduu qabuuf afaan murteessaadha. Ilaalcha ( hima fi buufata ) 
gudunfu. Hafuunsaanii barbaachisummaasaanii godhe fi kallatti ilaalcha barreessaa wanna inni qunnamu 
barbaadu murteessuuf barbaachisoodha. 

B. Amma asitti hiikkaan walittiqabsiiftuu fi walitti guduunfituu tarreeffameera (odeeffannoon kun kitaaba 
Amanual Grammar of the Greek New Testament jedhu, H.E.Daanaa fi Julins K. Maanteyesin barreeffame 
irraati. 

1 . Gudunfituu yeroo 

a. epei, epeide, hopote, hos, hote, hotan (subj) - "yoom" 

b. hoes - "wayita" 

c. hotan, epan (dhim) - "yoomiyyuu" 

d. hoes, achri, mechri 9dhin) - "hanga" 

e. priv (infin) - "dura 

fi hos - "egaa" "yoom" "akka" 

2. Gudunfituu amansiistuu(logical) 
a. akeeka 

(1) hina (dhim), hopos (dhima), hos - 'sun akkata'uuf ' "sun" 

(2) hoste (articular accusative infinitive) "sun" 

225 



(3) pros ( articular accusative infinitive, kan dhuma hin qabne ) ykn eis articular accusative 
infinitive "sun" 

b. firii (bifa seerluga akeekaa fi firii giddii walitti, dhiyeenyi jira 

(1) hima (hin lakka'amu, beekkama) - "akka sanitti" "kanaaf ' 

(2) hima (dhim) - "sanaafu" 

(3) ara - "egaahoo" 

c. Sababa 

(1) gar (sababa/ firii ykn sababa/xumura) - "fi" "sababa" 

(2) dioti, hotiy - "sabab" 

(3) epei, epeide, hos - "eega" 

(4) dia (accusative wajjin) fi (articular dhuma hin qabne wajjiin) "sababa" 

d. goolabbii 

(1) era, poinun, hoste - "kanaafuu" 

(2) dio (waliingaagoolabbijabaa) "kanarratti" "eessarratti" "kanaafu" 

(3) oun - "Kanaafuu" "egaa" "achii" "itti aanee" 

(4) tanoun - "akka kanatti" 

e. faallina ykn fuggina 

(1) alia (faallina jabaa) - "garuu" "malee" 

(2) de - "garuu "haata'uti" "ammalle" "gama biraan" 

(3) kai - "garuu" 

(4) mentoi, oun - "haa ta'utii" 

(5) plen - "yoo kan malee" (keessattu Luqaas keessatti 

(6) oun - "haa ta'uuti" 
f morkii 

(1) hos, kattios (gaalima morkii beeksisu) 

(2) kata (jech tishoo, katto, kathoti, kathosper, kathaper 

(3) hosos (Ibroota keessa) 

(4) e - "achii" 

g. fulla'iina ykn fufina 

(1) de- "fi" "amma" 

(2) kai - "fi" 

(3) tei-"fi 

(4) hina, oun - "sun" 

(5) oun - "achi" (yohaannis keessatti) 
3 . fayyadama xiyyeeffannoo 

a. alia - 

b. ara - "dhugaati" 

c. gar - "garu dhugaati," dhugaatti 

d. de - "dhugaatti" 

e. ean - yoo dhibe 

fi kai - "yoo dhibe" "dhugaati" "dhugumati" 
g. mentoi - "dhugaatti" 
h. oun - "dhugumatti" 'waan hundatti" 
VII. Hima Haalaa 

A. Hima haalaa jechuun gaalima hirkataa tokkoo fi tokkoon ol kan qabatedha. Caasni seerluga kanaa 
hiikkaa ni gargaara. Sababnisaas haala, sababa ykn ka'umsa gochaa gochimaa itti ta'uu fi ta'uu dhabuu 
ni agarsiisa. Gosti haallimaa afuurtu jira. Dhugaa kallatti barreessichaan jiru irraa gara hawwitti jiru 
qofatti dhiibee geessa. 

B. Haallima sadarkaa duraa gocha ibsame ykn gama barreessaan dhugaadha jedhame tilmaamamu ykn 
akeeka isaaf "yoo" dhaan ibsama. Qabiyye heddu keessatti "eega" jedhame hiikkama (Matt 4:3; Rom 
8:31) Haa ta'uuti, kun jechuun sadarkaan duraa gara dhuugaatti jiru jechu miti. Irra deddeebia'nii qabxii 
agarsiisuuf ykn faallaa tuqatuuf fayyadu (Matt 12:27) 

C. Haallima sadarkaa lammata "dhugaatti fuggina" jedhama. Waan dhugaa hin ta'iin agarsiisa. Fkn 

226 



1. "yoo dhugumatti inni raajii ta'e, mitiif malee, waa'ee dubartii isatti maxxantee amalaa fi eenyummaa 
ni beekature. Garuu hin beekne." (Tes 7:39) 

2. "yoo dhugumatti Muusee amantan, silaa hin gootani, ana amantani, hin goone" (Yoh 5:46) 

3. Osoon ammallee namootatti gammachiisuuf yaala ta'ee, hin gooneef malee, tajaajilaa Kiristoos isaan 
amma ta'e kana hin t'auun ture" (Gal 1:10) 

D. Sadarkaan sadaffaa gocha fulduratti ta'uu danda'u ni dubbata. Carraa ta'uu danda'uu tilmaamsa. Waan 
akka carraatti ta'e agarsiisa. Gochi gochima muummee gaallima "yoo" keessatti gochichaaf carraa ta'a. 
FknlYohkeessaa 1:6-10, 2:4, 6, 9, 15, 20, 21, 24, 29, 3:21; 4:20; 5:14, 16 

E. Sadarkaan afraffaa carraa ta'uu danda'uu irra haqamaadha. Kakuu Haarawaa keessatti ni xiqqaata. Akka 
carraa ta'ee, Haallimni sadarkaa afraffaa guutuun haalli itti lameen qaamni himaa hiika kennan hin jiru. 
Fkn sadarkaa afraffaa gaallima baniinsaa 1 Phex 3 : 1 4ti . Fkn sadarkaa afraffaa gadima xumuraa HoE 8 : 3 1 . 

VIII. DHORKAA 

A. Present imperative meparticli gocha ta'aa jiru dhaabuuf xiyyeeffanno godha. Fkn "duurooma lafarratti 
kuufachuu hin yaaliinaa. . . " (Matt 6: 19) "waa'ee jireenya keesanii yaaduu dhaabaa. . . " (Matt 6: 13) "Nafa 
qaama keessanii meeshaa cubbuu gootanii dabarsitanii hin kenninaa..." Rom 6; 13" Afuura Qulqulluu 
Waaqayyo hin arrabsinaa..." (Efs 4:30) "dhuganii machaahu dhaabaa..." (5:18) 

B. Aorist subjunctive imperative meparticle wajjin moo "gochuu hin eegalin ykn hin jalqabin" kan jedhu 
qaba. Fkn muraasni "Tilmaamu hin eegaliin..." (Matt 5:17) "hin shakkinaa... (6:31) "hin qanaaftani . . . 
(2Xim 1:8) 

C. Double negative moodii subjunctive wajjin bitaatadha "gonkuma, yomumaa" ykn "haaluma kamiinuu" 
fkn "bara baraan hin du'u" (Yoh 8:51) "matuma ani" (lQor 8: 13) 

IX. Maqmaxxan 

A. Afaan kooyinu Giriik keessatti maqmaxxan murtaa'aa "the" faayida afaan Ingiliffaan walfakkaatu qaba. 
Faayidaan guddaa "agarsiisumma" gara jechaa, maqaa ykn gaalee ni qaba. Kakuu Haarawaa keessatti 
tajaajillisaa abbaarraa abbaati gargaridha. Maqmaxxan murta'o dabale kan fayyadu. 

1 . akka meeshaa fugginaa akka maqdhaal eertuu. 

2. matiima ykn nama dursee beeksifame akka mallattooti agarsiisu 

3. matiima hima keessa jiru gochima karaatti adda baasanidha. Fkn Waaqayyo afuuradha" (Yoh 4:24) 
"Waaqayyo ifadha" lYoh 1:5 "Waaqayyo jaalaladha." 4:8,16. 

B. Afaan kooyinee Giriik akka afaan Ingiliffaa maqmaxxan 'a" fi "an" hin qabu. Dhabamuun maqmaxxan 
jechuun 

1 . Xiyyeeffanno amala ykn sadarkaa waan ta'e 

2 . xiyyeeffannoo garee waan ta' ee j echuudha. 

C. Hanguma fayyadama maqmaxxana barreessitonni Kakuu haarawaa gargari 

X. Kakuu Haarawaa Giriik keessatti karaa itti xiyyeeffanno agarsiisan 

A. Kakuu Haarawaa keessatti teekinikni ittin xiyyeeffannoo agarsiisan barreessa irra barreessatti gargar. 
Barreessitoonni qixaa fi idileedhaan Luqaasii fi barreessaa Ibrootaati. 

B. Aorist active indicative sadarkaa fi xiyyeeffannoo hin mallatta'in ta'uu dursee ibsameera, garuu hennaan 
kanuu, sagaleen 

Ykn muudiin barbaachisummaa hiikkaa ni qaban. Kun jechuun Aorist active indicative n miira caasluuga 
barbaachisau keessatti hin fayyadu jechu miti. Fkn Rom 6: 10 (si'a lama) 

C. Tartii jechaa afaan kooyinee Giriik keessatti 

1. Afaan kooyinee Giriik akka afaan Ingiliffaa hirkataa miti kanaafuu, tartiiba barreessaan waa 
agarsiisuuf ni j ijj iira 

a. waan barreessaan dubbistootatti agarsiisu barbaaduuf 

b. waan barreessichi dubbistoota ni ajaa'ibsiisa jedhe yaade 

c. waan barreessichi hedduu itti dhagahame. 

2. Dhimmii tartiiba jechoota afaan Giriik ammalle hin tasgabbaa'in jira. Haa ta'u kan amma jiru 

a. gochima liqimsaaf 

(1) gochima 

(2) matiima 

(3) complementii 

b. Gochimaaf 

(1) gochima 

227 



(2) matiima 

(3) aantima 

(4) aantimeen 

(5) Durgaala gaalee 
c. Maqaadhaaf 

(1) maqaa 

(2) kan haaromsan 

(3) durgalee guutoo 

3. Tartiibnijechootaqabxiibaayyee barbaachisaadha. Fkn 

a. "anaa fi Barnaabaasiitti akka duuka buutuutti harka nutti kennatan" (Gal 2:9) Gaaliin "harka 
mirgaa" duuka buutu jedhu barbaachisummaa agarsiisutti baqaqsuufi dursu ni danda'ama. 
b."Kiristoos wajjin" (Gal 2:20) dura buufameera. Duuti isaa giddu galeessa. 
c. "Karaa heddu kuta kutaan ture" (Ibr 1:1) dura buufameera. Sunis akkaataa itti Waaqayyo ofiisaa 
of agarsiisu barbaade malee mul'ata miti. 
D. Akkuma beekkamu xiqqooshee xiyyeeffannoon kenname 

1. irra deddeebi'iin maqdhaal inni dursee gochima keessa jiru fkn ani mataan koo, isin wajjin ... (Matt 
28:20) 

2. Dhabama qirqaabaa, ykn jechonni qabsiistu biroo, gaaleen, gaallima ykn himaa dhabamudha. Kun 
kan hin qabamne jedhama. Wanni walqabsiisu waan eeggamuuf dhabamuunsaa qalbi hawwata. Fkn. 

a. warra eebbifamoo (Matt 5:3 xiyye kenneef) 

b. Yohaannis 14:1 (mataduree haarawaa) 

c. Roomee 9:1 (kutaa haarawaa) 

d. 2Qor 12:20 (xiyyee kenneefira) 

3. Yaada kenname keessatti irra deddeebi'ii jechootaa fi gaalee fkn "ulfina galatasaaf ' (Efs 1:6, 12 fi 
14). Gaaleen kun hojii sadacha tokkoon tokkoo agarsiisa. 

4. Itti fayyadamni akka dubbii ykn jechaa (sagalee dubbii gidduuti. Shoora taphata. 

a. Euphemisis jechuun jechoota safuu akka "ciisee" bakka buusa, du'aa gochuu (Yoh 11:1 1-14) ykn 
"miila" qaama dhiiraa (Rut 3:7-8, ISam 24:3) 

b. Circumlocution immoo jechoota maqaa Waaqayyoo kan akka "Mootummaa Waaqayyoo" (Matt 
3:21) ykn "sagalee jannataa" (Matt 3:17) bakka bu'a. 

c. Fakk dubbii 

(1) jajahintaane (Matt 3:9, 5:29-30; 19:24) 

(2) himootarratti laafaata'a. (Matt 3:5; HoE 2:36) 

(3) namoomsa (lQor 15:55) 

(4) cigoo (Gal 5:12) 

(5) dubbisa walaloo (Fil 2:6-11) 

(6) sagalee jechoota giddu taphatu 

a. "waldaa" 

i. waldaa (Efs 3:21) 
ii. yaamicha (Efs 4: 1 ;4) 
iii. yaamame (Efs 4: 1,4) 

b. "walaba" 

i . dubartii walaba (Gal 4:31) 
ii. bilisumma" Gal 5:1 
iii. walaba Gal 5:1 

c. Akka dubbii - afaan aadaa ta'ee addumma kan qabu 

(1) itti fayyadama fakki "soora" (Yoh 4:31-34) 

(2) itti fayyadama fakki "mana sagadaa" Yoh 2: 19; Matt 26:61) 

(3) akka dubbii Ibrtootaa "jibba" (Uma 29:31; Deb 21:15, Tes 14:36 Yoh 12:25; Rom 
9:13) 

(4) "Hunda" fi "baayye" Isa 53:6 (hunda) fi 53:11 fi 12 (baayyee) jechoonni moggoyina 
akka Rom 5: 18 fi 19 agarsiisa. 

5. Gaalee luugaa guutuu bikka jechaatti fayyadamuu. Fkn 'Yesuus Kiristoos gooftaa" 

6. Faayidaa addaa autos 

228 



a. Yeroo maqmaxxan wajjinii "sanuma" hiikkama 

b. Yeroo al maqmaxxan wajjinii akka ti hiikkama "isa mataasaa' "isii mataasii" ykn "isa mataasa" 
E. Bartoonni Kitaaba Qulqulluu afaan Giriikiin ala dubbisan karaa heddu xiyyeeffannoo adda baafachuu ni 

danda'a. 

1 . Ittifayyadamani xinxalli galmee jechootaa barruu afaan Giriiki fi afaan Ingiliffaa 

2. kallatti tiyoorii hiikkaan, hiikkaa afaan Ingiliffaa walbira qabani ilaaluu. Fkn "jechaa jechatti" morkuu 
(KJV, NKJV, ASV NASB, RSV, NRSV) fi "gita addaan" wajjin (Wiiliyaam, NIV NEB, REB, JB, 
NJB, TIV). Asitti kan gargaaru. "The Bible in Twent- six Translation" jedhu Baker maxxanfame 
heddu ni gargaara. 

3. Ittifayyadama "The Emphasized Bible, Yoseef Biriyaant Rooterhaamiin (Kregel, 1994) maxxanfame. 

4. Ittifayyadama hiikkaa barreeffamaa 

a. The Ameerikaan Istaandaard Vershiin 1901 

b. Yaangis Litiraal Traansileeshion of Baayible, Roobert Yaangin (Gaardiyaan Pireesin 1976) 
maxxanfame. 

Seerluga qo'achuun nuffisiisa ta'uullee hiikkaaf ni barbaachisa. Ibsi hiikkaan, qeeqnii fi fkn kunneen nama afaan 
Giriikii ala dubbisuuf jajjabainaa fi hidhachiisaaf akka toluufidha. Ibsi kunneen garmalee salphifamaniiru. Akka 
hubana tolaa Kakuu Haarawaa ta'utti malee, cichummaa fi garfiixummaa agarsiisu miti. Ibsi kunneen 
dubbistoonni darbanii ibsaa fi qeeqaa Kakuu Haarawaa biroo ilaaluu akka danda'an akka gargaaru abdiidha. 
Hiikkaa keenya odeeffannoo Kitaaba Qulqullu keessa jiru irratti hundee godhachuun ibsuu danda'uu qabna. 
Seerlugni wantoota nama gargaaran keessaa tokko; wantoonni biroo yoomessa seenaa, yaada barruu, itti 
fayyadama jechoota fi dubbisa cinaayina dabalata. 



229 



HAFAA LAMMATAA 
QEEQA QABIYYEERRAA 

Dhimmi kun yaada qabiyyee ibsituu kan keessa jiru irratti ibsa kenna. Wanna aanee tarreeffame jiru irratti 
dhimmama. 

I. Madda KITAABA QULQULLUU afaan Ingiliffaa 

A. Kakuu moofaa 

B. Kakuu Harawaa 

II. Ibsa ballaa rakkooleefi tiyoorii "qeeqa jalaa" ykn qeeqa qabiyyee" jedhamee yaamamu. 

III. Madda dubbisaa gadfagoo jedhamanii yaadamaniidha. 

I. Qabiyyee KITAABA QULQULLUU afaan Ingiliffaa 

A. Kakuu Moofaa 

1. Barruu Masoreetik (BM) Baruun dubbifamaa afaan Ibrootaa bara 100 DB barsiisa Aquibaan bahe. 
Achii booda qabxiin dubbachiiftuu, loqodaa, qabxii moggee, Auqaaleeniifi kkf D.B jaarraajahaaffaa 
keessa itti dabalamuu eegalan, DB jaarraa saglaffaa keessa xumura argatan. Kunis maatii yihudootaa 
Masoreetik jedhamaniin hojjetame. Bifti barruu isaan fayyadaman isa Mishnaati, Taalmud, 
Taargums, Peeshittaafi Kugeet wajjin walfakkaata. 

2. Septuagitnt (LXX) Akka afoolaatti Septuagint hayyoota yihudii 70n guyyoota 70 keessatti tolfame 
jedhama; kunis deggersa mootii pitoolmii 2ta (285-246 KD) jedhamuu mana kitaaba 
Aleeksaanderiyaaf qophaahe jedhama. Akka hiikamu kana gaafates hogganaa yihudoota 
Aleeksaandara jiraatuunidha. Afoolli kun "Xalayaa Arizteez" irra dhufe. LXX kun isa barsiisaa 
Aquibaa (BM) itti fayyadamuun adda kan ta'e barruu Ibroota biro irratti hundaa'e. 

3. Maroo Deed sii (MDS) -Maroon Deed sii foxxoqxoota garee yihudaa Roomaa jiraatanii "Eseensi" 
jedhamanii dhaloota Kiristoos dura (200 Kd - Db 70) barreeffame. Barreeffamoonni Ibrootaa, 
magaaloota naannoo galaana Deed Sii heddu keessatti ni argamu, lameen BM fi LXX duubatti barruu 
Ibrootaa addaa akka jiru ni agarsiisu. 

4. Fkn muraasni hiiktoonni akka kakuu moofaa walbira qabanii ilaaluu danda'an gargaaraniiru. 

a. LXX hiiktootaafi hayyoota akka BM hubatan gargaara. 

(1) LXXn Isa 52: 14 "akka baayyonni itti dinqaman" 

(2) BMn Isa 52: 14 "akka hayyoonni sitti gammadan" 

(3) Isa 52: 14 keessatti bakmaqaa LXX mirkanaaheera 

a) LXX "sabni baayyeen itti dinqamu" 

b) BM "Saba baayyetti ifa calaqqisa." 

b. MDS hiiktonnii fi hayyoonni akka BM hubatan gargaareera 

(1) MDS Isa 21:8 " Achi raajichi ni iyyee, kaabii dallaa ani irra dhaabadherraa 

(2) BM Isa 2 1 : "ani akka leencaattin bookkise ! Gooftaa koo, ani yoo mara saafaadhaan kaabii 
dallaarra baheen dhaapha. 

c. Lameen LXX fi MDS akka Isa 53:11 ibsuuf gargaaraniiru. 

(1) LXX fi MDS "ciiniinsuu ruhii saan booda ifa ni arga, gammachuus ni quufa." 

(2) BM "ciiniinsuu lubbuusaa. . . ni arga, ni gammadas" 

B. Kakuu Haarawaa 

1. Barreeffamni Kakuu Haarawaa afaan Giriik 5,300 ol ta'an guutuutti ykn muraasni ammallee ni jiran. 
Gara 85 kan ta'u Paapirus irratti barrreeffameera, barreeffamni 268 ni qubee gurgudda (uncials) kan 
barreeffamaniidha. Booda keessa jaarraa sagalaffaa (D.B) barruun buraaqxuu (minuscule) 
barreeffamtee baate. Barruun Giriiki gara 2,700 ta'u bifa barreeffamaan jira. Kooppii gara 2,100 kan 
ta'uu kan yeroo Waaqeffannaaf tajaajilan lekshinaarii jedhaman tarreeffamaan ni jira. 

2. Barreeffamni Giriik Paapirus irratti barreeffame Kakuu Haarawaa muraasa qabateeru gara 85 ta'an 
golwaa durii keessa kaa'amnii jiru. Gariini jarraa lammaffaa D.B kan qaban yoo ta'u irra guddeessi 
jaarraa sadaffaa fi afraffaa DB ta'uun irra jira. MSS kana keessaa kan guutummaa Kakuu Haarawaa 
qabateeru hin jiru. Sababa garagalcha moofaa Kakuu haarawaa ta'aniifu garaagarummaa muraasa ni 

230 



qabu jechuu miti. Garagalchi baayyeen battaluma tajaajilaaf tolfamani. Of eeggannoon adeemsicha 
keessatti hin godhamne. Kanaafuu garaagartee heddu ni qabu. 

3. Barruun harkaa Sinaatikus, qubee Ibrootaa Xn (alpha) ykn (10)n beekkamu, Tisheendiroofin 
gadaamii St Kaateriin, tullu Sinaay irra jiru keessatti kaa'ameera. Barrisa jaarraa afraffaa Db yoo ta'u 
lameen Kakuu Moofaafi Kakuu Harawaa kan LXX qabatee jira. Gosa "barruu Aleksaandiraa" ti. 

4. Barruun harkaa Aleeksaandiriinus, akka "A" ykn (02) ti beekkamu, barruu Giriik jaarraa shanaffaa, 
biyya Misirii Aleeksaandiraatti argama. 

5. Barruun harkaa vaatikaans, akka "B"ti ykn (03) ti beekkamu, mana kitaaba Vaatikaan, Roomitti 
argama. Bara giddu gala jaarraa afraffaa Db qaba. Lamee Kakuu Moofaa fi Kakuu Haarawaa Giriik, 
isa LXX qabateera. Gosa barruu "Aleeksaandiraa"ti. 

6. Barruu harkaa Efreemii, akka "C" ykn (04)ti beekkamu, barruu Giriikii jaarraa shanaffaa yoo ta'u 
walakkaan badeera. 

7. Barruu harkaa Beezaa, akka "D" ykn (05)ti beekkamu, baruu Giriik jaarraa shanaffaa ykn jahaffaati. 
Bakka bu'aa muummee isa "Western text" jedhamuuti wanna dabalataa hedduu qaba, hiikkaa kingi 
Jamsiif raga afaan Giriikiiti. 

8. Kakuu Harawaa MSS garee sadiiti ykn afur kwarra amala walirraa qooddatanitti hirama. 

a. Barruu Aleeksaandiraa, Misraa irraa 

(1) P 75 , p 66 (Db 200), wangeela galmeesse qaba 

(2) P 46 (gara Db 225) ergaa Phaawuloos galmeesse qaba 

(3) P 72 (gara Db 225-250) ergaa Pheexroosii fi Yihudaa galmeesse qaba 

(4) Barru harkaa B, Vaatikaan jedhamu (gara Db 325) Kakuu Moofaa fi Kakuu Haarawaa qaba 

(5) Barru kanarra Origen waraabe 

(6) Gosa barruu kanaa kan agarsiisu MSS biro X, C, L, W, 33 

b. Barruu warra Dhihaa Afrikaa Kaabaarra 

(1) Waraabbi jaarsolii waldaa Afrikaa Kaabaa, Xeertuliyaa, qoophiroos fi hiikka moofaa Laatinii. 

(2) Waraabbii Iraantoa 

(3) Waraabbii hiikka moofaa Siiriyaa fi Taatiyaa 

(4) Kodeex D "Beezaa" barru kana hordofa. 

c. Barruu Beezaantaayin bahaa, konistaantinoopilirra 

(1) gosti barruu kanaa %80 oli MSSota 5,300 irratti calaqqiseera. 

(2) Abbooti waldaa Antsokiya, Sooriyaan tuqame, kaappadoshiiya kirisoostoom fi Teroodoreef 

(3) Kodeeksi A. wangeela keessatti qofa. 

(4) Kodeeksi B (jaarraa saddeeti) guutuu Kakuu Harawaaf 

d. Gosti afraffaa "Qeesaariffa" Filisxeema'rraa 

(1) dursee Maarqoos keessatti mul'ate. 

(2) P45 fi W ragaalee muraasa. 

II. Rakkoolee fi tiyoorii "qeeqa jalaa" ykn "qeeqa barruu" 
A. 

1 . Akkamitti garaagarteen dhalatee 

a. libsuu ijaa yommuu garagalcha hakraa jechoota lama wal fakkaatan fi waan giddu jiran 
guutummaati hambisuu (homoioteleuton) 

(1) libsuu ijaan qubee dacha jechoota ykn gaalee (haplography) 

(2) Libsuu sammuun irra deebii gaaleykn toora barruu Giriikii (dittography) 

b. Libsuu gurraa hogguu dhaggeeffataa barreessan qubee dogoggoruu (itacims) 

c. Barruun Giriiki ganamaa boqonna,a hiramsa lakkoofsaa, tuqaalee, hirmasa jechoota gidduu 
hin qabu ture. Jechoota iddo adda addaati hiikka kennuu danda'anitti hiruun ni danda'ama. 

2. ? Itti yaadamee 

a. haala seerlugasaa fooyyeessuuf jijjiirraan godhameeru 

b. barruulee Kitaaba Qulqulluu biro wajjiin walitti dhiyeessuuf jijjiramni godhameera. 
(harmonization of parallels) 

c. dubbisa adda addaa lamaa ykn sana ol yaada dheeraa tokkotti deebisuuf jijjiirraan godhame. 
(conflation) 

d. rakkoo barruu keessatti mul'ate sirreessuuf jijjiiramni godhame (lQor 1 1:27 fi lYoh 5:7-8) 

231 



e. odeeffannoon dabalataa yoomeessa seenaa ykn hiikkaa sirrii barruudhaaf moggaarra 
kaa'amee isa biroon iddo biro kaa'amera. (Yoh 5:4) 
B. Qeeqi barruu bu'uuraa (hogguu garaa garteen dhalatu qajeelfama murtoo loojikaa barruu ka'umsaa) 

1 . kan walxaxaa ykn seerulga hin baramne isa ka'umsaa ta'u 

2. barruun gabaabaa feetu isa ka'umsaa ta'u 

3. barruun dulloomaa ulfina qaba. Sababa itti dhiyeenya isa ka'umsaaf qabuun, kan hafe 
walqixuma. 

4. MSS teessumaan adda addaa dubbisa ka'umsaa qabu 

5. Barruun doktirinaan dadhabaa, keessattu mariix inamantii muummee jijjiirama yeroo sanaa ta'an, 
kan akka sadacha lYoh 5:7-8, ni filatamu. 

6. barruu garaa gartee warra kaanii caalatti kan ibsu 

7. waraabbi lameen garaa gartee dhalate madaalli agarsiisu. 

a. Kitaaba 1 . Harooldi Giriinleesi, Introduction to New Testament Textual Criticism" 
"Doktirinni kiristaanaa kamuu barru mormisiisaa irratti hin rarra'u, bartoonni Kakuu Harawaa 

baruunsaanii sirrii fi qixaan ta'uu beekuu fedhuun waan jiraadha" 9ful 68) 

b. Kitaabni W.A Kiriisweel, The Brmingham News jedhu (kiriisweel) inni jechi Kitaabni 
Qulqulluu hundi akka afuurahuun ta'e hin amanu, "hiikkaa jaarraa keessa yoo xiqqaate jechi 
hiiktoota hammayyaa kun hunda miti" jedha Kirisweel. 

Kirisweel akki jedhu "ani guddoo qeeqa barruutti nin amana. Akkuma kana; boqonnaan 16 Maarqoos 
walakkaan xumuraa barumsa dogoggoraa dha; afuurahun miti, kan walqabate miti . . . hogguu barruwwan sana 
morkiftan, kan akka xumura Maarqoos hin jiru. Abbaan ta'e itti dabalee ..." 

Paatriyaarki SBC kan inni himatu" itti makoon" Yohaannis 5 keessatti, hojii Kiristoos Beetesaayidaaf 
ragaadha. Akkasumas lameen hojii of dhabamsiisa yihudaa (Matt 27 fi HOE 1) ni marsiisa. "ilaalcha addaa of 
wareegati" akka Kiriisweelti" yoo Kitaaba Qulqulluu keessaa ta'e, ibsa ni qabaata. Lameen of wareega yihudaa 
Kitaaba Qulqulluu keessa ni jira" Kirisweel kan dabale, "Qeeqni barruudhaa Saayinsii bareedaadha. Waan yeroo 
gabaabaa miti, waan kabaja hin qabnedha. Addaafi giddu. . . " 

III. Rakkoolee Barruudha (Qeeqa barreeffamaa) 
A. Dubbifata dabalaaf 

1 . Biblical crtiticism: Historical, Literary and Textual, by R. H Harrison 

2. The Text of the New Testament: Its Transmisiionk corruption and restoration by Bruce M. Mefzger 

3. Introduction to New Testament Textual Criticism, by J. H Greenlee. 



232 



HAFAA LAMMATAA 

HIIKA JECHOOTAA 

Addoption(Mucummaa). Kun ilaalcha duraan ture yeroo ta'u, Yesus Waaqayyummaa wajjin walitti 
dhufeenya qabu dha'a. yaadi isaa inni jalqabaa kan bu'ureeffattu Yesuus karaa kamiinuu nama 
yeroo ta'u mucummaa kan argate Waaqayyoon karaa bifa kan biraatiin jechuunis cuubaadhaan (Mat 
3:17 Marq 1:1) yookiin (Rom 1:14) irratti bu'uureeffatee kan ilaalameedhaan. Yesuus kara bifa 
fakkeenyaa ta'een karaa kanaan akka jiraatte Waaqayyos karaa ta'umsa tokko tokkootiin ( 
cuubaadhaa fi du'aa ka'uumsaan) ilma mataa isaa akka ta'eef (Rom 1:14 Filp 2:9) haala ilaallateen 
ni agarsiisa. Beeksisni amantii kun jaarra 8ffaa tti kan ture ilaalcha waldalee kiristaanaa warra 
xiqqataa kan ture dha. Waaqni nama ta'e (the incarnation) agarsiisuu manna garagalche namni 
akkamiin akka Waaqa akka ta'e agarsiisa. 

Waaqa kan ta'e Yesus Ilmi, Waaqayyummaa duraan ture jireenya fakkeenyummaa jiraachuu 
isaatiin Waaqayyo hulfina laateef jechuun jechaan ibsuuf ni rakkisa. Inni durumaanuu Waaqayyo 
erga ta'e akkamiin hulfina badhaafamaa? Innis hulfina Waaqayyummaa duraan durse jiru utuu 
qabuu akkmiin ulfinni dabalataa kennamaaf? Dhugumaan kana irra ga'uudhaaf nu rakkisa. 
Jechuunis Abbaan Yesuusiin bifa adda ta'een fedhii abbaa isaa raawwachuudhaan ulfaachuu isaa 
agarsiisuudhaaf ta' a. 

Alexsanderya scholl (Barsiisa Aleksaanderiyaa). Hiiki Macaafa Qulqulluu gosa akkasii 
Aleksanderiya Gibxiitti jaarraa 2 ffaa tti kan jalqabameedha. Bu'uura kan taasifates qajeelfama 
hiika kan Fiiloo yeroo ta'u duuka buutuu isaa kan ta'e kan Plaatoo fayyadama. Mala 
fakkeenyummaas jedhamuudhaan beekama. Hanga bara haarominaattis waldaa kiristaanaatti itti 
hojjetamaa tureera. Beektonni hiiki chaas Origeni fi Awugistiin. Ibsa dabalataatiif macaafa Moises 
Siliva, waldaan kiristaanaa Macaafa Qulqulluu dogoggorsitee hiikteetti ta'innaa? Isa jedhu dubbisi 
( bara harraaraa 1987) 

Alexandrinus (Aleksaanderinus). Kun jaarraa 5ffaa Aleksaanderiyaatti kan argame barreeffama arkaan 
barreeffame yeroo ta'u, keessa issatti kakuu moofaa, Kan mullata(Apocrypha) fi Kakuu haaraa 
harka heedduu kan of keessatti kan haammatedha. Barreeffamichi hiikaa kakuu haaraa kan Giriikii 
kan ilaallateen kan caqasamu isa olaanaadha. (Maatewoos, Yohaannis, 2Qorontoos kutaa tokko 
tokkoottii kan fhafe) kitaabni kun maqaan isaa addaa "A" kan jedhamee fi barreeffamin kan biraa 
barreffamni kan Vatikan maqaan isaa addaa "B" kan jedhame. Dubbisa irratti yeroo walii galu karaa 
beektota Kitaaba Qulqulluu sirna seer lugaa keessatti akka isa bakka guddaa qabu taasifamanii 
fudhatamu. 

Allegory (carraaqqii hiika dhokataa baruuf taasifamu). Hiiki Kitaaba Quluqulluu gosa akkasii 
jalqaba kan babbal'ate Aleksaanderiyaa amantii Yihudotaatiin. Iddoo olaanaa qabataa kan dhufe 
Fiiloo Alksaanderichaatiin. Fedhiin bu'uura amantii isaa caaffanno Qulqullaa'oon akkuma akka 
amantii namaa fi falaasamatti seeraatti fiduudhaan yoomessa seena qabeessa Kitaaba Qulqulluu 
(yeroo fi bakka) qabiyyee hoog baruu dhiisuudhaan. Caaffata Qulqullaa'oo keessatti hiika dhokataa 
argaman qoruu irratti xiyyeeffata. Yesuus Wangeela Maateewoos 13 irratti akkasumas Phaawuluus 
Galaatiyaa 4 irraatti dhugaa ibsuudhaaf fakkeenya jarri itti fayyadaman ni agarsiisa garuu kun bifa 
fakkeenyaa kan qabuu utuu hin ta'in bifa hoog barruu kan qabateedha. 

Analytical lexicon (Xiinxallii tarreeffama jechhootaa) Kun tooftaa qo'annoo isa tokkoffaa yeroo ta'u 
tarreeffama jechoota Giriikii Kakuu Haaraa keessatti argaman addaan baasuuf gargaara. Tartiiba 
qubee qubee afaan Giriikii irratti hundaa'uun boocaa fi hiika isa olaana kan qabatedha. Amantoota 
afaan Giriikii hin dubbifneef hiika addaa waliin qabsiisee kaa'uudhaan seerluga kakuu Haaraa 
keessatti afaan Giriikiitiin jiruuf tarreeffama hoogbarruu hubachuuf dandeessisa. 

233 



Analogy of scripture(Walfakkeenya caaffata qulqullaa'oo) Himin kun hubachiisuuf kan inni 
barbaadu guutumma Kitaaba Qulqulluu sagalee Waaqayyoo akka ta'ee fi waliin kan mormu osoo 
hin taane wal deeggaruuf akka ta'e hubachiisuudhaaf. Haalaan kan qindaa'e dhiyeessi akkasii 
sagalicha haala bu'uura ta'een walitti dhiyeessuun kaa'uudhaan kuta Kitaaba Qulqulluu hiika. 

Ambiguity (waan hiika tokko caalaa qabaatee karaa gara garaatiin hiikamu hiiki isaas 
shakkisiisaa ta'e). Kun kan inni agarsiisu hiika shakki qabeessa kan qaban kuusaa barreeffamootaa 
yeroo ta'u hiika lamaa fi isaa ol yommuu qabaatu yookiin lamaa fi isaa ol kan ta'an tibba tokkicha 
caqasuudhaaf kan mudatudha. Yohaannis ta'e jedhee tooftaa kanatti fayyadameera. 

Anthropomorphic () hiiki gosa akkasii ilma namaa wajjin kan walqabate kan agarsiisu yeroo ta'u jechi 
isaa inni hundeen afaanii kan amantii Waaqayyo wajjin kan qabu walitti dhufeenya. Jechi isaa inni 
jalqabaa kan dhufe kan Girikii irraa dhufe yeroo ta'u ilma namaa jechuudha. Hiiki isaa nuyi waa'ee 
Waaqayyo kan dubbannu loqoda kan namummaa jechudhaa. Haala Waaqayyo bifa 
hawwaasumaatiin jechoota xiin sammuutiin ilmaan namootaa waliin (Seera Umamaa 38, IMototaa 
29: 19-23) akka barreesse isa dubbate jechuudhaa. Dhugumaan kun walfakkeenya qofaadha. Sanas 
ta'e kana ilmaan namootaa malee itti dhimma b a'uuf akka danddeenyu gareen yookiin jechi hin 
jiru. Kanaafuu beekumsi nuyi waa'ee Waaqayyoo qabnu dhugaa irratti hundaa'ee muurtaa'ina akka 
qabu agarsiisa. 

Antiochian school (barumsisa Antsokotaa). Malli hiika Macaafa Qulqulluu gosni akkasii warraa 
Asoorotaa kan ta'an Antsookotaan jaarraa 3ffaatti kan baballate yeroo ta'u, mala fakkeenyumma isa 
kan warra Antsookotaatiin kan wal falleessudha. Bu'uurri amantii isaas seenaa hiika kan seenaa isa 
kan Kitaaba Quqlqulluu irratti xiyyeeffata. Kitaaba Qulqulluu akkuma hogbarru isa kan ilma 
namaatti hiika. Barsiifni kun Kiristoos amala lama qaba isa jedhu barsiisa Nisxirichaa fi yookiin 
amala tokko qaba (waaqa guutuu fi nama guutuu) barnoota jedhuu gidduutti walii galtee dhabuu isa 
ka'e keessa galee akka ture ni beekama. Booda waldaa kiristaanaa Roomaan akka barumsa 
dogoggoraatti waan fudhatameef gara Persiyaatti yeroo demee lammaffaa ijaaramuudhaaf yoo 
yaalames ejjennoo gaarii kan ta'e utuu hin qabaatin hafeera. Qajeelfamni hiika bu'uuraa garu hiika 
kan seera qabu akka ta'uudhaaf Luterii fi Kalviiniif geggeessitoota haaromsaa (reformation) 
faayidaa irra ooluu danda'eera. 

Antithetical (kan faallaa). Kun sadii keessaa gosa isa tokkoffaa kan ibsu mala kan barreeffamaa yeroo 
ta'u himoonni kan Ibrootaa karaa dubbii dacha kan walitti firooman agarsiisa. Hiikin isaanii kan 
walitti hindhufne hidd dubbii dacha walitti firoma isanii agarsiisaa. (Fak 10: 1, 15:1) 

Apocalyptic litireture.( hoogbarruu kan mullataa) kun harka caalaan karaa bifa adda ta'een gosa 
hogbarruu kan Yihuudotaati. Barreeffamni icciti gosa akkasii kan amma amma taasifamuudha. 
Qabiyyeen barreffamichaas Waaqayyo biyya lafaa akka uume guutummaan isees kan isaa akka 
taate furuu akka danda'u agarsiisee Israa'eeliidhaaf kaayyoo adda ta'e akka akka qabaatuu fi 
isheedhaaf akka of eeggatu agarsiisa. Hogbarrichi moo'ichu inni dhumaa kan argamu hirree 
Waaqayyo akka ta'e cimsee dubbata. 

Barreeffamichi baay'ee kan fakkenyaan guutamee tilmaama yookiin abjuu irratti kan hundaa'e 
jechoota iccitiitu isatti baay'ata. Yeroo baay'ee dhugaa halluudhaan, lakkoofsotaan, haala tilmaama 
yookiin abjuu irratti kan hundaa'e, karaa ergamoota giddugaleessa godhateen, karaa jecha 
dhokattaatiin kan mul'atu ta'ee yeroo baay'ee hamaa fi gaarii gidduudhaan akka karaa billaa 
qarlamaa addaan hiree darba. 

Gosi fakkeenyota kanaa tokko tokko tokkoffaa Kakuu Moofaa Ezk boqonnaa 36-48, Dan 
boqonnaa 7-12, Zakriyaasii fi Kakuu Haaraa immoo Mat 24; Mar 13; 2Tesl 2 fi Mullata Yohaannis 
irratti. 

Apologist (apologetics), (dhiifama gaafachuu) kun hundeen jecha Grikii "ittisa seera qabeessa"kan 
jedhudha. Barumsa kan Kitaaba Qulqulluu keessaa kutaa barumsaa keessaa isa tokko yeroo ta'u 
amantii kiristaanaatiif walmorkiif ragaa ta'a. 

Prior (isa duraa). Jechi sun duraan kan ittiin adeemsifame itti galiinsaa wajjin walitti dhufeenya cimaa 
kan qabudha. Akkaataan yaadii isaa karaan itti deeme duraan dursee kan ba'nii fi hiika fudhannee, 

234 



qajeelfamoota, yookiis ejjennoowwan hundaa'uudhaan akka dhugaatti fudhachuudhaan itti 
fufuudha. Qorannoo dabalataa kamiinuu maleedhaa fi ibsa malee kan fudhannu jechuudha. 

Arianism. (Ariyoosummaa). Ariyoos Aleksaanderyaa Gibxitti waldaa kiristaanaa Presbiterianiitt 
jaarraa 3 ffaa fi 4ffaatti kan turedha. Jabeessee kan ittiin morku Fak 8:22-31 irra jecha jiru yeroo 
ta'u, Yesuus duraanuu akka ture yoo fudhates Waaqayyummaa isaa ganeera. (Abbaa wajjin wal 
qixxaachuun irra hin jiru jedha) Phaaphaasii Alksaanderiyaa irraa mormiin kan isa mudate yeroo 
ta'u kuns bara haraaraa 318 kaasee walmorkii waggoota heedduudhaaf turedha. Ariyoosummaan 
keessumaayyuu bu'uura amantii waldaa kiristaanaa kan ba'aa ta'ee fudhatamee ture. Bara haraaraa 
325tti beektonni Niqiyaatti walitti qabaman Ariyoosiin ifatanii walqixxummaa Waaqayyummaa 
Ilmaa cimsaniiru. 

Aristotle. (Aristootilii). Falaasa Girikii ishee durii yeeroo ta'u barataa Platoo fi Barsiisaa Elekisaanderi 
isa guddichaati ti. Dhiibbaan isaa amma ammaatti qo'annoo ammayyaa fi barsiisa irratti kan 
jabaatedha. Sababni kun itti ta'es hubbannaa fi mala barsiisaa karaa qabateen xiyyeefannoo waan 
kenneedhaaf. Kunis mala qo'annoo saaynsii isa tokko akka ta'e ni beekama. 

Autographs. Kun mogaafama barreeffamoota Kitaaba Qulqulluu warren jalqabaatiif kan 
keennameedha.Barreeffamoonnii jalqabaa haraakaan barreeffaman kun guutummaa guututti 
badaniiru.Kan amma jiran warrabbilee waraabbilee qofaadha.Kunis qabiyyeen barreeffamoota 
kanaa kuniif qooqa Ibraayisxii fi kan Grikii gidduutti garaagarummaa akka uumamu taasiiseera. 

Bezae. Kun jaarraa 6ffaatti keessa kan ture barreeffama qooqa Griikii fi laatiiniiti. Mallattoo "D" kan 
jedhu yoo qabaaru, Wangeeloota, hojii ergamootaa fi walii gala ergaa tokko tokko o kan of keessaa 
qabuudha.Kana malees barreeffamoota hedduu garaa garaa kan of keessaa qabuudha.Kitaabaa 
Qulqulluu Afaan Ingliizii King James jedhu kessattii hammatamuu waan qabaniif bu'uura 
kaa'eera.Yookiinis akka ka'umsaatti garagaarera. 

Bias (gama tokkoof looguu). Jechii kun kan inni agarsiisuu,waan tokko irratti ykn Ilaalcha jalqaba ture 
irratti loogii ykn yaada hin sochoone qabaachuudha.Sammuun waanta tokkoon kan qabame yoo ta'e 
loogii taasiisuun isaa kan hin oollee ta'uu issaa nutty agarsiisa. murtii miciirama jalqaba sammuu 
keessa ture kan agarsiisuudha. 

Biblilical Authority. (Aangoo Abbummaa Kitaaba Qulqulluu), Jechii kun karaa adda ta'een faayidaa 
irra kan ooluudha.Kana jechuunis barreessaan inni jalqabaa, baraa isaatti maal jechuu akka fedheefii 
amma bara keenyatti haala akkamiitiiin hojii irra oolchuu akka dandeenyu isa jiru kan 
haammateedha. Aangoo Abbummaa Kitaaba Qulqulluu kan inni agarasiisu Kitaaba Qulqulluu 
mataa isaa qofa abbaa aangoo keenya inni ta'e kan agrasiisudha.Kan ta'e ta'ee faalamnii hiikaa 
akka hin uumamneef hiika Kitaaba Qulqulluu karaa seena hordoofufii seer-luga karaa hordoofen 
qofa murteessuun ni gaha. 

Canon. Heera. Jechii kun barrefamoota afuuraa ti jedhamanii kan itti amanaman ibsuuf kan itti dhimma 
bahameedha. Kunis barreeffamoota kakuu Moofaa fi kakuu Haaraa lammanuu ilaalchisee kan itti 
dhimma bahameedha. 

Christocentric (Giddugaleeffama Kiristoos). Jechii kun kan inni itti gargaarame Yesuusiin gidduu 
gala ta'u isaa agarsiisuufidha. Jecha kana kan ani itti fayyadame guutummaa Kitaaba Qulqulluu 
keessatti yaada gooftummaa Yesuusii waliin walitti qabsisee agarssiisuufanidha.Kakuun Moofaan 
garaa isaatti kan xiyyeeffatee agarssisuudha.Inniis xumura jecha isaa fi galmaasaati.(Matt 5:17-48 
Ilaalii) . 

Commentary. (Hiika Ibsituu).Kun Macaafa qo'annoo adda ta'eedha.Barreefamoota Kitaaba Qulqulluu 
ta'aniif seena duda dubaa bu'ura ta'e kan keenudha.Eegaa kutaa macaafichaa tokkoon tokkoon isaa 
ibsuuf kan yaaluudha.Tokkoo tokko haala raawwiitti hiilamuusaa irraati kan xiyyeeffatanu yammuu 
ta'anu, kaan ammo haala teekniikaa barreeffamichaa irratti xiyyeefatu.Kitaabooleen ibsiruu akkasii 
kunneen baayyee fayida qabeessa. Haa ta'u malee garuu, isaanii duraa , namni qo'atu sun qo'annoo 
mataa isaa gaggeessuun isa irra ni eegama.Macaafooleen ibsituuwwaan kanneen kana namni 
fudhachuu dandda'u kan isaaf ta'u gadi fageenyaan qo'atee ta'uu qaba.Kanaafis ibsituwwaan adda 
addaa eejjeennoo barnoota kitaaba Qulqulluu adda addaa waliin madaalee ilaaluru filatamaadha. 

235 



Concordance.Kuusaa jechootaa, Kun Meeshaa kitaaba Qulqulluu qo'achuuf gargaaruu keessa isa 
tokkoodha. Jechoota Kakuu Moofaa fi Kakuu Haaraa keessa jiran tartiibaan kan 
tarreessaniidha.Karaa hedduudha garagaarsa ni godha.(l) jechoota afaan Inglizii tokkoon tokkoon 
isaanii afaan Ibrayixii fi Griikii wal bira qabee maal jechuu akka ta'an kan agarsiisuudha. (2) 
Buufata waliin ilaluudhaan gosa tokko kan ta'an jechii Ibraayisxii fi Griikii hojii irra ooluusaanii 
hubachuuf dandessisa.(3) Jechootni lama kan Ibraysxii ykn kan Griikii hiika walfakkataa qabaatanii 
gara afaan Ingliiziitti kan hiikaman ta'u isaanii ni agarsiisa.(4) Jechootni ammamiin irra 
deddebi'amee akka itti fayyadamanii fi Macaafoota kamiin keessa akka jiraatanii fi eenyuun akka 
barreeffaman ni agarsiisu.(5) Kitaaba Qulqulluu keessaa namni tokko dubbisa akka inni barbaadee 
argatu ni gargaara. 

Dead Sea Scrolls. (Barreeffamoota galaana du'aa keessatti), kun kan inni agarsiisuu barreeffamootni 
bara durii kuusaan isaanii Afaan Ingliziitii fi Afaan Araamiyikiitiin barreeffaman. Bara 1947 ti 
galaana du'aa biratti argamuu isaanii kan addeessuudha.Kuusaawwan barreeffamaa kun mana 
kitaabaa amantaa yoo ta'an, kutaa Yihuudii kan ta'an jaarraa tokkooffaa keessa kan 
turaniidha.Bittaan Mootummaa Roomaa babalachuunii fi bara 60 ffaa keessa kan gaggeeffaman loollii 
inaaffaa Gadaamii fi holqa keessatti dhagaa supheedhaan ukkaamamanii akka turan kan dirqisiisee 
ta'uun isaa ni tilmaama. 

Kuusaan barreeffamaa sun, Filisxeemootaa jaarraa tokkooffaa keessa kan turan,yoomessa 
seenaasaanii akka nuti hubannuuf barreeffamoota 'maasooreetikii' jedhamuun dhugummaasaanii 
akka hubannuu(Dhaloota Kiristoosiin dura isa ture) nu dandeessisaniiru.Xiyyeeffanadhaniis 'DSS' 
Dead Sea Scrolls, jedhamuun beekamu.( Barreeffamoota galaana du'aa) 

Deductive. Yaadni kun kan inni ibsuu yaada walii gala irraa gara tokkoon tokkoon dubbichaatti kan 
geessuudha. Yaada xiqqoo tokkoon tokkoon irraa ka'uun isa ibsuudha 'inductive' isa jedhamee 
beekamuu irraa adda ta'eedha. Kunis yaada karaa saayinsiitiin murtiidhaaf ibsamu adeemsa ilaalcha 
xiqaa irraa bal'aatti deemuudha. 

Dialectical(Diyaaleektiikaalii). Yaadni akkanaa kun waantota faallaa ta'an tarreessee (paradox) yaada 
falaasamaa fi tokkummaa karaa lachaniin jiranu kan qo'atudha. Barsiisonni isaa diyalektiikaalii 
garee lamaanii qabu. Caqasuudhaafis kanmurtaa'eedhaaf-fedhii bilisa ta'e, fayyinaaf-obsa, hojii- 
amantii, murteessuu-duukabuutummaa, kiristaanummaa bilisaafii-itti gaafatamummaa 
kiristaanummaa. 

Diaspora( lammii biyya ormaa jiraatu). Jechi kun jecha Girikii yeroo ta'u Yidinni biyya Kana'aan 
Yihuudota biyya isaanii ala jiran daangaa lafa isaaniin ala kan jiran Yihuudota waamuudhaf kan itti 
fayyadamaniidha. 

Dynamic equivalent: (Walqixxummaa guutuu). Kun hiika Kitaaba Qulqulluu kun kan dhugaa tokko 
ibsuudhaaf yaada sirriitti waliin qindeeffamee sirreeffame (theory) yeroo ta'u hiikonni isaa jechaa 
jechatti walqixxee fi jechii Ingliffaa tokko Ibiroota irraa yookiin Girikii irraa kan isaan walqixu 
argatanii jijjiiruun kan isaaf ta'u yeroo ta'u, kun yoo hin taanes yaada bifa galeetiin sirriitti 
mummee isaa irraa utuu hin dabin akka hiikamu taasisa. dhugaa tokko ibsuudhaaf yaada sirriitti 
waliin qindeeffamee sirreeffame lamaan kana gidduutti walqixxummaa guutuu barreeffama 
ka'umsaa xiyyeeffate qabatee seerluga hammayyaa'een hiikamuutu irra jira jedha. Hiikin ibsa hiika 
dhugaa tokko ibsuudhaaf yaada sirriitti waliin qindeeffamee sirreeffamee kanaa "Kitaaba Qulqulluu 
akkamiin hubannoodhaan haa dubbifannu" Kitaaba Fi fi Stawoort fuula 35 irraa Roobert Bartcher 
seensa TEV tti kan itti gargaarame irraa argama. 

Eclectic (yaadaa fi amantii garaa garaa ilaaluudhaan kan ta'e filachuu). Jechi kun faayidaa irra 
kan oole qeeqannoo kitaabichaa taasisuudhaaf. Faayidaan isaa dubbisa garagaraa baarreeffama 
Griikii keessaa barbaaduudhaan fi sakatta'uudhaan barreeffama isa jalqabaa bira ga'uudhaaf kan 
nama dandeessisuudha. Hogbarruu Girikiii gidduudhaas isa olaanaa irratti hirkachuudhaa bifa 
yaadaatiin kan kennaman hin fudhatan. 



236 



Eisegesis. Kun faallaa (exegesis) barreeffama amantii bali'naan ibsa itti laachuuti. Jechuunis exegesis 
yaada barreessaa isa jalqabaa keessaa kan ba'e yoo ta'e "eisegesis" immoo yaada ormaa yookiin 
ilaalcha keessatti baay'inaan galchuudhaa fi galuu ilaallata. 

Etymology (sayinsii waa'ee maddaa fi seenaa jechootaa fi hiika isaanii qo'atu). Kun qo'annoo 
madda jechaa yeroo ta'u ka'umsi isaa maal irraa akka ta'e qo'ata. Hundee jechaa irraa ka'uudhaanis 
jechichi akkamiin faayidaa irraa akka oole beekuudhaaf dandeessisa. Yeroo hiikaa garuu 
Etymologyiin kun qabxii isa irratti xiyyeeffatamu isa olana miti. Hiika qabiyyichaa fi galiinsa 
jechichaati kan irratti xiyyeeffatamu. 

Exegesis (waraabbiitti ibsa kennuu yookiin kan Kitaaba Qulqulluutti). Kun barreeffamicha irraa 
karaa ala ta'een yoo sakattaa'ame yaada barreessaa isa jalqabaa hubachuudhaaf kan nama 
dandeessisuudha. Kun yoommessa seenaa qabiyyee xinhima seerlugaa fi hiika jechichaa ilaala. 

Genre. Kun jecha Faransayii yeroo ta'u gosa barreeffama gara garaa jechuudha. Gosa barreeffama 
walfakkeenyummaa qabaataan bakka tokkotti isaan ramada. Fakkeenyaaf seenaa seenessuu, dubbii 
dacha, fakkeenya, kan raajii fi kan seeraatu keessatti argamu. 

Gnosticism. Dhimma kanaaf beekumsii nuyi qabnu kan maddu jaarraa 2 ffaa keessa kan ruraniif 
barreeffama Ginostik yerooo ta'an yaadi isaa garuu jaarraa lffaa yookiin duraan dursee kan turedha. 
Tokko tokko akka jedhanitti kan Valantini fi kan Qorontin kan jaarraa 2ffaa Ginostikis, lffaa 
waanta ijaan argamuuf qaqqabatamu fi hafurri bkan bara baraa yeroo ta'an tokkoffas lammaffaas 
qabatanii waanti (mater) gaarii yeroo ta'u hafuurri(spirit) garuu gariidha. Hafuura kan ta'e 
Waaqayyo kallattiidhaan waanta hamaa hojjechuu keessa hin seenu. 2ffaa Waaqayyoo fi waanta 
(mater)gidduu kan yeroo dheeraa yookiin sadarkaa ergamaatu(angles) jira. Kan dhumaa yookiin kan 
gad aanu YHWH yeroo ta'u addunyaa kana (kosmos) kan uumeedha. 3ffaa Yesuus kan ba'e akka 
YHWH yeroo ta'u sadarkaan isaa garu kan ol ta'ee fi waaqa isa dhugaa wajjin kan walqixudha. 
Tokko tokko ol aanaa taasisanii fudhachuun Waaqayyo irraa gad aanaa kan ta'e waaqayyummaa 
isaatiin osoo hin taane foon huffachuusaatiin Yoh 1:14 waanti(mater) akkuma haamaa ta'uu isaa 
Yesus dhagna namaa huffatee Waaqayyummaa ta'uu h in danda'u. inni hafuura lYoh 1:1-3, 4:1-6. 
4ffaa fayyinni argamuu kan danda'u Yesuusitti amanuudhaa fi beekumsa adda ta'e argachuudhaan. 

Beekumsi addaa kunis namoota addaatiin kan beekamuudha. Beekumsa yookiin jechi nama 
dabarsu gara Mootummaa Waaqayyootti nama barbaachisa. Beekumsi seeraa kan Yihudotaas gara 
Waaqayyoo ga'uudhaaf kun akka nama barbaachisu ni agarsiisu. Barsiisonni sobaa kan Ginoostiksii 
seerota sakkoo gosa lama kan wal jifatan kaa'aa. lffaa haala jireenyaa tokko tokkoof fayyinaa 
wajjin umaa walitti dhufeenya hin qabu. Jaraaf fayyinni hafurummaan beekumsa dhokataa, yookiin 
jecha ittiin darban(pass word) kan jedhameen kan walitti hidhaman geengoo(spheres) ergamootaati 
jedhu. 2ffaa kan biroon immo haalli sirna jireenyaa fayyina irratti qabxii isa guddicha jedhu. Haala 
jireenyaa isa fooya'aadhaafis xiyyeefannoo kennuudhaaf hafuurummaa (spirituality) isa 
dhugaadhaaf raga kaa'u. 

Hermeneutics. (Hermeneuticsii). Jecha teknikaa yeroo ta'u exegesisiif akka qajeelfamaatti tajaajila. 
Kan karaa lamaa kan ta'e qajeelfama murtaa'aa ogummaa kan uumamaati. Kan Macaafa Qulqulluu 
yookiin kan qulqullaa'e kan jedhuun Hermeneuticsii bakka garee lamatti jechuunis qajeelfama walii 
gala yookiin qajelfama tokkoon tokkoon isaa kan jedhuun. Kunis Kitaaba Qulqulluu keessatti kan 
argaman hogbarruu gara garaatii wajjin walitti firooma. Gositi hogbarruu gara garaa tokko tokko 
qajeelfama adda ta'e kan ofii isaa kan qabu yeroo ta'u kanneen biro wajjjin immoo 
tilmaammiiwwan fi galiinsa hiikaa wajjin walfudhata. 

Higher Criticism, (ajiifannoo isa olaanaa). Hiiki Kitaaba Qulqulluu kun galiinsa yeroo ta'u kan inni 
irratti xiyyeeffatus kitaaba kan Kitaaba Qulqulluu isa tokko irratti yoomessa seenaa irrattii fi caasaa 
hogbarruu uirratti. 

Idiom (jechama). Gaaleen kun adaa gara garaa irratti hirkachuun hiika hiika jecha isa jalqabaa wajjin 
kan walitti hin qabanne kan kennudha. Tokko tokko fakkeenyonni ammayyaa "kan gadhee 
gariidha", "na ajjeefte" kan jedhan jiru. Kitaabni Qulqulluunis gaalee kana fakkaata qaba. 

237 



Illumination (Ibsa). Maqaan kun kan kennameef Waaqayyo ilma namaatti dubbachuu isaa 
agarsiisuudhaaf. yaadiii dhaan. 1) mullata- Waaqayyo seenaa namootaa keessatti hojjechuu isaa. 2) 
inspiration (yaada ka'umsaa)- gochichaaf hiika sirrii ta'an namoota filatamaniif kennuu isaa irraan 
karaa yaada ka'umsaa beeksisuudhaan galmeessanii ilmaan namootaatiif akka dabarsan taasisuu 
isaa. 3) ibsa- hafuura isaa ilmaan namootaatiif kennuu isaan waa'ee isaa akka beekaniif akka 
hubatan dandeessisuu isaa. 

Inductive (dhugaa irratti kan hundaa'e). kun mala waan tokko ibsuu irratti (logic) kan hundaa'ee 
yeroo ta'u waan adda addaa irraa gara walii galaatti kan ibsuudha. Saayinsii kan ammayyaatiif kan 
hojiidhaan qorame ta'e tajaajiluu uirratti jira. Malichi durumaan kan Aristootiliiti. 

Interlinear. Kun mala meeshaan qo'annoo yeroo ta'u afaan Kitaaba Qulqulluu kan hin dubbifanne akka 
ibsaniif hiika isaa fi akka itti caaseffame akka hunbatan gargaara. Hiika Ingiliffaa jechaa jechaatti 
kaa'uudhaan afaan Kitaaba Qulqulluu isa olaanaa wajjin walbira qabee kaa'a. Galiins qo'annoo 
kun jechoota hundee ibsuu waliitti makuun bu'uura kan ta'an hiika Girikii fi afaan Ibrootaaf bifa 
kenna. 

Inspiration(yaada ka'umsaa). Kun yaada Waaqayyo ilmaan namootaatiif kan dubbate barreessitoota 
Kitaaba Qulqulluu karaa sirrii fi ifaan kan ibse akka barreessaniidhaaf. Yaadi isaa guutuun karaa 
bifa sadiitiin ibsama. 1) mullata- Waaqayyo seenaa namootaa keessatti hojjechuu isaa. 2) inspiration 
(yaada ka'umsaa)- gochichaaf hiika sirrii ta'an namoota filatamaniif kennuu isaa irraan karaa yaada 
ka'umsaa beeksisuudhaan galmeessanii ilmaan namootaatiif akka dabarsan taasisuu isaa. 3) ibsa- 
hafuura isaa ilmaan namootaatiif kennuu isaan waa'ee isaa akka beekaniif akka hubatan 
dandeessisuu isaa. 

Language of description (afaan ibsaa). Kun Kakuu Moofaatti kan barreeffame fi jecha isaa walitti 
qabsiisuudhaaf yaadameeti. Innis galiinsa haasaa adunyaa keenaa qaama miiraa shanaaniin irratti 
hundaa'uun dhiyeessa. Garuu ibsa saayinsaawaa j echuu miti. 

Legalism (seera qabeessummaa). Haalli kun kan inni agarsiisu kan seera qabeessummaatii fi 
ayyaaneffannaa tokko tokkoof sirna waaqeffannaa kan kennaniidha. Ilmi namaa kan raawwatan 
seeraa fi heera Waaqayyo ni fudhata j edhanii fudhachuudha. Walitti dhufeenya gad kan qabuudhaa 
fi seerratta kan ol qabu ta'ee walitti dhufeenya kakuuwwanii lamaan isa qulqulluu Waaqayyoodhaa 
fi namummaa isa cubbamaa gidduutti akka adeemsifaman kaa'a. 

Literal(hiika barreeffaamaa). Kun hiiki barreeffamaa irratti kan xiyyeeffatu fi mala hiikaa seenaa kan 
ta'e adaa Antiihotaa ilaallata. Kan jechuunis hiiki qabuun kan irra jiru hiika isa ifa ta'e isa jabaa hin 
taane afaan ilmaan namootaatiin akka jedhedha jedha. Kana jechuun garuu afaan haala 
fakkeenyaatiin kan barreeffaman jiraachuu isaanii hiin ganu. 

Literary genre (gosa barreeffama). Kun kan ilmaan namootaa ittiin walii galan kan ta'e gosa 
barreeffamaa jechuunis ciigoo, seenessa seenaa, kanaaf kan kana fakkaatan haammata. Gosii 
hoogbarruu tokkoon tokkoon isaa hiikaa mataa isaa yeroo qabaatu dabalataaniis hogbarruu gosa 
hundumaaf ta'a. 

Literary unit(barreeffamaa kutaa of danda'e). kun kan agarsiisu kutaa ilaalcha Kitaaba Qulqulluu 
isan olaanaadha. Kunis dubbisa muraasatti boqonnawwannii yookiin keeyyataa qabuu danda'a. 
Ofii ofii isaattis gosa barreeffamaa giddu galeessaa guutuu kan ta'e kan qabatedha. 

Lower critcisim (ajiifannoo gad aanaa). Textual critcisim (barreefama ajiifannoo) kan jedhu ilaali. 

Manuscript (barreeffama harkaan barreeffame). Kun koppii Kakuu Haaraa Giriikiitii gara garaa 
agarsiisa. Yeroo baay'ee karaa gosa garagaraatiin ramadamu. 1) kan isaan irratti barreeffaman 
papiirusii fi kallee (papyrus, leather). 2) bifti barreeffamichi mataan isaa (qobee gurguddaa yookiin 
kan walitti qabate ta'uu isaa) gabaajee "MS" qeentee "MSS" lakkoofsa baay'ee jedhamu. 

Masoretic text (barreeffama Maasoretii). Jaarraa 9ffaatti Kakuu Moofaa kan afaan Ibrootaattiin 
barreeffame barreeffama harkaan barreeffame agarsiisa. Kunis ogeeyyii Yihudootaatiin kan 
barreeffameef fi sagalee dubbisiiftuu fi yaaddanno gar jalaatti barreeffaman kan qabatedha. Kakuu 
Moofaa kan Ingiliffaa kan ta'u barreeffamni kana irraa kan argamedha. Barreeffamichi bifa 

238 



seenaatiin afaan Ibrootaatiin akka ta'e kan mirkanaa'e yoo ta'u keessumayyuu raajii Isaayyaas 
barreeffama maramaa galaana du'aa tiin (dead sea scroll) beekameera. Gabaageenis "MT" 
(Masoretic text) jedhama. 

Metonymy. Kutaawwan dubbi ta'ee, maqaan waanta tokkoo kan biraa wajjin caqasuun kan itti 
mullatudha. Fakkeenyaaf "jabanaan danfaa jira" yeroo jedhu "bishaan jabanaa sana keessa jiru 
danfaa jira" j echuudhaaf . 

Muratorian Fragments (Cabaa Muratorianii). Kun kiitaabota seeraa fi heeraa tokkoon tokkoon isaa 
kan walitti qabate kutaaa Kakuu Haaraati. Kan barreeffames bara haraaraa 200 durseeti. Achuma 
27 kitaabni Kakuu haaraa Protestaantiidhaan kitaaba haaraadha. Kunis Waldaaleen mootummaa 
Room keessatti kan argaman oolaanonni manneen mare waldaalee yookiin jaarraa 4ffaa kan turan 
duraan akka hojjetame agarsiisa. 

Natural revelation(mullata uumamaa). Kun Waaqayyo ofii isaa namootaatti kan ittiin mulisu kutaa 
isa tokko. Seerawwan uumaamaa (Rom 1:19-20) kan safuu qabu miijana sammuu (Rom 2:14-15) 
haammata. Far 19:1-6 fi Roma 1-2 irratti barreeffameera. Mul'ata addaa irraa gara gara. Jechuunis 
Waaqayyo mul'ata mataa isaa Kitaaba Qulqulluudhaanis ta'e karaa Yesuus Nazreetichaa jechuudha. 

Gitin barumsa hafuuraa kun irra deebi'amee xiyyeeffannoon kennameefii kan akka Hug Roos 
jiran barreessitoota kiristaanota gidduutti sochii "adunyaa moofaa" irrattin ilaalmeera. 

Jarris gitin kun hundu dhugaan hunduu dhugaa Waaqayyo akka ta'etti mirkaneeffatu. Uumamni 
Waaqayyoon beekuudhaaf balbala banamaadha. Kunis mula'ata addaa (Kitaaba Qulqulluu) irraa 
adda. Saayinsiin ammayyaa seerrata uumamaa akka qo'atu bilisummaa kennaaf. Akka yaada kootti 
saaynsawaa isa hammayyaatiin adunyaa isa lixaa dhugaa ba'uudhaaf carraa ajaayibsiisaa 
haaraadhanjedha. 

Nestorianism (Nisxrummaa). Nisxiroos jaarraa 5ffaa keessa dura taa'aa Konstantinplii kan turedha. 
Kan barates Sooriyaa Antsookiyaaitti yeroo ta'u qabxiin inni ittiin mormii kaases Yesuus amala 
lama yeroo qabaatu inni tokkoffaan guutummaa guutuutti nama; inni kaan immoo guutummaa 
guutuutti Waaqayyummaadha jedha ture. Kunis Ortodoksii isa kan Aleksaandariyaa amalli tokko 
walmakameera kan jedhu irraa kan ba'edha. Xiyyeeffannoon Nisxiroos inni guddaan Maariyamiif 
kan kenname "haadha waaqaa" moggaasa jedhudha. Nisxiroos Siriil Aleksaandarichan ajiifannoon 
isa qaqqabee ture. Kunis naanna'ee naanna'ee kan baratee Antsookiyaaitti jechuudha. Yeroo sanatti 
Antsookiyaan waajjira muummee hiika Kitaaba Qulqulluu yeroo taatu aleksaanderiyaan immoo 
waajjira muummee dacha afur hiikaa mana barumsaa (allgorical) carraaqqii hiika dhokataa baruuf 
taasifamu turte. Nisxiroos taaytaa isaa irraa bu'ee akka baqaatiif (exile) ta'u taasifameera. 

Original Author (barreessaa jalqabaa). Kun kan agarsiisu barreesitoota isaan duraa kan caaffata 
qulqullaa'oo barreessan. 

Papyrus (Pappirasii). Bara durii akka waraqaa waa itti barreessaniitti kan tajaajilu kan Gibxootaati. 
Shomboqqooyookiin leemman laga qarqaraa irraa hojjetama. Kitaabonni durii kan Kakuu Moofaa 
fi Kakuu Haaraa kan barreeffaman kana irratti. 

Parallel passage (bukkoo waan dubbifamu). Kutaaleen yaadaa kunneen Kitaabni Qulqulluun kan nuuf 
kennameedhaaf hiika guutummaa guuttuunis isa akka ta'e yaada nama doggoggorsan kan nutty 
fakkaatan illee karaa giddu galeessumaa qabuun kan hiikudha. Kunis namni tokko ifa kan hin 
taaneef waanna dhubbisu sana hiikuudhaaf yeroo yaalu hubachuu danda'a. wantonni dubbifaman 

239 



(passages) dabalataanis kutaaleen ifa ta'anii kan waliitti firoomna qaban matuduree kenname sana 
jalatti caaffata qulqullaa'oo irraa agarsiisu. 

Paraphrase (waanta barreeffame tokko gabaabsanii jecha namaa galuun dhiyeessuu). Kun yaada 
hiikaan Kitaaba Qulqulluuti. Hiikaan Kitaaba Qulqulluu jechaa jechatti kan taasifamee fi booca 
walqabatu kan qabate ta'ee jechi Ingiliffaa afaan Ibirootaatiifis ta'e afaan Girikotaatti hiikin isaa 
barbaadamee yaadi kutaa sanaa inni baay'ee barbaachisaan garuu ilaalcha tilmaammii gad 
aanaadhaanbarreeffama isa olaanaa wajjin ilaalamaa kan itti hiikamudha. Yaada kana lamman 
keessaa "guutummaa guutuutti kan wal siman" kan jedhamu garuu barreeffamicha isa olaanaa 
seerluga ammaayyaatiin fi jechamaan hiikuudhaaf kan yaaludha. Kana kan ilaallateen ibsituun 
gaarii Fii fi Stuartiin "Kitaaba Qulqulluu akkamiin hubachuun haa dubbifannu" fuula 35 ilaal. 

Paragraph (keeyyata). Kun karaa hololoo(prose)kan taasifamu gosa hiika isa olaanaadha. Yaada 
giddugaleessaa tokko fi guddina isaa qabatee jira. Al tokko tokko keeyyaticha irratti qofa 
xiyyeeffannee hiika isaa yeroo barbaadnu yaada barreessaa isa jalqabaa argachuu dhiisuu 
dandeenya. 

Parochialism(yaada dhiphinaan). Kun kan agarsiisu loogiin kan qabame walitti dhufeenya barnoota 
hafuuraa fi addaa kan naannaa tokkoo ti qabameeti. "Aadaa" guutuu kan Kitaaba Qulqulluu adaa 
adaa kamiin irra iyyuu caalu fi haala inni ittiin hojii irra oolu yaada keessa hin galchu. 

Paradox(yeroo dhaga'an dhugaa waan hin fakkaanne garuummoo immoo dhugaa ta'uu waan 
danda'u). kun kan inni agarsiisu dhugaawwan kan walii faallaa fakkaatan yeroo ta'u (ni ta'u hin 
ta'an) ergaa jedhu kan qabatedha. Dhugaa kan inni dhiyeessu karaa faallaa ta'e irraa deemuudhaan. 
Dhugaaleen Kitaaba Qulqulluu heedduun kan isaan dhiyaatan karaa (miti-eeyyee) kanaa yookiin 
karaa galiinsa falmii gochuudhaan dhugaasaa bira ga'uf yaaluu (dialectic) waalii faallaa lachanii 
kanaa qabateeti. Dhugaaleen Kitaaba Qulqulluu akka uurjiiwwan wal irraa faffagaatanii taa'anii 
osoo hin taane akka uurjii gita gita qabatanii jiraniitti fakkeeffamu. 

Plato (Plaatoo). Faalaasama Giriikii warra durii keessaa isa tokko. Falaasamni isaa waldaa ishee durii 
beektota Alekisaanderiyaa Gibxitti akkasumas karaa Awugisxinoos dhiibbaa huumeera. Pilaatoon, 
biyya lafaa irra kan jiru waanti kam iyyuu gargalcha(copy) waantota hafuuraati jedhee amana. 
Booda beektoonni hafuuraa yaada Pilaatoo kana gara "yaadawwan/boocawwan" jechuudhaan hojii 
hafuuraatiif hojii irra oolchaniiru. 

Presupposition(tilmaammii duraanii). Kun waa'ee waan tokkoo dursinee kan yaadnu. Bareeffama 
qorachuu keenyaan dura yeroo baay'ee yaaadafii murtii(ejjennoo) waa'ee waanta tokkoo qabaanna. 
Tilmaammiin duraanii kun loogii jedhamuun beekama. Tilmaammiin yookiin beekkamtummaa 
duraajedhama. 

Proof texting. Kun shaakala jijjiirraa caaffata qulqullaa'oo lakkoofsaan qofa (kutaa isaa guutummaa 
utuu hin taane) yookiin yaada walii gala kutaa sanaa osoo hin taane hojii hiikuuti. Kunis 
lakkoofsicha yaada barreesichaa isa jalqabaa irraa kan garaa garaa ta'e utuu hin taane yaada 
dhuunfaa itti dabaluudhaan. Aboo Kitaaba Qulqulluu dhiisanii jechuudha. 

Rabbinical Judaism(Barsiisummaa Yihudummaa). Seenaan jireenya Yihudootaa gosti akkasii kan 
jalqabame Dhaloota Kiristoos Dura 586-538tti Baabilooniin booji'amuu booda. Luboonni 
Yihudotaa fi manni qulqullummaan erga hafanii booda manni sagadaa Yihudootaa (synagogue) 
wiirtuu waaqeeffanna amantii Yihudootaa ta'uu danda'an. Bakka kanattis addaa Yihudotaa, walitti 
dhufeenya, waaqeffannaa fi caaffata qulqullaa'oo bakka itti qo'atan ta'uudhaan wiirtuu 
xiyyeeffannoo amantii biyyoolessaa ta'aniiru. Bara Juliyesiitti jarreen "amantii 
barreeffamaa"jedhamanii kan beekaman lubootaa wajjin bifa bukkootiin tajaajilaniiru. Bara 
haraaraa 70tti kufaatii Yeruusalem booda qaamni barreessitootaa olaantota Fariisotaa ta'uu 

240 



danda'uudhaan gararraa jireenya amntaa Yihoodataa to'achuu danda'eera. Amalli isaas kan hojiin 
agarsiifamu hiika Tora(Kitaabota seeraa) irratti kan xiyyeeffatu ta'e mala fayyaddamuun 
Talmuudiin ibsuudha. 

Revelation(mul'ata). Kun yaada Waaqayyo ilmaan namootaatiif dubbatu ibsuudhaaf maqaa 
kennamedha. Yaadi isaa guutuun karaa bifa sadiitiin ibsama. 1) mullata- Waaqayyo seenaa 
namootaa keessatti hojjechuu isaa. 2) inspiration (yaada ka'umsaa)- gochichaaf hiika sirrii ta'an 
namoota filatamaniif kennuu isaa irraan karaa yaada ka'umsaa beeksisuudhaan galmeessanii ilmaan 
namootaatiif akka dabarsan taasisuu isaa. 3) ibsa- hafuura isaa ilmaan namootaatiif kennuu isaan 
waa'ee isaa akka beekaniif akka hubatan dandeessisuu isaa. 

Semantic field (Dirree xinhiikaa) kun kan ilaallatu waliigala waantota heedduu gosa tokkichaa kan 
jechaan walitti firoomaniiti. Inni jalqabumaan garaagarummaa yaaadaa sagalichi qabiyyee garaa 
garaa irratti qabudha. 

Septuagint. Kun maqaa hiika Kakuu Moofaa afaan Ibrootaa irraa gara Girikiitti hiikameef kan 

kennameedha. Dudhaan akka jedhutti inni Yihuudota torbaatamaan guyyoota torbaatama keessatt 
barreeffame, mana kitaabaa Aleksaandeeriyaa Gibixiittiif. Guyyaa duudhaatti inni naannaa 
Dhaloota Kiristoos dura 250tti (dhugaan garuu yoo yaadne inni xumuramuudhaaf waggoota dhibba 
tokko fudhateera). Hiikaan kun barbaachisoodha sababni isaas (1) inni barreeffama durii kan 
Ibrootaa isa Masooretiikii wajjin akka walbira qabnee ilaallu nuuf kenna; (2) inni haala Ibroonni 
warri dhaloota Kirstoos dura jaarraa lammaffaa keessa turan akkamiin akkahiikan nu agarsiisa; (3) 
Yesuusiin simaachuu dhiisuu isaaniin dura hubannoo Yihuudonni Masihichaaf qaban agarsiisa. 
Gabaaj een isaas "LXX" j edha. 

Sinaiticus. Kun barreeffama Griikii jaarraa afuraffaati. Inni kan argame beektota Jarmaniitiin. 
Teschendorf, at qui. Katherine's gadaamii bakka Jebel Musa, bakkaa aadaa gaara Siinaa. 
Barreeffamni kunis kan inni ittiin filatame qubee afaan Ibrootaa isa jalqabaa "« aleph » [ N ] tiin. 
Inni guutummaa Kakuu Moofaa fi Kakuu Haaraa qabatee jira. Inni barreeffama bara durii keessaa 
isa tokko qubee guddaa MSS jedhuun kan beekamu. 

Spiritualizing(kan hafuuraa taasiisu). Jechi kun Aliigorii isa jedhamuu wajjin walfakkaata. Karaa 
qabiyyee isaa isa jechaa jechattii fi kan seenaa haquudhaan keeyyata sana ulaagaa kan biraaa irratti 
hundaa'uun hiika. 

Synonymous (moggoyyaawaa). Kun kan ilaallatu jecha sana yookiin hiikaawwan 

walfakkaataa(dabalataan dhugumaan jechoonni lama xinhiiki isaanii wali irra hin bu'u). jarri 
maarree baay'ee walitti dhiyaachuu danda'u kanaaf hima keessatti utuu hiika isaanii hin balleessin 
inni tokko isa kan bira bakka bu'uu danda'a. Inni dabalataan ceenaayyina (parallelism) lamman 
walaloo Ibrootaaf fayyaduu danda'a. Akka yaada kanaatti inni kan ilaallatu kitaabota ogummaa 
keessatti argaman sarara lama ta'nii garuu dhugaa tokko agarsiisu (Far. 103:3). 

Syntax (xinhima). Kun jecha Griikii ta'e kan inni ilaallatu ijaarsaa hima tokkooti. Kan inni dubbatus 
amalli kutaa hima tokkoo wal bira kaa'aman yaada guutuu tokko uumuudhaaf jedha. 

Synthetical (yaada garaa garaa gara yaada cuunfamaa tokkootti fiduu). Kun jecoota sadan haala 
walaloon (poetry) Ibrootaa wajjin deemudha. Jechi kun waa'ee toora walaloowwanii dubbata, tokko 
tokko irratti haala guddinaatiin ijaaraamaa. Alii alii akka haala qilleensaatti fakkeeffama "climatic" 
jedhamee waamama (Far. 19:7-9). 

Systematic theology. Sadarkaan hiika akkasii dhugaa Kitaaba Qulqulluu tokummaa fi karaa sababaatiin 
yeroo dhiyeessaniidha. Kaan seenaa ta'uu isaa irraa sababa dhiyeessuu isaatu caala kunis barnoota 

241 



kiristaanummaa kan hafuuraa ta'an gita gitaan taasisuun fakkeeenyaaf Waaqayyo, cubbuu, nama, 
fayyinaa fi kanaaf kana kan fakkaatan dhiyeessa. 

Talmud(Taalmudii). Kun xinhima Yihuudotaa moggaasa kennameedha. Yihuudonni Waaqayyo gaara 
Siinaa irratti Museetti akka dubbate ni amanu. Dhugumaan yeroo ilaalamu gam ogummaa 
Yihudootaa walitti qabame waggoota heedduuf kan walitti kuufamedha. Hiika Taalmuudii gosa 
gara garaa lamati jiru. Kan Baabloonotaa fi gabaabaa fi kan hinxumuramne kan Kanaa'aan 
(Palestinian). 

Textual criticism. Kun barreeffama Kitaaba Qulqulluu qo'achuudha. Qo'annoon gosa akkasii kan 
barbaachisaa ta'uuf barreeffamoonni warri jalqabaa waan hin argamneef hiikaan jaraa garaa gara 
tauu isaaniiti. Garaa garummaa ibsuudhaan amma danda'ameen gara barreeffama Kakuu Haaraa fi 
Kakuu Moofaa isa jalqabaa bira ga'uudha. Yeroo heedduu "qoranno isa gad aanaa" jedhama. 

Textus Receptus (akkaataa simannaa barreeffamaa). Moggaasin kun gara hiika Elzer kan ta'e 
Kakuu Haaraa Griikii bara haraaraa 1633 hiikametti guddate. Jalqabumatti iyyuu Kakuu Haaraa 
Griikii kun kan argame muraasa duraan barreeffamanii kan turan barreeffama Griikii fi Laatiinii 
kan harkaan barreeffamanii turan jechuunis Erasmus (1510-1535), Stephanus (1546-1559) fi Elzevir 
(1624-1678) irraa ture. kitaaba An Introduction to the Textual Criticism of the New Testament, 
fuula 27, A. T. Robertson barreesse irraa akkas jedha "barreefamni Beezaantaayin kun hojiin yeroo 
ilaalamu barreeffamoota fudhuchuudha." Jedheera. Barreeffamoonni Beezaantaayiin kun baay'ee 
kann fayyaduu kan ta'an barreeffamoota Griikii durii sadan (kan lixaa, Aleksaanderyaa fi 
Beezantaayiin) keessatti kan ramadamuudha. Keessa isaatti duri yeroo harkaan garagalchaman 
dogoggooroota ta'an qabatee jira. Ta'us garuu A. T. Robertson barreefama isaa keessatti ammas 
akkas jedheera "barreeffamoonni kun keessa isaaniitti nuuf kaa'anii darban waantota heedduu 
barbaachisoodha." jeddheera (fuula 21). Barreefamni Giriikii kun (keessumattuu maxxansa sadaffaa 
kan Erasmus isa 1522) King Jems Version (KJV) isabara haraara 1611 qophaa'eefis bu'uura guddaa 
ta'eera. 

Torah (Tooraa). Kun jecha Ibrootaattin "barsiisuu" jechuudha. Innis barreeffama Museetiif (Seera 

Uumamaa hangaa Seera Keessa Deebii) kan jiraniif maqaa seera qabeessa ta'eera. Kun Yihuudotaaf 
kutaa bakka guddaan kennameefii fudhatama qabudha. 

Typological. Kun hiika ogummaa gadi fakkeenya qabu. Yeroo heedduu dhugaan Kakuu Haaraa 
Kakuu Moofaafii akka bifa fakkeenyaa ta'uun kan caqasuudhaaf kan waliitti firoomsudha. Gitin 
hiikichaa inni olaanaan mala kan isa Alekisaanderiyaa kan hordofedha. Hiiki gosa akkasii kun 
sirriitti rawwatamuu dhiisuun hiikuun isaa yeroo geggeeffamau kutaa Kakuu haaraa keessa kan 
murtaa'an irratti ta'uu qaba. 

Vaticanus (Vatikanus) kun barreeffama harkaan barreeffame kan jaarraa 4ffaati. Mana kitaabaa 
Vatikaan keesssatti argame. Jalqaba irratti kan inni qabatee jiru Kitaaborta Kakuu Moofaa 
hundumaa, Kitaabota Appookiriffaa (kitaabota kakuu Moofaa keessatti dabalamanii jiran kan warra 
Protestaantii biratti hin fudhatamne) fi Kakuu Haaraa ti. Garuu garri kaan badaniiru (Seera 
Uumamaa, Faarsaa, 1 fi 2ffaa Xiimootewoos, Titoo, Filimoonaa fi Mullata Yohaannis.). Jechoota 
jalqabaa fi abbaa barreesse gargar baasuudhaaf kun barreeffama baay'ee fayyaduudha. Inni kan 
beekkamu qubeen guddaan "B" kennameefiiti. 

Volgate. Kun hiika Kitaaba Qulqulluu Laatiin kan Jeromi. Inni waldaa kirstaanaa Kaatoolikii biratti 
hiika bu'uuraa yookiin kan "gamtaa" taeera. Kan inni qophaa'es bara haraaraa 380tti ture. 

Wisdom literature (hogbarruu kan ogummaa). Jechi kun gosa hogbarruu beekamaadha naannaa 
ba'aa isa durii (biyya lafaa isa ammaayyaa) biratti. Kunis dubbii dachaatiin, walaloo, dubbii 

242 



fakkeenyaa fi barreeffama adda addaatiin dhaloota haaraa barsiisuu fi jireenya fiixaan ba'umsa qabu 
akka jiraatan dandeessisuudhaaf. Ergichis walumaa galatti hawaasaa fi utuu hin taane dhuuffaa 
irratti kan xiyyeeffatedha. Haala seenaa goollabuudhaan itti hin fayyadamu. Keessumaayyuu 
hubannoo barmaatilee jireenyaa ilaallata. Kitaaba Qulqulluu keessaa Iyyoobii hanga Weedduu 
weeddutaatti kan itti yaadamu argamuu YHWH fi isa Waaqessuu yeroo ta'u ilaalchi adunyaan kan 
hafuuraa kun haala shaakala jireenya ilmaan namootaa keesssatti yeroo hundumaa akka hin 
raawwatamne ni beekama. 

Akka garee hogbarruu dhugaa walii gala irratti xiyyeeffata. Gosti hoogbarruu kun garuu haala 
hundumaa faayidaa irra hin oolchu. Yaadonni walii galaa kunneen haala nama tokkoon tokkoonii 
irratti kan raawwataman miti. 

Barreeffamoonni kunneen gaaffii jireenyaa isa cimaa kaasu. Yeroo heedduu ilaalcha amantii 
ta'anii kan adaan kaasu (Iyyoob Lallaba). Gaaffii jireenyaatiif deebii giddu galeessa ta'e 
kennuudhaan keessumattuu gaddisiisaa kan ta'e irrtti xiyyeeffatu. 

World picture and world view (bifa biyya lafaa fi ilaalcha biyya lafaa). Kun jechoota waliin 
deemaniidha. Lachan isaanii yaada falaasama uumamaa wajjin walitti dhufeenya qabu. Jechi "bifa 
biyya lafaa" kan innni ilaallatu "akkamiin dhaan" garuu immo "ilaalcha biyya lafaa "kan jedhu 
immoo kan inni wajjin deemu "eenyu" kan jedhuu wajjin. Jechoonni kunneen baay'ee fayyadu 
hiikuu irratti sunis Seera Uumamaa 1-2 isa jalqabaa Eenyu kan jedhu waa'ee uumamaa akkamiin 
kan jedhu osoo hin taane. 

YHWH. Kun Kakuu moofaa keessatti maqaa Waaqayyo kakuuti. Inni Seera Ba'uu 3:14 irratti 

hiikameera. Jecha Ibrootaatti kan fuula duraa goochima "ta'uuf ' sababan kan agarsiisu yeroo 
ta'u, Ibroonni maqaa kana waamuu ni sodaatu. Akka salphaatti akka hin fudhanneedhaaf jechuudha. 
Qooda kanaa adonai jedhuun bakka buusu. Jechuunis "gooftaa" kunis akkamiin maqaa kakuu kan 
Ingiliffaatiin kan jijjiiramedha. 



243 



HAFAA AFRAFFAA 
BEEKSISA AMNTII 

Ani hundumaan olitti waa'ee ibsa ejjennoo amntiif dhimma hin qabu. Ani Kitaaba Qulqulluu mataa isaa 
mirkaneeffachuun filadha. Garuu ibisi aejjennoo amantii kootii jarreen ilaalcha barsiisa kootii qorachuu 
barbaadaniidhaaf karaa akka agarsiisu nan amana. Bara keenyatti dogoggorsii fi gowwomsaan barnoota amantii 
heedduun ni jiru, armaan gaditti goollabbiin bamoota amantii kooti ni argamu. 

l.Macaafini Qulqulluun lachanuu Kakuu Haaraanii fi Kakuu Moofaan, kan hafuura Waaqayyoon dhufan, kan 
hin kufine,abo qabeessa, sagalee Waaqayyoo jiraataadha. Inni karaa Waaqayyo ofii isaa mullise namootaan kan 
barreeffame geggeessaa sammuu namaa oliitiin. Inni waaa'ee Waaqayyoo fi kaayyoo isaaf dhugaa qulqulluudha. 
Inni ammas dabalataan amantiitif madda tokkicha fi Waldaa isaatiif shaakala. 

2. Baraa tokkotu jira. Inni uumaa kan argamanuu fii hin argamnee waan hundumaati. Inni ofii isaa kan mullise 
akka jaallataa fi kunuunsaatti ta'us inni dabalataan dhugaa fi sirriidha. Inni karaa sadiin of mulise: Abbaa, Ilmaa 
fi Hafuura Qulqulluu, kan gara gara ta'an garuu Waaqayyo tokkicha. 

3. Waaqayyo biyya lafaa kana amma eegaa jira. Uumama isaaf kaayyoo hin jijjiramne bara baraa fi akkasuma 
dhuunfaatti fedhii ilma namaa hayyamu irratti kan xiyyeeffate lammantu jira. Hayyama fi beekumsaa Waaqayyoo 
malee humtuu hin ta'u. Ammayyuu filannoo dhuunfaa namaa fi ergamootaaf ni hayyama. Yesus nama 
Waaqayyoon filatamedha akkasuma immo hundumtuu isaan filatamuu. Waaqayyo waantota ta'an duraan dursee 
beekuun isaa utuu humtuu hin barreeffammin dursee fedhii namootaa gad hin hirrisu. Hundi keenya waan 
hokjjennee fi dubbanneef itti gaafatamummaa qabna. 

4. Ilmi namaa, bifa Waaqayyootii fi cubbuu malee uumamu illee, Waaqayyo irratti finciluu filate. Ta'us karaa 
uumamann gararraa ta'een qorame, Addaamiif Hewaan ofii isaaniitiin kan filataniif itti gaafatamummaa qabu 
turan. Fincili isaanii namummaa fi uumama irratti rakkoo fide. Hundi keenya haala walii galtee keenyaa karaa 
Addamii fi fincila fedhii keenyaaf dhuunfaattiif araraara fi ayyaana Waaqayyoo nu barbaachisa. 

5. Waaqayyo namummaa kufeef karaa dhiifamaa fi haarominaa qopheesse. Gooftaan Yesuus ilmi addaa 
Waaqayyoo nama ta'e, jireenya cubbu maleeyyii jiraate, karaa du'a bakka bu'iinsaatiin, gatii cubbuu ilma namaa 
kaffale. Inni haaromina tokkummaa Waaqayyoo wajjiniitiif karaa isa tokkicha. Karaan fayyinaa kan biraa hin jiru 
hojii inni xumuretti amanuun malee. 

6. Tokkoon tokkoon keenya dhuunfaa keenyaatti kennaa dhiifamaa Waaqayyoo fi haaromina Yesuusiin 
arganne. Kun kan inni raawwatame karaa fedhii mataa keenyaatiin abdii Waaqayyoo karaa Kiristoosiitti 
amanuudhaa fi cubbuu beekamaa irraa fedhii guutuudhaan deebi'uudhaa. 

7. Hundumti keenya gutummaa guutuutti dhiifama arganneerra Kiristoositti amanachuu keenyaa fi cubbuu 
keenya irraa deebi'uudhaan. Garuu kun walitti dhufeenyi haaraan kun kan ittiin ilaalamu jijjiiraa fi jijjiirama 
jireenyaatiin. Galmi Waaqayyo namummaadhaf qabu gaaf tokko Samii irratti qofa miti, amma Kiristoosiin 
fakkaachuudha. Jarreen dhugumaan fayyan , darbee darbee cubbuu ni hojjetu, amantii tti fi qalbii diddiirachuu 
bara jireenya isaanii ittuma fufu. 

8. Hafuurri Qulqulluun "Yesuus kan biraa" Inni warra badan gara Kiristoositti fiduu fi jireenya Kiristoos 
fakkaatu warra fayyan keessatti guddisuudhaaf biyya lafaa kana keessa jira. Kennaa hafuuraa yeroo fayyinaa 
kennamu. Jarri jireenyaaf tajaajila isaa dhagna isaa, waldaa kiristaanaa gidduutti. Kennaawwan jalqabumaan 
iyyuu amalaa fi fedhiin Yesuus kan kaka'uu barbaachisan firii hafuuraatiin. Hafirichi akkuma bara Kitaaba 
Qulqulluu turetti bara keenyattis hojii irra jira. 

9. Waaqayyo abbaan Yesuus Kiristoos isa du'aa kaafame waan hundumaa irratti abbaa firdii isa taasise. 
Nama hunduma irratti firdii kennuudhaaf inni gara biyya lafaatti deebi'ee dhufa. Jarreen Yesusitti amananii fi 
maqaan isaanii galmee kitaaba jireenyaa isa kan Hoolichaa irratti barreeffame yeroo inni deebi'ee dhufu dhagna 
isaanii isa ulfina qabeessa argatu. Isaa wajjin bara baraan ta'u. Garuu jarreen dhugaa Waaqayyootiif deebii 
laachuu didan gammachuudhaaf walitti dhufeenya sadan Waaqa tokkichaattii bara hanga bara baraatti gar gar 
ba'u. Seexaanaa fi ergamoota isaa wajjin asabamu. 

Kun dhugumaan guutuu fi of eeggannoodhaan waan hojjetame miti. Garuu inni kun dhandhama barumsa kan 
hafuraa isa garaa koo irraa akka siif kennu nan abdadha. Ani hima kana nan jaalladha. 

"Barbaachisoo irrratti - tokkummaa, waan hin barbaachisne irratti -filannoo, karaa hundumaan- jaalala. " 

244